HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko Väisänen

Transkriptio

1

2 HISTORIA Joensuun normaalikoulu

3 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. on ohjata näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. on tukea oppilaan identiteetin rakentumista sekä edistää hänen kasvuaan aktiiviseksi ja erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi. on paneutua erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. on perehdyttää historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. on kehittää taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä. on ohjata oppilasta ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. on auttaa oppilasta tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

4 OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKAT 4-6

5 OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKAT 4-6

6 OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKAT 7-9

7 OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKAT 7-9

8 KESKEISET SISÄLTÖALUEET Vuosiluokat 4-6 S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuurin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn. S2 Antiikin maailma: Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaisen maailman perintöön. Rautakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen ja esinelöytöjen näkökulmasta. S3 Keskiaika: Perehdytään senaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin sekä niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Myös Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen käsitellään. S4 Uuden ajan murrosvaihe: Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. S5 Suomi osana Ruotsia: Tarkastellaan kulttuurista kehitystä Suomessa luvuilla. Vuosiluokat 7-9 S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa. S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan. S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Johdattaa oppilaan kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen. S4 Suurten sotien aika: Perehdyttää oppilaan maailmansotiin ja kylmään sotaan erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen. S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Perehdyttää oppilaan kehittyneiden ja kehittyvien maiden ristiriitojen taustoihin ja uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn sekä ratkaisuihin.

9 OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TYÖTAVAT - Vuosiluokilla 4-6 ja 7-9 yhteistä: - Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. - Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti. - Opiskelussa korostuu tietojen hankkiminen ja käyttäminen yksin ja yhdessä toisten kanssa myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen. - Vuosiluokilla 4-6 erityisesti: - Korostetaan vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä, toiminnallisia ja tutkivia työtapoja, esimerkiksi kerrontaa, draamaa, leikkiä, pelejä sekä erilaisten lähteiden tutkimista. - vahvistetaan oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä. - Vuosiluokilla 7-9 erityisesti: - Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin. - Korostetaan tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista, ja avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen. - Oppilas ohjataan hankkimaan tietoa epävirallisen historiakulttuurin muodoista, kuten pelit, elokuvat ja kirjallisuus, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitoaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

10 OHJAUS JA TUKI Vuosiluokilla 4-6: oppilasta ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja häntä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä. Vuosiluokilla 7-9: rohkaistaan monipuoliseen kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä. Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

11 OPPIMISEN ARVIOINTI (4-6) Palaute: pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjenmuistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen. Historian sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytyminen ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

12 OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 6. LUOKAN JÄLKEEN Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää musiikin valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten

13 OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 6. LUOKAN JÄLKEEN

14 OPPIMISEN ARVIOINTI (7-9) Palaute: pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaan monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostaminen: otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa.

15 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREISTÄ ESIMERKKI

16 MIHIN SUUNTAAN? Yksiselitteisen faktatiedon kyseenalaistaminen: Moniperspektiivisyys ja kriittisyys Historiatietoisuuden ja historiakulttuurin rajan häivyttäminen: Kyky oivaltaa historian merkitys ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Työtapojen monipuolistaminen: Oppikirjasta lukemisen rinnalle tiedon hakeminen lähteistä ja lähteistä lukemisen taidot tiedon tuottamisen taidot