Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin ja päätelmien tekemisen Mihin kysymyksiin haluat vastata? Mitkä jätät ulkopuolelle? Aloittelevan tutkimuksen tekijän yleinen ongelma: liian suuren palan haukkaaminen Rajaamistapoja Ajallinen, alueellinen, aihealueellinen Rajaus on perusteltava ja siihen liittyvät ongelmat tunnustettava Käytännössä laajemmasta kiinnostuksen kohteesta lähdetään tarkentamaan selkeämpää ja suppeampaa kokonaisuutta 1
ESIMERKKI Internet, pelit, urheilu (viestintä/kommunikaatio) Fantasialiigat (tietynlaiset Internetin urheilupelit) IS Liigapörssi (konkreettinen kohde) Kaverikimppa (yksityiskohta) Kaverikimpan sisäinen keskustelufoorumi (tarkempi yksityiskohta liittyen kommunikointiin) Tutkimuskysymyksiä: Mistä ja miten kaverikimppaan kuuluvien pelaajien keskustelu muodostuu? (tyypilliset piirteet) Tuleeko IS Liigapörssin linkittyminen SM-liigapelaajien todellisiin pelisuorituksiin esille keskustelussa? Miten? (virtuaaliurheilu, diskurssit) Keinoja Aihetta käsittelevään (sivuavaan) tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen! Mind map Aiheeseen liittyvien käsitteiden sijoitteleminen pääteeman ympärille Asioiden ja käsitteiden keskinäiset suhteet Turhien asioiden ja sivupolkujen karsiminen Mitä jo tiedät aiheesta? Mielenkiintoisten teemojen lista? Miksi kiinnostavat? Tiivistä tutkimusongelma yhdeksi pääkysymykseksi Blogitehtävä nro 4: Aihe: Digitaalinen media, urheilu, yleisö/kuluttajat (=laajempi kiinnostuksen kohde) Rajaa tutkimusaiheeksi Kohti selkeämpää ja suppeampaa kokonaisuutta Voit jättää ulkopuolelle Keksi tutkimuskysymys / kysymyksiä Voit käyttää apunasi kaavaa : Tietty kiinnostuksen kohteen osa-alue konkreettinen kohde yksityiskohta tarkempi yksityiskohta (tai esim. miellekarttaa ) 2
Ja tämän tehtyäsi pääset paneutumaan oman aiheesi rajaamiseen toivottavasti nyt tuntuu edes hiukan helpommalta Tutkimussuunnitelma [Perustuu Jaakko Suomisen proseminaariluentoihin] Tutkimuksen lähtökohtien ja etenemistapojen kartoitus Suunnitelmat voivat erota esim. painotukseltaan ja pituudeltaan, mutta aina on tarkoituksena kertoa mitä on tekemässä Tutkimussuunnitelma on yleensä alustava, joten siitä on opinnäytetöiden yhteydessä yleensä lupa poiketa tutkimuksen edetessä Hyvin tehdystä tutkimussuunnitelmasta on kuitenkin todellista hyötyä! Miksi tutkimussuunnitelma? Itselle työsuunnitelmaksi avuksi tutkimuksen teon etenemisessä Seminaariyleisölle/kurssilaisille keskustelun pohjaksi Työn ohjaajalle tutkimuksen lähtökohtien ja suunnitelman toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi Ulkopuoliselle tilaajalle arvioitavaksi sopimuspohjaksi Myyntipaperiksi tutkimusrahoitusta anottaessa 3
Esimerkki Satakunnan rahasto vaatii vuosittaisten apurahojensa hakemisen yhteydessä tutkimussuunnitelmalta seuraavat asiat: tausta, tavoitteet ja merkitys sekä hakijan edellytykset toteuttaa työsuunnitelma suorituspaikka tämänhetkinen vaihe toteuttamissuunnitelma kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Tutkimussuunnitelman osat (JS) Johdanto Oma tutkimusteema Lähdeaineisto ja metodit Aikaisempi tutkimus (voidaan lyhyesti ottaa esiin jo johdannossa, jos perustelee omaa tutkimusteemaa) Aikataulu Dispositioluonnos (yleensä otsikon kanssa tutkimussuunitelman alussa tai lopussa) Johdanto Yleistä johdattelua aiheeseen nykytilanne merkitys tutkimuksellinen tilanne mahdolliset aukot aikaisemmassa tutkimuksessa miksi pitäisi täyttää Lyhyesti 4
Oma tutkimusteema Oma aihe rajaus ja sen perustelu Päätutkimuskysymys ja alakysymykset Lähdeaineisto ja metodit Primääriaineiston esittely Aineiston valinnan perustelu Miksi käytät juuri tätä aineistoa? Tutkimusmenetelmien esittely Menetelmien valinnan perustelu Miksi käsittelet aineistoa juuri niillä menetelmillä? Aikaisempi tutkimus Lyhyt esittely aikaisemman tutkimuksen aukkopaikkojen ja ongelmien toteaminen Voidaan ottaa esiin lyhyesti jo johdannossa, jos perustelee omaa tutkimusteemaa 5
Aikataulu Miten mahdollinen aineistonkeruu toteutetaan? Kuinka paljon aikaa kulutetaan tutustumiseen aineistoihin ja aikaisempaan tutkimukseen? Kuinka kauan varsinainen kirjoitusprosessi vie aikaa? Dispositio(luonnos) = työn jäsentely Analyyttinen tutkimuksenteon apuväline, työkalu Tutkimussuunnitelmassa toimii työn rakenteen (kokonaisuuden) hahmotelmana yleensä otsikon kanssa suunnitelman alussa tai lopussa Tutkimuksen valmistuttua muuttuu kompositioksi (rakennettu kokonaisuus) toimii sisällysluettelona Dispositiota/sisällysluetteloa tarkastelemalla pitää olla pääteltävissä tutkimuksen kokonaisuus! Suomisen luurankovertaus Dispositiotyypit [Mm. Anna Sivula] Työn jäsentely (historiatieteen dispositiotyypit) kronologinen systemaattinen (analyyttinen) tai näiden yhdistelmä Kronologinen jäsentely jako osiin (päälukuihin) aikajärjestyksen mukaan esim. muutokseen johtaneet tapahtumat, muutos seurauksineen Systemaattinen jäsentely tutkimuskohteen osa-alueiden erittely tai kohteiden/lähderyhmien vertailu Esim. taustalukujen asema 6
Harjoitustyöaiheen esittely 12.2. tai 18.2.: Suullinen tutkimussuunnitelma, dispositio kirjallisena, max. 10 min. Suullisen tutkimussuunnitelman osat: Johdanto Yleistä johdattelua aiheeseen Oma tutkimusteema Aiheen rajaus perusteluineen Tutkimuskysymys (/-kysymykset) Lähdeaineisto ja metodit Aineistonkeruumenetelmän esittely Primääriaineiston valinnan perustelut Aikaisempi tutkimus Vilkaisu kirjallisuuskatsaukseen (esim. aiheeseen johdattelun yhteydessä) Dispositio: Ks. luentokalvot ja esimerkkidispot Blogitehtävä nro 5 Tarkastele saamaasi dispositiota/sisällysluetteloa Päättele tutkimuksen kokonaissisältö Onko mahdollista? Eli onko dispo hyvä ja toimiva? Arvioi työn rakennetta ja arvaa päätutkimuskysymys Mikä voisi olla työn otsikko? Onko kyseessä kronologinen vai systemaattinen jäsentely vaiko jotain siltä väliltä? 7