Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 1.12.2009 PIR-2009-Y-136-111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee romuajoneuvojen esikäsittely- ja välivarastointitoimintaa. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos. Toiminnanharjoittaja on pyytänyt ympäristökeskusta määräämään, että alueen olemassa olevaa toimintaa voidaan jatkaa ja uusi toiminta aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksen huolimatta. LUVAN HAKIJA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen PL 487 33101 Tampere LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hylättyjen moottoriajoneuvojen välivarastointialue Tampereen kaupungin Nurmin kylässä tilalla Kiviniityn Metsä, RN:o 3:25. Laitoksen käyntiosoite on Tarastenjärventie 23, 33680 Tampere. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 c ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Pirkanmaan ympäristökeskukselle 28.4.2009, jolloin asia on tullut vireille. KÄSITTELYMAKSU 2 847
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on 11.4.2003 myöntänyt kiinteistölle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan (Dnro YVI:8399/643/2002) romuajoneuvojen välivarastointitoiminnalle. Luvassa on edellytetty tehtäväksi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.4.2009 mennessä. Alue on kaavoitettu maakuntakaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuus- tai varasto- tai vastaavaan käyttöön osoitettuja alueita. Alue kuuluu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen (tk3). Merkinnällä osoitetaan jätteiden käsittelyyn (sisältäen loppusijoituksen), kierrätykseen ja energian tuotannon tarpeisiin tutkittavat alueet. Alue kuuluu myös jätehuoltoalueen suojavyöhykkeeseen (sv), jolla osoitetaan jätehuoltoalueen ympärille suoja-alue. Alue on tarkoitettu varsinaisen jätehuoltoon liittyvien toimintojen puskuri- ja liitännäistoimintojen alueeksi. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 9.12.1981 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Välivarastointialueen ympäristöön ollaan laatimassa Tarastenjärven osayleiskaavaa, jonka kaava-aineistot on yhdistetty Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kaava-aineistoihin. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaikissa kolmessa kaavaluonnosvaihtoehdossa välivarastointialue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueella ei ole asemakaavaa. Lähin asemakaavoitettu alue on Tampereen Olkahisten kaupunginosassa noin 2,5 kilometrin etäisyydellä välivarastointialueesta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hylättyjen moottoriajoneuvojen välivarastointialue sijaitsee Tampereen kaupungin Nurmin kylässä tilalla Kiviniityn Metsä, RN:o 3:25. Kiinteistö sijaitsee noin 20 kilometriä Tampereen keskustasta koilliseen, Tarastenjärventien varrella, valtatien 9 (Jyväskylän tie) pohjoispuolella. Kiinteistö on Tampereen kaupungin omistuksessa. Hylättyjen moottoriajoneuvojen välivarastointialueen lisäksi samalla kiinteistöllä, välivarastointialueen pohjoispuolella, sijaitsee Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon asfalttiasema sekä asfalttijätteen ja -murskeen välivarastointialue. Välivarastointialueen länsipuolella puolestaan sijaitsee Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon kivenlouhimo. 2
Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Alue on kalliovaltaista ja asfalttipäällystetty. Välivarastointialue sijoittuu Sorilanjoen suurvaluma-alueelle ja Nurmin, Juoponlahden ja Tiikonojan pienvaluma-alueiden rajapintaan. Pintavesien valumasuunta on länteen, missä Sorilanjoen suurvaluma-alue purkaa vetensä Näsijärven Niihamanselän Laalahteen. Lähimmät muut järvet ovat idässä noin 780 metrin etäisyydellä sijaitseva Tarasjärvi ja kaakossa 820 metrin etäisyydellä sijaitseva Matkajärvi. Toiminnanharjoittajan mukaan välivarastointialueelta ei valu pintavesiä näihin järviin. Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Välivarastointialue sijoittuu suurmaisemassa Nurmin alavia viljelyalueita ympäröivälle rinne- ja selännealueelle. Aluetta ja sen viereisiä teollisuus- ja jätteenkäsittelytoimintoja ympäröivät nykyisin lähes kaikilta suunnilta metsät, jotka estävät sitä näkymästä ympäristöön. Ainoastaan kaakosta päin aluetta ympäröivä puusto on niin matalaa, että alueen rakenteet näkyvät Tarastenjärven eritasoliittymän sillalta ja valtatieltä 9 ajettaessa Tampereen suuntaan. Hylättyjen ajoneuvojen välivarastointialueen erottuminen lähi- ja kaukomaisemassa jää hyvin vähäiseksi viereisten asfalttiaseman rakenteiden sekä jätteenkäsittelykeskuksen läjityskasojen rinnalla. Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä, noin 400 metriä välivarastointialueesta länteen, sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavaan merkitty seudullinen viheryhteys sekä ulkoilureitti. Myös Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehtoihin on vastaavalle kohdalle merkitty ohjeellinen pääulkoilureitti. Tätä ulkoilureittiä ei ole toteutettu, mutta toteutuessaan se yhdistää Nurmi-Sorilan alueen Atalan itäpuolisiin ulkoilureitteihin ja edelleen Kauppiin ja Kangasalan keskustaan asti. Välivarastointialueen pohjois- ja länsipuolisissa metsissä sijaitsevia yksityisteitä ja ajopolkuja käytetään nykyisin ratsastukseen sekä talvisin hiihtoreitteinä. Noin 400 metrin etäisyydellä lännessä sijaitsee muinaisjäännökseksi luokiteltava kohde eli tervanpolttoon käytetty historiallisen ajan rännihauta. Alueen lounais-, luoteis- ja pohjoispuolella lähimmillään noin 430 metrin etäisyydellä on tummaverkkoperhosen esiintymäniittyjä. Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) on erittäin uhanalainen päiväperhonen; laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu teollisuus-, varastointi- ja jätteenkäsittelytoimintoja. Samalla kiinteistöllä, hylättyjen ajoneuvojen välivarastointialueen pohjoispuolella, sijaitsee Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon asfalttiasema sekä asfalttijätteen ja -murskeen välivarastointialue. Välivarastointialueen länsipuolella sijaitsee Tampereen kaupungin katu- ja 3
