YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

Samankaltaiset tiedostot
YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

OPS historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

Kasko Kuraattori

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa?

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Yks, kaks toimimaan! -materiaali ja OPS2016

Opetuksen tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet Hyvä osaaminen

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

OPPIMAAN OPPIMINEN AJATTELU

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Aikuisten perusopetus

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko Väisänen

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

hyvä osaaminen

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Katsaus perusopetuksen opetussuunnitelmatyöhön

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

arvioinnin kohde

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Mitä osallisuus voisi olla?

LUOLAVUOREN KOULU KOTITALOUS Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit LISÄYSEHDOTUKSET: 8. luokka

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

MIKÄ TUOTOS SYNTYY? Kuinka arvioidaan? Yhteiskuntaoppi S1, S2 T1, T2, T3 L1, L2 Oppimispäiväkirja T7, T11 T4, T5 T5, T7

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

arvioinnin kohde

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

Siilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1

6.12 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Horisontti

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Arkistot ja kouluopetus

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS Minna Lintonen OPS

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Tanssinopetuksen tavoitteita ja sisältöjä syvennetään vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Transkriptio:

14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi. Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys. Vuosiluokilla 4-6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin. Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 4-6 Opetuksen tavoitteet yhteiskunnasta ja arviointikykyään liittyen taloudellisiin kysymyksiin T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laajaalainen osaaminen S1-S3 L2, L3, L4, L7 tarkastelemaan median roolia ja merkitystä L2, L4, L5 omassa arjessa ja yhteiskunnassa T5 ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden S1, S4 L3, L4, L6,

merkityksen lähiyhteisössään T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä käyttäminen ja soveltaminen T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja T9 kannustaa oppilasta toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja S1-S3 L7 L1, L2, L4 S1, S3 L2,L6, L7 S1, S4 L3, L4 S1, S3 L3, L4, L5, L7 Yhteiskuntaopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 4-6 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta: Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan yksilön, perheen ja muiden lähiyhteisöjen näkökulmasta. Pohditaan, kuinka jokainen voi itse vaikuttaa lähiyhteisön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lisäksi perehdytään työntekoon, ammatteihin, omaan rahan käyttöön ja talouden hoitoon sekä vastuulliseen kuluttamiseen arjen tilanteissa. S2 Demokraattinen yhteiskunta: Perehdytään erilaisiin oppilasta lähellä oleviin yhteisöihin, niiden jäsenten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, sekä harjoitellaan yhteistä päätöksentekoa. Opetuksessa tarkastellaan demokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta. Tutustutaan Suomen eri kulttuureihin ja vähemmistöryhmiin. S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenä esimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa sekä taloudellisessa toiminnassa. Harjoitellaan yhteistyötä lähiyhteisön toimijoiden kanssa. S4 Taloudellinen toiminta: Tarkastellaan taloudellista toimintaa ja sen merkitystä. Perehdytään rahankäyttöön ja ansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lisäksi tutustutaan käytännön tilanteiden kautta paikallisen talouden toimintaan, kuten lähiympäristön yrityksiin, työpaikkoihin ja palveluiden tuottajiin. Tavoitteet 4. vuosiluokka 5.vuosiluokka S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta Keskustellaan, mitä kaikkea yhteiskuntaoppi tarkoittaa. Keskustellaan, mitä kaikkea yhteiskuntaoppi tarkoittaa.

