Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Samankaltaiset tiedostot
Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Biologinen kasvinsuojelu

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Hedelmän- ja marjanviljely

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Avomaan vihannesviljely

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Karhunvadelman viljely

Marjojen viljely tunneleissa Osa 1 Yleistä. Joensuu , Marjamaat-hanke Arja Raatikainen, marjantuotannon erityisasiantuntija ProAgria EP

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen.

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan härmä: miten elää ja miten torjutaan

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Mansikan lajikeseuranta tiloilla LOPPURAPORTTI

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Mikä on muuttunut? MTT

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Mansikan lannoitussuunnittelu. Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Marjanviljelyn edellytykset

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Mittaaminen. (tensiometri, johtolukumittari ym) Jari Känninen. EduBerry Mansikan kastelu ja lannoitus

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Ammattilehti marjanviljelijöille! ELITE-TUNNELIT BIOLOGINEN TORJUNTA AKTIVOI KASVISI ITUMIC OY TAIMET VILJELYTARVIKKEET

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Mansikan kukkaaiheiden

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Rehumaissin viljelyohjeet

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Harsot, kankaat ja katteet

Rikinpuute AK

Transkriptio:

Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty avomaalla Jatkuvasatoisten mansikkalajikkeiden viljely Jotain muuta?

Viljelytavat: maapohja

Kasvualustat

Korotettu peti ja ruukut

Elevated ped, korotettu penkki

Penkin muotoilu

Erilaisia profiileja

Päälle mypex., alle salaojaputki

Istutus

Table top

Tuplapeti table top

Maan pinnalla tuotanto Etuja Sato aikaistuu verrattuna table top-tuotantoon Voidaan helposti lisätä lämmitysputki ruukkujen alle Perustamiskulu pienempi Huonoja puolia Huono poiminta-asento Poiminta hitaampaa?, heikompi poimintatulos

Table top Etuja Nopea poimia, marjat hyvin näkyvillä Ei niin aikainen kuin maan pinnalta valmistuva sato Enemmän härmää?

Table top, rakenteet

Taimet Hyvä taimimateriaali ehdottoman tärkeä Otetaan vain yksi sato -> onnistumisen edellytys Kilpailemme samoilla markkinoilla suurien eurooppalaisten viljelijöiden kanssa Varhaistuotannossa käytetään meillä WB-taimia Tuottavat hyvin satoa, jos olosuhteet ovat kohdallaan (350-450 g, joka 600 g) Tray- eli paakkusatotaimet tuottavat satoa pidemmän aikaa, mutta sato alkaa hitaammalla tahdilla -> hyviä varsinkin kesän ja loppusyksyn tuotantoon A+-kokoa käytetään ulkomailla silloin, kun taimista otetaan syyssato ja seuraavana keväänä kevätsato

Lajikkeet, Flair Honeoye aikaisempi, satotaso on samaa luokkaa. Vältä märkiä kasvupaikkoja. Tarvitsee talvisuojauksen. Marjan väri on kirkkaan punainen ja muoto säännöllinen. Kiinteä ja kiiltäväpintainen, makeampi kuin Honeoye. Marjan ovat aluksi kookkaita, mutta marjakoko pienenee. Suoramyyntiin tai lyhyeen kauppaketjuun.

Darselect Darselect on aikaisuudeltaan Honeoyen luokkaa. Koska lajike sietää hyvin lämpötilan vaihteluja, soveltuu se erinomaisesti kausi- ja kasvihuonetuotantoon. Avomaalla vaatii talvisuojauksen harsokatteella. Huolehdittava runsaasta kastelusta. Marjat ovat suuria ja niiden koko säilyy hyvin satokauden loppuun saakka. Marja on kartiomainen, kiinteämaltoinen ja kiiltäväpintainen. Miellyttävän makuinen.

Fleurette Voimakaskasvuinen Goossens Flevoplantin varhaislajike. Soveltuu parhaiten kasvihuone- ja tunneliviljelyyn. Sato ajoittuu lajikkeiden Flair ja Darselect väliin, ja on jopa 10 päivää aikaisempi kuin Sonata. Sietää härmää mutta ei märkiä kasvupaikkoja. Satoisa lajike, hyvänmakuiset marjat. Marjat ovat kirkkaanpunaisia, kartion muotoisia ja kiiltäviä. Kauppakestävyys on erinomainen. Sopii suoramyyntiin sekä kauppaketjuun.

Rumba Sopii erinomaisesti varhaistuotantoon ja tunneliviljelyyn. Tarvitsee talvisuojauksen. Kasvutavaltaan avoin, kasvattaa kuitenkin peittävät päällyslehdet. Marjat jäävät hyvin esiin pitkien kukkavanojen ansiosta

Clery Clery on italialainen varhaislajike, joka sopii erinomaisesti varhaiseen tunneli- tai kasvihuoneviljelyyn. Melko voimakaskasvuinen. Kestää hyvin lehti- ja juuristotauteja. Lajikkeen marjat ovat kiiltäviä ja kirkkaanpunaisia, muodoltaan säännöllisiä ja kartiomaisia. Maku on erinomainen ja makea. Kiinteä marja, soveltuu sekä kauppaketjuun että suoramyyntiin.

Sonata Sonata kypsyy muutamaa päivää Polkaa aiemmin. Soveltuu tunneliviljelyyn ja sadon varhaistamiseen. Altis tyvimädälle ja harmaahomeelle. Marja on kirkkaan punainen, säännöllisen kartiomainen ja kiiltäväpintainen. Hyvä kauppakestävyys. Maultaan Sonata on makeahko ja raikas. Suoramyyntiin ja kauppaketjuun.

