Veturitien työnaikaiset järjestelyt Liikenteelliset vaikutukset ja liikenteen toimivuusanalyysi 28.3.2013 Alkusanat Keski-Pasilan kehittämiseen liittyen Veturitie Länsi-Pasilan kohdalla linjataan nykyiseltä paikaltaan uudelleen ja osin tunneloidaan. Veturitien uusi linjaus edellyttää nykyisen Rantaradan ylittävän sillan purkamista ja korvaamista uudella sillalla. Liikenteellinen selvitys Veturitien sillan työnaikaisista järjestelyistä ja niihin liittyvistä vaihtoehdoista on tehty maaliskuussa 2013. Työssä pääpaino on ollut liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa ja kriittisimpien liittymien toimivuustarkasteluissa. Toimeksiannossa konsulttina on toiminut Kari Hillo, Strafica Oy 1
Selvityksen lähtökohdat Veturitien uusi linjaus edellyttää nykyisen Rantaradan ylittävän sillan (1+2 kaistaa) purkamista ja korvaamista uudella sillalla (3+4 kaistaa). Tarkasteltavat Veturitien uuden sillan rakentamisen työnaikaiset vaihtoehdot toteutusvaiheineen: A) Nykyinen Rantaradan ylittävä siltayhteys korvataan työnaikaisin järjestelyin. Rakennetaan työnaikainen silta (1+1 kaistaa), jolle nykyinen liikenne siirretään. Puretaan nykyinen silta ja rakennetaan paikalle puolet uudesta sillasta (2+2 kaistaa), jolle liikenne siirretään. Puretaan työnaikainen silta ja rakennetaan toinen puoli uudesta sillasta. Siirretään liikenne lopputilanteen mukaiseksi (4 kaistaa pohjoiseen ja 3 etelään). B) Rantaradan ylittävä silta katkaistaan töiden ajaksi kokonaan. Korvaava reitti järjestetään Ratapihantien ja uuden radan alikulkuyhteyden kautta. Veturitien liikennesuunnitelma 12.3.2013. Veturitien sillan liikenteellinen merkitys Veturitien keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykyisin noin 21 000 ajon/vrk, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on noin 4 %. Rantaradan ylittävän sillan kohdalla Veturitiellä on aamuhuipputuntina ruuhkasuuntaan (etelään) noin 1500 ajon/h ja ruuhkan vastasuuntaan 500 ajon/h. Noin puolet saapuvasta liikenteestä tulee Tuusulanväylän suunnasta Metsäläntietä tai Hakamäentietä Mäkelänkadun liittymän kautta. Kolmannes sillan liikenteestä suuntautuu Ilmalan ja Länsi-Pasilan maankäyttöön. Iltahuipputuntina klo 16-17 sillan liikenne on noin 10 % aamuhuippua suurempi. Liikenteen suuntajakauma on aamua tasaisempi (55 % pohjoiseen ja 45 % etelään) Joukkoliikenteen merkitys on melko vähäinen. Seutulinja 518 Sörnäinen Kuninkaanmäki liikennöi arkisin ruuhka-aikana 30 min välein ruuhkasuuntaan (yhteensä 13 lähtöä vuorokaudessa). Toisaalta siirtoajot Ruskeasuon bussivarikolle käyttävät yhteyttä. Veturitien siltaa aamuruuhkasuuntaan käyttävän liikenteen suuntautuminen. 2
