Asiakaskysely Nisulanmäen koulun 9-luokkakaisille helmikuussa 2017

Asiakaskysely Nisulanmäen koulun 9-luokkakaisille helmikuussa 2017

1. Kyselyn toteutus ja järjestäminen Samansisältöinen kysely pidettiin vuonna 2016 samoin helmikuussa. Nyt järjestetty kysely oli tarkoituksella hyvin samanlainen ja kohderyhmänä pääosin samat henkilöt. Näin toteutettuna oli mahdollista löytää joitain muutoksia vuoden aikana ruokailutiheyteen, ruoan maistuvuuteen ja mielipiteisiin. Vuoden 2016 kyselystä ilmeni selvä huoli 8- luokkalaisten kouluruokailutiheydestä viikoittain. Konkreettisia keinoja kasvattaa ruokailutiheyttä olisi todellakin aika pohtia niin kotona ja koulussa kuin myös ruokapalvelussa. Jollain keinoin olisi saatava valtaosa koululaisista ruokailemaan päivittäin kunnan järjestämässä kouluruokailussa. Tämä ongelma kasvaa siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Vuoden 2016 kysely poiki myös pieniä muutoksia ruokalistaan ja toimintatapoihimme. Kysely pidettiin viikolla 8 helmikuussa 2017. Kyselykaavake toimitettiin tiedostona tai kopioina 9-luokkalaisten luokanvalvojille. He toteuttivat kyselyn oppitunnilla ja toimittivat vastaukset keskuskeittiölle. Palkinnoksi ja vastausprosentin nostamiseksi vastaajat saivat jäätelöt ennen talvilomalle lähtöään. Kyselykaavakkeessa selvitettiin erilaisia asioita kuudessa eri kohdassa. Ensimmäisessä kysymyksessä selvitettiin sukupuoli. Toisessa kysymyksessä kartoitettiin täysipainoisen aterian ruokailutiheyttä asteikolla: päivittäin, 2-3 kertaa viikossa, kerran viikossa ja harvemmin. Kolmannessa kysymyksessä kysyttiin tämän hetkisen ruokalistan parasta kolmea ruokaa. Neljännessä kysymyksessä vastavuoroisesti pyydettiin ruokalistalta poistettavia ruokia. Viidennessä kysymyksessä kysyttiin toiveruokia ruokalistalle. Kuudes kysymys oli tarkoitettu avoimeksi kohdaksi terveisille, palautteelle, kehitysehdotuksille ja yleiselle mielipiteelle. Vastaukset on koottuna omaan tiedostoon (Liite 2), mistä tuloksia on varsin yksinkertaista tulkita. 2. Sukupuolijakauma ja vastausten määrä Kyselykaavake (Liite 1) on nopeasti täytettävä ja helposti analysoitava. Tulokset ovat suuntaa antavia yhden ikäluokan osalta Muuramen kunnassa. Yksi ikäluokka vastaa noin 5% päivittäisistä lounastajista Muuramen kunnassa. Tämän kyselyn perusteella ei voi tehdä suuria muutoksia ruokalistaan tai reagoida voimakkaasti toiveisiin, koska yhden ikäluokan mielipide ei ole tarpeeksi kattava. Lisäksi on muistettava useat muut ruokapalvelun toimintaa muovaavat tekijät: lasten- ja koululaisten ruokasuositukset, käytettävissä olevat taloudelliset ja fyysiset resurssit, laajapohjainen asiakaskunta, ruokakulttuuri, maustaminen, monipuolisuus ja erityisruokavaliot.

