Oikeilla liikenneratkaisuilla p y y Suomelle todellista kilpailukykyä Samuli Haapasalo
Liikenteellä suuri merkitys Suomelle Koko kansantalouden kilpailukyvylle Kasvulle, kehitykselle, tulevaisuuden investoinneille Yritysten sijoittumiselle ja pysymiselle Suomessa Meidän on nujerrettava etäisyystekijän vaikutus 2
Miten varmistamme Ydinkysymyksiä vientikuljetukset varmasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti maailmalle? ll myös muut kaupan ja teollisuuden kuljetukset k t Oikeat infrahankkeet ja niiden rahoituksen ja päätöksenteon? ihmisten liikkuvuuden, että saamme käyttöön kaiken osaamisen? läsnäolomme maailman markkinassa ja saavutettavuutemme maailmalta? Miten uudistamme rakenteita, vältämme myös väärät ratkaisut ja ponnistamme tulevaisuuteen? 3
Infrakriteerit
Infralle mitattavat palvelukriteerit Hallituksen tulee määritellä infrastruktuurille mitattavat palvelukriteerit, joihin sitoudutaan palvelulupauksella p Vientituotteet nopeasti, varmasti, kustannustehokkaasti ja ennustettavasti satamiin ja ilman väylämaksua maailmalle 5
Infran palvelukriteereiksi: Tavarat tuotannosta satamaan keskinopeudella 70 km/h; rautateillä 25 tonnin akselipaino Edellyttää 100 km/h nopeustasoa, kapasiteettia, kuntoa ja varmuutta vuoden jokaisena päivänä Sujuvat liittymät, riittävästi ohituskaistoja jne. Tyypillisesti ei tarvita jättiinvestointeja 6
Keskeisten pääväylien tulee yhdistää koko Suomi On varmistettava, että hyvin toimivat pääväylät yhdistävät koko Suomen Ks. Suomi tarvitsee vetävät väylät, kauppakamarien selvitys 2.3.2011 Näiden väylien on oltava 4G-verkon piirissä EU:n osarahoittamat TEN-verkot ovat keskeinen osa tätä verkkoa, haluamme vaikuttaa infrakriteereiden lähtökohdista ratkaisuihin 7
ja täyttää palvelukriteerit On varmistettava, että yhteydet talousalueiden ja niiden vientisatamien välillä täyttävät kauppakamarien ehdottamat palvelukriteerit Esimerkiksi länsirannikon talousalueita yhdistävä väylä ja Itä-Suomen vastaavalla tavalla yhdistävä väylä on parannettava esitettyjen infrakriteerien mukaisiksi Arktiset yhteydet pohjoisten rajanaapurien kanssa yhteiseen suunnitteluun 8
Miten 4G-verkot varmistetaan infran rinnalla Valtion on varmistettava sääntelijänä 4G-verkkojen katkeamaton toiminta Yritykset huolehtivat itse älyliikenteestä ja sen järjestelmistä j Valtion ei tule pyrkiä toimijaksi älyliikenteen järjestelmiin 9
Rahoitus 10
Rahoitus ilman uutta lainaa pannaan laiskat taseet toimimaan! Miten? Kotiuttamalla erityisesti valtion infrayhtiöiden taseista pääomaa (osinko) ja kohdentamalla liikenneinvestointeihin Valtiolla mahdollisuus myydä myös ei-strategisia omistuksia Budjettirahaan ja päätöksentekoon t k tehokkuutta, tt oikeita, infrakriteerien mukaisia hankkeita 11
Infrastruktuurin muu rahoitus Olemassa olevan rahoituksen tehokkuutta lisättävä ja kohdentuminen varmistettava infrakriteereiden mukaisesti Korjausvelkapanostukset tehtävä muualta leikaten, valtion taloutta hoitaen ja uusia rahoituslähteitä osoittaen Tarvitaan 1,5 mrd euron korjauspanostus infrakriteereiden täyttämiseksi 12
Työssäkäyntialueet toimiviksi 13
Ihmisten liikkuminen Riittävän isot ja toimivat työssäkäyntialueet Väylästön tuettava ihmisten sujuvaa, turvallista liikkumista; ajalle oikea arvo Tärkeää innovaatioiden syntymiselle ja työvoiman saatavuudelle Modernin älykkään joukkoliikenteen kehittämistä oleellisesti nopeutettava 14
Maailman markkinoille ja Suomi saavutettavaksi 15
Suorat lentoyhteydet varmistettava Kaikkialta Suomen talousalueilta tulee olla hyvin toimivat lentoyhteydet kansainvälisille markkinoille Helsinki-Vantaan merkitys on tässä suhteessa suuri. Sen tarjoamat suorat, nopeat yhteydet Aasiaan ja muualle maailmaan ovat yritysten kannalta keskeisiä Ne mahdollistavat sen, että kaikkialta Suomesta on pääsy esim. Aasian markkinoille kymmenessä tunnissa joka päivä ja saman- aamuisesti kaikille Euroopan talousalueille 16
Open Skies -periaate alueiden lentoasemilla Helsingin lentoaseman kansainvälisen hub- aseman vahvistaminen ei ole ristiriidassa muiden Suomen lentokenttien kehittämisen kanssa Myös muiden lentokenttien tulee palvella kansainvälisiä yhteyksiä Open Skies -periaatteella, jos kysyntää on 17