vihertuotannon kivenlouhimo. Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotanto suunnittelee alueella toimintojensa lisäämistä ja kehittämistä, minkä vuoksi alueella on käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Arviointiohjelma on jätetty Pirkanmaan ympäristökeskukselle 16.3.2009, ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausuntonsa 16.7.2009. Kiinteistön itäpuolella sijaitsee puhdasta polttopuuta varastoiva ja myyvä yritys (Ysipuu Oy) sekä Fingrid Oyj:n Kangasala-Mänttä 110 kv:n voimajohto ja Alajärvi-Kangasala 400 kv:n voimajohto. Kiinteistön koillispuolella on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Edellä mainittujen toimintojen ympärillä on pääosin tavanomaista talousmetsää. Alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse muuta eritystä rakennettua ympäristöä. Lähin asutus sijaitsee Lintukalliontien varrella, missä lähimmät asuinrakennukset ovat noin 700 metrin etäisyydellä välivarastointialueesta länteen ja noin 450 metriä etelään. Etelän suunnassa välivarastointialueen ja lähimmän asutuksen väliin sijoittuu valtatie 9. Nurmi-Sorilan alueella toimii hevostiloja, joista välivarastointialuetta lähin on Holvastin tila noin 1,6 kilometriä välivarastointialueesta pohjoiseen. Välivarastointialueen länsi- ja pohjoispuolella, lähimmillään noin 370 metrin etäisyydellä, sijaitsee ratsastusreitti. Välivarastointialuetta lähinnä sijaitsevat laidun- ja viljelykäytössä olevat pellot ovat Näätäsuon ja Haapakorven pellot. Näätäsuo sijaitsee välivarastointialueen pohjoispuolella lähimmillään noin 450 metrin etäisyydellä. Haapakorven pellot sijaitsevat noin 470 metrin etäisyydellä hankealueesta etelään, valtatie 9 eteläpuolella. Liikenne Hylättyjen ajoneuvojen välivarastointitoiminnan aiheuttama liikennemäärä on noin 1-5 edestakaista käyntiä vuorokaudessa. Lisäksi alueelle on huoltoliikennettä noin 1-2 edestakaista käyntiä vuorokaudessa. Liikennemäärä on vähäinen verrattuna lähiympäristön toimintojen Tarastenjärventielle aiheuttamaan liikennemäärään: Tarastenjärventien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on nykyisin arviolta 550 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 350 ajoneuvoa. Liikenneverkko välivarastointialueen ympäristössä on toimiva: ajoyhteys alueelle on nykyisin ainoastaan Tarastenjärventieltä. Tarastenjärventie liittyy suoraan valtatie 9:n Tarastenjärven eritasoliittymään, joten lähes kaikki liikenne alueelle kulkee valtatien 9 kautta. Tarastenjärventien varrella ei ole asutusta eikä tien kautta kulje asutuksen tms. läpikulkuliikennettä. 4
Tarastenjärventietä käyttää hylättyjen moottoriajoneuvojen välivarastointitoiminnan ohella myös asfalttiaseman ja jätteenkäsittelykeskuksen liikenne sekä Ysipuu Oy:n liikenne. Hylättyjen ajoneuvojen välivarastointitoiminnasta aiheutuvat liikenteelliset vaikutukset ovat kokonaisuuden kannalta vähäiset. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tampereen kaupunki on ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (828/2008) nojalla velvollinen huolehtimaan alueellaan hylätyistä ja ympäristöön jätetyistä ajoneuvoista. Lain mukaan hylätyt ajoneuvot on siirrettävä niille varatulle alueelle ja niitä on säilytettävä vähintään 30 päivää ennen esi- ja jatkokäsittelyä. Hylättyjen moottoriajoneuvojen varastosiirrot tekee katutilavalvonta, pääosin hylätyksi toteamisen, kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavan tai väärin pysäköinnin perusteella. Näiden lisäksi tiehallinto, tulli ja poliisi ottavat ajoneuvoja haltuunsa. Alueelle otetaan välivarastoitavaksi myös ympäristökunnista tulevia ajoneuvoja. Ajoneuvolle annetaan ensin siirtokehotus, jolloin ajoneuvon omistajalle annetaan mahdollisuus siirtää ajoneuvonsa asianmukaiseen paikkaan. Vuosittain siirtokehotus annetaan noin 1 000 ajoneuvolle, joista noin 350 kpl lopulta tuodaan Tarastenjärven välivarastointialueelle. Näistä 350 ajoneuvosta keskimäärin 20-30 kpl noudetaan omistajien toimesta alueelta. Mikäli ajoneuvoa ei noudeta alueelta 30 vrk:n kuluessa sen vastaanotosta, siirtyy ajoneuvojen omistus kunnalle. Välivarastointialue koostuu asfaltoidusta kentästä, jonka suuruus on noin 1,2 ha. Kenttä on aidattu sekä varustettu lukittavalla portilla. Lisäksi alueella on toimisto- ja huoltorakennus, joka on yhteinen Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon asfalttiaseman kanssa. Rakennuksessa on toimisto- ja sosiaalitilat, asfalttiaseman korjaamo sekä hylättyjen moottoriajoneuvojen vastaanottopiste. Toimintaa harjoitetaan pääasiassa arkisin maanantaista perjantaihin klo 7-16, mutta viranomaiset voivat tuoda alueelle ajoneuvoja myös muina aikoina. Toiminnan muutos Alueen toimintaa ollaan monipuolistamassa siten, että alueella ollaan välivarastoinnin ohella aloittamassa romuajoneuvojen esikäsittelytoiminta. Kunnan omistukseen siirtyneet, alueelta noutamattomat romuajoneuvot esikäsitellään alueella tai vaihtoehtoisesti toimitetaan akreditoiduille alihankkijoille käsiteltäväksi. Ympäristölupaa haetaan 400-500 kpl romuajoneuvon vuosittaiselle esikäsittelylle. 5
