LIITE 2. OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE Tarkennettu hankesuunnitelma

LIITE 2 OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE Tarkennettu hankesuunnitelma 25.5.2007

SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTA...2 2. PERUSTELUT ELI MIKSI LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ...3 3. TAVOITTEET...6 4. HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA TOIMIJAT...9 5. HANKKEEN HALLINNOINTI JA RESURSSIT...11 6. HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA AIKATAULUTUS...12 7. ARVIOINTI...15 8. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA...16 1

1. HANKKEEN TAUSTA Lastensuojelun tila Oulun seudulla Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on lisääntynyt voimakkaasti maassamme 1990- luvun alusta alkaen. Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2005 lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli noin 60 000 lasta eli 5,4 % 0-17-vuotiaista. Sijoitettuja lapsia 0-17-vuotiaista oli 1,1 %. Oulun seudun kunnissa avohuollon lastensuojeluasiakaslasten suhteellinen osuus alle 17- vuotiaista lapsista vaihtelee kunnittain 0,5 6,5 % välillä. Huostassa olevien lasten osuus alle 17-vuotiaista lapsista on Oulun seudun kunnissa 0,3 1,8 % välillä. 1 Lastensuojelun asiakastilanteet ovat moninaistuneet. Pohjois-Suomessa avohuollon sosiaalityöntekijöille tehdyssä kyselyssä 2 ilmenee, että lastensuojeluasiakkuuden taustalla vanhempien päihteiden käyttö on merkittävä tekijä perheiden vaikeuksissa. Päihteiden käytön rinnalla myös vanhempien jaksamattomuus, kasvatusvaikeudet ja perheiden taloudelliset ongelmat ovat lisänneet lastensuojelullisen tuen tarvetta. Myös lasten koulunkäyntivaikeudet, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja näköalattomuus näkyvät työntekijöiden arvioiden mukaan lastensuojelun asiakkuuksien taustalla. Oulun läänissä erityisenä haasteena on riittävä lastensuojelullinen osaaminen. Oulun läänin kunnissa lastensuojelutyötä tehdään suurelta osin muun sosiaalityön rinnalla tai ohessa. Vuonna 2000 tehdyssä selvityksessä 3 vain 8 % kuntien sosiaalityöntekijöistä ilmoitti tekevänsä yksinomaan lastensuojelutyötä. Useimmiten lastensuojelutyötä tehdään yleisen sosiaalityön ja/sekä hallinnollisten töiden ohella. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan Oulun läänissä seitsemässä kunnassa lastensuojelutyöstä vastasi yksinomaan sosiaalijohtaja. 4 Lastensuojelullisen osaamisen riittävyyttä haastaa myös suuri pätevien sosiaalityöntekijöiden puute. Oulun lääninhallituksen tekemän peruspalveluiden arviointiraportin mukaan Oulun läänin 50 kunnasta vain kahdeksassa on riittävästi päteviä sosiaalityöntekijöitä. 5 Lastensuojeluun liittyvä kehittämis- ja tutkimustoiminta Oulun seudulla on ollut lastensuojeluun kiinnittyvää kehittämistoimintaa sekä järjestöjen että kuntien toimesta. Vuonna 2000 tehdyn selvityksen 6 mukaan 63 %:ssa Oulun läänin kunnista oli käynnissä lastensuojelutyöhön liittyviä kehittämishankkeita. Suurin osa hankkeista oli kunnan sisäistä kehittämistoimintaa, joissa muun muassa eri tahojen yhteistyötä kehittämällä ja tehostamalla pyrittiin lastensuojelutyötä vahvistamaan. Ongelmana nähtiin kehittämistoiminnan pirstaleisuus ja tulosten laajemman hyödyntämisen vähäisyys. 1 Stakesin lastensuojelun avohuollon tilastot 2 Helavirta & Suorsa (2000) 3 Helavirta & Suorsa (2000) 4 Mattila (2004) 5 Oulun läänin peruspalveluiden arviointiraportti 2005 6 Helavirta & Suorsa (2000) 2

Lastensuojelutyöhön liittyvää kehittämistoimintaa on alueella ollut myös järjestökentän ja oppilaitosten toimesta. Lastensuojelussa toimivien näkökulmasta ongelmana on ollut kehittämistoiminnan koordinoimattomuus ja lyhytjänteisyys. 7 Lastensuojeluun liittyviä korkeakoulutasoisia opinnäytetöitä on Oulun seudulla tehty erityisesti Lapin yliopiston sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun diakonissaammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Koottua ja koordinoitua tietoa tutkimustoiminnasta ei kuitenkaan ole. Kartoitusta lastensuojelutyön tutkimuksellisista tarpeista ei Oulun seudulla ole tehty. Lastensuojelun käytäntötutkimukselta puuttuu myös välitön suhde kehittämistyöhön. 2. PERUSTELUT ELI MIKSI LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ 2.1. Lastensuojelun toimintakenttä edellyttää yhteistä osaamista, osaamisen jakamista ja osaamisen vahvistamista Lastensuojelussa asiakasperheiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja moninaistuneet. Perheiden tilanteessa saattaa tiivistyä kriittisiä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tekijöitä toimeentulosta minäkuvaan, ihmissuhteista lukutaitoon ja terveydestä ruokaan ja vaatteisiin. Lastensuojelun yksi erityisyys on siinä, että se kohdistuu pienehköön väestömäärään, mutta pulmat voivat juontua laajasti koko elämisen kirjosta. 8 Työntekijöiden on tunnettava monien asiakkuutta synnyttävien ongelmien ilmiökenttää ja oltava menetelmällisesti laaja-alaisia. Asiakastilanteiden moninaisuus johtaa siihen, että lastensuojelutyö vaatii jatkuvaa suunnan tarkistamista ja valppautta sekä menettelytavan vaihtamista kulloisenkin avun tarpeen mukaan. 9 Lisäksi lastensuojelussa ollaan usein tilanteessa, jossa työntekijältä edellytetään nopeaa tilannearviota ja tulkintaa. Viime vuosina lastensuojelun erityisenä haasteena on nähty lasten kokemusten ja näkemysten kohtaamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. 10 Lisäksi uusiutuvan lastensuojelulain laajaalaisten muutosten käytäntöön saattaminen tulee olemaan yhteinen haaste lastensuojelun kentässä. Lakiesitys pitää sisällään monia muutoksia, jotka tulevat vaatimaan henkilöstöresurssien vahvistamisen lisäksi uudenlaista tiedontuotantoa ja lastensuojelullisen osaamisen vahvistamista. 2.2. Lastensuojelun käytännön, tutkimuksen ja kehittämistyön vuoropuhelun tarve Lastensuojelutyön ammatillisen osaamisen vahvistaminen tarvitsee ympärilleen integroituneet ja pysyvät rakenteen tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistyön kautta. Lastensuojelu opillisina sisältöinä näkyy heikosti sosiaalialan opetuksessa. Valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelman tekemän selvityksen mukaan lastensuojeluun liittyviä pakollisia kursseja ei juurikaan ole sosiaalityön yliopistollisessa opinnoissa ja sosionomipinnoissa. 11 Lisääntyvän käytäntötutkimuksen myötä jatkuvan vuoropuhelun tarve käytännön ja kehittämistyön kanssa on ilmeinen. Rakenteet sen mahdollistumiselle puuttuvat. 7 Helavirta & Suorsa (2000) 8 Bardy (2004) 9 Karvinen (2003) 10 Muukkonen & Tulensalo (2004) 11 Selvitys lastensuojelun peruskoulutuksesta 2005-2006 (Lastensuojelun kehittämisohjelma) 3