Ennusteskenaario ja vertailuasetelma Liikkumisen ja liikenteen kehittymisen osalta ennusteskenaariona on käytetty Pasilanväylän kehittämisselvityksen yhteydessä vuodelle 2020 laadittuja seudullisia aamu- ja iltahuipputuntiennusteita, joita on tarkennettu mm. Keski-Pasilan maankäyttö- ja liikennesuunnitelmia vastaavaksi. Työnaikaisten järjestelyjen vaikutusarvioinnin vertailuvaihtoehdossa (Ve 0) on oletettu: Paikallisista katuverkon hankkeista rakentuneiksi Teollisuuskadun jatke radan ali ja Veturitien eteläpään tunnelointi kiertoliittymäjärjestelyineen. Hakamäentien, Pasilansillan, Ratapihankadun, Pasilankadun ja Radiokadun kaista- ja liittymäjärjestelyiden vastaavan nykyisiä. Tie- ja katuverkon kuormittuminen perustilanteessa ennen siltatöiden aloittamista ja muutos nykytilaan Aamuhuipputunti Verkon kuormitusmuutos 2009-2020 1+2 kaistaa 1+2 kaistaa 3
Tie- ja katuverkon kuormittuminen perustilanteessa ennen siltatöiden aloittamista ja muutos nykytilaan Iltahuipputunti Verkon kuormitusmuutos 2009-2020 1+2 kaistaa 1+2 kaistaa tie- ja katuverkon kuormitukseen VE A1. Työnaikainen silta (1+1 kaistaa) Verkon kuormitusmuutos, 2020 AHT 1+1 kaistaa 1+1 kaistaa 4
tie- ja katuverkon kuormitukseen VE A1. Työnaikainen silta (1+1 kaistaa) Verkon kuormitusmuutos, 2020 IHT 1+1 kaistaa 1+1 kaistaa tie- ja katuverkon kuormitukseen VE A2. Työnaikainen silta (2+2 kaistaa) Verkon kuormitusmuutos, 2020 AHT 2+2 kaistaa 2+2 kaistaa 5
tie- ja katuverkon kuormitukseen VE A2. Työnaikainen silta (2+2 kaistaa) Verkon kuormitusmuutos, 2020 IHT 2+2 kaistaa 2+2 kaistaa tie- ja katuverkon kuormitukseen VE B. Ei siltaa, yhteys ratapihan ali Verkon kuormitusmuutos, 2020 AHT 6
tie- ja katuverkon kuormitukseen VE B. Ei siltaa, yhteys ratapihan ali Verkon kuormitusmuutos, 2020 IHT Toimivuusanalyysin lähtökohtia Ennusteiden mukaan siltayhteyden korvaaminen väliaikaisin järjestelyin vaiheittain (Ve A) vaikuttaa verrattain paikallisesti reitinvalintoihin ja katuverkon kuormittumiseen. Rantaradan ylittävän sillan katkaisulla töiden ajaksi kokonaan (Ve B) on selvästi laajempia ja merkittävämpiä verkollisia vaikutuksia. Kuormitus lisääntyy noin 100 ajoneuvolla ruuhkatunnissa vaihtoehtoisilla reiteillä mm. Mannerheimintien pohjoisosassa, Radiokadulla, Pasilan sillalla, Mäkelänkadulla ja Hämeentiellä. Liikenne Asesepäntiellä ja Teollisuuskadulla vähenee vastaavasti. Veturitien ja Nordenskiöldinkadun liittymän kokonaisliikennemäärät eivät merkittävästi muutu, mutta tulosuuntien kuormitussuhteiden muuttuminen voi aiheuttaa tarvetta muuttaa valoohjauksen ajoituksia. Veturitien sillan väliaikaiset liikenneratkaisut vaikuttavat liikenne-ennusteiden mukaan eniten Veturitien ja Pasilankadun ja Ratapihantien ja Rautatieläisenkadun liittymien liikennemääriin, mistä syystä toimivuusanalyysit on tehty näihin liittymiin yksityiskohtaisemmin Synchrotarkasteluin. Tarkasteltujen liittymien nykyiset liikennemäärät on tarkistettu kaupungin laskentatietorekisteristä. Lisäksi työn aikana on tehty aiempia laskentatietoja täydentävä liittymälaskenta Ratapihantien ja Rautatieläisenkadun liikenteestä keskiviikkona 27.3.2013. Laskentatiedot perustuvat aamuhuipputunnin (klo 7.15-9.15) ja iltahuipputunnin (klo 15-17) liikennevalojen ilmaisintietoihin. 7
