KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

FI FI FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.12.2010 KOM(2010) 744 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus FI FI

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Taustaa... 3 1.2. Haasteet... 3 2. Perusta... 4 2.1. Poliittinen tuki... 4 2.2. Tähän astiset saavutukset... 5 2.3. Alakohtaiset aloitteet... 6 3. Ehdotetut toimet... 7 3.1. Äskettäistä kehitystä: yhteentoimivuusstrategia ja yhteentoimivuusperiaatteet... 7 3.2. Suunnitellut toimet... 9 FI 2 FI

1. JOHDANTO 1.1. Taustaa On olennaisen tärkeää toimia yhteentoimivuuden hyväksi, jotta tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet voitaisin mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntää. Tämä tarve tunnistettiin Euroopan digitaalistrategiassa 1, joka on Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiä aloitteita. Digitaalistrategia voi toteutua vain, jos standardeihin ja avoimiin järjestelmäalustoihin perustuva yhteentoimivuus taataan. Euroopassa voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän joidenkin kiireellisten sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi, jos tieto- ja viestintäpolitiikan kaikki mahdollisuudet toteutettaisiin. Tästä syytä digitaalistrategiassa korostetaan Euroopan julkishallintojen tarvetta tarjota tehokkaita ja tuloksellisia rajat ylittäviä sähköisen hallinnon palveluja. Sen takia tarvitaan yhteentoimiviin tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureihin ja järjestelmiin perustuvaa läheistä yhteistyötä, viimeisteltyjä rajat ylittäviä prosesseja ja luotettavaa tietojen vaihtoa. Tässä tiedonannossa esitellään eurooppalaisia julkisia palveluja silmällä pitäen kaksi digitaalistrategian keskeistä osaa, Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF). Yhdessä ne lisäävät julkishallintojen yhteentoimivuutta. 1.2. Haasteet Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia kansallisia julkisia palveluja perustavien jäsenvaltioiden on oltava tietoisia vaarasta luoda uusia sähköisiä esteitä, ellei valita yhteentoimivia ratkaisuja. Sähköiset esteet pirstovat sisämarkkinoita ja estävät niiden tehokkaan toiminnan. Jäsenvaltioiden ja komission on toimittava entistä tarmokkaammin tämän välttämiseksi. Euroopan yhtenäismarkkinat nojautuvat rajat ylittäviin julkisiin palveluihin. Niillä tuetaan EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa ja edistetään sisämarkkinoiden pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien poistamista, kuten komission vuoden 2010 työohjelmassa 2 mainitaan. Eurooppalaisia julkisia palveluja 3 tarjotaan yhä enemmän sähköisin keinoin. Yhä useammat kansalaiset ja yritykset hyödyntävät Euroopan yhtenäismarkkinoiden vapauksia ulottamalla työ- tai vapaa-ajan toimintansa oman maansa rajojen ulkopuolelle. Ilman tieto- ja viestintätekniikan tukemia eurooppalaisia julkisia palveluja ja julkishallintojen yhteistyötä kansalaisten on pakko ottaa yhteyttä ulkomaisiin julkishallintoihin, jotta he voivat antaa tai saada tietoja tai asiakirjoja, joita tarvitaan EU:ssa työskentelyä, opiskelua tai matkustelua varten. Joissakin tapauksissa on jopa pakko matkustaa sitä varten paikan päälle. Sama koskee yrityksiä, jotka haluavat sijoittautua useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon. 1 2 3 KOM(2010) 245 Euroopan digitaalistrategia (ks. http://ec.europa.eu/information_society/digitalagenda/index_en.htm). KOM(2010) 135 Komission työohjelma 2010 Tekojen aika (ks. http://ec.europa.eu/atwork/programmes/index_en.htm). Eurooppalaiset julkiset palvelut ovat rajat ylittäviä julkisen sektorin palveluja, joita julkishallinnot tarjoavat joko toisilleen tai eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille. FI 3 FI

Eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoaminen EU:n kansalaisille ja yrityksille on vaikeaa, ellei mahdotonta, ilman eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuutta 4 Jäsenvaltioiden erilaiset oikeusjärjestelmät estävät usein tietojen vaihdon jäsenvaltioiden hallintojen välillä. Jos tällainen vaihto sallitaan, tietojen oikeudellinen pätevyys on säilytettävä rajojen yli ja sekä lähettävän että vastaanottavan maan tietosuojalainsäädäntöä on noudatettava. Toimintaprosesseja on yhdenmukaistettava, kun julkishallinnot perustavat eurooppalaisia julkisia palveluja, jotta yhteisesti sovitut päämäärät voidaan saavuttaa. Toinen kompastuskivi on siinä, että jäsenvaltioiden välillä vaihdettavien tietojen muodosta ja merkityksestä ei ole sovittu eikä niistä ole annettu ohjeita. Semanttinen yhteentoimivuus vaarantuu, kun ihmisten, sovellusten ja hallintojen välillä vaihdettavista tiedoista tehdään erilaisia tulkintoja. Toinen haaste on monikielisyys, kun tietoja vaihdetaan tai kun yritykset ja kansalaiset haluavat ottaa yhteyttä julkishallintoon toisessa jäsenvaltiossa. Rajat ylittävältä yhteentoimivuudelta puuttuu tällä hetkellä lisäksi yhteiset infrastruktuurit, arkkitehtuurit ja tekniset ohjeet, jotka voisivat edistää eurooppalaisten julkisten palvelujen kehittämistä tarjoamalla vakaan teknisen perustan, jolloin myös päällekkäisyys voitaisiin välttää. Tästä syystä tehokas yhteentoimivuus oikeudellisella, organisatorisella, semanttisella ja teknisellä tasolla johtanee vähitellen kestävän palvelujärjestelmän syntymiseen. Tämä helpottaa uusien eurooppalaisten julkisten palveluiden tehokasta ja tuloksellista perustamista. Monet julkishallinnot jäsenvaltioissa toimivat jo nyt yhteentoimivuuden parantamiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, mutta EU:n tasolla yhteentoimivuus jää jälkeen kehityksestä, elleivät jäsenvaltiot ja komissio tee yhteistyötä. Eurooppalaiset julkiset palvelut ovat usein tulosta jäsenvaltioiden hallintojen eri tasoilla tarjottavien nykyisten julkisten peruspalvelujen 5 yhteen sulauttamisesta. Eurooppalaisten julkisten palvelujen perustaminen on käytännössä mahdollista vain, jos kyseisiä julkisia peruspalveluja suunniteltaessa muistetaan yhteentoimivuuden vaatimukset. 2. PERUSTA 2.1. Poliittinen tuki Yhteentoimivuus on viime aikoina saanut paljon julkista poliittista huomiota erityisesti sähköistä hallintoa käsittelevissä kaksivuotiskonferensseissa. Belgian, Yhdistyneen 4 5 Eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä yhteentoimivuudella tarkoitetaan erillisten ja erilaisten organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa (määritelmä on peräisin eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista). Julkiset peruspalvelut ovat monimutkaisten julkisten palvelujen perustavia elementtejä. FI 4 FI

kuningaskunnan ja Portugalin puheenjohtajakausilla sovittiin sähköistä hallintoa koskevista julkilausumista, joissa kaikissa vaadittiin yhteentoimivuutta. Myös sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa 2006 2010 6 pyrittiin varmistamaan, että kansallisen tason sähköinen hallinto ei johda yhtenäismarkkinoilla uusiin esteisiin pirstaleisuuden ja yhteentoimimattomuuden takia. Äskettäin, vuonna 2009 annetussa Malmön ministerijulistuksessa 7 sähköisen hallinnon toimintalinjoista vastaavat ministerit sopivat parantavansa sähköisen hallinnon palvelujen ja järjestelmien luotettavuutta, turvallisuutta ja yhteentoimivuutta yhtenäismarkkinoilla. He sopivat mukauttavansa kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet sovellettaviin eurooppalaisiin periaatteisiin. Samalla komissiota kehotettiin yksilöimään rajat ylittävän yhteentoimivuuden ja vastavuoroisen tunnustamisen aukkokohdat ja tehostamaan keskeisiä edellytyksiä koskevia toimia. Lisäksi jäsenvaltiot totesivat, että entistä parempia julkisia palveluja on pystyttävä tuottamaan entistä pienemmillä resursseilla ja että sähköisen hallinnon mahdollisuuksia voidaan tehostaa edistämällä yhteistyökulttuuria ja parantamalla yhteentoimivuuden ehtoja eurooppalaisissa julkishallinnoissa. 