Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY

Uudistuvat metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Metsänhoitosuositukset

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Metsäohjelman seuranta

LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Avohakkuiden pakkovallan kausi

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

MUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

Suomen avohakkuut

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

METSÄALAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA

Metsälain muutokset 2014

Metsänhoito. Metsänomistajat

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

JATKUVAPEITTEISEN METSÄNHOIDON TUTKIMUS HAASTAA METSÄNHOIDON VANHOJA KÄSITYKSIÄ

Päättäjien Metsäakatemia

Miten metsiä tulisi käsitellä?

LAPIN METSÄAMMATTILAISTEN NÄKEMYKSET ERI-IKÄISRAKENTEISESTA METSÄNKASVATUKSESTA

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsätieteen päivä Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Muuttuva metsälaki ja sen vaikutukset

Biopolttoaineiden kestävyys

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon suositukset

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsien inventointi

Tapio-konserni palveluksessanne

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Metsäohjelmien seuranta

Transkriptio:

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila

Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lyhyt katsaus metsänkäsittelyn lähihistoriaan

Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut metsänuudistamismenetelmänä. 1950 Metsämarssin myötä painotetaan metsänomistajille ja koko kansalle metsänhoitotyön tärkeyttä. 1963 Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi - metsämarssi (1963 65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä. 1964 MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle. 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan. 1994 Tapiossa laaditaan Luonnonläheinen metsänhoito -suositukset, joissa otetaan huomioon metsien monikäyttö ja maisemanhoito. 1997 Uusi metsälaki koskee kaikkia Suomen metsiä ja sen tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. 1999 FFCS-sertifiointi (PEFC) käynnistyy Suomessa. 2006 Tapion Hyvän metsänhoidon suositukset. 2010 työ metsälain uudistamiseksi alkaa.

Puuston kasvun ja poistuman kehitys

Metsänomistajien päämäärät metsänkasvatukselle

Jatkuvan kasvatuksen soveltuminen Suomen olosuhteisiin (a) ja suhtautuminen siihen (b)

Metsänomistajien näkemyksiä metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta Tulokset kertovat varsin selkeästi, että metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiselle on tarvetta. Metsien käsittelyyn tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja joustavuutta, jotta useammalla metsänomistajalla olisi mahdollisuus valita omiin tavoitteisiinsa ja tarpeisiinsa nykyistä paremmin sopiva metsänkasvatus ja -hoitomenetelmä. Varsinkaan ne metsänomistajat, joilla on metsänsä suhteen muitakin kuin taloudellisia tavoitteita, eivät koe nykyisiä menetelmiä tarpeisiinsa sopiviksi. He toivovat nykytilanteesta poiketen vaihtelevampaa ja monimuotoisempaa metsänrakennetta sekä kevyempiä metsänhoitomenetelmiä. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä toivotaan kuitenkin nykyisten menetelmien rinnalle, ei korvaamaan niitä. Vaikka avohakkuu koetaan yhtenä hyväksyttävänä uudistushakkuutapana muiden joukossa, luontaisen uudistamisen katsotaan kuitenkin olevan sopivin metsänuudistamismenetelmä ja sen käytön toivottiin yleistyvän.

Metsäalain uudistamisen tavoitteet

Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.

Metsälakiluonnoksen keskeisimpiä muutosesityksiä Yläharvennukset, pienaukkohakkuut ja eriikäisrakenteinen metsänkasvatus mahdollistetaan normaalina toimenpiteenä. Uudistushakkuun puuston järeys- tai ikäkriteerit poistetaan. Uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi käsittelyalueelle on saatava kasvatuskelpoinen taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen 10 25 vuodessa. Uudistamisvelvoite ei koske puuntuotannollisesti vähätuottoisia ojitettuja turvemaita (kitu- ja joutomaat).

Metsänhoidon suositukset muuttuvat Suuri muutos on ajattelu- ja lähestymistavan muutos => metsänomistajan tavoitteet ovat keskiössä. Metsätoimihenkilön tulee kyetä tarjoamaan metsänomistajalle perusteltuja ratkaisuja/vaihtoehtoja, joissa hyödyt ja riskit on otettu huomioon. Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eriikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia. Koneenkuljettajien tulee kyetä toteuttamaan yhä erilaisempia hakkuita. Merkittävin menetelmäpuolen muutos on eriikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksessa.

hde hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin. Kohde hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin. Tämä kohde on hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin.

Tämäkin kohde on hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin.

Suositusten jalkauttaminen on erittäin tärkeä osa metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista

Kiitos ajastanne ja mukavia hetkiä PMA 35 turneella täällä Karjalan laulumailla!! Lähteet: Olli Äijälä, Tapio Kumela & Hänninen 2011. Metla Mäkelä MMM