Nisulanmäen koulun 9-luokkalaisten määrä oli kysely hetkellä 122 henkilöä jakautuen kahdeksalle eri luokalle. Määräaikaan 25.2.2017 vastauksia saapui 100 kappaletta, joten vastausprosentti kohosi edellisen kyselyn noin 77% viidellä prosentilla 82%. Sukupuolijakaumasta ei kyselyhetkellä ollut tietoa. Vastauksista 52 kappaletta oli naisilta ja 48 kappaletta miehiltä. Sukupuolijakauma on siis hyvin tasainen ja sukupuolet ovat keskenään varsin vertailukelpoisia. 3. Ateriointitiheys Kysymyksessä kaksi kysyttiin täysipainoisen aterian syöntitiheyttä koulupäivän aikana. Kysymyksessä oli ilmaistu mitä täysipainoinen ateria pitää sisällään: pääruoka, salaatti, juoma ja leipä. Tämän kysymyksen vastauksia tulkittaessa on huomioitava kysymyksen asettelu ja määrittely. Vuoden 2016 kyselyssä sama kohta saattoi aiheuttaa pientä poikkeamaa tuloksissa. Osa vastanneista on voinut tulkita kysymyksen niin, että jokaisen ateria osatekijät on toteuduttava ja osa vastaajista on saattanut tulkita niin, että kunhan on käynyt syömässä. Vuosien 2016 ja 2017 kyselyiden vastaukset haluttiin pitää vertailukelpoisina ja näin ollen oli kaavakkeeseen jätetty kysymys kaksi täysin ennalleen. Kaavakkeessa oli annettu valmiit vaihtoehdot, joista oli valittava omaa tilannetta parhaimmin kuvaava vaihtoehto. Kuinka usein syön täysipainoisen aterian koulupäivän aikana? Taulukko 1 NAISET KPL MIEHET KPL YHTEENSÄ KPL NAISET % MIEHET % YHTEENSÄ % Päivittäin 24 19 43 46% 40% 43% 2 3 krt / 18 13 31 35% 28% 31% vko kerran 4 8 12 8% 17% 12% viikossa Harvemmin 6 7 13 12% 15% 13% Yksi vastaaja oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. Yllä olevasta taulukosta ilmenee ateriointitiheyttä kuvaavat luvut kappaleina ja prosentteina. Merkille pantavaa on miesten heikompi ateriointitiheys. Suurin osa vastanneista 43%, syö päivittäin täysipainoisen aterian koulupäivän aikana. Yhteensä 74% vastanneista nauttii täysipainoisen aterian vähintään kaksi kertaa viikossa. Huolestuttavaa kyselyssä on kerran viikossa ja harvemmin ruokailevien varsin suuri osuus. Yhteensä neljäsosa yhdeksäsluokkalaisista syö täysipainoisen aterian kerran viikossa tai harvemmin. Erittäin heikolta näyttää miesten osalta, koska kolmasosa vastanneista miehistä syö täysipainoisen aterian kerran viikossa tai harvemmin. Tytöillä tämä osuus on viidesosa vastanneista.

4. Nykyisen ruokalistan suosikkiruoat Nykyisen ruokalistan suosikiksi nousi pinaattiohukaiset. Pinaattiohukaiset löytyivät sekä naisten että miesten suosikkilistalta sijalta kaksi. Naisten suosikki yrttinen kanakastike, löytyy miesten suosikkilistalta sijalta neljä. Molempien sukupuolien suosikkilistalta löytyvät myös pyttipannu ja makaronilaatikko. Miesten suosituin ruoka uunimakkara ei löytänyt tietään naisten viiden parhaan joukkoon lainkaan. Naisten jaetulla neljännellä sijalta löytyvä puuro taas ei löytänyt tietään miesten viiden parhaan joukkoon. Yleisesti ottaen sukupuolien ero oli lähinnä siinä, että naisilla suosikkeja oli laajemmin kuin miehillä. Viiden suosituimman joukosta löytyy yksi kasvisruoka, yksi vaalean lihan ruoka, kaksi makkararuokaa ja yksi jauheliharuoka. Sukupuolien välillä erona on makkararuoan korvaantuminen kasvisruoalla (puuro) naisilla. Suosikkiruoat ovat olleet ruokalistalla jo varsin pitkään kanakastiketta lukuun ottamatta. Nämä ruoat ovat varsin perinteisiä suomalaisia ruokia ja ovat maistuneet suomalaisille jo vuosikymmeniä. 