muistiinpanot neuvonpito Malmö stad Stadskontoret 1 (7) Muistiinpanot Päivämäärä 2016-03-31 Paikka ja aika Kaupungintalo, tila Stortorget klo 17.30-20.00 Närvarande Kts. osallistujalista. Kaikki suomalaiset Malmöläiset on kutsuttu. Paikallaolleet virkahenkilöt: Julia Grönholm, tiedottaja Susanne Abramsson, koordinaattori Hillevi Veibäck, projektisihteeri Cecilia Bengtsson, yksikönjohtaja, välfärdsavdelningen Anders Johansson, yksikönjohtaja, esikouluhallinto Goran Bosevski, kulttuurihallinto Petter Björkstrand, kaupunginarkisto Poissaolevat: Pöytäkirja: Rudy Mengesha, kulttuurihallinto Hillevi Veibäck Neuvonpidon ohjelma: 17.30 Tervetulotoivotus / Välkomstord - Julia Grönholm 17.35 Vanhustenhoidon tarvekartoitus / Behovskartläggningen bland sverigefinska äldre i Malmö - Hillevi Veibäck, stadskontoret 17.50 Malmön kaupungin suomenkieliset kotisivut / Malmö stads nya finskspråkiga webbplats - Julia Grönholm, stadskontoret 18.00 Ajankohtaista kulttuurin saralla / Aktuellt inom kultur - Rudy Mengesha, kulturförvaltningen 18.10 Esikoulu Spinnerietin suomenkielinen osasto / Förskolan Spinneriets avdelning med finsk inriktning - Anders Johansson, förskoleförvaltningen 18.20 Hallintoaluetyöskentely Malmön kaupungissa Det övergripande arbetet med finskt förvaltningsområde i Malmö stad - Susanne Abramsson, stadskontoret 18.30 Tauko / Paus 18.45 Neuvonpidon muodot / Strukturer för samråd - diskussion 19.30 Suomen 100-vuotisjuhlavuosi / Finlands 100årsjubileumsår - Petter Björkstrand, Stadsarkivet 19.45 Kysymys- ja keskustelutuokio / Tid för frågor och diskussion 20.00 Tilaisuus päättyy / Avslutning 1 Julia Grönholm ja Susanne Abramsson pitävät aloituspuheenvuoron ja toivottavat kaikki tervetulleeksi. 2 Hillevi Veibäck esittelee yli 65-vuotiaiden Malmöläisten vanhustenhoidon tarvekartoituksen tulokset. Osallistujille annetaan mahdollisuus esittää kysymyksiä. Esille nostettiin, että vastausprosentti on liian matala ja että harva kokee tarvitsevansa vanhustenhoitopalveluja suomeksi. 3 Julia Grönholm kertoo malmo.se -sivujen kääntämisestä suomen kielelle. Käännösprojekti alkoi lokakuussa 2015 ja päättyi tammikuussa 2016.
2 (7) Kysymys: Kuinka suomenkieliset sivut pidetään päivitettyinä? Julian työsuhde jatkuu elokuuhun saakka ja hänelle voi lähettää tietoa sekä kunnan että muiden toimijoiden järjestämistä aktiviteeteista. Tiedot julkaistaan suomenkielisillä sivuilla. 4 Susanne Abramsson kertoo lyhyesti kulttuurihallinnon työskentelystä viimeisimmän neuvonpidon jälkeen. Paikalla on myös kulttuurihallintoa edustava Goran, joka voi vastata kulttuuritukea koskeviin kysymyksiin. Kulttuuriryhmään kuuluneet saavat mahdollisuuden kertoa, mitä kulttuurin saralla on tapahtunut. Kaupunginkirjasto on järjestänyt lukuryhmän ja lapsille on tarjottu kulttuuriaktiviteetteja, mutta aikuisille suunnattuja aktiviteetteja ei ole ollut montaa. Vuoden 2016 aikana ei ole pidetty yhtään tapaamista, joten kulttuuriryhmä toteaa, ettei heillä ole ajankohtaista tietoa. Cecilia kertoo, että osa tapaamisista on peruuntunut sairastumisten vuoksi. Ryhmä ilmaisee pettymyksensä siitä, ettei suomalaista kulttuuria ole tuettu aktiivisemmin. Kulttuuriryhmään kuuluva henkilö sanoo, että kaupunginkirjasto on toiminut hyvin ja tilannut suomenkielistä ja suomalaisten kirjailijoiden tuottamaa kirjallisuutta. Myös kaupunginarkiston toiminta on aktiivista. Lisää kulttuuriaktiviteetteja toivottaisiin. Malmön museoissa työskentelevä ruotsinsuomalainen henkilö kertoo, että he olisivat kiinnostuneita jatkamaan työtä suomenkielisen kulttuurin parissa. Malmöhön on perustettu