Veturitien ja Pasilankadun liittymän kaistajärjestelyt Nykytilanne Vaihe A1 Vaihe A2 Rakennetaan työnaikainen silta (1+1 kaistaa), jolle nykyinen liikenne siirretään. Puretaan nykyinen silta ja rakennetaan paikalle puolet uudesta sillasta (2+2 kaistaa), jolle liikenne siirretään. Kaista päättyy liittymän jälkeen ennen väliaikaista siltaa Veturitien ja Pasilankadun liittymän kaistajärjestelyt, joita on käytetty liikenne-ennusteissa ja toimivuusanalyyseissa. Ratapihantien ja Rautatieläisenkadun kaistajärjestelyt Nykytilanne VeA VeB Paljon kadun ylittävää jalankulkuliikennettä Lisätty vapaa oikea kääntymiskaista (liikennesuunnitelmassa on sekakaista) Liikennesuunnitelma (12.3.2013) Kaksi kääntymiskaistaa vasemmalle (liikennesuunnitelmassa on yksi kaista) Ratapihantien ja Rautatieläisenkadun liittymän kaistajärjestelyt, joita on käytetty liikenneennusteissa ja toimivuusanalyyseissa. Raitiotieliikenteen valo-ohjausta ei ole mallinnettu. 16 8
keskeisimpien liittymien liikennemääriin Ensivaiheen 1+1 -kaistainen väliaikainen siltajärjestely vähentää liittymän liikennettä noin 5 %. Toisen vaiheen väliaikainen 2+2 -kaistainen silta lisää nykyiseen nähden kaistakapasiteettia, mistä syystä liittymän liikenteellä on ennusteen mukaan 10-15 % kasvupotentiaali. Sillalla on ruuhkaaikana jo nykyisin kapasiteettivajetta. keskeisimpien liittymien liikennemääriin Veturitien sillan katkaisu ja korvaavana reittivaihtoehtona tarjottava Rautatieläisenkadun jatke radan ali (Ve B) lisää Ratapihantien liittymän liikennettä huomattavasti (60 70 %) vertailuvaihtoehtoon (Ve 0) nähden. 9
Tunnuslukuja liittymien toimivuudesta Ensivaiheen 1+1 -kaistainen väliaikainen siltajärjestely nostaa liikennemäärien lievästä vähenemisestä huolimatta liittymäviivytyksiä huomattavasti iltahuipputuntia, jolloin liittymän voimakas ruuhkautuminen on todennäköistä. Toisen vaiheen väliaikainen 2+2 -kaistainen silta lisää kapasiteettia parantaen liittymän välityskykyä ja toimivuutta. Väliaikaisten järjestelyjen selkeyden ja kaistageometrian vaikutusta liittymän välityskykyyn ei ole tarkastelussa ole kyetty laskennallisesti arvioimaan. Tunnuslukuja liittymien toimivuudesta Veturitien sillan katkaisu lisää huomattavasti liittymän kautta kulkevaa liikennettä, eikä liittymän välityskyky ole tarkasteltujen kaistajärjestelyjen ja valo-ohjauksen keinojen puitteissa riittävä. Erityisesti iltahuipputunti on toimivuusanalyysien perusteella haasteellinen. 10
Työnaikaisten järjestelyjen vaikutukset liikenteelle Työnaikainen vaihtoehto A1 Autoliikenteen ruuhkautuminen ja aikakustannukset kasvavat hieman vertailuvaihtoehtoon nähden. Ruuhkavaikutuksista noin 80 % syntyy liikenteen ruuhkautumisesta Veturitien ja Pasilankadun liittymässä iltahuipputuntina. Vuositasolla yhteiskuntataloudellinen haitta on noin 0,26 milj. euroa. Työnaikainen vaihtoehto A2 Autoliikenteen ruuhkautuminen ja aikakustannukset vähentyvät hieman vertailuvaihtoehtoon nähden. Ruuhkavaikutuksista noin kaksi kolmasosaa syntyy Veturitien ja Pasilankadun liittymästä aamuhuipputuntina (kapasiteetti lisääntyy). Vuositasolla yhteiskuntataloudellinen hyöty on noin 0,29 milj. euroa, todennäköisesti kuitenkin pienempi. Työnaikainen vaihtoehto A2 Autoliikenteen ruuhkautuminen ja