Valtuusto 63 29.04.2013 Kunnanhallitus 177 20.05.2013 Kunnanhallitus 356 25.11.2013 VALTUUSTOALOITE / HYVINVOINTINEUVOLA -TOIMINNAN VAHVISTAMINEN / KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄ 243/11.116/2013 KVALT 63 Valtuutettu Marika Kivimäki-Sumrein esitti Keskustan valtuustoryhmän aloitteen: "Kempeleen Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Kempeleen kunnassa vahvistetaan hyvinvointineuvola -toimintaa Lastensuojelulaki (2007) velvoittaa kunnat toteuttamaan ehkäisevää lastensuojelua peruspalve lujen piirissä mm. äitiys- ja lastenneuvolas sa. Sen tarkoituksena on tu kea lasta ja perhettä ennen lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakasmäärät ja lastensuojeluilmoitusten määrä ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana (THL; STM 2004). (STM 2004; Finlex 2007; Finlex 2011, 13). Kempeleessä kehitys on samansuuntaista, esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä suhteutettuna asukasluvun kasvuun on viisinkertaistu nut (SOTKANet). Asiakasmäärien kasvun pysäyttäminen edellyttää lasten, nuorten ja heidän perheidensä nykyistä varhaisempaa ja oi kea-aikaista tukemista (STM 2004; Finlex 2011, 13). Lasten ja perheiden avun ja tuen tarve Lasten ja perheiden oireet ja ongelmat ovat monimuotoistuneet ja muuttuneet luonteeltaan fyy sisistä psykososiaalisiksi. Ongelmat myös kasautuvat aiempaa enem män yksittäisille lapsille ja perheille. Neuvolatyössä kohdataan perheitä, joiden tilanne ja lasten käyttäytyminen aiheuttavat perheissä huolta: Perheissä tarvitaan tukea vanhempana olemiseen ja osaami seen, perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja perheessä esiintyviin huoliin kasvatuksessa, päihde- ja mielenterveysasioissa ja väkivalta käyttäytymisessä. Aina huolenaihe ei ole niin vakava, että yhteydenot to lastensuojeluviranomaisiin, mielentervey den tai päihdehuollon am mattilaisiin olisi aiheellista, mutta tilanne vaatii syvempää perehtymis tä kuin mitä normaalilla neuvolakäynnillä voidaan tehdä. Tällöin kai vataan perhetilanteen tarkempaa selvitystä,
mikä tällä hetkellä on Kempeleessä riittämätöntä. (STM 2004; Finlex 2011, 13.) Kansallisten tutkimusten mukaan neuvolaikäisten lasten perheistä 10-30% arvioidaan olevan erityisen tuen tarpeessa. Tällä tarkoitetaan las-tensuojelulain mukaan perheen tarvitsemaa tukea, ennen kuin lapsi tai perhe on lastensuoje lun asiakkaana. Huolestuttavat muutokset lapsiperheiden kehityksen suunnissa vahvistavat käsitystämme siitä, että tarvitsemme Kempe leessä uusia työmenetelmiä vastataksemme lasten ja perheiden muut tuneisiin tarpeisiin. (STM 2004; Finlex 2011, 13.) Hyvinvointineuvola -toiminta Kempeleen Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Kempeleen kunnassa vahvistetaan hyvin vointineuvola -toimintaa. Hyvinvointineuvo la on toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea koko perheen hyvinvointia ja vanhemmuutta eh käisevän lastensuojelulain mukaisesti (Finlex 2007 3a). Siinä neu volan terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät yhteistyössä eri am mattiryhmien kuten psykologien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Esi tyksemme lähtökohtana on lisätä neuvolatyön vaikuttavuutta sekä aut taa perheitä, joilla on enemmän tuen tarvetta kuin neuvolakäynneillä voidaan antaa. Hyvinvointineuvolan yhdeksi toimintamalliksi esitämme terveydenhuollon perhetyötä, jota to teuttavat työparina neuvolan terveydenhoitaja ja soveltuva perhetyön koulutuksen saanut työntekijä. Aloite pohjautuu ns. Imatran-malliin. Imatralla terveydenhoitaja työpariksi on nimetty sosiaalityöntekijä ja malli jalkauttaa perhetyön lähelle asiakasta. Imatra palkittiin Imatran mallistaan 23.3.13 Kunnallinen lastensuojeluteko -palkinnolla. Kes keisenä toiminta-ajatuksena terveydenhuollon perhetyössä on varhai sen tuen tarjoaminen; perheen tukeminen ennen ongelmien kasaantu mista ja perhetilanteen kriisiytymistä (Finlex 2007, 3a). Esitämme, että äitiys- ja lastenneuvolaan haetaan terveydenhoitajan työpariksi so veltuva perhetyön ammattilainen. Työpari voi näin ollen olla esimer kiksi perhetyön ammattitaidon omaava sosionomi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja. Hyvinvointineuvola toimii fyysisesti äitiys- ja lastenneuvolan tiloissa. Perheiden tarvitsemien palveluiden saaminen yhdestä paikasta parantaa palvelujen laatua ja vähentää palvelujen hakemista "eri luukuilta". Samalla painotamme perhetyön jalkauttamista kotiin, joka olisi perhetyön toteuttamisen pääasiallinen toimintapa. Kotiin suunnattu perhe työ antaa laajan ko konaiskuvan perheen tilanteesta. Kaikkien perheenjäsenten kohtaami nen on kotona helpommin järjestettävissä kuin neuvolassa. Kotikäyn nillä tarkemman perhetilanteen selvittelyn ja suunni-