Läsnäolo globaalissa maailmassa Globaalissa maailmassa olemme läsnä vain, jos lentoliikennejärjestelmämme toimii kokonaisuutena esitetyllä tavalla Muutoin olemme kaukana markkinasta ja vaikeasti saavutettava; sitä ei kilpailu- kykymme yksinkertaisesti kestä 18
Markkinanmukaisuutta, toimivuutta taseisiin, rakenteellisia i uudistuksia i ja kriittisyyttä hankevalintoihin 19
Merenkulun jja meriväylien y merkitys y keskeinen Suomelle M Merenkulku k lk normaaliksi lik i liik liiketoiminnaksi t i i k i pois turhat tuet ja kilpailukykyä häiritsevät väylämaksut transitoliikenteen t it liik t k kasvun merkitys kit ttunnistettava i t tt Isoihin satamiin säilytettävä 12 m:n väylä Läpinäkyvyyttä satamiin yhtiöittämisellä Satamayhtiöille konsolidaatiota: 3 4 yhteen Kuntien harkittava satamien omistamista, raha infraan toimialalle lisää yksityistä omistusta ja pääomaa Jäänmurtoon ja luotsaukseen markkinaehtoista kustannustehokkuutta 20 23.9.2014 Samuli Haapasalo
Markkinanmukaisuutta ja toimivia taseita Normaali Corporate Governance valtionyhtiöissä käytäntöön töö Kilpailuoikeudellinen neutraalisuus Taseella ohjaaminen ja laiskan pääoman tulouttaminen Liiketoiminnan i i läpinäkyvyys äk Sama koskee kuntia 21
Markkinanmukaisuutta rautatieliikenteeseen Normaali tuotto ja osinko Taserakenteiden ja omavaraisuusasteiden tarkastelu Kilpailun aikaansaaminen tavaraliikenteessä Ruotsissakin mahdollista! VR Track omaksi valtionyhtiökseen erillisyys ja itsenäisyys vahvistaisivat kehittymistä ja toimialaosaamista sekä läpinäkyvyyttä yyy markkina-arvoa, toimialajärjestelyjen mahdollisuuksia sekä tuottoja valtiolle 22
Yhtiöiden omistuspohjan laajentamista selvitettävä Lisätuloja infran rahoittamiseen voidaan saada myös infrastruktuuriyhtiöiden osakkeita myymällä, osake-enemmistöstä luopumatta Pörssiin listautumismyynnissä uudet yhtiöt olisivat piristävä esimerkki muillekin Edellyttää hyvää valmistelua ja kaikkien valtion omistamien yhtiöiden siirtämistä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ammattiohjaukseen Edistäisi suomalaista sijoittamista; mukaan henkilöstö!? Toimenpide vahvistaisi valtionyhtiöitä normaaleina markkinatoimijoina ja niiden kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin Infrastruktuuri ei muuta muihin maihin, mutta saataisiin rahoitusta Suomeen 23
Pitkäjänteisyyttä liikenteen päätöksentekoon Keskeiset liikenteen strategiat ja hankeasiat tulisi ratkaista valtioneuvoston yleisistunnossa ja valmistella talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Päätöksentekoon tulee ottaa pitkä ajanjakso, joka ei rajaudu budjettivuoteen eikä hallituskauteen Liikennepoliittinen päätöksentekoon kytkettävä VN:ssa elinkeinopoliittinen ja maankäyttöaspekti Kapean sektorihallinnon aika on ohi 24
Oikeita kilpailukykyhankkeita Liikennepolitiikassa ei tule päättää toteutettavaksi asioita, joiden tavoite kilpailukykyvaikutusten osalta ei ole selvä, joita ei ole riittävästi suunniteltu, arvioitu tai vertailtu eikä kustannuksia laskettu Näin vältetään hukkaamasta resursseja, joita kipeästi tarvitaan valittaviin tärkeisiin kilpailukykyhankkeisiin Liikenteen oikeat ratkaisut ja kilpailuasemastamme kiinni pitäminen ovat Suomelle ja sen alueille kriittisiä menestystekijöitä! t 25
Yhteenveto Infrakriteereillä erityisesti vientikuljetusten kannalta tärkeä väylät kuntoon, ei väylämaksuja Rahoitus on olemassa ja otettavissa valtion omistusten it t laiskasta lik pääomasta ilman liä lisävelkaalk Meidän on pidettävä huolta ihmisten nopeasta työmatkaliikkumisesta; ajalle oikea arvo Suomen ja alueiden kilpailukyvylle y äärimmäisen keskeistä olla läsnä globaalissa markkinassa ja saavutettavissa maailmalta Markkinanmukaisuutta, rakennemuutosta, kilpailua ja läpinäkyvyyttä liikenteeseen 26
Kiitos! Lisätietoja: Samuli Haapasalo p. 040 548 3476 samuli.haapasalo@chamber.fi www.kauppakamari.fi Facebook.com/K3FIN Twitter.com/K3FIN Flickr.com/K3FIN Youtube.com/kauppakamari 27