Lastensuojelutyöhön liittyvää tutkimustoimintaa tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti paljon. Tutkimustiedon seuraaminen ja hyödyntäminen on erityinen haaste lastensuojelun käytännön työssä, koska sieltä puuttuvat rakenteet tutkimustiedon seuraamiselle ja sitä kautta uuden oppimiselle. Oulun seudulla erityisenä haasteena on ollut sosiaalityön yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen vahvistaminen, sillä alueen yliopistossa ei ole sosiaalityön opetetusta. Osin tähän haasteeseen ovat vastanneet Lapin yliopiston Oulussa käynnissä olevat sosiaalityön maisteriohjelmat. 2.3. Alueelliset ja valtakunnalliset linjaukset ja kehittämisen suunnat tukevat kehittämisyksikön perustamista Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Uudistuksen tavoitteena on arvioida ja tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaoksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnan tasolle saakka. 12 Pohjois-Suomen sosiaalialan toimintaohjelmassa korostetaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota sosiaalihuollon palveluihin ja niiden toteuttamiseen. Ohjelmassa esitetään, että rakennemuutoksen tulisi mahdollistaa sellaisen palvelurakenteen luomisen Pohjois-Suomeen, jossa voidaan toteuttaa kehittämistä ja toiminnan arviointia sosiaalisen osalta pitkällä tähtäyksellä. Samalla esitetään, että rakenneuudistuksen tulisi varmistaa sosiaalipalveluiden käytäntöä palvelevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä alueellisen tiedontuotannon toteuttamisen. 13 Sosiaalialan kehittämishanke Sosiaalialan kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen muun muassa seudullista yhteistyötä lisäämällä. Palvelurakenteen kehittämiseksi esitetään perustettavaksi pysyviä seudullisia kehittämisyksiköitä, joilla asiakastyön lisäksi olisi erityinen tehtävä kehittää, kouluttaa ja arvioida uusia toimintatapoja ja sitä kautta lisätä oman alueensa ammatillisen henkilöstön osaamista. 14 Lastensuojelun kehittämisohjelman toteuttamissuunnitelma Valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelman toteuttamissuunnitelmassa on paikannettu sitä, millä eri tavoilla voidaan vahvistaa ja parantaa lastensuojelullista erityisosaamista. Yhtenä tavoitteena on kehittämisyksikköjen synnyttäminen ja ylikunnallisten palvelujärjestelmien luominen. Pohjois-Suomen sosiaalialan toimintaohjelma Sosiaalialan kehittämishankkeen Pohjois-Suomen alueellisen johtoryhmän hyväksymän toimintaohjelman mukaan yhtenä kehittämisen painopistealueena Pohjois-Suomessa ovat perheiden hyvinvointi ja palvelut, lastensuojelu mukaan lukien. Kehittämisen ja 12 www.intermin.fi/kuntajapalvelurakenne 13 Pohjois-Suomen sosiaalialan toimintaohjelma 2007 14 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelma (STM 2003) 4

