PIENRYHMÄN KÄSIKIRJA Sähkötekniikan korkeakoulun kandiseminaareissa

PIENRYHMÄN KÄSIKIRJA Sähkötekniikan korkeakoulun kandiseminaareissa Markus Turunen 3.9.2015 Tämä ohje jaetaan pienryhmien avausluennolla ja MyCourses-sivuilla Teemat ja aikataulu 0. Pienryhmätoiminnan alustaminen ja ryhmien muodostaminen 1. Esimerkkikandin ruotiminen virittyminen kurssin aaltopituudelle 2. Kandityöaiheen hahmottaminen ja rajaus ryhmän tuki ja Osapalautus 1 versioiden lukua 3. Kirjoittamisen ongelmia kokemusten vaihtoa/paineenpurkua Osapalautus 2 vers. lukua 4. Seminaariesitelmän koostaminen luettujen Osapalautus 3 versioiden pohjalta 5. Turnitin-raportin ruotiminen Lisäksi isommissa pienryhmissä työstetään omaa tekstiä kirjoitusklinikassa = 1 tekstipaja ja omaa esitelmöintiä hiotaan 2 puhepajassa. Toiminnan tarkoitus Suunnitelma auttaa pitämään yllä päämäärähakuista toimintaa. Kandiseminaari on iso urakkka, jonka aikana saattaa ajoittain tuntua, että hommat eivät etene tai tekijä uupuu työtaakan alle. Tällöin on hyvä, jos oman suorituksen tukena on hyvä suunnitelma ja ryhmän tuki. Pienryhmässä opiskelija voi purkaa kirjoittamisen iloja ja ahdistuksia tutussa porukassa, josta löytyy samassa tilanteessa olevia vertaisia. Pelkästään asioista keskusteleminen auttaa usein motivaatiokuoppien yli ja kannustaa jaksamaan. Pienryhmätoiminnan on tarkoitus osaltaan pitää yllä henkistä hyvinvointia kurssin aikana. Tapaamisissa huomaat, minkä verran kurssin suorittaminen vaatii eri oppijoilta työtä ja ajallista panostamista. Ehkä olet ajatellut, että pärjäät vähemmällä kuin muut tai joudut panostamaan enemmän kuin muut pärjätäksesi vertaistesi tavoin. Vain osallistumalla pienryhmätoimintaan aktiivisesti voit muuttaa luulot tiedoksi ja korjata tarvittaessa omaa toimintaasi sen perusteella suuntaan tai toiseen. Toiminnan hyödyt yksittäiselle opiskelijalle Kandityön kirjoittamisen aikana opiskelijalle tulee useita haasteita eteen ja lukuisia kysymyksiä mieleen. Jos yrität etsiä vastauksia tai ratkaisuja näihin kaikkiin itse, kuluu sinulta tuohon etsimiseen koko kurssin aika hirveästi aikaa. On järkevämpää, että kirjoitat ainakin osan kysymyksistä itsellesi muistiin sitä mukaa, kun niitä ilmenee ja keskustelet niistä rohkeasti pienryhmätapaamisissa vertaisten kanssa. Huomaat pian, että lähes kaikki käyvät läpi samoja ongelmia. Näin ollen on pääteltävissä, että muutaman hetken uhraaminen viikoittain pienryhmätoiminnalle tehostaa kaikkien ajankäyttöä merkittävästi. Toiminnan yleiset hyödyt kandisemmakurssin kannalta Kurssin loppupuolella jokainen opiskelija laatii kirjallisen opponointiraportin toisen opiskelijan työstä ja esittää suullisen opponentin puheenvuoron loppuseminaarissa. On vaikea opponoida työtä pelkän kertalukemisen perusteella. Siksi pienryhmätoiminta ja siellä tapahtuva vertaistöihin tutustuminen pitkin kandikurssia on tärkeää. Opit vaivihkaa uusia asioita toisten töitä lukemalla ja 1/10