2.2. Tähän astiset saavutukset Komissio toimii kannustimena, joka pyrkii edistämään julkisten palvelujen nykyaikaistamista koko Euroopassa erityisesti digitaalistrategian ja Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2011 2015 8 avulla. Komissio antoi vuonna 2006 yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivuutta koskevan tiedonannon, jonka avulla on saavutettu merkittäviä tuloksia. Niihin päästiin etupäässä yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivaa toimittamista julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille koskevan ohjelman (HVTYK) 9 sekä tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman 10 kautta. HVTYK-ohjelmalla on ollut suuri merkitys yhteentoimivuuden varmistamisessa tukemalla eurooppalaisten julkishallintojen välistä sähköistä tietojenvaihtoa, millä on ollut myönteisiä heijastusvaikutuksia yhtenäismarkkinoihin. HVTYK-ohjelman toteutuksen loppuarvioinnissa 11 todettiin, että yhdenmukaisella lähestymistavalla voidaan saada entistä laadukkaampia tuloksia entistä nopeammin ja että EU:n laillisia vaatimuksia ja poliittisia tavoitteita voidaan edistää luomalla yhteisiä jaettuja ratkaisuja ja tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. HVTYK-ohjelma päättyi vuonna 2009, ja sitä seuraa eurooppalaisten 6 7 8 9 10 11 KOM (2006) 173 i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma: Vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi. http://www.egov2009.se/wp-content/uploads/ministerial-declaration-on-egovernment.pdf. Komissio laatii parhaillaan Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa vastauksena Malmön ministerijulistukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/1387/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK) EUVL L 144, 30.4.2002, s. 62 (päätös on lehdessä EUVL L 181, 18.5.2004, s. 25). Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma on osa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007 2013) perustamisesta EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15. KOM (2009) 247 HVTYK-ohjelman toteutuksen loppuarviointi. FI 5 FI

julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuja käsittelevä ISA-ohjelma 12, jossa korostetaan vielä aiempaa enemmän yhteentoimivuuden ja yhteistyön merkitystä EU:n lainsäädännön onnistuneessa täytäntöönpanossa. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvalla tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmalla tuetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja käyttöä ja edistetään aiempaa parempien sähköisten julkisten peruspalvelujen tuottamista. Sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita osallistuu pilottihankkeisiin, joilla validoidaan kansallisten järjestelmien välinen EU:n laajuinen yhteentoimivuus. Jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti sekä ISA-ohjelmaan että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvaan tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmaan, samalla kun ne saavuttavat merkittäviä tuloksia omissa maissaan. Myös komissio on sisäisesti toteuttanut toimia pääasiassa ecommission-aloitteen 13 kautta. Siinä yhteentoimivuus nähdään olennaisena organisaation muutoksen edellytyksenä. 