5. Ruokalistalta poistettavat ruoat Nykyiseltä ruokalistalta poistettavien ruokien osalta suurimman määrän mainintoja keräsi tonnikalavuoka varsin selkeästi. Poistettavien ruokien listalta löytyy peräti neljä kalaruokaa sekä perinteinen lihakeitto. Naisten listalla ensimmäisenä on tonnikalavuoka, minkä jälkeen listalta löytyy lihakeitto. Naisten seuraavat inhokit ovat järvikalapihvit, silakkapihvit ja lindsröminpihvit. Miesten poistettavien listalla ensimmäiseksi valikoitui mantelikala. Muut viiden parhaan joukon saavuttaneet ruoat olivat tonnikalavuoka, järvikalapihvit, kasvisruoat yhteensä ja silakkapihvit. Yleisesti ottaen erittäin merkille pantavaa ja huolestuttavaakin on kalaruokien suuri määrä. Kalan pitäisi olla tärkeä osa päivittäistä ruokailua, mutta tämän perusteella 9-luokkalaiset eivät pidä kalasta, ainakaan ruokapalvelun valmistamana. Miesten listalla mainittu kasvisruoat yleensä on toinen merkittävä seikka. Uudet kouluruokasuositukset painottavat nimenomaan lisäämään kasvisten ja kalan käyttöä. Pelkona on, että miehet jättävät syömisen vielä vähemmäksi suositusten myötä. Toki pieniä ristiriitaisuuksiakin vastauksista ilmeni. Mainitsemisen arvoisena on erään miehen vastaus ensin suosikkiruokiin: pinaattiohukaiset, pinaattikeitto ja pyttipannu. Poistettavien listalla oli mainittu ainoastaan: kaikki kasvisruoat! Toisin sanoen kaksi kolmesta suosikkiruoastakin pitäisi poistaa listalta 6. Toiveruoat Ruokalistalle toivottavien ruokien hajonta oli kyselyn perusteella varsin hajanainen. Erilaisia ehdotuksia tuli kaikkiaan yli kuusikymmentä. Toiveiden joukosta nousi viiden parhaan joukkoon seuraavat ehdotukset: tortillaa, kananugetit, lasagne, pizza ja yleisesti salaatit ja salaattivalikoima.

Toiveiden osalta on todettava suuren osan ehdotuksista olevan enemmän kuin haastavia toteuttaa. Osan toiveista toteuttamisen esteeksi nousivat valmistuskapasiteetin haasteet nykyisellä toimintamallilla esimerkiksi pizza ja lasagne. Joidenkin osalta haasteita tuo eri toimipisteiden jakelulinjastojen vajavaiset mahdollisuudet laittaa tarjolle turvallista ruokaa esimerkiksi salaattibuffet. Joidenkin tuotteiden osalta ei täyty ruokasuositukset, kuten friteerattu kana ja pekoni. Joidenkin esteeksi nousee saatavuus ja valitettavasti hinta. Osaan toiveista on mahdollista vastata kehittämällä toimintatapojamme ja selvittämällä raaka-aineiden saatavuutta. Joidenkin toiveiden osalta on mahdollista vastata myöntävästi ainakin teemaviikoilla. Osassa vastauksissa oli kaksi viimeistä kysymystä hiukan menneet sekaisin. Joissain vastauksissa oli toiveruokien kohdalla vastattu jo seuraavaan kysymykseen. Osa oli myös laittanut terveisten yhteydessä lempiruokiaan. Kyse saattoi myös olla heikosta kysymysten asettelusta. 7. Toiveet, palautteet ja terveiset keittiölle Terveiset keittiölle olivat varsin vaihtelevaa luettavaa, sisältäen kehittämisideoita ja toki jokaisen oman maun mukaisia ideoita ruokailuun yleensä. Suurin määrä palautetta tuli kasvisviikosta. Viikon mittainen teema oli kasvispainotteinen eli ei mikään pelkkä kasvisruokaviikko. Viikolla 6 pidetyn teeman ruoat olivat: lohipihvi, kasviskookossosekeitto, broiler-paella, karjalanpaisti ja kasvishampurilainen. Palautteen antajilla kyseinen viikko oli vielä hyvin mielissä ja vastapainoksi vaadittiin lihaviikkoa. Muuten avoimet palautteet ja terveiset toivat esiin kaipuuta pehmeästä leivästä, mehusta ruokajuomaksi, kasvisruokia lisää, mausteita lisää, jälkiruokia listalle, soijamakkaran tilalle jotain muuta uunimakkarapäivänä ja omien mieltymysten mukaisia salaatteja. Suoranaisia asiattomia kommentteja oli vain muutama ja kehujakin saimme asiakaspalvelusta ja osa on jopa pitänyt kouluruoasta. Avoimia vastauksia luettaessa on huomioitava talviloman läheisyys, yleinen tietämättömyys kouluruokaan vaikuttavista tekijöistä sekä selkeästi vieressä kyselyä täyttäneiden kommentit. 