siten arvioitavan opponoinnin suorittaminen on aikanaan helpompaa kuin tuntemattoman työn arviointi. Kandityövaiheessa opiskelijan näkemys syventävien opintojen sisällöstä ei monestikaan ole täysin selkeä. Tutustumalla mahdollisimman moniin töihin kandiseminaarin aikana, kehität myös kokonaisymmärrystäsi tulevista syventävistä opinnoista. Samalla motivaatio tulevia DI-opintoja kohtaan kasvaa sen kokemuksen mukaan, mitä minä olen opiskelijoita seuraamalla havainnut. Toisinaan käy jopa niin, että opiskelija päätyy harkitsemaan jotakin aivan toista syventymiskohdetta DI-opinnoilleen kuin se mikä oli kandiopintojen alkuvaiheessa valikoitunut omaksi. Olipa tulos mikä tahansa, on tärkeää pohtia tulevaisuuttaan kriittisesti - ajoissa. Kun tiedostat mitä ja miksi sinä haluat opiskella sekä otat selvää siitä, mitä se vaatii, muuttuu oppiminen helpoksi. Toiminnan työelämävalmiuksia kehittävät piirteet Pienryhmätoiminnassa jo nimestäkin päätellen opitaan luonnollisella tavalla ryhmätyötaitoja. Ne ovat sellaisia taitoja, joita harva osaa luonnostaan vaikka toki toisilla on joitakin sellaisia luonteen piirteitä, jotka helpottavat yhteistoimintaa. Varsinaisia taitoja oppii kokeilemalla ja seuraamalla omia ja muiden reaktioita ryhmässä työskentelyn aikana. Ryhmällä on yhteinen tavoite kirjoittaa kandidaatintyö kurssin aikana. Ryhmällä on myös samat toiminnan reunaehdot ja aikarajat. Tämä johtaa päämäärätietoiseen toimintaan. Seuraa, kuinka sinun ryhmäsi onnistuu tässä ja kuinka sinä kehittäisit ryhmän toimintaa, jotta se olisi tehokkaampaa. Tuo kehitysajatuksiasi sopivalla tavalla esille ryhmässä tai pohdi niitä itsenäisesti. Näin opit jotain hyödyllistä työelämää silmällä pitäen. Ryhmätoiminnassa joudut alttiiksi keskustelulle. Seuraa miten vastaat saamaasi korjaavaan tai kehuvaan palautteeseen. Seuraa myös sitä, miten sinä annat palautetta ja osallistut keskusteluun. Kuka ryhmässä saa mielipiteensä läpi ja kuka ei. Mistä se johtuu? Tekemällä näitä havaintoja opit paljon vuorovaikutustaidoista, joista on hyötyä opiskeluissa, töissä ja elämässä. Jos haluat oppia, lue. Jos haluat ymmärtää, kirjoita. Jos haluat hallita jonkin asian, ala opettaa sitä. Ryhmätyöskentelyssä otat huomaamattasi usein opettajan roolin silloin, kun esittelet omaa työtäsi tai annat palautetta vertaisopiskelijalle. Toiminnan akateemisia taitoja kehittävät piirteet Osa teistä saattaa viettää muutaman tai useammankin vuoden yliopistolla vielä kandiksi valmistumisen jälkeen niin sanotuissa akateemisissa tehtävissä. Viimeistään opponointivaiheessa opit tällä kurssilla ja pienryhmissä sellaisia asioita, joista on hyötyä koko akateemisella uralla vaikkapa sitten päätyisit vallan professoriksi. Toki ennen sitä on kirjoitettava DI-työ ja esitettävä se julkisesti mutta siihenkin saat apuja pienryhmän teemoista. Tutkijana joudut enemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa jokin kansainvälinen tiedelehti pyytää sinulta vertaisarviota julkaisuun ehdotetusta artikkelista. Tätä akateemista opponenttilausuntoa kutsutaan peer review raportiksi tai vertaisarvioksi. Se noudattelee samaa kaavaa kuin sinun kirjoittamasi kirjallinen opponenttilausunto. Mikäli päädytte harjoittelemaan pienryhmässä loppuseminaaria varten opponentin puheenvuoroa, se puolestaan simuloi väitöstilaisuuden vastaväittäjän puheenvuoroa ja kokonaisuudessaan loppuseminaari simuloi tieteellistä konferenssia. Toiminnan vaatimukset Pienryhmätoiminta koostuu muutamasta luentokerrasta, joille valmistautuminen on pienimuotoista, osallistuminen riittää ja joissakin tapauksissa vaaditaan ryhmän raportti jälkikäteen (osassa riittää merkintä kiertävään läsnäololistaan). Jotta pienryhmän omatoimiset tapaamiset onnistuisivat tehokkaasti (ajallisesti ja oppimisen kannalta), pitää ryhmän organisoida toiminta. Jonkun pitää johtaa toimintaa ja kaikkien pitää 2/10