Romuajoneuvojen esikäsittely suoritetaan huoltorakennuksessa sijaitsevassa sitä varten rakennetussa vastaanottopisteessä. Vastaanottopisteessä on epoksipinnoitettu betonilattia sekä hiekanerottimena toimiva lattiakaivo. Lattiakaivosta mahdolliset vuodot johdetaan kiinteistöllä olevan öljynerotuslaitteiston kautta maastoon. Esikäsittelyssä romuajoneuvoista poistetaan nesteet imulaitteilla. Lisäksi autoista poistetaan renkaat ja akut. Alueelle tulevat ajoneuvot ovat pääasiassa vanhoja, joten niistä ei ole katsottu tarpeelliseksi poistaa osia varaosiksi. Tämän jälkeen romuajoneuvot toimitetaan jatkokäsittelyyn. Romuajoneuvojen loppukäsittelyn suorittaja kilpailutetaan vuosittain, mutta toimijana on joko Stena Metalli Oy tai Kuusakoski Oy. Hylätyt tai takavarikoidut autot tuodaan alueelle hinausautolla ja ne haetaan jatkokäsittelyyn kuorma-autolla. Alueen sisällä ajoneuvot siirretään trukilla välivarastoon niille varatuille paikoille. Varastointi Romuajoneuvoja pyritään viemään alueelta ajoneuvojen siirtolain (828/2008) mukaisten aikarajojen puitteissa mahdollisimman nopeasti kierrätykseen. Alueella on kerrallaan varastoituna ajoneuvoja noin 60-100 kpl. Alueelle on varattu omat varastoalueensa mm. ympäristökunnista tuleville ajoneuvoille sekä poliisin tai tullin toimesta tulleille ajoneuvoille. Lisäksi esikäsitellyille romuajoneuvoille on varattu oma varastoalueensa. Ajoneuvojen nesteet poistetaan katetussa ja ovella varustetussa tilassa, jonka yhteydessä on erillinen tila akkujen ja poistettujen nesteiden lyhytaikaiselle välivarastoinnille. Tila on suunniteltu siten, että siitä ei ole yhteyttä lattiakaivoon. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet varastoidaan niiden varastointiin tarkoitetussa kontissa, jonne sadeveden pääsy on estetty. Ongelmajätekontti sijaitsee ulkona, vastaanottopisteen välittömässä läheisyydessä, asfaltoidulla alueella. Jäteöljyä säilytetään kontissa teräsvaipallisessa 1 000 litran säiliössä. Akut puolestaan varastoidaan kontissa niille varatuissa astioissa. Veden käyttö Hylättyjen moottoriajoneuvojen välivarastointi- ja esikäsittelytoiminnassa vettä käytetään sosiaalitiloissa sekä tarvittaessa varastokentän ja vastaanottopisteen pesuun. Vesi otetaan porakaivosta, joka sijaitsee toimistorakennuksen itäpäädyssä. Jätevedet ohjataan Tampereen Veden omistuksessa olevan jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnassa käytettävät laitteet ja menetelmät ovat yleisesti käytössä vastaavassa toiminnassa. Toiminnassa käytettävän kaluston voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan mukaan energian käyttö ja käytön tehokkuus ovat alalla yleisesti vallitsevan mukaisia. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Toiminnasta ei toiminnanharjoittajan mukaan aiheudu merkittäviä päästöjä pinta- tai pohjavesiin. Hylättyjen moottoriajoneuvojen asfaltoidulla välivarastointikentällä syntyvät hulevedet johdetaan kallistusten avulla kohti kentän sadevesikaivoja. Sadevesikaivoista hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimeen, johon johdetaan myös viereiseltä asfalttiasemalta peräisin olevat hulevedet. Hiekan- ja öljynerottimista hulevedet johdetaan edelleen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivojen kautta maastoon. Alueen hulevesien laatua ei ole tarkkailtu säännöllisesti. Öljynerottimet on mitoitettu päällystetylle alueelle sopivaksi. Pitkäkestoisen rankkasateen aikana osa hulevesistä saattaa ohittaa öljynerottimen tietyn sademäärän jälkeen. Öljynerotin on varustettu hälytyslaitteella, joka ilmoittaa merkkivalosignaalina työntekijöille hyvissä ajoin erottimen tyhjennystarpeesta. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti. Lähialueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vesistöseurannan tarkkailuohjelman mukaisesti. Sosiaalitilojen ja vastaanottopisteen jätevedet ohjataan Tampereen Veden omistuksessa olevan jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Päästöjä ilmaan aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja sen aiheuttamasta pölyämisestä. Pölyämisen ehkäisemiseksi päällystetty alue puhdistetaan säännöllisesti. Liikenteen määrä on vähäinen. Toiminnanharjoittajan mukaan melua aiheutuu lähinnä liikennöinnistä sekä erilaisten koneiden ja ajoneuvojen hälytysäänistä. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää tärinää. 7
Päästöt maaperään (estäminen) Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Välivarastointialue on päällystetty asfaltilla ja kentällä muodostuvat sade- ja sulamisvedet käsitellään öljyn- ja hiekanerottimissa ennen maastoon johtamista. Romuajoneuvojen esikäsittely tehdään sisätiloissa. Mahdolliset nestevalumat johdetaan kiinteistön öljyn- ja hiekanerotuslaitteiston kautta maastoon. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Alla olevassa taulukossa on esitetty ajoneuvojen välivarastointialueella syntyneiden tai muualta vastaanotettujen jätteiden määrät. Jätteet toimitetaan laitokselta muualle käsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi. Jätelaji EWC-koodi Määrä v. 2008 (t/a) Määrä v. 2007 (t/a) Romuajoneuvot 16 01 04* 306 kpl 272 kpl Akkuromu 16 06 01* 1,8 1,7 Jäteöljy 13 02* 1,8 1,8 Polttoaineet (bensiini, dieselöljy) 13 07 02* 13 07 01* 0,9 0,9 Vanneromu 16 01 18 7,0 6,6 Renkaat 16 01 03 11,0 9,0 Jäähdytinneste 16 01 14* - 0,6 Öljynsuodattimet 16 01 07* - 0,1 *ongelmajäte Toiminnassa syntyy sekajätettä noin 1 t/a ja se toimitetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen. Kun romuajoneuvojen esikäsittelytoiminta alueella aloitetaan, kasvaa syntyvien jätteiden määrät seuraavasti: metalliromua muodostuu noin 7 t/a, akkuja noin 3 t/a ja jäteöljyjä noin 3 t/a. Toiminnassa syntyvistä ongelmajätteistä pidetään kirjaa, ja jätteet toimitetaan voimassa olevan luvan omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Öljynerotuskaivon hiekka toimitetaan tarvittaessa voimassa olevan luvan omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonympäristölle, suojelukohteille ja maisemalle Alueelle ja sen välittömään lähiympäristöön sijoittuu nykyisin teollisuus-, varastointi- ja jätteenkäsittelytoimintoja. Näiden ympärillä on pääosin tavanomaista talousmetsää. Alue ei ole maisemallisesti merkittävää. Toiminnan vaikutukset maisemalle ja virkistyskäytölle ovat vähäiset eivätkä tule jatkossa muuttumaan nykyisestä. Toiminnalla ei myöskään ole toiminnanharjoittajan mukaan merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. 8