kehittämisrahoituksen turvaamiseksi toimintaohjelmassa esitetään, että Pohjois-Suomeen on välttämätöntä saada sekä maakunnallisia että seudullisia kehittämisyksiköitä. Tavoitteeksi ohjelmaan on asetettu, että Lapin läänissä toimiva Pohjois-Suomen sosiaalityön kehittämisyksikkö laajenee vuoden 2007 aikana myös Pohjois-Pohjanmaalle. 15 Valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa mukana olo tukee kehittämisyksikköä Oulun kaupungin sosiaalipalvelut -palvelualue osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön 'Sosiaalitoimistojen henkilöstörakenne, työnjako ja henkilöstön mitoitus' -osahankeen pilotoinnissa tehtävään yhteistyöhön. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on myös mukana STM:n 'Sosiaalialan henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen' hankekokonaisuuden ohjausryhmässä. Valtakunnallisessa kehittämistyössä mukana olo tukee kehittämisyksikön monia tavoitteita ja kehittämisyksikkö tarjoaa luontevan vuoropuhelun areenan valtakunnallisen kehittämistyön alueelliselle hyödyntämiselle ja tiedottamiselle. Seudullinen kehittämistoiminta kehittämisyksikkö-hankkeen tukena Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden TITUS-hanke (2006-2008) on yksi Oulun seudun palvelustrategian kärkihankkeista. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Oulun seudulle uusi seudullinen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli vuosien 2006 2008 aikana. Yhtenä hankkeen konkreettisena tavoitteena on aikaansaada Oulun seudulle yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet ja prosessit. Niiden pohjalta määritellään jokaiselle palvelualueelle tilaaja-tuottajamallin mukaiset palvelukonseptit. Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö-hanke liittyy oleellisena osana TITUS-hankkeen sosiaalityön- ja erityispalvelujen päätyöryhmän ja sen alatyöryhmän lasten- ja nuorten psykososiaaliset palvelut työhön. Alueellinen kehittämishanke tukee lastensuojelun kehittämisyksikköä Oulun seudulla ollaan käynnistämässä vuoden 2007 aikana Lastensuojelutyömenetelmien seudullinen kehittäminen (Lasse) -hanketta Oulun lääninhallituksen rahoituksella. Hanke pohjautuu Lastensuojelutyömenetelmien kehittämishankkeen (2004-2006) tuloksiin, joita olivat toimintamallit lastensuojelun tilannearviointiin, vertaisryhmätoimintoihin ja sijoitusprosesseihin. Lasse-hankkeen kehittämistyö on osa kehittämisyksikön konkreettista toimeenpanoa, ja sen pohjalta voidaan kehittää myös muita lastensuojelun toimintatapoja. Käytännössä kehittämisyksikkö järjestää Lasse-hankkeen kanssa yhteisiä koulutuspäiviä. Lisäksi Lassen yhteydessä toteuttavan menetelmien arviointi tutkimuksen tuloksia hyödynnetään lastensuojelutyön kehittämisen tueksi. Kehittäjä-sosiaalityöntekijät tukevat perustyöntekijöiden työparina toimiessaan Lasse-hankkeessa juurrutettavien menetelmien käyttöä lastensuojelutyössä. 15 Pohjois-Suomen sosiaalialan toimintaohjelma 2007 5

3. TAVOITTEET Hankkeen ensisijainen tavoite on lastensuojelun asiakasperheiden tarvitsemien palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen. Tämän tavoittamiseksi 1) vahvistetaan ja ylläpidetään lastensuojelun työntekijöiden sisällöllistä ja menetelmällistä erityisosaamista koulutuksen, konsultoinnin, tutoroinnin ja verkostoitumisen keinoin seudullisena yhteistyönä. Lastensuojelutyön tueksi hankkeessa 2) luodaan osaamista tukevat ja kehittävät seudulliset ja monitoimijaiset koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyön yhteistyörakenteet ja osaamisverkosto. Sen lisäksi 3) kehitetään ja rakennetaan lastensuojelun seudullista palvelutuotantoa lastensuojelun kentälle. Kuvio 1. Kehittämisyksikön sisällölliset alueet kehittäminen tutkimus Lastensuojelutyö Lapsi ja perhe koulutus käytäntö 3.1. RAKENTEELLISET TAVOITTEET Koulutuksellisen yhteistyön kehittäminen Kehittämisyksikkö hankkeessa luodaan rakenteet säännölliselle oppilaitosyhteistyölle muun muassa yhteisten keskustelufoorumien rakentamisen kautta. Yhteistyön tavoitteena on kehittää sosiaalialan peruskoulutuksen sisältöjä niin, että ne tukevat entistä paremmin lastensuojelullisen osaamisen syntymistä. Täydennyskoulutuksen osalta hankkeessa pyritään suunnitelmalliseen ja tarpeita vastaavan koulutusyhteistyön luomiseen selvittämällä säännöllisesti alueen työntekijöiden osaamista ja koulutustarpeita. Niiden pohjalta osallistutaan lyhyt- ja pitkäkestoista täydennyskoulutuksen suunnitteluun. Erityisenä alueena on myös käytännön opetuksen edelleen kehittäminen ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistaminen. 6

Kehittämistyöhön liittyvän rakenteen luominen Hankkeessa luodaan kehittämistyötä tukevat yhteistoimintarakenteet kuntien, oppilaitosten ja järjestöjen kesken. Hankkeessa kootaan yhteen eri toimijoiden alueella tekemät ja käynnissä olevat lastensuojelun kehittämishankkeet. Lisäksi selvitetään alueen lastensuojelun kehittämistyön tarpeet tulevan kehittämistyön pohjaksi. Hankkeen kautta pyritään vahvistamaan entisestään yhteistyötä valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelman kanssa. Lastensuojelun kehittämisyksikkö tarjoaa alueellisen linkin valtakunnallisen kehittämistyön alueellistamiselle. Tutkimuksellisen yhteistyön kehittäminen Tutkimusta on pidetty keskeisenä sosiaalityön osana eikä siitä erillisenä seikkana. Sosiaalityön työprosessia on verrattu tutkimusprosessiin, jossa ongelman määrittelystä on edetty tiedonkeruuseen, sen analysointiin ja tulkintaan ja parhaimmillaan ongelman ratkaisemiseen. 16 Vaikka sosiaalityö on käytännön toimintaa, pelkkä käytäntö ei riitä sosiaalityöllisen tiedon syventämiseen ja jäsentämiseen. Käytännön osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan sitä tukevaa käytäntötutkimusta, joka puolestaan edellyttää aktiivista vuoropuhelua käytännön kanssa. Lastensuojelun kehittämisyksikkö-hankkeen tavoitteena on vahvistaa lastensuojeluun liittyvää tutkimusta ja tiedontuotantoa yhteistyöverkostojen ja tiedonkeräämisen ja kokoamisen avulla. Tutkimuksellisia tarpeita kartoitetaan, jonka pohjalta laaditaan lastensuojelun alueellinen tutkimusohjelma. Tutkimustoimintaa tullaan suuntaamaan alueella ohjelman mukaisesti. Käytännön, tutkimuksen ja kehittämistyön yhteisten vuoropuheluareenoiden vahvistaminen Se luo toiminta-areenoita käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyölle vahvistaen samalla käytäntötutkimuksen osaamista ja paikkaa. Lastensuojelun kehittämisyksikkö-hankkeen avulla vahvistetaan Oulun seudulla jo parin vuoden Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Oulun lääninhallituksen koordinoimia lastensuojelufoorumeita. Foorumeiden tavoitteena on mahdollistaa vuoropuhelu käytännön, tutkimuksen ja kehittämistyön välillä. Foorumit ovat tehneet yhteistyötä myös valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelman kanssa. Tietoteknologisten rakenteiden luominen ja käyttöönotto Hankkeen tiedon kokoamisessa ja välittämisessä tullaan hyödyntämään tietoteknologiaa. Olemassa olevaa Pohjois-Suomen sosiaalityön kehittämisyksikön verkkopohjaa hyödyntäen rakennetaan erilaisia osaajapankkeja, kuten läheisneuvonpidon koollekutsujat, tukihenkilöt jne. Lisäksi opinnäytetyöt kootaan verkkoympäristöön, kuten myös kehittämis- ja koulutustoiminta. Kehittämisyksikköverkoston luominen Lastensuojelun kehittämisyksikön tavoitteena on toimia tiiviissä yhteistyössä Lapin läänissä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalityön kehittämisyksikön kanssa hyödyntäen muun muassa sen olemassa olevaa verkkoympäristöä. Myös koulutuksellista yhteistyötä ja asiantuntijavaihtoa rakennetaan. Lisäksi kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet Reisjärven kunnan hallinnoiman Lapsen kanssa hankkeen kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla toimii kaksi kehittämisyksikköä: Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö ja Pohjois-Pohjanmaan ikääntyvien palveluiden kehittämisyksikkö. Lastensuojelun 16 Pohjola (1993) 7