8. Vertailua vuoden 2016 kyselyyn Kyselyyn vastanneita oli vuonna 2017 lähes sama määrä (100) kuin vuonna 2016 (103). Miesten määrä oli 2017 yhteensä 48 ja naisten määrä 52. Vuonna 2016 vastaavat määrät olivat 49 miestä ja 54 naista. Tärkeimpään kysymykseen: kuinka usein syön täysipainoisen aterian koulussa, vastaukset olivat hyvin samankaltaiset sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Prosentuaalisesti erot eivät ole juurikaan muuttuneet vuoden aikana. Kappale määräisesti on pieniä muutoksia havaittavissa. Yhteensä vuoden 2017 kyselyssä kerran viikossa tai harvemmin täysipainoisen aterian syöjiä oli kaksi kappaletta vähemmän kuin vuoden 2016 kyselyssä. Varsinkin poikien määrä tässä kategoriassa oli tippunut vuoden 2016 lukemasta 19 vuoden 2017 lukemaan 15. Näin pienellä otannalla ei kannata vielä

riemusta hyppiä, sillä edelleen kyselyn mukaan ikäluokasta 25% syö täysipainoisen aterian kerran viikossa tai harvemmin. Vuonna 2016 täysipainoisen aterian nautti hiukan alle 40% päivittäin ja vuonna 2017 prosentti oli noussut hieman 43%:in. Suosikkiruoat eivät olleet vuoden aikana muuttuneet juurikaan. Ykköspaikalle kipusi vuonna 2017 pinaattiohukaiset ohi pyttipannun. Myös yrttinen kanakastike ohitti kokonaissuosiossa pyttipannun. Muut TOP 5 ruoat olivat vuoden 2016 tapaan uunimakkara ja makaronilaatikko. Sukupuolien välillä olivat hyvin samanlaiset erot kyselyn molempina vuosina suosikkiruokien osalta. Poistettavissa ruoissa suunta oli molempina vuosina hyvin samankaltainen. Kalaruoat miehittivät inhokkiruokalistan kärkipaikat molempina vuosina. Vuoden 2016 kaksi suurinta inhokkia olivat kuorrutettu kala ja kebabkiusaus. Molemmat ruoat poistettiin vuoden 2016 2017 ruokalistalta, joten uusi inhokki löytyi vuoden 2016 kyselyn inhokista numero seitsemän, tonnikalavuoasta. Kyseisen ruoan inhoajille on ensi lukuvuonna luvassa iloisia uutisia: tonnikalavuoka poistuu kiertävältä ruokalistalta. Kestoinhokki, perinteiset silakkapihvit, löytyi vuonna 2016 jaetulta hopeasijalta ja vuonna 2017 neljänneltä sijalta. Huomioitavaa on se, että kasvisruoista halutaan yleisesti eroon, mutta niitä ei inhokkiruokiin nimetty lainkaan. Ruokalistalle toivottuihin ruokiin sen sijaan tuli hiukan eroja vuoteen 2016 verrattaessa. Kaksi ensimmäistä sijaa meni samoille toiveille: tortilloille ja nugeteille. Vuonna 2017 hajonta oli suurempaa ja ehdotuksia sai selvästi suurempi määrä ehdotuksia. Muut molempina vuosina useampia mainintoja saaneet ruoat olivat: lasagne, pizza, salaatit yleensä (ruokaisa, buffet), leipävalikoima ja juomavalikoima. Vuonna 2017 uusina tulokkaina kärkipäästä löytyvät friteerattu kana ja pekoni. Avoimissa kysymyksissä ei ilmennyt suuria muutoksia, ravitsemispäällikön vaihto ei enää kirvoittanut niin paljoa riemunkiljahduksia kuin vuotta aiemmin. Lisäksi vuoden aikana kumiperunoiden määrä on vähentynyt palautteiden perusteella. Yleisesti ottaen varsinkin miesten kasvisruokavastaisuus on huomion arvoista, vaikka yleinen ostoskäyttäytyminen ja trendit muuta näyttäisivätkin. 