Lähimmät luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ovat noin 430 metrin etäisyydellä sijaitsevat tummaverkkoperhosen esiintymäniityt. Lisäksi noin 400 metrin etäisyydellä välivarastointialueesta länteen sijaitsee muinaisjäännökseksi luokiteltava kohde. Toiminnasta ei toiminnanharjoittajan mukaan aiheudu luonnonympäristölle merkittäviä haittoja eikä toiminta uhkaa läheisten suojeluarvojen (tummaverkkoperhosen esiintymäniityt, muinaisjäännös) ominaispiirteitä tai säilymistä. Alueella tai lähiympäristössä ei sijaitse muuta erityistä rakennettua ympäristöä. Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäristöön. Vaikutus maaperään, ilmaan sekä pinta- ja pohjavesiin Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Toiminnasta ei myöskään aiheudu merkittäviä ilmaan joutuvia päästöjä, joten hankkeen vaikutukset ilmanlaadulle ovat vähäiset. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminta ei myöskään aiheuta merkittäviä vaikutuksia pintavesien laatuun tai virtaamiin, vesistöihin tai niiden käyttöön eikä pohjavesiin. Vaikutus asutukselle ja maataloudelle Lähin asutus sijoittuu verrattain etäälle, noin 450-700 metrin etäisyydelle välivarastointialueesta. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu lähimmälle asutukselle merkittäviä haittoja eivätkä vaikutukset tule jatkossa muuttumaan nykyisestä. Toiminnasta ei aiheudu myöskään ympäristössä harjoitettavalle maataloudelle merkittäviä haittoja eivätkä vaikutukset tule jatkossa muuttumaan nykyisestä. Melun ja tärinän vaikutukset Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua tai tärinää ympäristöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnassa noudatetaan voimassa olevan luvan mukaista tarkkailua. Toiminnalle on nimetty vastaava hoitaja, joka vastaa hylättyjen moottoriajoneuvojen välivarastointialueen toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja joka ylläpitää käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan öljynerottimen sekä sen hälytysjärjestelmän toimivuuden tarkastukset sekä tiedot öljyn- ja hiekanerottimien tyhjennyksistä ja tarkkailusta. Lisäksi käyttöpäiväkirjaan kirjataan tiedot toiminnassa muodostuneista ongelmajätteistä (jätteiden laatu, määrä, kuljettaja sekä toimituspaikka) sekä tiedot häiriöistä ja onnettomuustilanteista. 9
Toiminnasta laaditaan ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto sekä seuraavat jätteitä ja jätehuoltoa koskevat liitelomakkeet: toiminnassa syntyvät jätteet, jotka toimitetaan muualle käsiteltäviksi/hyödynnettäviksi, toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet, varastoidut jätteet vuoden lopussa. Öljynerottimien sekä niiden hälytysjärjestelmän toimivuus tarkastetaan säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit pyritään minimoimaan hyvällä teknisellä suunnittelulla ja toteutuksella sekä työntekijöiden asianmukaisella perehdyttämisellä. Erilaisista varotoimenpiteistä huolimatta alueella saattaa tapahtua onnettomuuksia. Laite- ja konerikkojen yhteydessä voi syntyä öljypäästöjä. Mahdolliseen öljyvahinkoon reagoidaan välittömästi ja päästöjen varalta työtiloissa on saatavilla imeytysaineita. Lisäksi alueen sadevesikaivot on varustettu hiekan- ja öljynerottimilla. Öljynerotin on varustettu öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytyslaitteella, joka ilmoittaa merkkivalosignaalina työntekijöille hyvissä ajoin erottimen tyhjennystarpeesta. Työntekijät ovat perehtyneet työturvallisuus- ja työsuojeluohjeisiin. Uudet työntekijät ja esimerkiksi kesätyöntekijät perehdytetään ohjeisiin ennen työn aloitusta. Ohjeissa on huomioitu mm. ympäristö- ja öljyvahingot, työtapaturmat, liikenneonnettomuudet sekä tulipalot. Välivarastointikenttä on aidattu ja varustettu lukittavalla portilla. Alueella on lisäksi videovalvonta sekä automaattinen kaukohälytyslaite. HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnanharjoittaja on pyytänyt ympäristökeskusta määräämään, että alueen olemassa olevaa toimintaa voidaan jatkaa ja romuajoneuvojen esikäsittelytoiminta aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnanharjoittaja perustelee hakemustaan sillä, että päätöksen täytäntöönpanosta ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle sijoitetut ajoneuvot muualle, joten päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnanharjoittajan mukaan lain edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat siis olemassa. Toiminnanharjoittaja esittää, että erillistä ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista vakuutta ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta ei aseteta. Vakuuden asettaminen ei koske valtiota, kuntaa tai kuntayhtymää. Ennallistamistoimiksi luetaan tässä alueelle tuotujen ajoneuvojen poiskuljettaminen. 10
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 12.8.2009 sekä tarkastuksella 25.11.2009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Tampereen kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla 28.8.-28.9.2009 ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Aamulehdessä. Niille asianosaisille joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Tampereen kaupungin palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kiinteistölle on tehty tarkastus 25.11.2009. Lausunnot Tampereen kaupunki, ympäristö- ja rakennusjaosto, 13.10.2009: "Esikäsittelemättömät, hylätyt ajoneuvot on varastoitava sisällä hallissa tai nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, jolla muodostuvat sade- ja sulamisvedet kerätään sadevesikaivoihin ja johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Sadevesiviemäri on öljynerotuskaivon jälkeen varustettava vahinkotilanteiden varalta sulkuventtiilillä. Öljynerottimien sekä niiden hälytysjärjestelmän toimivuus on tarkastettava säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Öljynerottimen, sulkuventtiilin sekä sadevesiviemärin purkupaikan sijainnit on merkittävä niin, että ne ovat helposti havaittavissa. Esikäsitellyt ajoneuvojen rungot on varastoitava päällystetyllä alueella. Romuajoneuvojen osat ja aineet on ensisijaisesti käytettävä uudelleen tai kierrätettävä. Mikäli uudelleenkäyttö tai kierrätys ei ole mahdollista, osat ja aineet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä muulla tavoin. Ongelmajätteet ja kemikaalit on varastoitava erillään suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa lukittavissa tiloissa, jotka ovat katettuja ja tiivispohjaisia. Välivarastoitavista, hylätyistä ajoneuvoista, joita on tarkoitus säilyttää alueella talvella, on poistettava akut. Poistettuja akkuja on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä vesitiiviissä astioissa tai erillisessä ongelmajätekontissa. Akut ja ongelmajätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa tai käsitellä kyseisiä ongelmajätteitä. Muilta osin ympäristönsuojelulla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta." 11