2.3. Alakohtaiset aloitteet Myös monissa EU:n alakohtaisissa aloitteissa on korostettu yhteentoimivuuden merkitystä. Sisämarkkinoilla palveludirektiivi 2006/123/EY 14 velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan palveluntarjoajille mahdollisuuden suorittaa sähköisesti ja rajojen yli kaikki menettelyt ja muodollisuudet, joita edellytetään palvelujen tarjoamiseksi oman maan ulkopuolella. Sähköisten henkilötunnisteiden, allekirjoitusten ja asiakirjojen yhteentoimivuus on keskeisen tärkeää, jotta sähköiset rajat ylittävät menettelyt toimisivat saumattomasti. Ympäristöasioissa INSPIRE-direktiivillä 2007/2/EY 15 perustetaan Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri EU:n ympäristöpolitiikkaa ja muita sellaisia politiikkoja ja toimia varten, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön. Sen varmistamiseksi, että paikkatietoja ja paikkatietopalveluja on yhteisössä ja rajat ylittävissä asioissa saatavana yhteentoimivalla tavalla, on direktiivin mukaan annettava infrastruktuurin yhteentoimivuuden kannalta välttämättömättömiä osatekijöitä varten seuraavia asioita koskevat tekniset täytäntöönpanosäännöt: metatiedot 16, paikkatietojen ja paikkatietopalveluiden yhteentoimivuus, verkkopalvelut 17, tietojen ja palvelujen jakaminen 18, sekä seuranta ja raportointi 19. Kansallisia infrastruktuureja mukautetaan vastaavasti. Oikeus- ja sisäasioissa komissio on korostanut etuja, joita saadaan tehokkuuden lisääntymisestä, yhteentoimivuuden parantamisesta ja synergioista eri eurooppalaisten 12 13 14 15 16 17 18 19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) EUVL L 260, 3.10.2009, s. 11. Päätös C(2005) 4473, 23.11.2005, e-commission 2006-2010: enabling efficiency and transparency (strateginen toimintakehys tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseksi tietotekniikan avulla). Komissio laatii parhaillaan uutta suunnitelmaa ajanjaksolle 2011 2015. Direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla EUVL L 376, 27.12.2006. Direktiivi 2007/2/EY, annettu 14. maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta (INSPIRE) EUVL L 108, 25.04.2007 s. 1. Asetus (EY) N:o 1205/2008, EUVL L 326, 4.12.2008, s. 12. Asetus (EY) N:o 976/2009, EUVL L 274, 20.10.2009, s. 9. Asetus (EU) N:o 268/2010, EUVL L 83, 30.3.2010, s. 8. Päätös (EY) N:o 2009/442, EUVL L 148, 11.6.2009, s. 18. FI 6 FI

tietokantojen välillä 20. Tällaisia tietokantoja ovat muun muassa viisumitietojärjestelmä (VIS), Schengenin tietojärjestelmä (SIS) ja Eurodac-järjestelmä sormenjälkitietojen vertailua varten. Monimutkaisten tietojen hallinta, kuten biometriikka, asettaa eurooppalaisille tietokannoille ja niihin liittyville tietojärjestelmille entistä enemmän yhteenkuuluvuuteen ja käytettävyyteen liittyviä haasteita. Tulli- verotus- ja valmisteveroasioissa komissio koordinoi ja hallinnoi Euroopan laajuisten tietojärjestelmien kaikkiin jäsenvaltioihin ulottuvia operatiivisia toimintoja. Niillä tuetaan kansallisten hallintojen ja komission toteuttamia ja käyttämiä yhteentoimivia toimintajärjestelmiä. Näiden poliittisten ja alakohtaisten kokemusten ansiosta yhteentoimivuutta pidetään ratkaisevan tärkeänä, jotta voidaan tehokkaasti ja tuloksellisesti tarjota sisämarkkinoita edistäviä ja lujittavia eurooppalaisia julkisia palveluja. Laaja-alaisten ja alakohtaisten strategioiden, säädöskehysten, suuntaviivojen, palvelujen ja välineiden onnistunut kehittäminen ja toteuttaminen sekä ratkaisut, joilla yhteentoimivuuteen liittyviin vaikeuksiin voidaan puuttua neljällä eri tasolla, ovat tärkeitä voimavaroja, jotka on otettava huomioon ja joita on kehitettävä edelleen. Julkishallinnoille yhteentoimivuus tuo etuja, kuten yhteistyötä. Se helpottaa tietojen vaihtoa, jakamista ja uudelleenkäyttöä ja tehostaa sitä kautta eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamista kansalaisille ja yrityksille, vähentää kustannuksia ja estää päällekkäistä työtä. 