yhteiskunnasta ja T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa T5 ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkityksen lähiyhteisössään T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä käyttäminen ja soveltaminen T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja merkityksiin; esimerkiksi yksilö, yhteisö, perhe, talous, säästäminen, kuluttaminen, vastuu, velvollisuudet, media. tulee pohtia ratkaisuja ja niiden Pohditaan, minkälaisiin ryhmiin (konkreettiset- ja virtuaaliryhmät) oppilas kuuluu ja minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä on ryhmän jäsenenä. Mietitään, minkälaisia sääntöjä ja ohjeita eri ryhmillä on ja miksi niitä tarvitaan. Keskustellaan, mitä hyötyjä ja vaaroja mediaan liittyy. Tutkitaan erilaisia medioita. Voidaan esimerkiksi tehdä pieniä uutisia samasta aiheesta ja tarkastella, miten uutissisältö muuttuu eri oppilaiden kirjoituksissa. Mietitään, mitä ammatteja oppilaat tuntevat ja miksi on tärkeää, että on erilaisia ammatteja. Opettaja selittää, mitä yrittäjyys tarkoittaa. Harjoitellaan esimerkiksi draaman avulla erottamaan eri toimijoiden tarkoitusperiä ja pohditaan, mistä ne johtuvat. Harjoitellaan omien mielipiteiden muodostamista ja kertomista rakentavalla tavalla sekä opetellaan kuuntelemaan erilaisia mielipiteitä. Pohditaan, mihin rahaa tarvitaan ja mitkä ovat omat kulutuskohteet. Mietitään, mitä kulutusvalinnoilla tarkoitetaan. Harjoitellaan merkityksiin; esimerkiksi yksilö, yhteisö, poliisi, rikos, rangaistus, sovittelu, sosiaalinen media. Pohditaan, minkälaisiin ryhmiin oppilas kuuluu ja minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä on eri ryhmien ja yhteiskunnan jäsenenä. Mietitään, minkälaisia sääntöjä ja ohjeita eri ryhmillä on ja miksi niitä tarvitaan. Mietitään, miksi tarvitaan viranomaisia huolehtimaan turvallisuudesta. Keskustellaan, mitä hyötyjä ja vaaroja mediaan liittyy. Mietitään, miten mediaa voi käyttää oikein ja onko median käyttöä rajoitettava. Voidaan tehdä erilaisia harjoituksia aiheesta esimerkiksi draaman keinoin. Mietitään, mitä ammatteja oppilaat tuntevat ja miksi on tärkeää, että on erilaisia ammatteja. Miten yrittäjyys poikkeaa muusta työnteosta? Harjoitellaan esimerkiksi draaman avulla erottamaan eri toimijoiden tarkoitusperiä ja pohditaan, mistä ne johtuvat. Harjoitellaan omien mielipiteiden muodostamista ja kertomista rakentavalla tavalla sekä opetellaan kuuntelemaan erilaisia mielipiteitä. Pohditaan, mihin rahaa tarvitaan ja mitkä ovat omat kulutuskohteet. Mietitään, mitä kulutusvalinnoilla tarkoitetaan ja miksi on tärkeää pohtia

kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja T9 kannustaa oppilasta toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja S2 Demokraattinen yhteiskunta yhteiskunnasta ja rahankäyttöä erilaisissa kuvitteellisissa arjen tilanteissa. Kannustetaan oppilasta toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja. Keskustellaan, mitä demokratia on, mitä demokratia tarkoitti antiikin Kreikassa ja mitä se on nyt. Mitä tarkoittaa, jos demokratiaa ei olisi ja kenen etu demokratia on? Käydään läpi keskeisiä termejä; esimerkiksi lapsenoikeudet, ihmisoikeudet, tasa-arvo, vähemmistöryhmät, eduskunta, hallitus, presidentti. Harjoitellaan luokassa esimerkiksi erilaisia päätöksentekotilanteita, joissa ostopäätöksiään. Harjoitellaan omaa rahankäyttöä erilaisissa arjen tilanteissa ja voidaan tehdä muistio viikon ajalta kulutuskäyttäytymisestä. Mietitään, mistä koostuvat perheen tulot ja mitä menoeriä kodissa on. Kannustetaan oppilasta toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja tiedostavalla tavalla. Keskustellaan, mitä demokratia on ja miten se näkyy esimerkiksi Suomessa. Mitä tarkoittaa, jos demokratiaa ei olisi ja kenen etu demokratia on? Käydään läpi keskeisiä termejä; esimerkiksi lapsenoikeudet, ihmisoikeudet, tasa-arvo, vähemmistöryhmät, yhdenvertaisuus, eduskunta, hallitus, presidentti. Harjoitellaan luokassa esimerkiksi erilaisia päätöksentekotilanteita, joissa T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita tarkastelemaan median roolia Harjoitellaan kuvitteellisia tilanteita, joissa täytyy osata toimia demokraattisesti; esimerkiksi luokassa, kodissa, harrastusryhmissä, oppilaskunnassa. Millaisia vähemmistöryhmiä luokassamme on ja miten eri ryhmien edustajat täytyy huomioida päätöksentekotilanteissa. Pohditaan, mitä sananvapaus on ja mikä on median rooli Harjoitellaan kuvitteellisia tilanteita, joissa täytyy osata toimia demokraattisesti; esimerkiksi luokassa, kodissa, harrastusryhmissä, oppilaskunnassa ja erilaisissa nuorten vaikuttajaryhmissä Oulussa. Mietitään, miten demokratiaa toteutetaan valtiollisissa ja kunnallisissa elimissä. Mitä vähemmistöryhmiä Suomessa on? Pohditaan, mitä sananvapaus

ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä käyttäminen ja soveltaminen T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä T9 kannustaa oppilasta toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja demokratiassa? Miksi on tärkeää ymmärtää eri toimijoiden tavoitteet liittyen yhteiskunnalliseen tietoon? Harjoitellaan omien mielipiteiden esittämistä ja toisten ajatusten kuuntelemista rakentavalla tavalla. Voidaan järjestää äänestyksiä ja pohtia, mitä tarkoittaa väittely. Tutkitaan erilaisia järjestöjä ja pohditaan, voisiko niiden jäsenenä päästä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Tutustutaan mediaan ja nettietikettiin. on ja mikä on median rooli demokratiassa? Miksi on tärkeää ymmärtää eri toimijoiden tavoitteet liittyen yhteiskunnalliseen tietoon? Harjoitellaan omien mielipiteiden esittämistä ja toisten ajatusten kuuntelemista rakentavalla tavalla. Voidaan tehdä myös väittelyharjoituksia yhteiskunnallisista aiheista. Tutkitaan erilaisia järjestöjä ja pohditaan, voisiko niiden jäsenenä päästä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Tarkastellaan sosiaalista mediaa ja pohditaan yksilön vastuuta sosiaalisen median käyttäjänä. S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen yhteiskunnasta ja T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä Keskustellaan, miten eri tavoilla ihmiset voivat vaikuttaa yhteiskunnassa. merkityksiin; esimerkiksi kansalaisuus, kansainvälisyys. Harjoitellaan kuvitteellisia tilanteita, joissa täytyy osata toimia demokraattisesti; esimerkiksi luokassa, kodissa, harrastusryhmissä, oppilaskunnassa. Miksi on Keskustellaan, miten eri tavoilla ihmiset voivat vaikuttaa yhteiskunnassa. Paneudutaan keskeisiin merkityksiin; esimerkiksi kansalaisuus, kansalaisjärjestöt, kansainvälisyys. Harjoitellaan kuvitteellisia tilanteita, joissa täytyy osata toimia demokraattisesti; esimerkiksi luokassa, kodissa, harrastusryhmissä, oppilaskunnassa, kunnassa.

yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä käyttäminen ja soveltaminen T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä T9 kannustaa oppilasta toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja S4 Taloudellinen toiminta yhteiskunnasta ja tärkeää olla aktiivinen toimija? Mitä erilaisia keinoja vaikuttamiseen on? Voidaan järjestää vaalit. Pohditaan, mitä sananvapaus on ja mikä on median rooli demokratiassa? Miksi on tärkeää ymmärtää eri toimijoiden tavoitteet liittyen yhteiskunnalliseen tietoon? Mitä keinoja media tarjoaa vaikuttamiseen. Harjoitellaan esimerkiksi mielipiteen kirjoittamista luokan omaan lehteen. Voidaan tehdä uutisia erilaisiin kuvitteellisiin lehtiin tai pitää luokassa uutislähetyksiä. Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja, joita tarvitaan vastuullisena ja osallistuvana jäsenenä esimerkiksi luokassa, koulussa ja erilaisissa harrasteryhmissä. Harjoitellaan median käyttöä ja pohditaan talouteen liittyviä kysymyksiä. merkityksiin; esimerkiksi talous, raha, kuluttaminen, säästäminen, palveluiden tuottajat. Mietitään, miten media ohjaa ihmisten rahankäyttöä. Voidaan tehdä erilaisia Miksi on tärkeää olla aktiivinen toimija? Mitä erilaisia keinoja vaikuttamiseen on? Voidaan järjestää vaalit. Pohditaan, mitä sananvapaus on ja mikä on median rooli demokratiassa? Miksi on tärkeää ymmärtää eri toimijoiden tavoitteet liittyen yhteiskunnalliseen tietoon? Mitä keinoja media tarjoaa vaikuttamiseen. Harjoitellaan esimerkiksi mielipiteen kirjoittamista paikallislehteen. Voidaan tehdä uutisia erilaisiin kuvitteellisiin lehtiin tai pitää luokassa uutislähetyksiä. Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenä esimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa ja taloudellisessa toiminnassa. Harjoitellaan yhteistyötä lähiyhteisön (esimerkiksi koulun johtoryhmä, lähikirjasto, kaupat ja yritykset sekä kaupunki) toimijoiden kanssa. merkityksiin; esimerkiksi talous, raha, kuluttaminen, kestävä kuluttaminen, säästäminen, palveluiden tuottajat, työllisyys, työttömyys. Mietitään, miten media ohjaa ihmisten rahankäyttöä. Voidaan tehdä erilaisia

tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa T5 ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkityksen lähiyhteisössään käyttäminen ja soveltaminen T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja mainoksia, joilla pyritään vaikuttamaan ostopäätökseen. Mietitään, mitkä syyt vaikuttavat oppilaan omiin ostopäätöksiin. Otetaan selvää oman kaupunginosan, koulun tai oppilaiden lähipiirin erilaisista työpaikoista ja yrityksistä. Mietitään, mikä merkitys niillä on oppilaalle ja hänen perheelleen sekä muulle lähiyhteisölle, kaupungille. Harjoitellaan rahan käyttöä. Mietitään, mitä täytyy huomioida, kun tehdään ostopäätöksiä. Vertaillaan tuotteita; niiden hinta-laatu - suhdetta ja yleisiä ominaisuuksia. Voidaan pitää mainospuheita valituista tuotteista ja kirjoitetaan niiden vaikutuksesta ostopäätöksiin. mainoksia, joilla pyritään vaikuttamaan ostopäätökseen. Mietitään, mitkä syyt vaikuttavat oppilaan omiin ostopäätöksiin. Otetaan selvää oman kaupunginosan, koulun tai oppilaiden lähipiirin erilaisista työpaikoista ja yrityksistä. Mietitään, mikä merkitys niillä on oppilaalle ja hänen perheelleen sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Harjoitellaan rahan käyttöä. Mietitään, mitä täytyy huomioida, kun tehdään ostopäätöksiä. Vertaillaan tuotteita; niiden hinta-laatu - suhdetta ja yleisiä ominaisuuksia. Voidaan pitää mainospuheita valituista tuotteista ja kirjoitetaan niiden vaikutuksesta ostopäätöksiin. Mietitään eettistä kuluttamista ja sen vaikutusta yleismaailmallisesti. Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 4-6 Yhteiskuntaopin tavoitteiden kannalta on keskeistä käyttää vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja tiedon luomisessa, kuten simulaatioita, opetuskeskusteluja, väittelyitä ja draamaa. Niiden kautta harjoitellaan yhteistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamista lähiyhteisössä. Oppilaiden arki harrastuksineen ja omat kokemukset sekä oma luokka, koulu ja oppilaskunta sekä muut lähiyhteisön toimijat ovat osallistumisen harjoittelemisen kannalta erityisen tärkeitä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tarjoaa luontevan keinon yhteiskuntaa koskevan tiedon etsimiseen ja osallistumiseen yksin ja yhdessä toisten kanssa. Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 4-6 Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaat näkemään itsensä yhteiskunnan jäseninä, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tukea heidän kasvuaan yhteistyökykyisiksi jäseniksi. Oppilaita tuetaan erityisesti yhteiskuntaa ja taloutta koskevan tiedon etsimisessä, ymmärtämisessä ja soveltamisessa, jolla on merkitystä heidän oman elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta. Oppilaita kannustetaan osallisuuteen ja keskusteluun. Oppiaineen käsitteellinen luonne otetaan huomioon avaamalla ja konkretisoimalla siinä käytettäviä keskeisiä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 4-6 Yhteiskuntaopissa oppimisen arvioinnilla ja palautteella oppilaita ohjataan ja kannustetaan toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännössä yhteiskunnasta oppimiaan tietoja ja taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisia toiminnan ja tuottamisen tapoja. Huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten hallintaan. Yhteiskuntaopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää yhteiskuntaopin valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppilas hahmottaa ympäröivän yhteiskunnan toimintaa sekä näkee itsensä osana kansalaisyhteiskuntaa omat vaikuttamismahdollisuutensa ja vastuunsa tiedostaen. Yhteiskuntaopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite yhteiskunnasta ja T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasaarvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa Sisältöalueet S1-S3 Arvioinnin kohteet oppiaineessa Yhteisten sääntöjen ja tasa-arvon periaatteiden tarkastelu Median roolin tarkastelu Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisessa. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. Eettistä arviointikykyä ei käytetä arvosanan muodostamisen periaatteena. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. Oppilas osaa selittää yhteisten sääntöjen merkityksen ja toimia niiden mukaisesti. Oppilas osaa perustella, miksi ihmisoikeudet ovat tärkeitä ja mihin oikeusjärjestelmää tarvitaan. Oppilas osaa kuvailla, millainen merkitys medialla on hänen omassa elämässään ja miten erilaisia medioita

arjessa ja yhteiskunnassa voidaan käyttää vaikuttamisen välineenä. T5 ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkityksen lähiyhteisössään S1, S4 Työnteon ja yrittäjyyden merkityksen tarkastelu Oppilas osaa antaa esimerkkejä työnteon ja yrittäjyyden merkityksestä perheen toimeentulon lähteenä ja yhteiskunnan toimivuuden perustana. T6 tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä käyttäminen ja soveltaminen T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja T9 kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisten yhteisöjen toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja S1-S3 Erilaisten arvojen, näkökulmien ja tarkoitusperien hahmottaminen S2, S3 Demokraattisen vaikuttamisen perustaitojen sekä yhteisössä toimimisen soveltaminen käytännössä S1, S4 Rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteiden soveltaminen Oppilas osaa selittää esimerkkien avulla, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä. Oppilas osaa soveltaa demokraattisessa yhteisössä toimimisen periaatteita ja taitoja, kuten kuuntelemista, kantaa ottamista, sopeutumista enemmistöpäätöksiin sekä vaikuttamista lähiyhteisössä. Oppilas osaa perustella omaan rahankäyttöönsä sekä kuluttamiseen liittyviä ratkaisuja sekä pystyy kertomaan, millaisia muihin ihmisiin sekä ympäristöön ulottuvia vaikutuksia hänen kuluttamispäätöksillään on. S1, S3 Mediataidot Oppilas osaa käyttää mediaa yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan välineenä sekä pohtia sen käyttämiseen liittyviä turvallisuusnäkökulmia.