Tampereen kaupunginhallituksen puolesta 14.10.2009 antamassaan lausunnossa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi toteaa seuraavaa: "Maakuntakaavamerkinnät Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) kyseinen alue on teollisuus- ja varastoaluetta (T). Suunnittelumääräys: alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Alue kuuluu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen (tk3). Merkinnällä osoitetaan jätteiden käsittelyyn (sisältäen loppusijoituksen), kierrätyksen ja energian tuotannon tarpeisiin tutkittavat alueet. Kehittämissuositus: merkinnän osoittamalle alueelle on mahdollista sijoittaa jätteiden käsittelyyn, kierrätykseen ja energian tuotantoon liittyviä toimintoja ottaen huomioon ympäristölle asetettavat vaatimukset. Alue kuuluu myös jätehuoltoalueen suojavyöhykkeeseen (sv). Merkinnällä osoitetaan jätehuoltoalueen ympärille suoja-alue. Alue on tarkoitettu varsinaisen jätehuoltoon liittyvien toimintojen puskuri- ja liitännäistoimintojen alueeksi. Suunnittelumääräys: alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa pysyvää eikä loma-asutusta. Voimalinjan yhteystarvemerkinnät (z 020 ja z 022) kulkevat alueen pohjoispuolella. Alueen pohjoispuolelle on maakuntakaavassa myös merkitty suunniteltu sähköasema (EN1-15). Alueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve ja ulkoilureitti. Yleiskaavamerkinnät Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginvaltuuston 9.12.1981 hyväksymässä Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa kyseinen alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 12.12.2000 ja 14.2.2003) on esitetty yhdyskuntateknisen huollon alueita ja ympäristön häiriötekijöitä liitteessä 16. Tarastenjärven alueelle on kartalla esitetty yhdyskuntateknisen huollon pysyvä aluevaraus. Tampereen kaupunki on kaupunginhallituksen päätöksellä 13.5.2002 päättänyt, että Tarastenjärven alueelle laaditaan osayleiskaava. Tarastenjärven osayleiskaava-alue käsittää nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja sitä ympäröivän metsän noin kilometrin säteellä valtatien pohjoispuolella. Työn päämääränä on osoittaa alue Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle uusien kaatopaikkamääräysten mukaisesti. Samalla tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa muuta teollisuustoimintaa jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen valtatien varteen. Oleva asutus on rajattu osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Osayleiskaava etenee rinnakkain Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa. Luonnosvaihtoehdoissa kyseinen alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksia on tarkoitus käsitellä yhdyskuntalautakunnassa loppuvuodesta 2009. 12
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten hulevesiselvityksen mukaan teollisuusalueella, jolle suunniteltu romuajoneuvojen välivarastointi- ja esikäsittelytoiminta sijoittuu, pintavalunnan määrä kasvaa merkittävästi. Lisäksi suunniteltu maankäyttö sijoittuu valuma-alueelle, jolla sijaitsee tummaverkkoperhosniittyjä. Alueelle on suunniteltu pienimuotoinen laskeutusallas laskuojan yhteyteen teollisuusalueen pohjoispuolelle. Alueelle on myös suositeltu tontti- ja korttelikohtaisia menetelmiä hulevesien vähentämiseksi sekä öljyn ja hiekan erottamista hulevesistä. Tarkemman suunnittelun yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Asemakaavamerkinnät Alueella ei ole asemakaavaa. Alueelle myönnetyt suunnittelutarveratkaisut: Ympäristölautakunta on 11.2.2003, 63, myöntänyt Tampereen kaupungin katuyksikölle luvan rakentaa varasto- ja korjaamotiloja sekä toimisto- ja sosiaalitiloja Tarastenjärven tekniselle toiminta-alueelle yhteensä n. 1450 m 2 Nurmin kylän tilalla Rn:o 3:25. Yhdyskuntalautakunta on 21.3.2006, 89, myöntänyt Tampereen kaupungin yhdyskuntapalveluiden kaupunkirakentamisyksikölle luvan saada käsitellä ja varastoida kiviainesta Nurmin kylän tilalla Rn:o 3:25. Ympäristölupahakemuksen hanke sijoittuu valtatien välittömään läheisyyteen kaatopaikan suoja-alueella ja on alueella voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alueelle tulee laatia erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Muutoin maankäytön suunnittelulla ei ole asiaan huomautettavaa." Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi mielipide. Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteaa jättämässään mielipiteessä seuraavaa: "Mikäli toiminnan laajentaminen siten, että laitoksella aloitetaan hylättyjen ajoneuvojen esikäsittely, jolloin vastaanotetuista ajoneuvoista poistetaan akut, öljyt ja muut nesteet, renkaat sekä öljynsuodattimet, tapahtuu nykyisellä hylättyjen ajoneuvojen varastoalueella, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Ongelmajätteiden eteenpäin toimittamisessa voidaan tehdä myös yhteistyötä yhtiön ja kaupungin kesken. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että Tarastenjärven kaava-alueelle ei tule rakentaa sellaista toimintaa, joka vaikeuttaa maakuntakaavassa mainitun varauksen jätehuoltotoimintojen toteuttamiselle, esimerkiksi jätteenpolttolaitokselle, jonka tilantarve on noin 10 hehtaaria." 13
Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu 26.10.2009 päivätyllä kirjeellä, mutta toiminnanharjoittaja ei ole jättänyt vastinetta lausunnoista ja mielipiteestä. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Tampereen kaupungille (Kaupunkiympäristön kehittäminen) ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tarastenjärven hylättyjen moottoriajoneuvojen välivarastointialueen toimintaa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaoston lausunnossaan esittämät asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tampereen kaupungin yleiskaava-arkkitehdin lausunnossa esitettyyn vaatimukseen hulevesien hallintaa koskevan suunnitelman laatimisesta, ympäristökeskus toteaa, että toiminnan monipuolistumisella ei ole vaikutusta alueella syntyvien hulevesien määrään. Alue on nykyiselläänkin kokonaisuudessaan asfaltoitu. Ympäristökeskus katsoo, että tämän hetkinen hulevesien käsittely öljyn- ja hiekanerotuslaitteistolla ennen maastoon johtamista on riittävä, ja tämän vuoksi erillisen hulevesien hallintaa koskevan suunnitelman laatimista ei ole tarpeen vaatia. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jättämään mielipiteeseen liittyen Pirkanmaan ympäristökeskus toteaa, että välivarastointialueen toiminnan monipuolistumisesta huolimatta laitoksen toiminta-alue säilyy edelleen samana kuin nykyisin, joten tämä ei vaaranna maakuntakaavassa mainitun jätehuoltotoiminnan varauksen toteutumista. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tampereen kaupungin (Kaupunkiympäristön kehittäminen) on Tarastenjärven hylättyjen moottoriajoneuvojen välivarastointialueen toiminnassa noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ajoneuvojen vastaanotto 1. Kiinteistöllä saa vastaanottaa ja esikäsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisesti romuajoneuvoja keskimäärin 500 kpl vuodessa. Kiinteistöllä saa erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida kerrallaan enintään 100 kpl romuajoneuvoja. (YSL 43, 45, YSA 19 ) 14
2. Luvan saajan on oltava selvillä alueelle vastaanotettavista jätteistä sekä niiden laadusta ja määristä. Alueelle ei saa ottaa vastaan muita kuin lupamääräyksessä 1 mainittuja jätteitä. Mikäli alueelle tuodaan jätteitä, jonka vastaanottoa ei tässä ympäristöluvassa ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tällaista jätettä, tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 9, 15, 19, 51 ) 3. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön, pinta- tai pohjavesien tai maaperän pilaantumista tai pilaantumisvaaraa. Toiminta tulee järjestää myös niin, ettei siitä aiheudu roskaantumista, epäsiisteyttä tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kiinteistön yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Mikäli ympäristö roskaantuu toiminnan vuoksi, on se siivottava välittömästi. (YSL 7, 8, 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 19, JäteA 8 ) 4. Luvan saajan nimeämän laitoksen vastaavan hoitajan nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti lupaa valvovalle viranomaiselle 31.1.2010 mennessä. Henkilön vaihtumisesta on ilmoitettava lupaa valvovalle viranomaiselle sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 45, JäteA 10 ) Romuajoneuvojen esikäsittely ja varastointi 5. Romuajoneuvojen esikäsittely on tehtävä sisätiloissa nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, jolta nestevuotojen pääsy tilan ulkopuolelle on estetty. Mahdollisten nestevuotojen varalta on hallissa aina oltava tarpeeksi imeytysainetta. Esikäsittelytilassa muodostuvat nestevalumat on käsiteltävä öljynerotuslaitteistolla ennen niiden johtamista maastoon. (YSL 7, 8, 43, YSA 19, JäteL 6, 19, JäteA 8, VNA 581/04 9 ) 6. Esikäsittelyssä romuajoneuvo on purettava, jolloin siitä on mahdollisimman pian sen vastaanoton jälkeen poistettava vähintään Akku ja nesteytettyä kaasua sisältävät polttoainesäiliöt Räjähdysvaaralliset osat, kuten ilmatyynyt, tai tehtävä ne muutoin vaarattomaksi Polttoaine, moottoriöljy, vaihteistoöljy, voimansiirtolaitteiden öljy, hydrauliikkaöljy, jäähdytysnesteet, jäätymisenestoaine, jarrunesteet, ilmastointijärjestelmän nesteet tai mikä tahansa muu romuajoneuvoon sisältyvä neste sekä kierrätettävä ja varastoitava ne erikseen, jos niitä ei tarvita asianomaisten osien uudelleenkäyttöön Siinä määrin kun on mahdollista kaikki ne osat, joiden tiedetään sisältävän elohopeaa Kierrätyksen edistämiseksi esikäsittelyssä on lisäksi poistettava Katalysaattorit Kuparia, alumiinia ja magnesiumia sisältävät metalliosat, jos näitä metalleja ei erotella murskaamossa Renkaat ja isot muoviosat, esimerkiksi puskurit, kojelauta ja nestesäiliöt, jos näitä ei eroteta murskaamossa siten, että ne voidaan tehokkaasti kierrättää materiaaleina Lasi, jos sitä ei eroteta murskaamossa 15
Mikäli romuajoneuvoista ei poisteta kaikkia edellä mainittuja osia välivarastointialueella, on toiminnanharjoittajan huolehdittava romuajoneuvojen toimittamisesta laitokselta asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. (YSL 45, YSA 19, VNA 581/2004 10 ) 7. Esikäsittelemättömät romuajoneuvot on varastoitava nestetiiviiksi päällystetyllä alueella, jolla muodostuvat sade- ja sulamisvedet kerätään sadevesikaivojen avulla yhteen ja johdetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivon kautta maastoon. Sadevesiviemärissä on öljynerotuskaivon jälkeen oltava näytteenottokaivo sekä vahinkotilanteiden varalta sulkuventtiili. Öljynerottimen ja sulkuventtiilin sekä sadevesiviemärin purkupaikan sijainti on merkittävä siten, että ne ovat helposti havaittavissa. Esikäsiteltyjen romuajoneuvojen varastoalue on erotettava esikäsittelemättömien romuajoneuvojen varastointiin tarkoitetusta alueesta ja se on merkittävä selvästi. (YSL 7, 8, 43, 45, YSA 19, JäteL 6, JäteA 8, VNA 581/2004 9 ) Jätehuolto 8. Öljyä tai muita ongelmajätteitä sisältävät romuajoneuvoista peräisin olevat osat on varastoitava sisätiloissa tai katetussa varastossa nestetiiviillä alustalla. Mikäli varastointitila on viemäröity, on tilassa oltava nestevuotojen keräysjärjestelmä ja öljynerotin. (YSL 7, 8, 43, 45, YSA 19, JäteL 6, JäteA 8, VNA 581/04 9 ) 9. Mikäli kiinteistön piha-alueella säilytetään muita kuin lupamääräyksessä nro 7 mainittuja jätteitä, on ne varastoitava järjestelmällisesti esimerkiksi astioissa, lavoilla, hyllyissä tai varastokatoksissa. Muovia ja muita kevyempiä jätejakeita, tai niitä sisältäviä jätteitä saa varastoida kiinteistöllä vain umpinaisissa astioissa. (YSL 7, 8, 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 19, JäteA 8 ) 10. Romuajoneuvojen esikäsittelytoiminnassa syntyville renkaille on kiinteistöllä oltava asianmukainen varastointipaikka, jotta ne voidaan varastoida muista jätteistä erillään palovaaran ehkäisemiseksi. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 19, JäteA 8, VNA 581/04 9 ) 11. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa sisätiloissa tai ongelmajätteiden varastointiin tarkoitetussa kontissa kiinteistön piha-alueella. Varastointipaikan on oltava lukittava, tiivispohjainen, viemäröimätön sekä reunakorokkein varustettu. Nestemäisiä ongelmajätteitä sisältävät astiat on varustettava esimerkiksi suoja-altailla niin, että vuototapauksissa nesteet saadaan kerättyä hallitusti talteen. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei laimentaa. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 15, VNp 659/96) 16
12. Toiminnassa syntyvät jätemateriaalit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi säännöllisesti. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätemateriaalin saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla. Vastaanotettavasta jätemateriaalista on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään sen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Romuajoneuvojen osat ja aineet on ensisijaisesti käytettävä uudelleen tai kierrätettävä. Mikäli uudelleenkäyttö tai kierrätys ei ole mahdollista, osat ja aineet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä muulla tavoin. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 9, 15, VNA 581/04) 13. Ongelmajätteet sekä öljynerotuskaivon tyhjennysliete on toimitettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 15, JäteA 5, 6, VNp 659/96, YMA 1129/01) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 14. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 4, 5, 42, 43, YSA 37, JäteL 51 ) Melu ja tärinä 15. Laitoksen toiminnan melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä melun keskiäänitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Melutilannetta on tarvittaessa ympäristölupaa valvovan viranomaisen määräyksestä selvitettävä joko mittauksin tai teettämällä melun leviämisselvitys. (YSL 43, 46, VNp 993/92) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmiksi tai lisäävät laitoksesta aiheutuvaa melua, laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. (YSL 43, 45, 62, YSA 19, 30, JäteL 52 ) 17
17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella aina oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja ensisammutusvälineitä. Vuotoina ympäristöön päässeet jätteet, kemikaalit, polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja käsiteltävä asianmukaisesti. Häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä lupaa valvovalle viranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällaisia häiriötilanteita ovat poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavat häiriötilanteet sekä vahingot ja onnettomuudet, joissa kemikaaleja, polttoaineita tai muita aineita pääsee vuotamaan pintavesiin, viemäriin, maaperään tai haihtumaan ilmaan. Suurista kemikaali- ja öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava myös Tampereen aluepelastuslaitokselle. (YSL 7, 8, 43, 45, 46, 62, 76, YSA 19, 30, JäteL 6, 19, 20, 52 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 18. Esikäsittelytilan sekä pinnoitettujen alueiden rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa. Pinnoitusten kuntoa, mm. halkeilua, painumia ja lohkeilua on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava viipymättä. (YSL 43, 45, 46, YSA 19, JäteL 4, JäteA 8 ) 19. Öljynerotuskaivon toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa ja ne on tyhjennettävä tarvittaessa. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastajan nimi, todettu kaivon kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset. (YSL 43, 45, 46, YSA 19, JäteL 6 ) 20. Laitokselle vastaanotetuista ja toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä edelleen toimitetusta jätemateriaalista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi eri jätemateriaalien jätenimike, tunnusnumero/ewc-koodi, määrä vuodessa, alkuperä ja toimituspaikka sekä varastointimäärä vuodenvaihteessa. (YSL 46, YSA 19, JäteL 51 ) 21. Luvan saajan on toimitettava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto laitoksen edellisen vuoden toiminnasta. Yhteenvedossa, joka on soveltuvin osin toimitettava sähköisesti, on esitettävä seuraavat asiat: tiedot vastaanotetuista ja toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä edelleen toimitetuista jätemateriaaleista seuraavasti: jätemateriaalien laji, määrä, alkuperä ja toimituspaikka varastointitilanne vuoden vaihteessa tiedot vuoden aikana sattuneista häiriötilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista, niiden syyt ja kestoajat sekä niiden aikana syntyneet päästöt ja jätteet tiedot mahdollisen öljynerotuskaivon tyhjennyksistä ja tarkkailusta tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista laitoksen toiminnassa 18
Ympäristönsuojelun tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat, kuten käyttöpäiväkirjat ja huoltotodistukset, on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisia varten. (YSL 46, YSA 19, JäteL 51, 52, JäteA 22 ) Vakuus 22. Toiminnanharjoittajan on asetettava 4 000 euron vakuus tai esitettävä vakuutta vastaava muu järjestely ja toimitettava sitä koskevat asiakirjat lupaa valvovalle viranomaiselle viimeistään ympäristölupapäätöksen saatua lainvoiman. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa tarvittaessa. (YSL 42 ) Toiminnan mahdollinen lopettaminen 23. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, YSA 19, JäteL 6 ) Lupamääräysten tarkistaminen 24. Luvan saajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2019 ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemukseen on ympäristönsuojeluasetuksen 15 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailusta ja seurannasta sekä tiedot toiminnan vaikutuksista ympäristöön. (YSL 55, YSA 19 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan hakijan romuajoneuvojen vastaanottoon, välivarastointiin ja esikäsittelyyn liittyvien toimien voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, terveyshaittaa, eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon mm. toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys. 19
