Eettisen ja esteettisen kietoutumisesta taiteellisessa tutkimuksessa 2.3.2017 Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus Heidi Fast Aalto University School of Arts heidi.fast@aalto.fi www.heidifast.com
Taiteellisen tutkimuksen lähtökohtia ja perusteluja: avoimuus, kriittisyys, eettisyys 1. Tutkimusaiheen ja lähtökohdan selventäminen: Mitä? Miksi? Miten? 2. Tutkimusasenne ja tutkijan suuntautumisen tapa aihettaan kohtaan johdattaa prosessia ja menetelmien valintaa 2. Mitkä omat kokemukset ovat saaneet tutkimuksen äärelle? 3. Tutkimuksen ethos, elinpiiri: Mihin yhteisöön ja keskusteluun haluan tutkimuksellani kuulua ja osallistua? Erilaisten ethosten kohtaaminen ja lomittuminen tutkimuksen piirissä 1) tietoisuus siitä, ettei objektivoi toista/toisia osapuolia 2) kunnioitus ja ymmärrys kohtaamisten hidasta kehkeytymisen tapaa kohtaan
Laulunpesä 2015, HYKS Psykiatriakeskus. Kuva: Karolina Kucia Tutkin taiteen menetelmin ihmisäänen merkitystä kokemuksessa Kehitän äänen virittävään taipumukseen pohjautuvaa taiteellista toimintatapaa, ja tutkin sen avulla miten resonanssin kokemusta voisi jakaa? Kuinka saattaa ihmisiä yhteen sanattoman, asubjektiivisen kokemuksen äärelle?
Erityinen tutkimusympäristö: Taiteellinen tutkimus toteutetaan yhteistyössä HYKS Psykiatrian kanssa Tutkimukseni keskeinen hypoteesi: osallistuvien, psyykkisestä kuormituksesta kärsivien potilaiden ydinongelma ilmenee alueella, jota ei voi tuoda täysin järkeistävän kielen piiriin, vaan sitä on syytä lähestyä ihmisäänen ja taiteellisen tutkimuksen keinoin. Tutkimus haastaa vallitsevaa käsitystä, jonka mukaan psykiatrisista häiriöistä kärsivä ihminen olisi jäänyt kommunikaation ulkopuolelle. Kun kyseinen käsitys painottaa sanallisen tason kommunikaation muotoja, esitän, että ihmisen kyky sanattoman, affektiivisen ja kehollisen tason vuorovaikutukseen säilyy jopa psykoottisessa tilanteessa osallistavan äänitaiteen mahdollisuudet
HUS:n Naisten, lasten ja psykiatrian Eettisen toimikunnan puolto 2014 HUS lääketieteellinen tutkimuslupa 2015 ensimmäisenä Suomessa taiteelliselle tutkimukselle Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488 - Tutkimuksen tuloksena: Hospital Symphonies teossarja potilaiden kanssa toteutettavien taiteellisten työpajajaksojen pohjalta (02-05/2014 ja 10-12/2016 ja 02-03/2017): 1. Taiteellinen osio, Laulunpesä, lauluinstallaatio HYKS Psykiatriakeskuksen 10 kerroksiseen portaikkoon, jossa laulaa lisäkseni 25 potilasta sairaalan 4:ltä suljetuita osastolta ja 4 hoitajaa 2. Taiteellinen osio, Hospital Symphonies ll (työnimi) konsertti-installaatio Musiikkitalon Black Boxiin 11/2017, jossa laulaa lisäkseni 10 HYKS Psykiatrian avohoidon piirissä hoitoa saavaa potilasta, yksi psykoterapeutti ja 3 ammattilaulajaa
Lähtökohtaisesti poikkitieteinen tutkimus: taiteellinen tutkimus, kokemuksen tutkimus, uusmaterialistinen lähestymistapa, filosofia, lääketieteen tulokulma Taiteellinen tutkimus mahdollistaa ilmiön tarkastelun sanattomasti ja kehollisesti tasolla, jota ei voida välittömästi käsitteellistää eikä mitata Kokemuksellisen demokratian periaate: mikään kokemuksen ja tiedon alue ei ole toisen kritiikin ulottumattomissa
Taiteellinen toimintatapa pohjautuu jaettuun äänellisyyteen Kyse ei ole varsinaisesta menetelmästä, vaan lähestymistavasta, joka on tilannesidonnaisesti rakentuva ja vaikutuksiltaan hauras ja häilyvä Sensibiliteetti haavoittuvuutena perustava ja aktiivinen kyky virittäytyä toisiin ja ympäröivään todellisuuten järkeistävän puheen tuolla puolen Päätavoite Selvittää jaetun äänen mahdollisuutta edistää ihmisten vuorovaikutuksellista alttiutta (sensitiviteetti) ja herkistymisen kykyä (sensibiliteetti) Miten tutkia siten, että tutkimusmetodologia olisi uskollinen sen keskeiselle aiheelle sensibiliteetin sanattoman, hienovireisen ymmärryksen tasolle?