telman tilanteen selvittämiseksi tekee neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyön ammatti lainen yhdessä perheen kanssa. Lopuksi Neuvolatoiminnan kehittyminen hyvinvointineuvolan suuntaan edellyttää neuvolassa pysyvää erilaisten osaajien joukkoa, joita asiakasperheiden on pulmatilanteis saan mahdollisuus tavata. Tuloksellinen ja vaikuttava toiminta edel lyttävät työntekijöiltä ja esimiehiltä sitoutumista suunnitelmallisen ja tavoitteellisen työn tekemiseen ja yhteisen näkemyksen jakamiseen hyvinvointineuvolassa tehtävästä työstä. Työntekijät tarvitsevat väli neitä asiakaslähtöisen, kumppanuuteen perustuvan kohtaamisen saa vuttamiseksi ja perheen kanssa yhdessä tilanteen selvittämiseksi. Neuvola tavoittaa lähes poikkeuksetta alueensa odottavat vanhemmat ja pikkulapsiperheet. Neuvola koetaan luontevaksi ja neutraaliksi kohtauspaikaksi, jonne on helppo mennä. Tämä mahdollistaa hyvinvointineuvolan kehittämiselle useita suuntia ja erilaisten toimintamallien luomisen asiakkaiden hy väksi tulevaisuudessa. LÄHTEET Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. 2004. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö, Lastensuojelu. 2007. www.finlex.fi Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö, Valtioneuvoston asetus neuvolatoi-minnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 2011. www.finlex.fi Imatran malli: http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20101513-3-6469.pdf http://www.yvpl.fi/fileadmin/tiedostot/kuvat/imatran_malli_kotipalveluseminaari_ pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.thl.fi SOTKAnet www.thl.fi" Aloite lähetetään kunnanhallitukselle asianmukaisia toimenpiteitä varten. KHALL 177 KUNNANJOHTAJA: Kunnanhallitus lähettää aloitteen palveluvaliokunnan ohjaukseen.
Päätösesitys hyväksyttiin. KHALL 356 Kempele on ilmoittautunut mukaan lasten Kaste-hankkeeseen, jossa on keskeinen rooli hyvinvointineuvolalla. Hankkeen olisi tarkoitus alkaa vuoden 2014 alussa. Palveluvaliokunta (15.5.2013): Palveluvaliokunta ohjaa viemään asiaa hankkeen kautta eteenpäin perhe neu vo la toi min nan rinnalla. Nämä eivät saa olla toisiaan pois sul kevia palveluja. Palveluvaliokunta jatkoi asian käsittelyä syksyllä talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä. Jatkoselvittelyä tarvitaan sii tä, mitä toimijoita on tällä hetkellä perhetyötä tekemässä ja mikä on toimijoiden tekemän perhetyön sisältö mikä on hyvinvointineuvolan palvelun todellinen tarve huomiota tulee kiinnittää päiväkodin ja neuvolan yhteistyöhön. Jouko Koskela kävi läpi hyvinvointineuvolatoiminnan suunnittelua Kem pe lees sä. Perhetyö prosessi kuvataan ja yhteistyötä suunnitellaan neu vo lan, varhaiskasvatuksen, avoimen päiväkotitoiminnan, koulujen, per he tu van, mielenterveyspalvelujen, perheneuvolan, sosiaalityön ja ko din hoi don välillä. Palveluvaliokunta (9.10.2013): Palveluvaliokunta ohjaa tekemään perhetyön prosessikuvauksen sekä toi min nan suunnittelua yhdessä eri toimijoiden kesken. Per he tu pa toimin nan resurssin uudelleen kohdentamista ennaltaehkäisevään hy vinvoin ti neu vo laan kannatetaan. Palvelujohtaja: Talousarvioon 2014 sisältyy uutena palvelumuotona Neuvolan per hetyö. Terveydenhuollon neuvolatyöhön siirtyy 1.1.2014 entisen per he tuvan henkilöstö (kaksi sosionomia ja kaksi kodinhoitajaa). Muutoksen ta voit tee na on ennaltaehkäisevä ns. matalan kynnyksen per he työn palve lu lapsiperheille sekä vaikuttaminen ns. korjaavan työn tarpeen vähe ne mi seen. Kehityssuuntana on hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäi se vä palvelu. KUNNANJOHTAJA: Kunnanhallitus merkitsee aloitteen käsittelyn tiedoksi ja saattaa sen
edelleen valtuuston tietoon. Päätösesitys hyväksyttiin.