9. Yhteenveto ja johtopäätökset Kysely on kokonaisuudessaan suuntaa antava eikä suoranaisesti aiheuta mitään toimenpiteitä. Yhden ikäluokan mielipide on toki tärkeä, mutta se ei edusta koko asiakaskuntaamme, ainoastaan noin 5% lounasasiakkaista. Yläkoululaiset ovat oletusarvoisesti kaikkein kriittisimpiä asiakkaita, joten sen vuoksi kysely oli syytä tehdä heille. Kyselyn tärkein anti oli selvittää 9-luokkalaisten ruokailutiheyttä. Kahtena vuonna (2016 ja 2017) tulokset olivat hyvin samankaltaiset, joten syytä huoleen on. Jollain lailla

lounaan välin jättävät kuitenkin hoitavat ravitsemuksensa, joten herääkin kysymys millä lailla he itse tai heidän huoltajansa varmistavat riittävän ravitsemuksen kasvavalle nuorelle. Koululla ja ruokapalvelulla ei ole juurikaan keinoja pakottaa ja valvoa jokaista koululaista syömään päivittäin täysipainoisesti. Koulu kykenee ohjaamaan oppilaat ruokailu aikana ruokasaliin, mutta siitä eteenpäin se on enemmän oppilaan omalla vastuulla. Ruokapalvelu pyrkii tekemään parhaansa, jotta ruoka olisi maistuvaa, suositukset täyttävää ja monipuolista. Muina keinoina yläkoululaisten aktivoimiseksi voisi olla ruokalistan tekeminen heidän mieleisekseen, mutta silloin ei ruokapalvelun toimintatarkoitus täyty. Ruokapalvelun toiminnan toimintakehykseen vaikuttaa todella moni seikka, joista ei palautteen perusteella ole koululaisilla tietoa. Oletettavasti kaksi toimintaa ohjaavaa seikkaa on lähes kaikilla tiedossa taloudelliset mahdollisuudet ja terveellisyys näkökulma. Taloudenpidon osalta on todettava, että luultavasti kaikilla yläkoulun 9-luokkalaisilla ei ole käsitystä eri raaka-aineiden hinnoista, aterioiden tuottamisen muista kustannuksista ja valintojen vaikeudesta raaka-aineiden suhteen. Kouluruoan terveellisyys on oletettavasti 9- luokkalaisille tuttua huttua, mutta senkin osalta tietoisuus terveellisestä ruoasta vaikuttaa ainakin osalla hiukan vajavaiselta. Onneksi edelleen enemmistö 9-luokkalaisista syö päivittäin ja on kohtalaisen tyytyväinen saamaansa ruokaan. Muita seikkoja ruokapalvelun toimintaympäristössä ovat mm. ruoan monipuolisuus, olla osana kasvatusta, tarjota makuelämyksiä, ylläpitää suomalaisuutta, seurata vallitsevia trendejä, noudattaa ruokasuosituksia, tarjota kaikille asiakkaille elämyksiä, huomioida erilaiset vuoden ajat ja kansalliset juhlat. Vuonna 2017 julkaistu uusi kouluruokasuositus kehottaa käyttämään entistä enemmän kasviksia ja kalaa. Vastaavasti punaisen lihan saantia tulisi rajoittaa, aterian ja sen osien suolan määrä on selkeästi rajattu ja rasvan laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Ruokajuoman käyttöä ohjataan EU:n myöntämällä koulumaitotuella. Valmistusresurssit vaikuttavat myös ruokalistan ruokien valintaan, kaikkia ruokia ei voi nykyisillä resursseilla valmistaa koko asiakaskunnalle. Vastauksia tutkittaessa oli selvästi havaittavissa lyhytkatseisuus, muistettiin muutaman viikon takainen teema, muttei sen sisältöä tai syksyn muita teemoja. Toinen merkille pantava seikka oli selvästi porukassa tehdyt huomiot ja kommentit. Peräkkäisissä vastauspapereissa tai saman luokan vastauksissa toistui sanasta sanaan samoja ruokatoiveita ja kommentteja esimerkiksi: missä miesten lihaviikko, mehua ruokajuomaksi, raejuustoa, pekonia Ensi lukuvuodelle on ruokalistaan tulossa jonkin verran muutoksia. Ruokalista on kiertävä kuuden viikon runkolista, mihin vaikuttavat lomat, teemat ja juhlat. Näin ollen listalta löytyy kuuden viikon aikana 30 eri ruokalajia. Perusperiaatteena ruokalistaa laadittaessa on viikoittainen jaottelu: yksi kasvisruoka, yksi kalaruoka, yksi broileri tai kalkkunaruoka ja 2