3. EHDOTETUT TOIMET 3.1. Äskettäistä kehitystä: yhteentoimivuusstrategia ja yhteentoimivuusperiaatteet Jo tehdyn työn perusteella komissio on läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden korkean tason edustajien kanssa käsitellyt eurooppalaisia julkisia palveluja koskevaa Euroopan yhteentoimivuusstrategiaa (EIS, katso liite 1). Siinä omaksutaan yhteiseen visioon perustuva yhtenäinen lähestymistapa yhteentoimivuuteen. Yhteisesti hyväksytyn vision mukaan yhteentoimivuus on vuoteen 2015 mennessä edistänyt merkittävästi eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamista: luomalla asianmukaiset hallintotavat, organisaatiot ja prosessit, jotka ovat Euroopan unionin politiikkojen ja tavoitteiden mukaisia mahdollistamalla luotettavan tietojenvaihdon yhteisesti sovituilla, yhtenäisillä ja koordinoiduilla yhteentoimivuusaloitteilla, joihin sisältyvät lainsäädännöllisen ympäristön täydentäminen, yhteentoimivuusperiaatteiden kehittäminen ja yhteentoimivuusstandardeja ja -sääntöjä koskevat sopimukset. Tätä varten on koordinoitava toimet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi EU:n tasolla on perustettava yhteentoimivuuden hallintamalli. Euroopan yhteentoimivuusstrategiassa annetaan suuntaviivoja ja asetetaan eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamiseen tähtäävien toimien painopisteet eurooppalaisten 20 KOM (2005) 597 lopullinen eurooppalaisten tietokantojen tehokkuuden parantamisesta, yhteentoimivuuden lisäämisestä ja synergioista oikeus- ja sisäasioiden alalla. FI 7 FI

julkishallintojen välisen vuorovaikutuksen, vaihdon ja yhteistyön parantamiseksi maiden ja alojen rajojen yli. Strategiassa kootaan yhteentoimivuuteen tähtäävät tulevat toimet kolmen otsakkeen alle: luotettava tietojen vaihto yhteentoimivuusarkkitehtuuri EU:n uuden lainsäädännön tietotekniikkaan kohdistuvien vaikutusten arviointi. Toimia tuetaan tietoisuuden lisäämiseen ja parhaiden toimintatapojen jakamiseen tähtäävillä liitännäistoimenpiteillä. Komissio on samaan aikaan laatinut eurooppalaisia julkisia palveluja varten eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF, ks. liite 2) kuultuaan sitä ennen laajasti jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä. Yhteentoimivuusperiaatteet ovat yhteisesti sovittu lähestymistapa yhteentoimivuuteen niitä organisaatioita varten, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yhteisten julkisten palveluiden tarjoamiseksi. Periaatteissa määritellään niiden soveltamisalalle yhteisiä osatekijöitä, kuten sanasto, käsitteet, periaatteet, toimintalinjat, ohjeet, suositukset, standardit, eritelmät ja toimintatavat. EIF sisältää eurooppalaisille julkishallinnoille tarkoitettuja ohjeita, jotka koskevat eurooppalaisten julkisten palvelujen määritelmää, suunnittelua ja toteutusta. Siinä esitetään 12 pääperiaatetta, joissa esitetään yhteenveto julkisten palveluiden tuottamista koskevista julkishallintojen, liike-elämän ja kansalaisten odotuksista julkisia palveluja koskeva käsitteellinen malli, jossa jäsennellään eurooppalaisten julkisten palveluiden rakennetta ja tuodaan esiin, miksi ja missä yhteentoimivuutta tarvitaan neljä yhteentoimivuuden tasoa: oikeudellinen, organisatorinen, semanttinen ja tekninen standardeihin ja avoimiin järjestelmäalustoihin perustuvien yhteentoimivuussopimusten käsite. Lopuksi EIF:ssä korostetaan yhteentoimivuuden hallinnan merkistystä ja koordinaation tarvetta hallinnon eri tasojen välillä. EIF:ssä esitetään käsitteellinen malli eurooppalaisten julkisten palveluiden kehittämiseen. Niiden kehittäminen esitetään koottavaksi rakenneosista, palvelukomponenteista, jotka liitetään yhteen. Siten edistetään tiedon, käsitteiden, toimintamallien, ratkaisujen ja eritelmien uudelleenkäyttöä jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla. EIS ja EIF muodostavat yhdessä perustan tuleville toimille, joilla on tarkoitus parantaa yhteentoimivuutta eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi. Rajat ylittävää yhteentoimivuusstrategiaa ja siihen liittyviä periaatteita ei koskaan aiemmin ole yritetty toteuttaa näin laajassa mittakaavassa, joten onnistumisen takaamiseksi on ratkaisevan tärkeää saada kaikki sidosryhmät mukaan. FI 8 FI