valmistautua tapaamisiin huolella (ainakin lukea läpi seuraavan tapaamisen agenda). Jo se, että tietää, miksi ryhmä kokoontuu, auttaa orientoimaan ajatuksia tulevaa varten. Kun jokainen valmistautuu tapaamisiin huolella, kaikki saavat tapaamisista suurimman mahdollisen hyödyn. Ajan käyttö Ryhmä voi suorittaa kaikki tapaamiset luentoaikojen puitteissa. Halutessaan ryhmät voivat sopia vapaasti muitakin ajankohtia osalle tapaamisista mutta se saattaa lisätä kierrokseen tarvittavaa aikaa ja raportointia (katso raportointiohjeet PR-kuvausten yhteydessä). Toiminnan seurantavaihtoehdot ELEC-kandiseminaareissa seurataan opiskelijoiden aktiivisuutta pienryhmissä, koska niitä pidetään oppimisen kannalta tärkeinä ja on havaittu, että ne kehittävät kirjallisten töiden laatua ja opittujen asioiden soveltamiskykyä. Aktiivisuus pienryhmissä vaikuttaa myös kurssin arvosanaan. Osallistumisen pienryhmiin kuitataan PR 1-4 töissä osallistumalla MyCoursesissa pienryhmän sisäiseen keskusteluun. Ohjattuihin pienryhmätilaisuuksiin kannattaa ottaa oma kannettava tietokone mukaan ja raportoida pienryhmän keskustelu samalla MyCourses-tehtävään. Toimintaohjeet Yleiset ohjeet Kurssilla on 5 ohjattua pienryhmäkertaa avauksen lisäksi. Tapaamisissa on Markus paikalla. Pienryhmä toimii ohjeiden mukaan itsenäisesti ja opettaja vastaa kysymyksiin, joihin ryhmä ei itse löydä ratkaisua. Kyseessä ei siis ole luento vaan ryhmätyötilaisuus. Yksittäiselle tapaamiselle ei ole määritetty ajallista minimi- eikä maksimikestoa. Pääasia on, että teeman mukainen työskentely, pohdiskelu ja tarvittaessa raportointi hoidetaan huolellisesti. Muut tapaamispaikat ja ajat Pienryhmä voi siis kokoontua muulloinkin kuin ennakkoon esitettyinä luento- tai pienryhmäkertoina pois lukien pienryhmän startti (PR0) ja PR5 (Turnitin-raportin perkaaminen). PR-luentokerroilla 1-4 ei siis ole läsnäolovaatimusta. Kannattaa varata jokin tiedekunnan tarjoamista opiskelutiloista (esim. kirjaston yhteydessä) tai yliopiston muista tiloista, jos haluatte työskennellä omalla aikataululla. Voitte tavata myös epämuodollisemmissa tiloissa mutta silloin ryhmän työskentelyn ennakkovalmistelulla on suurempi merkitys tapaamiskerran hyödyllisyyden näkökulmasta kuin tapaamalla esim. PR-luentokerroilla. Kokeilkaa ryhmätyöskentelyn harjoittelumielessä molempia vaihtoehtoja, ja tehkää havaintoja siitä mikä esimerkiksi työskentelytilan valinnassa tukee tai häiritsee oppimista. Tämäkin on tärkeää oppia. Teemat Pienryhmäteemat kuvataan seuraavaksi. Pienryhmä saa toki kokoontua useamminkin (teemoista riippumatta) vaikka viikoittain tai päivittäin esimerkiksi lounaan tai kahvittelun merkeissä. Älkää kuitenkaan tavatko liian usein, jotta tapaamisilla säilyy selkeä työfunktio, ja keskittyminen oleelliseen pysyy terävänä. Työn teon pitää olla hauskaa mutta keskittyminen ei saa herpaantua. 3/10