kehittämisyksikön perustamisvaiheessa luodaan yhteistyörakenteita muiden kehittämisyksikköjen kanssa muun muassa yhteisen koulutustoiminnan kautta. 3.2. SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET Lastensuojelullisen osaamisen vahvistaminen Lastensuojelutyöhön liittyvää menetelmällistä kehittämistyötä on tehty maassamme paljon. Kehittämisyksikkö-hankkeessa vahvistetaan lastensuojelutyöntekijöiden menetelmällistä osaamista koulutuksen, konsultaation ja yhteistyöverkostojen kautta. Oulun kaupungin, Kempeleen kunnan ja Nuorten Ystävät ry:n Lastensuojelun työmenetelmien kehittämishankkeessa (2004-2006) on kehitetty muun muassa lasten kanssa työskentelyä, maahanmuuttajaperheiden vertaisryhmätoimintaa ja sijoitusprosessin kulkua. Lastensuojelun kehittämisyksikkö-hankkeessa tullaan hyödyntämään kyseisessä hankkeessa luotua osaamista ja tehtyjä prosessikuvauksia. Lasten kanssa työskentelyyn ja huolto- ja tapaamisasioiden hoitamiseen on alueella toivottu koulutuksellista ja konsultatiivista tukea. Tähän tarpeeseen kehittämisyksikössä pyritään vastaamaan. Myös läheisneuvonpito-menetelmä on ankkuroitunut alueelle heikosti. Tiedontuotanto ja dokumentointi ovat keskeinen osa lastensuojelutyötä. Uusi lastensuojelulaki tulee korostamaan dokumentoinnin merkitystä entistä vahvemmin. Kehittämisyksikkö-hankkeen tavoitteena on vahvistaa lastensuojelutoimijoiden dokumentoinnin osaamista ja samalla jäsentää sosiaalityöllisen tiedon ja tietämisen luonnetta. Eettinen harkinta ja ymmärrys ovat keskeinen osa lastensuojelutyötä. Institutionalisoituneiden käytäntöjen pohjana on käsitys siitä, mikä on odotettavaa, toivottavaa ja tavanomaista perhesuhteissa ja sitä pyritään vahvistamaan. Sen edellytyksenä on toivotun ja ei-toivotun välisen rajan määrittely ja tunnistaminen. Siksi tarvitaan tietoa ongelmallisuuden ja tavallisuuden välisistä liukuvista rajoista ja ominaispiirteistä tähän aikaan ja tilanteisiin sijoitetusti. 17 Lastensuojelun kehittämisyksikkö- hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa vuoropuheluareenoiden ja tutkimuksen kautta lastensuojelutyössä alati läsnä olevia moraalista järkeilyä vaativia ristiriitatilanteita ja vahvistaa sosiaalityöllistä osaamista niissä Sijais- ja jälkihuollon kehittäminen Huostaan otettujen lasten määrä on seudun kunnissa viime vuosina lisääntynyt. Tämä on merkinnyt sijaishuollon ostopalveluiden määrän kasvua. Oulun seudulla on tehty pioneerityötä ostopalveluiden kilpailuttamisessa. Tätä työtä tullaan kehittämisyksikössä edelleen jatkamaan muun muassa kehittämällä laadun arviointia. Hankkeessa koordinoidaan alueen sijaishuoltopalveluja. Lisäksi kehitetään ja vahvistetaan perhehoidon paikkaa lastensuojelussa. Hankkeessa selvitetään lastensuojelun jälkihuollon tila ja tarpeet sekä huomioidaan uuden lastensuojelulain sille tuomat muutokset. Huostaanottotilanteiden vaatimaa osaamista vahvistetaan kunnissa. Lastensuojelun avohuollon palveluvalikon vahvistaminen ja kehittäminen Asianmukaisen lastensuojelun yhtenä edellytyksenä on riittävä ja toimiva avohuolto. Pösö ja Salomaa 18 ovat tuoneet esiin, että lastensuojelun avohuollon palveluiden puitemainen sääntely on johtanut siihen, että kuntien palveluvalikko vaihtelee lastensuojelutyössä suuresti. Monissa pienissä kunnissa lastensuojelun asiakasmäärät ovat niin pienet, että laajan avohuollon 17 Pösö (2006) 18 Pösö & Salomaa (2002) 8