Muita lajikkeita - Uusia lajikkeita tulee jatkuvasti - mm. Malling Centenary, Vivaldi ym. - Mihin markkinaan ja mihin aikaan -> lajikevalinta - Kannattaa rohkeasti kokeilla uusia - Mikäli kaksi satoa kesässä, eri lajikkeet kevääseen ja syksyyn Huomioi Satoisuus (Elsanta) Härmän alttius Muiden tautien alttius Erityiset ravinnetarpeet -> mikä sopii omaan tuotantoon

Istutus Taimet sulatetaan ja käsitellään tauteja vastaan (Kaliumfosfiet, Humistar, Prestop) Istutetaan ja siirretään tunneleihin

Alkukasvatus Varhaissatoa varten istutus maaliskuun lopulla Mikäli ei lämmitystä, kasvuun lähtö on hidasta Harso päälle, kastelua vain vähän (märkä kasvualusta on kylmä) Istutus noin 27.3., kuva otettu 23.4.

9.5. 17. 5 kukinta

Kukkavanaverkot ja lehtien tuenta

Lehtien tuenta

Anna-Karin Nilsson, Skåne Ruotsi 15-20.3., 1,2 l/h tiput, lannoitus NPK - harso levitetään pöytärivien yli - 10 pv kuluttua uudet juuret - 40-50 % kasvualustan kosteus, ei saa olla liian märkä 30 pv istutuksen jälkeen täysi lannoitus 60-65 % kosteus

Anna-Karin jatkuu.. 45 pv istutuksen jälkeen 1 kg Switch/ha 1,8 kg Signum/ha tuholaistorjunta 70 pv istutuksen jälkeen poiminta alkaa

Kastelu ja lannoitus Rajoitetussa kasvualustassa tasainen kosteus ehdottoman tärkeä Varmistaa kasvin hyvinvoinnin ja hyvän sadontuottokyvyn Veden tarve mansikalla noin 2 l/taimi/vko -> n. 3 dl/päivä Pilvinen sää kastelua ei juuri tarvita aurinkoinen sää säännöllinen kastelu Seurataan joko käsivaraisesti tai mittarilla Esim. Delta T:n Wet Sensor2 Puristenesteen johtoluku 1,5-2 Ruukkuun menevän ja ylivuotoveden summa täyden sadon aikaan 3 (esim. ruukkuun menevä 1,3, läpi tuleva 1,7, yht. 3) Seurataan päivittäin -> säädetään ravinnetasoa Jos jl liian korkea, annetaan pelkkää vettä

Kastelu ja lannoitus Ensimmäiset emot tehdään kasvun alusta kukintaan, toiset kukinnasta sadonkorjuun loppuun. Kasveja lannoitetaan jokaisen kastelun yhteydessä Kastelu aloitetaan aamulla varhain (vanha ohje on, että silloin kun ensimmäiset auringon säteet osuvat tunneleihin) ja se lopetetaan iltapäivällä noin klo 16. Keskikesän helteillä kastelua jatketaan iltaan saakka.

Lannoitus, Anna-Karin Nilsson Keväästä kukinnan loppuun/ha N 33 kg P 8 kg K 65 kg Ca 17 kg Mg 6 kg S 13 kg Sadonkorjuujakso/ha N 33 kg P 8 kg K 75 kg Ca 15 kg Mg 5,4 kg S 17 kg

Lehtinäytteet Ravinnetason analysointi Nova crop Hollanti, Viljavuuspalvelu Suomi Ainakin kukinnan alkuvaiheessa Voi korjata lannoitusta Ca - puutosoireet tavallisia, liikkuu huonosti, mikäli haihdunta on vähäistä Boorin puute

Kasvinsuojelu Härmä Harmaahome Ripsiäiset Vihannespunkki Tunneleissa on hyvät olosuhteet paitsi kasveille, myös tuholaisille ja taudeille Leviävät nopeasti Säännöllinen tarkkailu tärkeää Vähintään kerran viikossa täysi kierros Vastuuhenkilö

Ripsiäiset Joskus kukinnot ovat täynnä ripsiäisiä, toisinaan niitä ei ole ollenkaan Torjunta tehdään, mikäli ripsiäisiä esiintyy Mavrik -ruiskutus Hortweek

Vihannespunkki Ennakkotorjunta petopunkeilla toimii hyvin Levitys kun lehtien kasvu on päässyt vauhtiin Havainnointi tärkeää, tarvittaessa petopunkkeja lisätään Jos ongelmia, esim. Floramite -torjunta Uncar edu

Harmaahome Kimalaiset tarvitaan pölytykseen Pesä, jossa on Prestop Mix-annostelija Kimalaiset kuljettavat mukanaan kukkiin Lisätään aamulla kulkureitille Harmaahometta voi torjua myös kemiallisesti, mutta onko tarvetta? F.J. Louws

Härmän torjunta (ennakkotorjunta) Vaihtoehtoja 0,15 % Rikki, Topas ja Candit Serenade ja Karbon kick booster Rikkiä ei voi käyttää auringon paisteella Ruotsi: 1 % kaliumbikabonaatti + kiinnite (Huom! Kaliumbikarbonaatin ph on yli 10!) 1 % kaliumbikarbonaatti + 0,15 % rikki (ei aiheuta vioitusta lehdille) 0,15 % rikkiä ei vahingoita petopunkkeja, 1 % vahingoittaa ruiskutukset tehdään ennen kuin on vioituksia (ennaltaehkäisevästi)

Sadonkorjuu Suoraan myyntipakkauksiin Table top käytetään kärryjä Maan taso, käytetään matalia kärryjä tai poiminta-alustoja Pomonafruits uk

Usko itseesi, onnistut kyllä!