PR0. Pienryhmätoiminnan alustaminen Motivaatio ja ryhmäytyminen Tavoite: Jakaa opiskelijat noin 5-7 hengen pienryhmiin (PR). Alustaa PR-toiminta. Tausta: Jako PR:iin tapahtuu aihealueittain, joten samoista asioista kiinnostuneet opiskelijat muodostavat sisällöllisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia (mahdollisuuksien mukaan). PR:t voidaan muodostaa ohjelmarajojen yli! Pienryhmät saa muodostaa myös kaveriporukan kesken mutta huomaa, että työskentelyä saattaa auttaa enemmän, jos pyrit ryhmään, jossa kandiaiheet ovat mahdollisimman samankaltaisia. Tehtävät opiskelijalle: Pienryhmän toiminnan sisäistäminen mitä, missä ja milloin pitää tehdä. Keskustelkaa tällä tapaamiskerralla kandityöskentelystä heränneistä kysymyksistä. Keskustelkaa myös ohjauksesta, mitä ohjaajalta voi odottaa, mitä opettajilta voi odottaa ja mikä rooli pienryhmällä on oppimisessa tällä kurssilla. Jos ette löytäneet ryhmänä vastauksia kysymyksiinne, kirjatkaa ne ylös ja esittäkää ne tilaisuudessa Markukselle. Keskustelupohja: 1. Esittäytyminen ryhmälle (nimi, opiskelutausta, kandiaihe, ohjaaja, harrastuksista jne.) 2. Mitä odotat kurssilta (keskustelukierros)? 3. Miten kandityötä voi hyödyntää kesätöiden hakemisessa (labroista/teollisuudesta/muualta) 4. Mitä odotat ohjaajaltasi? Mitä ohjaajalta voi oppia? 5. Mitä tiedät etukäteen tieteellisen ilmaisun erityispiirteistä? 6. Mitä odotat opettajilta? Mitä he voivat opettaa sinulle teknisestä ilmaisusta? 7. Mitkä ovat sinun tavoitteesi opittavien asioiden ja arvosanan suhteen? Verratkaa tavoitteita. 8. Minkä verran arvioit kurssin suorittamisen vievän sinulta aikaa lukukauden aikana? a. Mihin arviosi perustuu? Huomaa, että tämä on erilainen kurssi verrattuna tyypillisiin laskari/luento/tentti-kursseihin! Miten niin? b. Kuinka paljon aikaa kuluu valmiiksi suunnitellun laskariongelman suorittamiseen suhteessa siihen, että miettii mikä on oman kandityön tavoite/ongelma, etsii sen ratkaisemiseksi tietoa itsenäisesti, ymmärtää uuden etsimänsä tiedon, jäsentelee sen siten, että muutkin ymmärtävät kirjoittamasi tekstin ja lisää lopuksi tekstiin vielä kriittistä analyysiä osoittavia piirteitä! 9. Mikä kandikurssin suorittamisessa vaatii eniten aikaa, kypsyttelyä ja kärsivällisyyttä? LÄKSY: Tutustu läksyaineistoon ja sopikaa ryhmän työskentelytavat. Kuinka valmistaudutte PR1- tapaamiseen? Läksyaineisto löytyy MyCoursesista Osapalautus 1:n kohdalta. Läksyaineisto on joukko kanditöitä, joka on tarkoitus silmäillä läpi, jotta keskustelu onnistuu pienryhmissä. Lisäksi on suureksi hyödyksi, jos otat myös kurssikirjan PR1-tapaamiseen mukaan tai selailet sen sähköistä versiota kannettavalta koneeltasi samalla (https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12621). Tutustu tuleviin pienryhmiin silmäillen vähintään niiden aiheet ja tehtävät, jotta tiedät miten valmistautua tapaamisiin. Raportointi: Kuittaus salissa läsnäololistaan. Huomattavaa PR-toiminnasta liittyen kurssin arviointiin: - Vastuuopettaja täyttää arviointilomakkeessa alakohdan 8, jossa eräs osio on pienryhmätoimintaan osallistumisaktiivisuus. - Aktiivisuudella tarkoitetaan yhtäältä sitä, että saapuu täsmällisesti ryhmän tapaamisiin ja raportoi määräaikoja noudattaen pienryhmäkeskustelun MyCoursesin tehtäviin. 4/10

