766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Samankaltaiset tiedostot
HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

E 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

Luvun 5 laskuesimerkit

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

Luvun 5 laskuesimerkit

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

Luvun 10 laskuesimerkit

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

1.4 Suhteellinen liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 5: Käyräviivainen liike

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

FY6 - Soveltavat tehtävät

8 Suhteellinen liike (Relative motion)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Liike pyörivällä maapallolla

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Muunnokset ja mittayksiköt

kertausta Esimerkki I

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

Vektorilla on suunta ja suuruus. Suunta kertoo minne päin ja suuruus kuinka paljon. Se on siinä.

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

dt 2. Nämä voimat siis kumoavat toisensa, jolloin saadaan differentiaaliyhtälö

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Theory Finnish (Finland)

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut ja arvostelu.

Massa ja paino. Jaana Ohtonen Språkskolan Kielikoulu. torsdag 9 januari 14

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

Suorakulmainen kolmio

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

Massakeskipiste Kosketusvoimat

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

a P en.pdf KOKEET;

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Transkriptio:

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä pisteet eivät nosta läpipääsy- tai arvosanarajoja.) Tähän tehtävään toivotaan vastaukseksi etenkin symmetrian yhteyttä säilymislakeihin. Symmetrialla tarkoitetaan tässä matemaattista käsitettä. Asiasta voi löytyä tietoa esimerkiksi hakusanoilla Noether s theorem. Myös kurssikirjassa Understanding Physics on tästä asiasta jonkin verran. Pisteitä saa myös, jos kertoo mekaniikan säilymislaeista. 1. Sauva, jonka pituus on L, on pystysuorassa asennossa vaakasuoralla alustalla. Sauvan annetaan kaatua. Mikä on sauvan kulmanopeus, kun se on saavuttamassa vaakasuoran asennon? Älä välitä ilmanvastuksesta. 2. Alla olevassa kuvassa on puoliympyrän muotoinen kuoppa, jonka kaarevuussäde on r. Pieni umpinainen pallo asetetaan vierimään alas kuoppaan kohdasta A. Pienen pallon säde on R ja massa M. Laske pallon kulmanopeus, kun se on kohdassa C. Oleta, että vierimiskitkaa ei esiinny.

3. Alla olevassa kuvassa on kaksi vaakasuoriin akseleihin kiinnitettyä yhdensuuntaista vauhtipyörää, jotka ovat tasapaksun ympyrälevyn muotoisia. Alemman vauhtipyörän säde on R 1 ja massa M 1. Ylemmän vauhtipyörän säde on R 2 ja massa M 2. Aluksi vauhtipyörien välillä ei ole hihnaa. Alempi pyörä pyörii vapaasti (ilman ulkoisia voiman momentteja) kulmanopeudella ω ja ylempi on levossa. Vauhtipyörät yhdistetään yhtäkkiä massattomalla hihnalla. Laske molempien pyörien kulmanopeus hihnan asettamisen jälkeen.

4. Sauva, jonka pituus on L ja massa m, voi pyöriä vapaasti pisteen A kautta kulkevan vaakasuoran akselin ympäri. (Katso alla olevaa kuvaa!) Sauvaa pidetään aluksi vaakasuorassa asennossa ja sitten vapautetaan. Tarkastele tilannetta, kun sauvan ja pystysuoran suunnan välinen kulma on α. Mikä on silloin a) sauvan kulmakiihtyvyys, b) sauvan kulmanopeus ja c) akselin tukivoiman komponentit sauvan suunnassa ja sauvaa vastaan kohtisuorassa suunnassa?

5. Lentokoneella, jolla voi lentää nopeudella 200 km/h tyynellä säällä, on lennettävä kohteeseen, joka on 600 kilometrin päässä koillisessa. Lännestä puhaltaa tuuli nopeudella 50 km/h. a) Mihin suuntaan lentokonetta täytyy ohjata? b) Kuinka kauan matka kestää? Vihje: Sinilauseesta voi olla hyötyä.

6. Luotilanka riippuu liikkuvan junan katosta. Jos langan päässä olevan luodin massa on m, mikä on langan jännitys junan nopeuden kasvaessa kiihtyvyydellä g/10? Laske myös luotilangan poikkeama pystysuorasta suunnasta.

7. Oulun leveysaste on noin 65 o. Minkä keskipakoisvoiman kokee Oulussa kappale, jonka massa on 2,50 kg? Ilmoita voimalle maan pinnan suuntainen ja maan pintaa vastaan kohtisuora komponentti sekä kokonaisvoima.

8. Oulun leveysaste on edelleen noin 65 0. Laske maan pyörimisestä johtuva Coriolis-kiihtyvyys (suuruus ja suunta) Oulussa seuraaville kappaleille: a) Kappale putoaa (jostain syystä) tasaisella nopeudella 10 m/s alaspäin. b) Kappale nousee tasaisella nopeudella 10 m/s suoraan ylöspäin. c) Kappale liikkuu tasaisella nopeudella 10 m/s suoraan pohjoiseen. d) Kappale liikkuu tasaisella nopeudella 10 m/s suoraan etelään. e) Kappale liikkuu tasaisella nopeudella 10 m/s suoraan itään. f) Kappale liikkuu tasaisella nopeudella 10 m/s suoraan länteen.

9. Kappale putoaa 120 metrin korkeudelta leveysasteella 35 o N. Kuinka paljon ja mihin suuntaan se poikkeaa pystysuoraan suuntaan verrattuna? Ota huomioon sekä keskipakois- että Corioliskiihtyvyys. Opastus: Huomaa keskipakoisvoiman vaikutus putoamiskiihtyvyyteen.

10. Alliparvi lentää pitkin Pohjanlahtea matalalla merenpinnan yläpuolella suoraan kohti pohjoista. Alliparven nopeus on 60 km/h. a) Kuinka suuri ja minkä suuntainen Coriolis-kiihtyvyys vaikuttaa alliparveen Oulun seudulla, jossa leveysaste on 65 o? b) Kuinka paljon tämä Coriolis-kiihtyvyys poikkeuttaa alliparvea minuutissa?