Taiteellisen toimintatavan peruselementtejä: - Sanattoman avauksen tekeminen, aistimellinen uudelleensuuntaaminen, avoimuus leikillisyydelle ja haavoittuvaiseksi altistuminen: - Estää osallistuvien ihmisten objektivointia ja luo keskeneräisyyttä sallivaa tunnelmaa - Olen vastuussa tilanteista, mutten kontrolloi - Roolini yhteisen kokemuksen katalysaattorina - Tehtäväni ei ole antaa potilaille ääntä vaan alustaa otolliset olosuhteet, joissa jotakin voisi virittyä uudella tavalla
Laulunpesä 2015, HYKS Psykiatriakeskus. Kuva: Karolina Kucia Oma tulokulmani, eli mitkä omat kokemukset ovat saaneet tämän tutkimuksen äärelle? 1. Kokemus omaisena psykiatrisella osastolla 2. Oman äänen menetys 3. Halu ymmärtää sensibiliteetin alueen muutoksia nykyajassa
Hospital Symphonies 1. 1. taiteellinen osio Laulunpesä Paikka ja tilannesidonnainen ihmisääni-installaatio HYKS Psykiatriakeskuksen keskeiseen porrastilaan 3.6.-10.7.2015 25 sairaalan potilasta laulaa kanssani teoksessa HYKS, Aalto-yliopisto, Aalto Media Factory and Koneen säätiö
Laulunpesä 2015 8 kanavainen ihmisääniinstallaatio kutsu luoda yhdessä olosuhteita sensibiliteetille sairaalatilan ja tilanteen keskelle. tarkoituksena luoda uudenlaista kokemuksellista tilaa ihmisten moninaisuuden ja elinvoimaisuuden ilmaisulle: tilaa sellaiselle merkityksellisyydelle, joka ei tule, tai edes voi tulla sanallistamisen ja järkeistävän kommunikaation piiriin Laulunpesä 2015, HYKS Psykiatriakeskus. Kuva: Karolina Kucia
Laulunpesä 2015, HYKS Psykiatriakeskus. Kuva: Karolina Kucia
Keskeisiä esteettisen ja eettisen välisiä jännitteitä tutkimuksessani analyysimenetelmänä diffraction methodology (Karen Barad) 1. Lääketieteellinen tutkimuslaki edellyttää, että kun tehdään tutkimusta psyykkisesti häiriintyneiden ihmisten kanssa, prosessin tulee edistää tutkittavien terveyttä Taiteellinen työtapa ei ole osa psykiatrista hoitoa, vaan esteettis-eettisesti suuntautunut Tavoite ei ole hoidollinen tavoitellaan virittäytymisen hetkeä Voi tukea potilaiden hyvinvointia ja elämänlaatua, mutta työtavan arvo on taiteellisessa kokemuksessa. Taiteen hyvinvointivaikutuksia arvioitaessa ei ole kyse ainoastaan siitä mitä taide voi antaa esimerkiksi sairaille tai syrjäytyneille, vaan myös siitä minkälaisia ymmärryksiä voimme ihmisyhteisönä saada virittäytymällä kuuntelemaan myös niitä ääniä, jotka eivät tule, tai edes voi tulla sanallistamisen ja kognitiivisen järkeistämisen piiriin.
2. Miten hahmottaa sanallisen ja sanattoman äänen / vuorovaikutuksen eroa? Ilmaisun ja kommunikaation eroa? Psykiatrian kirjoittamaton sääntö on, että - jos ihmiseen ei saada yhteyttä tavanomaisen puheen avulla - jos hän päästää voimakkaita tai outoja ääniä se tulkitaan sairaaksi ja epänormaaliksi Tulkitsen sanatonta vuorovaikutukseen virittäytymistä puolestaan erityisenä kykynä, jonka ihmisen sensibiliteetti mahdollistaa.
3. Tutkijapositio Lääketieteellisen tutkimuksen eettinen positio perustuu etäisen ja objektiivisen tarkkailijaan rooliin. Taiteellinen tutkijapositioni ei ole etäisyydessä tarkkaileva, vaan läheisyydessä kokeileva. Metodologinen sitoutuminen omaan haavoittuvuuteeni tutkijana ja taiteilijana, äänen kautta Tällaista kohtaamisen väylää pitkin potilaiden kyvyt asettuvat uuteen valoon: Esitän, että ruumiillisen kokemuksen ja mentaalisen tunteen reuna-alueilla aktivoituva kyky aistimelliseen herkkyyteen (sensitiviteetti) ja kyky virittyä soinnillisiin ja sanattomiin vuorovaikutuksellisiin suhteisiin toisten ja ympäröivän kanssa (sensibiliteetti), saattavat olla kärsimystä kohtaavalla ihmisellä voimakkaampia kuin jollain muilla.
4. Kysymys ihmisarvosta: Miten hyvin me tiedämme mitä ihmisenä oleminen sisältää tai mitä sen tulisi sisältää? Miten tämä kysymys, eli esimerkiksi sairaan ja terveen rajautuminen ymmärretään ja materialisoituu eri praktiikoissa (tässä erityisesti taiteellisen ja lääketieteellisen piirissä)? Ehdotukseni: resonoivan, sanattoman ja yhteisen äänen tasolla ei voida kuulla tarkkoja rajoja sen välillä kuka on sairas ja kuka terve.