palveluvalikon ylläpito ei ole tehokasta. Isoissa kunnissa ongelmana on usein se, että avohuollon tukitoimien tarjonta on hajanaista ja koordinoimatonta ja palvelun tuottajia on ja syntyy paljon. Lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeen tavoitteena on luoda seutukunnallisia avohuollon tukitoimia kartoittamalla olemassa olevat tarpeet ja tarjonta sekä luomalla koordinoidut ja seutukunnalliset palveluvalikot. Avohuollon palveluvalikon kehittämisessä luodaan yhteistyörakenteita myös alueella toimivien järjestöjen avohuollon kehittämistoiminnan kanssa. Palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu vahvistavat myös lastensuojeluasiakkaana olevien perheiden oikeusturvaa mahdollistamalla avohuollon tukitoimien tasavertaisen saannin kunnasta riippumatta. Seutukunnalliset suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Uuteen lastensuojelulakiin sisältyy ehdotus lastensuojelusuunnitelmien tekemisestä. Kunnanvaltuustoissa hyväksyttävien suunnitelmien tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta, hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä lastensuojelun tarpeista ja voimavaroista. Kehittämisyksikkö-hankkeessa tuetaan kuntia lastensuojelusuunnitelmien tekemisessä. Samalla kehitetään uudenlaista tiedontuotantoa, jota lain edellyttämät sisällöt vaativat. Tiedottaminen ja myönteisen imagon vahvistaminen Pohjois-Suomessa tehdyn selvityksen mukaan lastensuojelusta tiedetään lastensuojelun ulkopuolella varsin vähän. Lastensuojelun julkisuuskuvaa leimaa vaitonaisuus ja negatiivisuus. Kehittämisyksikkö-hankkeessa vahvistetaan lastensuojelun myönteistä imagokuvaa mm. tiedottamisen kautta. 4. HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA TOIMIJAT Hankkeen lähitoiminta-alueena on Oulun seutu. Hankkeessa mukana olevat kunnat ovat Oulu, Oulunsalo, Kempele, Hailuoto, Liminka, Tyrnävä ja Ylikiiminki. Hankkeen väestöpohja kokonaisuudessaan on noin 170 000 asukasta. Kunnat muodostavat tulevaisuuteen suuntautuneen alueellisen yhteistoimintaympäristön, ja alueella on asema voimakkaana kasvukeskuksena. Hankkeen aikana käynnistetään keskustelut muiden Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien kanssa kehittämisyksikön toiminta-alueen laajentamisesta. Oulun seudun kuntien tilanne on esimerkki kasvukeskuksiin kohdistuvista paikallisista, alueellisista, valtakunnallisista ja globaaleista tekijöistä johtuvista muutoksista. Oulun seudun asiakasluku on ollut tasaisessa kasvussa, ja väestöennusteen mukaan asukkaiden määrä alueella kasvaa edelleen. Alueen väestörakenne on useimpien kuntien osalta ollut lapsi- ja nuorisovoittoinen johtuen sekä korkeasta syntyvyydestä että nuorten tai nuorten perheiden työstä johtuvasta alueellisesta muuttamisesta. Tästä johtuen kuntien kehittämisen painopisteinä ovat olleet erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Kunnat Hankkeessa mukana olevat kunnat ovat keskeisessä roolissa hankkeen sisällöllisten ja rakenteellisten tavoitteiden suuntaamisessa ja käytäntöön saattamisessa. Kuntien edustajat toimivat hankkeen ohjausryhmän jäseninä. Hankkeen kunnat ovat mukana tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja koulutustoiminnan rakenteellisessa kehittämisessä. Muille Oulun seudun 9

ja Pohjois-Pohjanmaan kunnille tarjotaan hankkeen resurssien puitteissa mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi koulutuksiin ja lastensuojelufoorumeihin. Myös muuta yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaitokset Kehittämisyksikön käynnistämisvaiheessa oppilaitoksista ovat mukana Lapin yliopiston sosiaalityön laitos, Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, diakonia-ammattikorkeakoulu Pohjoinen sekä Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelut. Oppilaitosten rooli hankkeessa on olla mukana lastensuojelutyötä tukevan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoimintarakenteen luomisessa, sisällöllisessä kehittämisessä ja toteuttamisessa. Lisäksi oppilaitosten edustus kutsutaan mukaan hankkeen ohjausryhmään. Sen lisäksi hankkeen tutkimuksellisena yhteistyökumppanina toimii Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksen Akatemia-hanke Kiistanalaiset perhesuhteet ja moraalinen järkeily. Osa Akatemia-hankkeen tiedonkeruusta toteutetaan Oulun seudulla ja sitä kautta saadaan uutta lastensuojelutyöhön kiinnittyvää tutkimuksellista tietoa käytännön työn tueksi. Järjestöt Hankkeen käynnistämisvaiheessa hankkeessa ovat mukana Nuorten Ystävät ry, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Pelastakaa Lapset/ Pohjois-Suomen aluetoimisto sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Järjestöjen rooli on olla mukana hankkeen yhteistyöverkostoissa ja mukana avohuollon palveluvalikon ja sijaishuoltopalveluiden kehittämistyössä. Hankkeen aikana selvitetään tarpeita ja mahdollisuuksia laajentaa järjestöyhteistyötä myös muihin kuin yksinomaan lastensuojelutyössä toimiviin järjestöihin, esimerkiksi erilaiset terveysalan järjestöt. Lisäksi järjestöjen edustus on mukana ohjausryhmätyöskentelyssä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on hankkeen yhteistyökumppani. Posken rooli on olla tukemassa hankkeen käynnistämisvaihetta tarjoamalla osaamista kehittämistyön tueksi. Poskeen palkattava sosiaalityön kehittämispäällikön työpanoksesta 1/3 suuntautuu suoraan kehittämisyksikköhankkeen johtamiseen, koordinointiin sekä sisällölliseen työskentelyyn. Poske tarjoaa myös olemassa olevan yhteistyöverkoston hankkeen tueksi. Poske tukee myös hankkeen arvioinnin järjestämistä. Kehittämisyksiköt Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Lapin läänissä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalityön kehittämisyksikön kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa koulutuksen osalta, verkkoympäristön kehittämisen kautta sekä osallistumalla yhteiseen verkkokonsultaatioon. Lisäksi yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia selvitetään myös alueen muiden kehittämisyksikköjen kanssa, kuten Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön ja Pohjois- Pohjanmaan ikääntyvien palveluiden kehittämisyksikön kanssa. 10