punaisen lihan ruokaa. Makkaraa on enimmillään kerran viikossa. Muutama muu linjanveto myös vaikuttaa ruokalistan laadintaan. Ruokapalvelussa on päätetty käyttää mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Kaikki lihatuotteet, maitotuotteet, kurkku, tomaatti, salaatinlehdet, peruna, hiutaleet, marjat ja valtaosa muista kasviksista ovat kotimaisia. Hedelmiä ja riisiä ei ole ymmärrettävistä syistä mahdollista saada kotimaisina. Sen vuoksi pyrimmekin käyttämään mahdollisuuksien mukaan kotimaista omenaa muiden hedelmien sijasta ja totuttamaan asiakkaita riisin sijasta ohraan. Valtaosalla päivittäisistä lounastajista on mahdollisuus juoda rasvatonta luomumaitoa ja luomupiimää. Lähiruoan tarjoamista kerran kuudessa viikossa selvitetään ja tarkoituksena olisi saada se listalle lukuvuodelle 2018 2019. Lisäksi jokaisella aterialla on aina tarjolla jotain tuoretta, kasviksia, vihanneksia, ja hedelmiä. Ruokapalvelun asiakaskunta on varsin monimuotoinen. Koulu päivisin valmistamme lounaan yli 2000 asiakkaalle, joten jokaisen mielitekojen ja mielimakujen toteuttaminen on mahdotonta. Asiakkaiden ikä vaihtelee yhdestä vuodesta yli kuuteenkymmeneen ikävuoteen. Ikäluokkienkin välillä on suuria eroja mieltymyksien ja tottumuksien väillä. Laaja asiakaspohja aiheuttaa myös varsin hillityn makumaailman, koska kovin mausteista ruokaa emme voi tarjota. Joutsensalissa on saatavilla mausteita, mikäli asiakas kaipaa lisämakua ruokaansa. Suolaa emme voi tarjota lisämausteeksi ruokasuositusten vuoksi. Vakioidut ruokaohjeet määrittävät myös jo valmiiksi ruokien maustemäärät, jotta ruoka olisi tasalaatuista tekijästä riippumatta. Ruokalistan laatiminen ei ole kovinkaan helppoa, koska sen laatimisessa on huomioitava erittäin monta seikkaa. Valmistusvälineet rajoittavat ja poissulkevat joitakin ruokalajeja, minkä lisäksi osa ruokalajeista vaatii enemmän käsityötä kuin mihin on mahdollisuuksia. Jokaisen ruoan tulisi olla maistuva, edullinen, terveellinen, esteettisesti kaunis, mahdollisimman monelle erityisruokavaliolle valmiiksi sopiva ja lisäksi sen olisi sovelluttava kyseisen viikon listaan laadultaan (keitto, kastike, vuoka, pata), jotta astiat ja valmistusvälineet riittävät. Jälkiruoan lisääminen aterialle aiheuttaa ongelmia tarjolle laitettaessa sekä aiheuttaa ruuhka-aikaan suuria paineita astiahuollossa. 10. Jatkotoimenpiteet Kasvatuksen perusteiden pitäisi tulla vanhemmilta, joita koulu sitten tukisi. Näin olisi myös ruokakasvatuksen kanssa toimittava. Jokaisessa kodissa on omanlaisensa tapa toimia ruokailun suhteen. Lähtökohtaisesti kotona pitäisi pyrkiä tarjoamaan myös monipuolista ja terveellistä ruokaa. Terveellisen ruoan tarjoamista ei voi laittaa ainoastaan kouluruokailun varaan, koska se kattaa vain kolmasosan päivittäisestä tarpeesta. Ja tämän kyselyn perusteella neljäsosa yhdeksäsluokkalaisista syö erittäin harvoin edes tätä kouluruokaa. Joten silloin vastuu nuorten ravitsemuksesta ja syömisestä jää kokonaan kotien vastuulle. Olisiko kotona syytä selvittää nuoren ruokailutottumukset?