suomalainen kirjoitusyhdistys, joka etsii jäseniä. Yhdistys pitää tiedotustilaisuuden kaupunginkirjastossa 19. huhtikuuta klo 18.30. Yhdistys tulee järjestämään kirjoituskursseja. Goran kommentoi: Kulttuuriprojektien tukihakemukset käsitellään kulttuuritukiyksikössä. Tänä vuonna yksikkö hakee lisärahoitusta suomalaista kulttuuria varten. Rahoitus on suunnattu suomalaisten tahon vetämille tai suomalaiselle kohderyhmälle tarkoitetuille projekteille. Aikaisemmin kulttuuritukiyksikköön ei tullut lainkaan hakemuksia, mutta suomalaiseen kulttuuriin liittyviä hakemuksia on neljästä viiteen, tai mahdollisesti enemmänkin. Hakemukset ovat lähinnä tulleet ammattilaistoimijoilta, jotka aikovat tai tahtoisivat järjestää projektin. Kaikilla on oikeus hakea tukea, mutta kaikilla ei ole oikeutta saada sitä. Mahdollisuudet ovat tosin hyvät. Yksikkö ottaa erityisesti huomioon tietyt ryhmät, joihin ruotsinsuomalaiset kuuluvat. 5 Anders Johansson esikouluhallinnosta kertoo suomenkielisestä esikouluosastosta, joka avattiin Mobilian katolla sijaitsevaan esikoulu Spinnerietiin 11. maaliskuuta. Hän kertoo myös esikouluhallinnon työstä kuluneen vuoden aikana. Esikouluhallinto on ollut esillä myös mediassa ja Spinnerietin toiminnasta on kirjoitettu sanomalehdissä. Suomenkielisillä lapsilla on etuoikeus, kun Spinnerietiin jaetaan paikkoja. Kysymys: Jos kysyntä kasvaa niin suureksi, että osastoja tarvitaan lisää, voisiko suomenkielisiä osastoja avata myös toiseen osaan kaupunkia. Anders vastaa, että esikouluhallinto on avoin ehdotuksille jos tilanne kehittyy tähän suuntaan. Asia riippuu myös suomenkielentaitoisen henkilökunnan saatavuudesta.
3 (7) Kysymys: Kuinka monta lasta osastolla on? Anders vastaa: Yleensä lapsia on 17-18 osastoa kohden. Suomenkielisiä lapsia on aloittanut tai ilmoittautunut 11. Anders kertoo lopuksi, että esikouluhallinto on tyytyväinen siihen, kuinka pitkälle työssä on päästy. 6 Hallintoaluetyöskentely Malmön kaupungissa, Susanne Abramsson kertoo tilanteesta yleisellä tasolla. Susanne kertoo lyhyesti budjetista vuodelle 2016, budjetti on hyväksytty poliitikkojen toimesta ja neuvonpidossa. Esikouluhallinto: 500tkr Kulttuurihallinto: 500 tkr Hoito ja huolenpito (Vård och omsorg): 620tkr Viestintä: 300 tkr Kunnanhallitus (kaupungintoimisto) Muut: 540 tkr Yhteensä: 2460 tkr Susanne kertoo kansallisia vähemmistöjä koskevasta linjauksesta, jota tullaan päivittämään, sekä työn alla olevasta toimintasuunnitelmasta. Susanne kertoo toimintasuunnitelman tarkoituksesta ja painottaa, että sekä toimintasuunnitelma että päivitetty linjaus tulisi laatia yhteistyössä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Susanne ehdottaa dialogiryhmän muodostamista. Susanne esittelee aikajanan vuodelle 2016 (liite 1) Seuraavaa neuvonpitoa suunnitellaan pidettäväksi syyskuussa. Myös budjetista tullaan pitämään erillinen neuvonpito. Tauko 7 Neuvonpitomuodot Susanne kertoo, miltä rakenne näyttää tällä hetkellä (liite 2) Susanne pyytää ryhmää keskustelemaan seuraavista asioista: Kuinka tämänhetkinen rakenne toimii? Mikä toimii hyvin, missä voisi parantaa? Pitääkö rakennetta muuttaa? Kuinka edustajat tulisi valita jatkossa? Kuinka usein uudet edustajat valitaan? Keskustelua ja ryhmän esittämiä näkökulmia: - Rakenne on byrokraattinen, voisiko sitä yksinkertaistaa? - Jos vastaava virkahenkilö sairastuu voisiko hänelle valita sijaisen/varahenkilön tai voisiko vastuuhenkilöitä olla useampia? - Neuvonpidon muodot: Kaksi kertaa vuodessa, ennen budjettia tulisi järjestää neuvonpito vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.