5. HANKKEEN HALLINNOINTI JA RESURSSIT Lastensuojelun kehittämisyksikköä hallinnoi Oulun kaupunki. Hankkeen käynnistyessä kootaan hankkeeseen osallistuvien toimijatahojen edustajista ohjausryhmä, joka vastaa hankekokonaisuuden sisällöllisestä ja hallinnollisesta ohjaamisesta. Vastuuhenkilönä toimii mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli. Hankeen koordinoinnista ja raportoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalityön kehittämispäällikkö, jonka työajasta noin 1/3 on kehittämisyksikkö-hankkeen käytössä. Hankkeen työntekijöiksi rekrytoidaan kaksi kehittäjä- sosiaalityöntekijää, toinen 1.8.2007 ja toinen 1.11.2007 alkaen. Kehittäjä-sosiaalityöntekijät työskentelevät noin puolet työajastaan hankkeessa mukana olevien kuntien lastensuojelussa kuntien sosiaalityöntekijöiden työpareina toimien niissä ennen kaikkea työn sisällöllisen ja menetelmällisen kehittämisen tukena. Kehittäjä-sosiaalityöntekijät sijoittuvat Oulun kaupungin lastensuojelun yksikköön, josta käsin he jalkautuvat myös muihin kuntiin. Työnjako hankkeen toimijoiden kesken on seuraava: Taulukko 1. Hankkeen työntekijöiden työnjako Työntekijä Tehtävät 2 kehittäjä-sosiaalityöntekijää - noin puolet työajasta hankkeessa mukana olevien kuntien lastensuojelutyön kehittämisen tukena mm. työparityöskentelyn, konsultoinnin ja tutoroinnin keinoin - kehittämistyön osalta toinen kehittäjäsosiaalityöntekijä vastaa sijais- ja jälkihuoltoon liittyvästä kehittämistoiminnasta ja toinen hankkeen avohuollollisesta kehittämistyöstä - osallistuvat hankkeen koulutusten järjestämiseen sekä tiedontuotannon toteuttamiseen Sosiaalityön - n.1/3 työajasta hankkeen käytössä kehittämispäällikkö (Poske) - hankkeen koordinoija - yhteistyöverkostojen koollekutsuja, ylläpitäjä ja kehittäjä - verkkoympäristön kehittäjä - arvioinnin koordinoija - osallistuu hankkeessa tarvittavaan tiedontuotannon kehittämiseen ja suunnitteluun - osallistuu koulutusten järjestämiseen 11

6. HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA AIKATAULUTUS Lastensuojelun kehittämisyksikön hankesuunnittelu käynnistyi syksyllä 2006. Suunnitteluryhmässä ovat toimineet mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli, lastensuojelun palveluyksikkö päällikkö Sisko Pirilä-Karlström, hankekoordinaattori Eija- Palsinajärvi-Äikäs ja projektityöntekijä Anna Kärkkäinen Oulun kaupungista sekä professori Petri Kinnunen ja tutkija Susanna Helavirta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Suunnitteluryhmä on kokoontunut eri kokoonpanoilla useampaan kertaan. Sen lisäksi on eri toimijatahoille järjestetty suunnittelu- ja keskustelutilaisuuksia. Kehittämisyksikön käynnistämisvaiheen toteuttaminen kohdentuu laaja-alaisesti lastensuojelun sisällölliseen ja rakenteelliseen kehittämiseen. Hankkeessa: 1) Vahvistetaan lastensuojelutoimijoiden osaamista - työparityöskentelyn, vertaisryhmätoiminnan, koulutuksen, konsultaation, tutoroinnin ja tutkimuksen sekä kehittämistyön keinoin vahvistetaan lastensuojelutyössä toimivien osaamista esimerkiksi seuraavilla alueilla: - lapsen kanssa työskentely - läheisneuvonpito-menettely - huostaanotto-työskentely - dokumentointi - seksuaalisen hyväksikäytön -menettelyt - huolto- ja tapaamisasia työskentely - eettistä harkintaa vaativien tilanteiden tunnistaminen ja niiden selvittäminen 2) Kehitetään sijais- ja jälkihuoltoa sekä perhehoitoa - tuetaan työparityöskentelyn ja konsultaation keinoin kuntien lastensuojelua huostaanottotilanteissa ja niiden valmisteluissa - kootaan ja jaetaan tietoa sijaishuoltopalvelua tarjoavista yksiköistä ja kehitetään edelleen yksikköjen laadun arviointia ja kilpailuttamista - kehitetään perhehoitoa monimuotoisesti - kehitetään edelleen jälkihuoltotyöskentelyä - hyödynnetään verkkoympäristöä tiedon kokoamisessa (esim. sijaishuoltoa tarjoavien yksikköjen pankki, perhehoidon pankki) 3)Vahvistetaan avohuollon palveluvalikkoa ja luodaan sille seudullinen rakenne, esim. - selvitetään alueen hyvin toimivia käytänteitä ja niiden seudullista käyttöön ottoa (esimerkiksi Oulun kaupungin lastensuojelun avohuollon tukitoimena nuorille tarjottu työharjoittelupaikka) - yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalityön kehittämisyksikön kanssa luodaan verkkoympäristöön tietopankit, joista tiedot avohuollon palveluista ovat joustavasti saatavilla (esim. tukihenkilöpankki, tukiperhepankki jne.) - kootaan koordinoitua tietoa tukiasuntotoiminnasta ja lomatoiminnasta - rekrytoidaan ja ylläpidetään tukihenkilöverkostoa 12