PR1. Esimerkkikandin ruotiminen Virittyminen kurssin aaltopituudelle Tavoite: Tutustut ainakin yhteen kandityöhön ja saat selkeän kuvan siitä, mitä sinulta odotetaan kirjallisen kandityön osalta. Tausta: Olet nyt n. 1-2 viikon ajan etsinyt itsellesi ohjaajaa ja pohtinut aihetta. Ensimmäisiä tuntemuksia kurssia kohtaan on alkanut muodostua hyvässä ja pahassa. Tällä kerralla on tarkoitus poistaa vääriä tulkintoja ja ennakkokäsityksiä. Tehtävät opiskelijalle: Osallistu aktiivisesti pienryhmäkeskusteluun ja esitä kysymyksiä ryhmässä kaikkeen kandityöprosessiin liittyen. Mikäli ryhmässä ei osata vastata johonkin kysymykseen, kirjatkaa kysymys paperille ja esittäkää kysymykset PR-tilaisuudessa Markukselle. Hän vastaa kysymyksiin heti tilaisuudessa. Keskustelupohja: 1. Omat tuntemuksesi kandikurssia kohtaan (keskustelukierros). 2. Mikä kurssilla on onnistunut tähän mennessä hyvin? Mistä se johtuu? 3. Mikä kurssilla ei suju vielä? Mistä se johtuu? 4. Mikä läpi käymissäsi esimerkkikanditöissä yllätti sinut? 5. Oliko kandityön kirjoitustyylissä tai ulkoasussa jotain tunnusmerkillistä opinnäytteelle? Mitä? 6. Oliko kuvien, kaavojen ja taulukoiden liittämisessä osaksi kirjoitettua tekstiä joitakin piirteitä, joita noudatettiin läpi työn orjallisesti samalla tavalla? 7. Löytyivätkö tekstin lähteinä käytetyt artikkelit ja muut tietolähteet selkeästi sekä työn lopusta listattuna että liitettyinä osaksi kirjoitettua asiatekstiä? Miksi on järkevää, että lähteet merkitään tällä tavalla kahteen kertaan? 8. Mitä eri selkeitä erillisiä asiakokonaisuuksia tunnistit työn rakenteesta? Oliko työllä selkeä rakenne, joka helpotti työn lukemista ja asian omaksumista? 9. Mitä tarkoittaa Tekstilajina asiateksti? Millä luennoilla näitä asioita käsitellään? Mitä et tiedä kirjoittamisesta, laita se nyt paperille ja esitä kysymykset kielen luennoilla! 10. Kuinka esimerkkikandin Geneerinen kandi kirjoittaja pyrki hallitsemaan kirjoittamisprosessiaan? 11. Aiotko hyödyntää jotakin noista menetelmistä? 12. Miksi nyt on syytä aloittaa kandin kirjoittaminen, heti? 13. Mitä ajatuksia muiden töiden lukeminen nosti mieleen? KURSSIKIRJA: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12621 LÄKSY: Lue muiden pienryhmän jäsenten osapalautus 1 -versiot töistä. Keskustelette PR2:ssa töiden rajauksista lukemanne perusteella. Ota seuraavalle PR2-tapaamiselle mukaan kandityösi tutkimussuunnitelma. Raportointi: Ryhmät käyvät MyCoursesissa keskustelun määräaikaan mennessä. 5/10

PR2. Kandityöaiheen hahmottaminen ja rajaus Ryhmän tuki Tavoite: Saat uusia ideoita kandityösi sisältöön pienryhmän jäseniltä. Ryhmässä keskustelemalla saat tehokkaasti uusia raikkaita ideoita työhösi verrattuna siihen, että pohtisit kokonaisuutta rajoittuen pelkästään omaan kokemus- ja osaamistaustaasi. Pienryhmän jäsenet oppivat tuntemaan muiden aiheet. Tästä on hyötyä, opponoithan kurssin lopuksi jotakin näistä töistä! Tausta: Olet antanut ohjaajalle työsi tutkimussuunnitelman ja ehkä keskustellutkin hänen kanssaan jo rajauksesta. Jokainen meistä, taustojemme vuoksi, saattaa ymmärtää otsikkona annetun kandityön aiheen eri tavoin. Mikä sitten on se oikea tapa ymmärtää aihe kokonaisuutena? On tärkeää keskustella aiheesta mahdollisimman monen ihmisen kanssa, jotta saat mahdollisimman monta eri näkökulmaa aiheellesi. Näistä näkökulmista yksittäisen opiskelijan olisi kyettävä koostamaan punainen lanka omalle työlleen, otsikkoa ja ohjaajan tehtävänantoa kunnioittaen. Tehtävät opiskelijalle: Esittele PR-tapaamisessa omalla vuorollasi tiivistetysti, kuinka sinä olet ymmärtänyt kandiaiheesi mukaisen tehtäväksiannon ja mitä oleellisia asioita siihen sinun mielestäsi kuuluu. Voit laatia ennen PR-tapaamista miellekartan aiheestasi ja esitellä sen pohjalta aiheen eri osa-alueineen. Tietoa miellekartan laatimiseen löydät linkistä: http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/ideointivaihe Keskustelkaa esittelysi jälkeen ryhmänä, onko muilla jäsenillä lisättävää aiheeseen. Täydennä nyt omaa miellekarttaasi keskustelussa esille tulleilla asioilla ja näkökulmilla. Keskustelupohja: 1. Esitelkää aiheet vuorotellen. 