4 (7) - Useampia pienryhmiä tulevien muutaman vuoden aikana. Mielellään 5-6 edustajaa, jotta edustus on laajempaa - Myös tehtäväkohtaiset viiteryhmät ovat vaihtoehto, esimerkiksi Suomi 100 vuotta. - Toimintasuunnitelma tulisi hyväksyttää eri ryhmissä hyvissä ajoin. - Edustajille voisi antaa päätösvaltaa ja äänestysoikeuden eri tilanteissa/ryhmissä/pienemmissä neuvonpidoissa. Edustajat ovat olleet aktiivisia ja omistautuneita. - Edustajien valinta kerran vuodessa. - Meillä on ollut monta eri ryhmää, emme ole työskennelleet kovin yhtenäisesti, kunta on vastannut kokoontumisiin kutsumisesta, haluamme työskennellä intensiivisemmin ja yhteistyössä poliitikkojen kanssa. Olisi hyvä, jos poliitikkoja olisi paikalla. - Uusia edustajia ei ehkä tarvitse valita esimerkiksi kulttuuriryhmään, jossa juuri nyt on 8 henkilöä, mutta uusia edustajia pitäisi voida valita myös vuoden aikana - Ryhmien edustajille voisi valita sijaiset/varaedustajat. Pitää varmistaa, että edustajat ottavat enemmän vastuuta. Esimerkiksi neljä varsinaista ja neljä varaedustajaa tai joitakin varaedustajia. - Nyt työskentelemme syyskuussa valittujen ryhmien pohjalta ja heidän tulisi istua vuoden ajan. Voivatko he pysyä toimessaan ensi neuvonpitoon saakka? - Kokouspalkkio voisi velvoittaa edustajia ottamaan enemmän vastuuta. - Olisi hyvä jos Nils Karlsson, joka on vastuussa näistä kysymyksistä, tulisi tuleviin tapaamisiin ja olisi aktiivisempi työskentelyssä. - Parempi yhteydenpito poliitikkojen kanssa. - Kuinka tämänhetkinen rakenne toimii? Se ei toimi lainkaan, ryhmien edustajat osallistuvat jos jos osallistuvat, neuvonpito koskee neuvonpitoa. Olisi parempi, jos annamme hallinnoille enemmän valtuuksia. Virkahenkilöitä pitää kouluttaa lisää. Edustus et edusta itseäsi vaan ihmisryhmää. Kenen tulisi istua pienryhmissä ja kuinka pitkään? - Erään keskusteluryhmän mukaan uudet edustajat pitää valita kahdeksi vuodeksi. Ryhmien toiminnan tulee perustua tarpeeseen. Esimerkiksi Suomen 100-vuotisjuhlaan tarvitaan ryhmä vain tietyksi ajaksi. Sääntöjen pitäisi olla selkeämmät. - Toisen ryhmän mukaan tämänhetkinen rakenne on hyvä. Kaikki jotka tulevat, tulevat, mutta edustus ei tästä parane. Pienryhmärakenne on hyvä ja sitä tulee voida päivittää kerran vuodessa. Halukkaita osallistujia ei ole kovin montaa, joten ongelmaksi ei niinkään muodostu jäsenten runsaus vaan päinvastoin se, että heitä on liian vähän. - Ruotsinsuomalaisten tulisi voida seurata budjettityöskentelyä paremmin, enemmän avoimuutta. - Voisiko Malmön kaupunki laatia ehdotuksen neuvonpidon rakenteesta?