4) Kehitetään ja vahvistetaan lastensuojelutyötä tukevaa koulutuksellista yhteistyötä, opetussisältöjä ja käytännön opetusta sekä selkiytetään työn tehtävärakenteita - käynnistetään koulutuksellinen yhteistyö alueen oppilaitosten kesken perusopetuksen kehittämiseksi ja alueen toimijoiden tarpeista lähtevän lyhyt- ja pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen käynnistämiseksi - selvitetään lastensuojelullisten oppisisältöjen tarpeita ja tarvittaessa tuodaan niitä esiin opetussuunnitelmatyöskentelyyn - selvitetään mahdollisten yhteisten opintosisältöjen luomista - kehitetään käytännön opetusta yhteistyössä kuntien ja oppilaitosten kesken - verkkoympäristöä hyödyntäen kootaan ja ylläpidetään koulutussivustoa - pyritään selkiyttämään lastensuojelutyön tehtävärakennetta yhteiskuntatieteen maisteritutkinnon ja sosionomi amk-tutkinnon välillä 5) Koordinoidaan ja kehitetään lastensuojelutyötä tukevaa kehittämistoimintaa - kootaan sekä oppilaitosten, kuntien että järjestöjen piirissä tehty lastensuojeluun liittyvä kehittämistyöosaaminen - selvitetään alueen kehittämistyön tarpeet - kootaan alueen kehittämisyksiköistä verkosto, jonka tavoitteena on selvittää yhteisiä kehittämisen mahdollisuuksia. 6) Koordinoidaan lastensuojelutyötä tukevaa tutkimustoimintaa ja vahvistetaan tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua ja käytäntötutkimusta - kootaan oppilaitosten, kuntien ja järjestöjen toimijoista yhteistyöverkosto - kootaan lastensuojeluun liittyviä opinnäytetöitä ja (ammatti)tutkimuksia niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti - kartoitetaan lastensuojelua koskevia tutkimuksellisia tarpeita ja tietoaukkoja - luodaan toiminta-areenoita käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyölle ja sitä kautta vahvistetaan käytännön työtä tukevaa tutkimustoimintaa - laaditaan lastensuojelun alueellinen tutkimusohjelma, jonka mukaisesti tutkimustoimintaa tullaan alueella suuntaamaan 7) Tuetaan kuntia uuden lastensuojelulain mukaisten lastensuojelun järjestämistä koskevien suunnitelmien laatimisessa seutukunnallisena yhteistyönä. 8) Kehitetään edelleen käytännön työtä tukevien lastensuojelufoorumien toimintaa - foorumien tarkoituksena on tarjota vuoropuheluareena käytännön, tutkimuksen ja kehittämistyön kesken kokoamalla säännöllisesti lastensuojelun käytännön toimijoita yhteisille keskusteluareenoille - foorumit jatkanevat yhteistyötä myös valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelman kanssa. 9) Hyödynnetään tietoteknologiaa tiedon kokoamisessa ja jakamisessa. - hankkeen aikana yhdessä Pohjois-Suomen sosiaalityön kehittämisyksikköhankkeen kanssa laajennetaan olemassa olevan verkkoympäristöä palvelemaan myös Oulun seutua luomalla aluetta koskevaa ja palvelevaa tiedontuotantoa ja tietopankkeja (esim. erilaiset avohuollon palveluvalikkopankit, koulutussivusto, opinnäytetyösivusto, kehittämistoimintasivusto jne.) 13

10) Arvioidaan ja suunnataan toiminta lastensuojelun kehittämisyksikön pysyväksi rakenteeksi - hankkeesta saatujen kokemusten ja arviointitiedon pohjalta kehitetään ja suunnataan kehittämisyksikön sisältöä ja rakenteita pysyväksi toiminnaksi - tarpeiden mukaan käydään keskusteluja uusien toimijatahojen mukaan saamiseksi Hankeen käynnistyessä laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma, jossa konkretisoidaan ja priorisoidaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Hankkeen ohjausryhmä linjaa toimintaa tavoitteiden suuntaisesti. Ohjausryhmä hyväksyy toimeenpanosuunnitelman ja vuosittain laadittavat toimintasuunnitelmat. Osa Kehittämisyksikkö-hankkeen käytännön toteutusta on Oulun seudun kuntien lastensuojelutyön kehittämishanke (Lasse-hanke), jonka kanssa tehdään yhteistyötä mm. koulutuksen, tiedottamisen ja arvioinnin järjestämisessä. Myös muiden alueen lastensuojeluhankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. AIKATAULUTUS Lastensuojelun kehittämisyksikkö- hankkeen käynnistämisvaiheen toteuttamisaika on 1.8.2007-31.10.2009. Hanketta koordinoiva kehittämispäällikkö ja sijaishuoltoon keskittyvä kehittäjäsosiaalityöntekijä aloittavat työnsä 1.8.2007. Avohuollon kehittäjä-sosiaalityöntekijä aloittaa 1.11.2007. Käynnistämisvaiheen aikana arvioidaan ja suunnataan toimintaa pysyvän kehittämisyksikkö-rakenteen luomiselle. VAIHE 1/ Kehittämisyksikön käynnistäminen sekä sisällön ja rakenteiden luominen hankejakson aikana VAIHE 2/ Vakiintuneen yksikön toiminta jatkuu ja laajenee Lastensuojelun kehittämisyksikkö-hankkeen toiminta etenee seuraavasti: 30.4.2007/ rahoituspäätös Taulukko Järjestöjen 2 Kehittämisyksikkö-hankkeen aikataulu hankesuu n nite lma 1.8.2007/ toteutusvaihe käynnistyy 31.8.2009/ Hankkeen toteutusva i he päättyy 31.10.2009/ Hank e päättyy Kuvio 2. Kehittämisyksikön vaiheistus Vuosi Vuosi 2007 (syksy) Toiminta - hankkeen käynnistäminen - hankkeen toiminnan tarkempi suunnittelu ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen - yhteistyösuunnitelma Lasse- ja ProMieli hankkeiden kanssa (koulutus ja seminaarit, tiedottaminen, arviointi) - kehittämis- ja koulutustarpeiden 14