2. Keskustelkaa aiheesta esittelyjen välillä. 3. Kertokaa eriävät näkemykset. 4. Vahvistakaa samansuuntaiset näkemykset. 5. Käykää läpi uusia termejä ja käsitteistöä tarvittaessa. 6. Onko työ rajattu mielestäsi hyvin? Puuttuuko jotain asiakokonaisuuksia? Onko liikaa turhaa asiaa, joka joutaisi kokonaisuuden selvyyden kannalta pois? 7. Täydentäkää kunkin kierroksen lopussa esittelijän miellekartta keskustelun mukaan. LÄKSY: Valitse omasta kirjallisuusaineistostasi mielestäsi 3 parasta lähdettä ja valmistaudu perustelemaan tapaamisella, miksi nämä lähteet ovat erityisen hyviä. Kirjaa kirjoitusprosessin aikana muistiin ongelmalliseksi kokemiasi asioita. Ne voivat liittyä kirjoitustekniikkaan, luovaan prosessiin, kurssin järjestelyihin, ohjaukseen, pienryhmätoimintaan ihan kaikkeen kurssiin liittyvään. Ota lista PR3-tapaamiseen. Lue pienryhmäläisten Välitarkastusversiot Optimasta, jota voitte keskustella PR3:ssa kirjoittamisen ongelmakohdista. Raportointi: Ryhmät käyvät MyCoursesissa keskustelun määräaikaan mennessä. 6/10

PR3. Kirjoittamisen ongelmat Paineenpurkua Tavoite: Opit käytännön vinkkejä kirjoittamisen ongelmien ratkaisemiseen kavereilta. Saat lisämotivaatiota kirjoittamisprosessiin. Opit kirjoittamisen jaksottamisesta vertaisryhmältä, eli mikä osa työtä kannattaa kirjoittaa aluksi ja mikä kannattaa jättää myöhempään vaiheeseen vaikka sitä olisi kiva kirjoittaa jo alussa. Kuulet mielipiteitä lähteiden kirjaamisen tärkeydestä. Kuulet uusista tiedonhakukanavista. Opit kavereiden tiedonhakukokemuksista hyviä käytäntöjä. Kriittisyys lähdeaineistoa kohtaan kehittyy. Tiedonhakuprosessisi tehostuu. Tausta: Tähän mennessä olet etsinyt aineistoa kandityöhösi ja tutustunut ainakin osaan aineistostasi. Olet ehkä tehnyt tiedonhaun harjoituksen joko tietokoneluokassa ohjatusti tai itsenäisesti. Olet myös tehnyt analyysejä lähteittesi luotettavuudesta ja yhteenvetoja aineistostasi. Paljon apua ja vinkkejä oikeinkirjoitukseen asiatekstiä tuotettaessa löytyy: http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta Kurssikirjassa on myös paljon hyvää aineistoa ja se on yllättävän edullinen. Kurssikirjan tiedot löytyvät avausluennon kalvoissa. Tehtävät opiskelijalle: Keskustelkaa Osapalautus 2 versioista pienryhmän sisällä ja raportoikaa keskustelu MyCourses keskustelualuetehtävässä. Kirjatkaa myös kokemuksianne kirjoittamisesta: o Mikä osa työstä on helpointa kirjoittaa? o Minkä osan olet jo alustavasti kirjoittanut? o Minkä kappaleen (johdanto, tiivistelmä, menetelmät, yhteenveto tms.) asiasisällön tiedät jo nyt? o Milloin viiteluettelon ylläpitäminen kannattaa aloittaa vai kannattaako pitää koko ajan yllä tietoja lähteistä ja siitä, missä kohtaa omassa tekstissä on käyttänyt mitäkin lähdettä? o Mikä kirjoittamisessa on vaikeaa? Miksi? o Oletko miettinyt mitä tarkoitusta varten kirjoitat tekstiä itselle opiksi, ohjaajalle, tutkinto-ohjelmalle, opinnäytteeksi, saadaksesi hyvän