Kyselyn perusteella erityisesti uroksien suhteen on syytä saada aikaan asennemuutosta kalaa ja kasviksia kohtaan. Tämänkin tulisi lähteä kotoa, tarjoamalla uusia makuja ja totuttamalla lapset kalaan sekä kasviksiin. Valitettavan monen kotona kalaruoat tuntuvat palautteen perusteella rajoittuvan kalapuikkoihin ja loheen. Kasviksien ottaminen osaksi jokaista ateriaa olisi enemmän kuin suositeltavaa. Punaisen lihan osalta sen käytön rajoittaminen olisi rasvan laadun ja ympäristönäkökulmasta myös erittäin suositeltavaa. Valitettavan usein törmää kouluruokailun legendoihin: kumiperunoihin, mauttomuuteen, halpuuteen, kiireeseen, pakottamiseen, tillilihaan jne. Kouluruokailussa ruoan laatuun vaikuttaa totta kai ruoan kuljettaminen palvelukeittiöihin tai jakelukeittiöihin, lämpösäilytys ja tilojen puutteen vuoksi raaka-aineiden sekoittaminen salaattien kanssa. Legendojen alas ampumiseksi toivoisin vanhempia selvittämään millainen ruokailutapahtuma oikeasti on ja miltä ruoka maistuu. Alan ylpeinä ammattilaisina emme usko, että ammattitaitoinen tekijä pystyy laadukkaista raaka-aineista tekemään päivittäin huonoa ruokaa. Vaan kyse on jostain muusta asenteista, tottumuksista, ruokailutilanteesta ja ympäristön paineista. Valitettavan usein huomaa ruokailutilanteessa porukan äänitorven muovaavan usean muunkin mielipidettä ruoan laadun suhteen. Toimenpiteinä näkisimme tiedon lisäämisen kouluruoasta ja sen toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Jonkinlainen info-tilaisuus vaikkapa kuudes - seitsemäs luokkalaisille voisi olla hyödyllinen tapa lisätä ymmärrystä kouluruokailusta. Sen voisi toteuttaa vaikkapa vanhempainillan yhteydessä. Toisena keinona voisi olla oppilaiden mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa ruokia listalle, toteuttamassa ruokateemaa, välittämällä palautetta muilta oppilailta, tekemällä ruokailutilanteesta miellyttävämmän jne. Tämän voisi mahdollistaa jonkinlainen ruokatoimikunta. Kokoonpano voi olla esimerkiksi: muutama ruokapalvelun edustaja, rehtori, kotitalousopettaja, oppilasedustajia eri luokkatasoilta, terveydenhoitaja ja hammashuollon edustaja. Näin ollen kasassa olisivat päättäjät, käyttäjät ja muut tukea antavat osapuolet. Ruokapalvelut pyrkii lähiaikoina tulemaan lähemmäksi käyttäjiä liittymällä esimerkiksi Instagramiin ja tuomalla ruokalista näkyviin kunnan nettisivuille viikoittain. Pyrkimyksenä olisi myös syksyn 2017 aikana saada julkaistuksi ruokalista mobiiliversiona allergeeneineen ja ravintotietoineen. Katsellaan kuinka käy! Seuraava kysely tultaneen toteuttamaan joko jonkinlaisena nettiversiona tai paperisena, mutta eri ikäryhmälle. Kiitos, että olet jaksanut lukea tähän saakka. Toivon että tämä herättää ajatuksia ja toimenpiteitä meissä kaikissa. Valtava kiitos 9-luokkalaisille kun vastasitte kyselyyn ja heidän opettajilleen, ketkä mahdollistivat toteutuksen. Mahtavaa kevättä 2017!