Jotta digitaalisten yhtenäismarkkinoiden täysi potentiaali voitaisiin ottaa käyttöön, jäsenvaltioiden ja komission on toimittava yhdessä EIS:n täytäntöön panemiseksi ottamalla digitaalistrategian toimissa huomioon EIF. EIS:ää ja EIF:ää ylläpidetään osana ISA-ohjelmaa, ja niitä mukautetaan muiden asiaankuuluvien yhteentoimivuutta ja standardeja koskevien digitaalistrategian toimien tulosten mukaan. Tällaisia toimia ovat muun muassa: tieto- ja viestintätekniikan standardien täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen uudistaminen Euroopassa niin, että mahdollistettaisiin myös tiettyjen tieto- ja viestintätekniikan foorumien ja konsortioiden standardien käyttö; ohjeiden laatiminen olennaisista teollis- ja tekijänoikeuksista ja lisensointiehdoista standardoinnin yhteydessä, mihin kuuluvat myös ennaltatutustumisoikeuteen liittyvät kysymykset; sekä ohjeiden laatiminen tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin ja julkisten hankintojen välisistä yhteyksistä tavoitteena auttaa viranomaisia hyödyntämään standardeja tehokkuuden lisäämiseksi ja tiettyihin ratkaisuihin jumiutumisen vähentämiseksi. Samanaisesti komissio valmistelee vuosien 2011 2015 ecommission-aloitetta. Sen yleistavoitteena on kehittyä tämän päivän integroidusta komissiosta huomispäivän transformoiduksi komissioksi. Tällä tarkoitetaan julkisen palvelun osalta seuraavaa: Julkisia palveluja kehitetään ulkoisten ja sisäisten käyttäjien näkökulmasta sen sijaan, että ne perustuisivat organisaatiorakenteeseen. Organisaatiorajat ylittävät päästä päähän -prosessit automatisoidaan kokonaan. Tietoja jaetaan avoimesti eri yksiköiden välillä, ja ryhmät voivat tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoja ja asiantuntemusta. Transformoidun komission määritelmä osoittaa, että yhteentoimivuus on tärkeällä sijalla ecommission 2011 2015 -aloitteessa, ja se on aloitteen täytäntöönpanon kantavia periaatteita. 3.2. Suunnitellut toimet Komissio panee EIS:n täytäntöön ISA-ohjelman kautta ja toimilla, joita on suunniteltu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvassa tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmassa. Komissio laatii ISA:n jatkuvan työohjelman kuultuaan ISA-hallintokomiteassa edustettuina olevia jäsenvaltioita. Komissio hyväksyi ensimmäisen ISA-työohjelman 30. kesäkuuta 2010 21, ja sitä tarkistetaan kerran vuodessa toimintalinjoissa tai painopisteissä tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi. Komissio toteuttaa ISA-työohjelman julkisilla hankintamenettelyillä. Komissio laatii myös kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvan tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman vuotuisen työohjelman kuultuaan puiteohjelman hallintokomiteassa edustettuina olevia jäsenvaltioita. Tämä työohjelma toteutetaan ehdotuspyynnöillä. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluva tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma tukee monia politiikan aloja, mutta useat sen laajamittaiset hankkeet ovat suoraan yhteydessä yhteentoimivuuden parantamiseen eurooppalaisten julkisten palveluiden tarjoamisessa. 21 http://ec.europa.eu/isa/workprogramme/doc/isa_work_programme.pdf. FI 9 FI

Jäsenvaltioiden hallintoja ja komission yksiköitä kannustetaan ottamaan EIF huomioon kaikissa eurooppalaisten julkisten palveluiden perustamiseen liittyvissä toimissa. EIF olisi otettava huomioon myös, kun julkishallinnot luovat samanlaisia periaatteita kansallista, aluellista tai paikallista tasoa varten tai tietylle alalle. Malmössä 18. marraskuuta 2009 hyväksytyssä sähköistä hallintoa koskevassa ministerijulistuksessa jäsenvaltiot sopivat mukauttavansa kansalliset yhteentoimivuusperiaatteensa soveltuvin osin eurooppalaisiin periaatteisiin vuoteen 2013 mennessä. Siitä syystä komissio kehottaa jäsenvaltioita nyt mukauttamaan kansalliset yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ja kansalliset yhteentoimivuusperiaatteensa EIF:ään. Esimerkin vuoksi komissio mukauttaa sisäisen yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ja käyttää EIF:ää ohjeena aina, kun