arvosanan, muuta, mitä? o Kuka on kohdelukijasi? o Onko tietoa helppo välittää toiselle ymmärrettävästi? Onko olemassa väärinkäsityksen vaaraa? o Oletko pohtinut, kuinka saisit oman viestisi helposti omaksuttavaan muotoon? o Mikä tekee tekstistä helppolukuista? o Keneltä saa apua kirjoittamiseen (opettaja, kaveri, ohjaaja, internetin kirjoittamisoppaat, tekstipaja)? o Mikä tekisi kirjoittamisesta helpompaa (asiasisällön opiskelu, ongelman hahmottaminen vai jokin muu)? o Miten ohjaajasi motivoi sinua aiheeseen? Tarvitsitko motivointia? o Mitä muuta sinulle tulee mieleen kirjoittamisesta? - Esitelkää lopuksi löytämänne hyvät lähteet vuorotellen kertoen, miksi kyseinen aineisto on mielestänne erityisen hyvä. - Kerratkaa lopuksi kokemuksiinne perustuen, miksi joku löytämänne aineisto on ollut erityisen huono Keskustelupohjaa: 1. Mitkä ovat hyvän lähteen tunnusmerkkejä? 2. Pohtikaa mitä lähdekritiikki tarkoittaa. 3. Keskustelkaa, mistä olette hakeneet aineistoa. 4. Mistä löytyy parhaiten tietoa insinöörialoilla? 5. Mikä tiedonhaussa on helppoa/vaikeaa? 6. Millaista tietoa löytyy helposti ja minkä tyyppistä tietoa on vaikea löytää? 7. Millä perusteilla valitset lopulta aineiston omaan kandityöhösi? 8. Minkälainen aineisto sopii opinnäytetöissä käytettäväksi ja millainen ei oikein sovi? LÄKSY: Käy läpi oheinen sivusto valmistautuessasi PR4-tapaamiseen, jossa työstätte yhdessä loppuseminaariesitykselle runkoa. http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/?c=4-esiintyminen Katso myös esimerkkikandiesitelmiä MyCoursesista PR4:n kohdalta. Lue pienryhmäläisten Osapalautus 3 versiot. Luetun perusteella osaat ottaa kantaa siihen, mitkä asiat ovat niin oleellisia työssä, että ne kannattaa nostaa esille loppuseminaariesitelmässä. Raportointi: Ryhmät käyvät MyCoursesissa keskustelun määräaikaan mennessä. 7/10

PR4. Seminaariesitelmän koostaminen ja vertaistöiden lukemista Tavoite: Tieteellisen esitelmän rakenne selkiytyy. Loppuseminaarin yksityiskohdat selkiytyvät. Laadit oman esitelmän rungon. Esiintymisvarmuus paranee. Tausta: Olet laatinut kirjallisen kandityön lähes valmiiksi. Nyt on aika pohtia mitkä löydöksistäsi ovat niin merkittäviä, että ne pitää esittää muulle yleisölle suullisesti. Kaikkea ei ehdi kertoa lyhyen 10-minuuttisen esitelmän puitteissa. Tehtävät opiskelijalle: Käykää vapaamuotoinen keskustelu esitelmöinnistä, esitelmän rakenteesta ja loppuseminaarin käytännöistä. Voitte hyödyntää alla lueteltuja keskustelukohtia. Laatikaa PR-tapaamisessa keskustelun jälkeen runko omalle esitykselle itsenäisesti. Laadittuanne rungon, keskustelkaa suunnitelmienne pohjalta kriittisesti. Kirjatkaa itsellenne ylös huomiot esitelmien kehittämiseksi. Keskustelupohja: 1. Loppuesitykselle on varattu koulutusohjelmasta riippuen 10-15 minuuttia. Kuinka monta kalvoa siinä ehtii käydä läpi? 2. Kuinka paljon tekstiä ja kuvia yhdelle kalvolle voi laittaa, jotta kalvojen seurattavuus säilyy vielä hyvänä? 3. Kuinka pidän kuulijan ajan tasalla esityksen kokonaisuudesta? 4. Kuinka valitsen asiat esitykseen? 5. Miten aktivoin kuulijoita? 6. Miten perusteellisesti minun pitää johdattaa kuulija aiheeseen? 7. Millainen on hyvä ja ytimekäs yhteenveto? 8. Miten puheen rytmityksellä ja äänen sävyillä voi vaikuttaa esityksen seurattavuuteen? 9. Jos päädyitte ryhmässä esimerkiksi siihen, että 10 +/- 2 kalvoa on sopiva määrä esitykselle, mitä kertoisitte kussakin kalvossa (yleisellä tasolla). LÄKSY: Valmistaudu Turnitin-palautukseen Pohdi mitä palautetta antaisit tähän mennessä kurssista Raportointi: Ryhmät käyvät MyCoursesissa keskustelun määräaikaan mennessä. 8/10