Lupamääräysten yleiset perustelut Toiminta muuttuu siten, että romuajoneuvojen vastaanoton ja välivarastoinnin ohella alueella aloitetaan romuajoneuvojen esikäsittelytoiminta. Toiminnan monipuolistamisen ei katsota aiheuttavan merkittäviä muutoksia laitoksen toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Toiminta sijaitsee alueella, joka on maakuntakaavassa osoitettu teollisuusja varastoalueeksi (T). Lisäksi alue kuuluu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen (tk3), jolla osoitetaan jätteiden käsittelyyn, kierrätykseen ja energian tuotannon tarpeisiin tutkittavat alueet. Alue kuuluu myös jätehuoltoalueen suojavyöhykkeeseen (sv), jolla osoitetaan jätehuoltoalueen ympärille suoja-alue. Alue on tarkoitettu varsinaisen jätehuoltoon liittyvien toimintojen puskuri- ja liitännäistoimintojen alueeksi. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Alueelle ollaan kuitenkin laatimassa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jonka kaikissa kaavaluonnosvaihtoehdossa välivarastointialue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Hakemuksen mukaisena ja siinä esitetyssä laajuudessa toiminta on alueella vallitsevan maankäytön mukaista. Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Toiminta-alueen pohjoispuolella noin 200 metrin etäisyydellä on tummaverkkoperhosesiintymä. Tummaverkkoperhosasiantuntijan mukaan romuajoneuvojen esikäsittelytoiminnan aloittamisella laitosalueella ei ole vaikutusta tummaverkkoperhosesiintymään, koska toiminnan aluerajaus pysyy edelleen samana toiminnan monipuolistumisesta huolimatta. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminnanharjoittajalla on riittävä asiantuntemus hakemuksessa esitetyn toiminnan harjoittamiseen. Toiminnasta tai sen liikenteestä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa terveydelle, ympäristölle tai asutukselle, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Käsittely- ja varastointimäärien rajoittamisella varmistetaan, että romuajoneuvot toimitetaan viipymättä jatkokäsittelyyn eivätkä ne keräänny laitokselle aiheuttaen epäsiisteyttä. Lupamääräyksessä sallittu vuosittainen käsittelymäärä sekä enimmäisvarastointimäärä vastaavat ympäristölupahakemuksessa esitettyjä määriä. (Lupamääräys 1) Alueelle vastaanotettavien jätteiden laatua valvoo laitoksen henkilökunta. Jätelain 51 :n nojalla jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn, jos kuormaa ei jätelain 9 :n mukaan palauteta takaisin. (Lupamääräys 2) 20
Jäteasetuksen mukaan jätteiden käsittelylaitoksen toiminta ei saa aiheuttaa haju- tai meluhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (Lupamääräys 3) Jätelain mukaan jäte on käsiteltävä hallitusti. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tämä edellyttää, että laitoksen toiminnasta on vastuussa riittävän ammattitaitoinen henkilökunta. Tampereen kaupungin ympäristölautakunnan myöntämän voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti laitoksen vastaavan hoitajan nimi- ja yhteystiedot on jo aikaisemmin toimitettu Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämän vuoksi lupamääräyksessä on edellytetty vastaavan hoitajan nimi- ja yhteystietojen toimittamista vain lupaa valvovalle viranomaiselle. Mikäli henkilön nimi- ja/tai yhteystiedot muuttavat, on tästä ilmoitettava sekä lupaa valvovalle viranomaiselle että Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Lupamääräys 4) Romuajoneuvojen esikäsittelytoiminta on tehtävä sisätiloissa, missä päästöt ympäristöön voidaan minimoida parhaiten. Valtioneuvoston asetuksen romuajoneuvoista (581/2004) 9 :ssä on säädetty romuajoneuvojen esikäsittelypaikkaa koskevista vähimmäisvaatimuksista. Lupamääräykset ovat yhdenmukaisia asetuksen vähimmäisvaatimusten kanssa. (Lupamääräys 5) Romuajoneuvot sisältävät ongelmajätteiksi luokiteltuja aineita ja osia. Romuajoneuvoista annetun valtioneuvoston asetuksen (581/2004) 10 :ssä on säädetty romuajoneuvojen esikäsittelyä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Asetuksen 11 :n nojalla romuajoneuvo on esikäsittelyssä purettava tai haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisestä on huolehdittava muulla vastaavalla tavalla. Mikäli laitoksella ei poisteta kaikkia aineita tai osia, jotka on lueteltu asetuksen 10 :ssä, on romuajoneuvo toimitettava laitokselta asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. (Lupamääräys 6) Valtioneuvoston asetuksen romuajoneuvoista (581/2004) 9 :ssä säädetään romuajoneuvojen varastointipaikkoja koskevista vähimmäisvaatimuksista. Asetuksen mukaan esikäsittelemättömien romuajoneuvojen varastointipaikassa on oltava vähintään asianmukainen nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyn ja rasvan erottimilla. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, laitos täyttää nämä vähimmäisvaatimukset. Romuajoneuvojen varastointialueita koskevassa lupamääräyksessä on otettu huomioon korkeimman hallinto-oikeuden 10.1.2008 antamat päätökset 2276/1/07, 2244/01/07 ja 2280/1/07. (Lupamääräys 7) Päätöksessä on annettu jätteiden varastointia koskevia määräyksiä, jotta toiminnasta ei aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista eikä yleisen viihtyvyyden vähentymistä. Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta varovaisuutta ja huolellisuutta jätteiden varastoinnissa. Varastoimalla toiminnassa muodostuvat jätteet ja ongelmajätteet asianmukaisesti, voidaan estää ympäristön roskaantumista sekä jätteiden haitallisia ympäristövaikutuksia mm. maaperään ja pohjavesiin. (Lupamääräykset 8-11) 21