Vuosi 2008 Vuosi 2009 päivittäminen - yhteistyöverkostojen kokoaminen - työparityöskentelyn, konsultoinnin ja tutoroinnin käynnistäminen - yhden lastensuojelufoorumin järjestäminen - työparityöskentelyn jatkaminen -yhteistyöverkostojen kautta käytäntöä tukevan tutkimuksellisten, koulutuksellisten ja kehittämistoiminnallisen yhteistyön sisällöllinen suunnittelu ja toteuttamisen käynnistäminen - verkkoympäristön luominen ja sitä tukevan tiedonkeräämisen käynnistäminen - koulutuksen järjestäminen -seudullisen avohuollon palveluvalikon kokoamisen käynnistäminen -lastensuojelun suunnitelmatyöskentelyn käynnistäminen - lastensuojelufoorumien järjestäminen - työparityöskentelyn jatkaminen - koulutuksen järjestäminen tarvekartoituksen perusteella - yhteistyöverkostojen toiminnan koordinointi ja edelleen kehittäminen - arvioinnin käynnistäminen - pysyvän kehittämisyksikkörakenteen tarpeiden arviointi ja suunnittelu 7. ARVIOINTI Hankkeen loppuarviointi järjestetään ulkoisena arviointina. Arviointi toteutetaan yhteistyössä Lasse-hankkeen kanssa, ja hankkeen aikana tarkistetaan myös yhteistyömahdollisuuksia muiden kehittämisyksikköjen ja hankkeiden kanssa. Tiedonkeruuta arviointia varten toteutetaan koko käynnistämisvaiheen ajan. Arvioinnin näkökulmat ja tarvittavat aineistot määritellään hankkeen toimeenpanosuunnitelmassa huomioiden yhteistyö muiden kehittämisyksiköiden ja lastensuojeluhankkeiden kanssa. Arvioinnin tarkoituksena on saada kokonaiskuva kehittämisyksikön käynnistämisvaiheen toteutuksesta ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Samalla arvioinnin tavoitteena on nostaa esiin niitä kehittämisen paikkoja, joihin lastensuojelun kehittämisyksikkö-hankkeen vakiintumisvaiheen toiminta tullaan suuntaamaan. Arvioinnin yhteydessä tarkastellaan kehittämisyksikön laajentamista sekä alueellisesti että resurssoinnin osalta. Arviointia varten varataan 10 000. 15

8. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 303 306, josta kuntien omarahoitusosuus on 103 306 (34,06%). Valtionavustuksen osuus (65,94%) on 200 000. Kuntien rahoitusosuuksien laskentaperusteena on käytetty kuntien asukaslukuja 31.12.2005. Projektiin palkattavan henkilöstön osuus henkilöstömenoista (187 628 ) on 182 628. Kehittämisyksikköön palkataan kaksi kehittäjä-sosiaalityöntekijää, joiden peruspalkkatasoksi on kustannusarviossa arvioitu 2400-2430 /kk. Hankkeen taloushallinnosta aiheutuvan työpanoksen siirtoon hanketta hallinnoivalta kunnalta on varattu 5000. Hankkeen henkilöstöön kuuluu lisäksi sosiaalityön kehittämispäällikkö, jonka työpanosta ostetaan Pohjois-Suomen sosiaalialan kehittämisyksiköstä. Työpanoksen ostoon tarvittava summa (21 000 /vuosi, yht. 47 450 ) on varattu asiantuntijapalveluihin. Koulutuksen ja seminaarien järjestämisen sekä tiedottamisen ja arvioinnin osalta tehdään yhteistyötä Lasse-hankkeen kanssa. Myös muiden Pohjois-Suomen lastensuojeluhankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Taulukko 3. Rahoitussuunnitelma 2007 2008 2009 Yht. STM 65,94% 26 852 95 502 77 646 200 000 Kunnat 34,06% 13 870 49 330 40 106 103 306 Yhteensä 40 722 144 832 117 752 303 306 Taulukko 4. Kuntien rahoitusosuudet 2007 2008 2009 Yhteensä Oulu 10 504 37 357 31 163 79 024 Kempele 1 179 4 193 3 409 8 781 Tyrnävä 467 1 660 1 350 3 477 Liminka 610 2 168 1 763 4 540 Oulunsalo 759 2 700 2 195 5 653 Hailuoto 79 279 227 585 Ylikiiminki 273 972 * 1 246 Yhteensä 13 870 49 330 40 106 103 306 * Ylikiimingin kunta liittyy Oulun kaupunkiin 1.1.2009, kunnan rahoitusosuus lisätty Oulun kaupungin osuuteen 16

Taulukko 5. Kustannusarvio 2007 2008 2009 Yhteensä Henkilöstömenot 24 314 90 766 70 759 185 839 Painatukset ja ilmoitukset 300 500 800 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 600 5 000 2 500 8 100 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 300 3 000 1 000 4 300 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 450 3 500 3 200 7 150 Toimisto- ja asiantuntijapalvelut 8 750 21 000 27 500 57 250 Muut palvelujen ostot 700 3 410 1 308 5 418 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 585 2 500 752 3 837 Vuokrat 3 423 11 736 8 833 23 992 Muut menot 500 3 120 1 200 4 820 Koneet ja kalusto 800 800 200 1 800 Yhteensä 40 722 144 832 117 752 303 306 Oulussa 26.6.2007 Sirkka-Liisa Olli Mielenterveys- ja sosiaalijohtaja 17