tieto- ja viestintäjärjestelmiä kehitetään EU:n lainsäädännön tueksi. EIS:n toteuttaminen Yhteentoimivuutta tukevat toimet on koottu kolmen otsakkeen alle: Tärkeimmät toimet: Luotettava tietojen vaihto: Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvasta tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmasta tukea saaviin laajamittaisiin pilottihankkeisiin osallistuvat jäsenvaltiot saavat kokemusta rajat ylittävästä vuorovaikutuksesta. Muita jäsenvaltioita kehotetaan liittymään pilottihankkeisiin, ja uusia pilottihankkeita ehdotetaan. Ensimmäiset laajamittaiset pilottihankkeet päättyvät vuonna 2011. Jo nyt pohditaan, kuinka tuloksia voitaisiin jatkossa parhaiten tukea ja kuinka ISA-ohjelma voisi auttaa muuttamaan tulokset toimiviksi palveluiksi. Tarvittaessa komissio osallistuu käynnissä oleviin pilottihankkeisiin, kuten sähköistä hankintaa ja yhteentoimivia sähköisiä henkilöyksiä koskeviin hankkeisiin. Näin varmistetaan, että komission infrastruktuuri on yhteentoimiva pilottihankkeiden tuloksien kanssa. Yhteentoimivuusarkkitehtuuri: Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa yhteisen näkemyksen luomiseksi eurooppalaisesta yhteentoimivuusarkkitehtuurista, ja tarvittaessa se tukee tällaista arkkitehtuuria perustamalla yhteisiä infrastruktuureja ja kehittämällä yhteisiä palveluja. EU:n uuden lainsäädännön tietotekniikkaan kohdistuvien vaikutusten arviointi: Komissio kehittää menetelmää, jota voitaisiin käyttää valmisteltaessa säädöksiä, tarkoituksena lisätä ymmärtämystä siitä, kuinka tieto- ja viestintätekniikalla voidaan tukea lainsäädännön tehokasta ja tuloksellista täytäntöönpanoa. EIF:n huomioon ottaminen EIF on otettava huomioon, kun julkishallinnot perustavat eurooppalaisia julkisia palveluja ja kehittävät tieto- ja viestintäjärjestelmiä EU:n politiikan täytäntöönpanon tueksi. Periaatteet on otettava huomioon myös kaikilla halllinnon tasoilla toteutettaessa julkisia palveluja, joista saattaa tulevaisuudessa tulla osa eurooppalaisia julkisia palveluja. FI 10 FI

Koska eurooppalaiset ja kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet täydentävät toisiaan, Euroopan komissio tukee jatkossakin ISA-ohjelman yhteydessä Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden seurantakeskusta (NIFO). Sen päätavoitteena on antaa tietoja kansallisista yhteentoimivuusperiaatteita, jotta julkishallinnot voivat jakaa kokemuksia ja tietoja periaatteista. YHTEENVETO: EUROOPPALAISEEN YHTEENTOIMIVUUTEEN TÄHTÄÄVÄ TOIMINTA Komissio Strategian täytäntöönpano periaatteet huomioon ottamalla panee EIS:n täytäntöön asianmukaisilla välineillä, joita ovat ISA-ohjelma ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluva tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma, läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa mukauttaa sisäisen yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ecommission-aloitteen kautta varmistaa, että EIF:ää sovelletaan uutta lainsäädäntöä täytäntöön pantaessa ja uusia eurooppalaisia julkisia palveluja perustettaessa varmistaa EIS:n ja siihen liittyvien laaja-alaisten ja alakohtaisten yhteentoimivuuteen tähtäävien toimien hallinnan läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava kansalliset yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ja kansalliset aloitteet ja toimet vastaaviin EU:n aloitteisiin ja toimiin tehtävä keskenään ja komission kanssa yhteistyötä EIS:n täytäntöönpanossa seuraamalla siihen liittyvien toimien edistymistä ja vaikutusta kansallisella tasolla mukautettava kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet EIF:ään otettava huomioon eurooppalainen ulottuvuus sellaisten julkisten palveluiden kehittämisen varhaisvaiheessa, joista saattaa tulevaisuudessa tulla osa eurooppalaisia julkisia palveluja osallistuttava EIS:n ja siihen liittyvien yhteentoimivuuteen tähtäävien toimien hallintaan. FI 11 FI