5 (7) Kysymys: Haluaisimme omat tilat kokoontumisille ja tapaamisille, tämänhetkinen pieni tila ei riitä. Toivomus olisi, että Malmön kaupunki voisi järjestää tällaisen tilan. Esille nostetaan myös, että eläkeläisyhdistykselle ei ole tiloja. Cecilia vastaa, että kuntaan voi olla yhteydessä ottamalla suoraan yhteyttä kaupunginosahallintoihin ja heidän tapaamispaikkoihinsa (mötesplatser). 8 Suomen 100-vuotisjuhlavuosi Kaupunginarkisto kertoo aktiviteeteistaan. Heidän tiloissaan järjestetään mm. lasten lukupiiri. Toiminta on ollut käynnissä tämän vuoden tammikuusta lähtien. Kaupunginarkisto tekee muistonäyttelyn ja on saanut käyttöönsä Malmön suomalaisyhdistyksen arkistot ja suomalaisten sotaveteraanien arkistot. Muita kaupunginarkiston tapahtumia: - Malmön kulttuurihistoriallisen yhdistyksen vuosikirja 2018, ensimmäinen suomeksi julkaistava artikkeli ja ryhmänäytökset. - Malmöhön muuttaneita suomalaisia haastatellaan heidän muutostaan ja kamppailustaan suomen kielen opetuksen saamiseksi. - 100-vuotisjuhlavuosi: Kulttuurihallinto kerää ehdotuksia juhlavuoden juhlistamiseksi. Kaupunginarkistolla pidetään mm. kuvista ja tekstistä koostuva näyttely. - Kaupunginarkisto toivoo saavansa kuvia ja asiakirjoja tai kertomuksia Malmön suomalaisilta. Kulttuurihallinto ottaa mielellään vastaan vinkkejä ja toivomuksia juhlavuoden juhlistamiseen liittyen. Keskustelu: Mitä kaupunginarkisto/kulttuurihallinto voisi tehdä: - Tärkeää, että ryhmät voivat esittää ehdotuksia ja tuoda asioita kaupunginarkistoon. - Kaupunginarkisto voisi nostaa esille tämänhetkiset ja ennen olemassa olleet yhdistykset. - Kirsebergin seurakunnassa on parhaillaan näyttely. - Enemmän suomalaista, Suomesta tai muulla tavoin hankittua taidetta. - Tärkeää nostaa esiin myös moderni Suomi. Millainen Suomi on tänä päivänä? Suomeen liittyviä, paikkaansapitämättömiä ennakkoluuloja on paljon. Kertokaa lisää modernista Suomesta. - 100-vuotisjuhlavuosi koskee Suomen valtiota, ei ainoastaan suomalaista kulttuuria tai suomea puhuvia ihmisiä. Pitäisi keskittyä siihen, mikä on suomalaista ja suomenkielistä tämän päivän Malmössä. Ei siihen, mikä on suomalaista Suomessa. - Malmössä suomalaista on esimerkiksi suomalaiset jalkapalloilijat, suomalaiset yritykset, suomalaiset Malmössä asuvat taitelijat. - Tarkoitus on juhlia Suomen itsenäisyyden juhlavuotta.
6 (7) - Voisimme tehdä jotain samaa Tukholman kanssa ja jakaa kuluja, se tulisi halvemmaksi. - Kysymys: Miksi kulttuuriryhmä pidettäisiin erillään 100-vuotisjuhlavuoden ryhmästä? - Tärkeää muistaa, että kaikki suomalaiset eivät ole ruotsinsuomalaisia. - Tiivis yhteistyö juhlavuoteen liittyen on tärkeää. 9 Keskustelua ja kysymyksiä - Cecilia pitää loppupuheenvuoron. Olemme kaikki erilaisia ja meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä pitäisi tehdä. - Nils Karlssonille kerrotaan, että hänen toivotaan osallistuvan tapaamisiin. - Tulevaisuuden työskentelytavoista pitää jutella vielä lisää, varsinkin neuvonpitojen rakenteesta. - Ryhmien täytyy itse kantaa vastuuta ja päättää, kuinka aktiivisia he aikovat olla kysymystensä suhteen. Liite 1.
Liite 2. 7 (7)