PR5. Turnitin-raportin ruotiminen Tavoite: Opit käyttämään turnitin plagioinnin paljastusohjelmaa ja ymmärrät kuinka kehittää omaa tekstiä siten, että se ei sisällä plagiaatteja. Tausta: Olet palauttanut osapalautus 4 version työstäsi MyCourses työtilan Turnitinpalautuslaatikkoon määräaikaan mennessä ja saanut järjestelmästä turnitin-raportin. Tehtävät opiskelijalle: Esitelkää pienryhmässä toisillenne Turnitin-raportteja ja keskustelkaa raportissa esitetyistä alkuperäisyys huomautuksista. Keskustelupohja: 1. Miten Turnitin-raporttia tulkitaan? Ohjeet MyCoursesissa! 2. Mitä raportista ilmenee? 3. Mikä on liian suora lainaus, kuinka sanoa asia omin sanoin? 4. Käytitkö copy-paste toimintoa kirjoittaessasi? Älä käytä, jotta pääset läpi raportista. 5. Mitä pitää tehdä, että pääset läpi arvioitavan työn turnitin-palautuksesta? LÄKSY: Lue läpi tekstipajassa saamasi palaute. Valmistaudu kirjoitushetkeen eli kirjoituspaja 2:een etsimällä tekstistäsi vielä viimeiset ongelmakohdat, joihin voit pyytää apua kielenopettajalta tilaisuudessa. Laadi kysymyksiä kurssin viimeistä luentoa varten. Kysymykset voivat liittyä kandiseminaariin, kandiksi valmistumiseen, DI-opintoihin, ulkomaanvaihtoon opiskeluun ELEC-korkeakoulussa. Kurssin lopuksi opintotoimiston luennolla annetaan vastauksia, kun esität niitä johdattavan luennon jälkeen. Raportointi: Luentosalissa kiertää läsnäololista, johon kuitataan läsnäolo. Lisäksi Pienryhmä 5 liittyvään keskusteluryhmätehtävään MyCoursesissa tulee vastata ohjeiden mukaisesti. 9/10

Kurssin viimeinen luento on Opintotoimiston luento + kandiseminaarin yhteenveto Tavoite: Tiedät tämän jälkeen, kuinka saattaa kandikurssi päätökseen, kuinka valmistua kandiksi, miten jatkaa opintoja sujuvasti DI-vaiheeseen, miten hankkia DI-työ, mitä väitöskirjaopinnot tarkoittavat ja paljon muuta. Tausta: Olet suorittanut lähes kokonaisuudessaan kurssin. On yhteenvedon aika. Katse siirretään tulevaisuuteen. Olet myös laatinut kurssiin ja opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Tehtävät opiskelijalle: Saavu paikalle ajoissa (tämä luento ei yleensä kestä koko 2 tuntia ja läsnäololista kiertää heti alussa), seuraa luento ja esitä kysymyksiä aktiivisesti. Kokoatte kurssilla heränneet ajatukset yhteen ja tiedostatte kuinka paljon kurssin aikana tulikaan tehtyä työtä ja mitä tuli opittua. Oppiko mahdollisesti sellaisiakin valmiuksia, joita ei odottanut ennen kurssia. Jäikö kenties jotain oppimatta ja mistä se saattoi johtua. Milloin opettelet nämä asiat (seminaarikursseilla, erikoistyössä, dippatyössä, väitöstyössä, työelämässä)? Pohdiskeluteemat: 1. Miten kehityin kurssin aikana? 2. Miten kurssikaveri kehittyi kandisemman aikana? 3. Miten oma työskentelyni vaikutti kurssikaverin opiskeluun? 4. Miltä kurssin suorittaminen tuntui? 5. Miltä kurssin jälkeen tuntuu? 6. Mitä annoin kurssin aikana muille? 7. Mitä sain kurssin aikana muilta? 8. Miten voisin kehittyä jatkossa kurssilla käsitellyissä asioissa? Raportointi: Kuittaus läsnäololistaan tai korvaavan tehtävän palautus. 10/10