aikakustannukset lisääntyvät selvästi vertailuvaihtoehtoon nähden. Ruuhkavaikutuksista yli 80 % syntyy Ratapihantien ja Rautatieläisenkadun liittymästä, joka ruuhkautuu merkittävästi erityisesti iltahuipputuntina. Vuositasolla yhteiskuntataloudellinen haitta on noin 1,56 milj. euroa. Mahdollisuudet parantaa Ratapihantien liittymän välityskykyä? Jos Veturitien silta katkaistaan, lisääntyvät liikennemäärät ennusteiden mukaan Ratapihantien ja Rautatieläisen liittymässä arviolta 60 70 % vertailuvaihtoehtoon nähden. Kriittisin tilanne on silloin, kun Veturitien sillan ensimmäistä osaa rakennetaan ja siltayhteys on kokonaan poikki. Ongelmallisin liikennetilanne ilmenee erityisesti iltahuipputuntina, jolloin risteyksessä on paljon vasemmalle kääntyvää liikennettä. Herkkyystarkasteluna on tutkittu, olisiko Rautatieläisenkadun liittymään toteutettavissa väliaikaisesti välityskykyä lisääviä kaistajärjestelyjä. Tarkastelussa on tutkittu mallia, jossa Ratapihantieltä pohjoisesta alikulkuun kääntyvä kaista olisi vapaa oikea. Tällöin vain Rautatieläisenkadun alikulun eteläisempi vastaanottava kaista lännen suuntaan olisi varattu valo-ohjauksen takaa tulevalle kääntyvälle liikenteelle. Lisäksi tunnelista Ratapihantielle saapuvalta oikean puoleiselta kaistalta on lisätty kääntyminen pohjoiseen. Toimivuustarkastelun perusteella em. järjestelyllä liittymän kokonaisviivytyksiä voitaisiin alentaa 15 20 %, mutta liittymän kuormitusaste on edelleen reilusti yli yhden (1,25) ja palvelutaso F. 11
Yhteenveto Veturitien Rantaradan ylittävän sillan autoliikenteestä noin kaksi kolmasosaa on pitempimatkaista, Pasilan alueen läpi kulkevaa Tuusulanväylän ja kantakaupungin välistä liikennettä. Kolmannes siltaa käyttävästä liikenteestä suuntautuu Ilmalan ja Pasilan maankäyttöön. Veturitien sillalla on jo nykyisin ruuhka-aikoina kapasiteettivajetta. Vaihtoehtoisia reittejä Veturitien liikenteelle tarjoavat mm. Ratapihantie, Radiokatu, Pasilankatu, Pasilan silta, Mäkelänkatu ja Sturenkatu-Helsinginkatu. Väliaikaisen siltaratkaisun ensimmäisessä vaiheessa (1+1 -kaistainen tilapäinen silta) Veturitien ja Pasilankadun liittymän välityskyky heikkenee nykyisestä ja erityisesti iltahuipputuntina liittymän voimakas ruuhkautuminen on todennäköistä. Tästä autoilijoille aiheutuva laskennallinen yhteiskuntataloudellinen ruuhkahaitta (aikakustannus) on noin 0,3 milj. euroa vuodessa. Toinen toteutusvaihe lisää radan ylityskohdalla kapasiteettia nykyiseen nähden, mikä ennusteiden mukaan keventää erityisesti Ratapihantien kuormitusta. Liittymän toimivuus on ennusteiden mukaan aamuruuhkassa tyydyttävä tai tilapäisjärjestelyjen selkeydestä ja ajogeometriasta riippuen jopa hieman nykyistä parempi. Mahdolliset aikakustannushyödyt voivat olla noin 0,3 milj. euroa vuodessa vertailuvaihtoehtoon nähden. Jos vaihtoehtoisesti Veturitien silta katkaistaan ja tarjotaan Rautatieläisenkadun jatke reittivaihtoehtona Pasilan ratapihan ali, kasvaa Ratapihantien ja Rautatieläisenkadun liittymän liikennemäärä ennusteen mukaan 60-70 % vertailuvaihtoehtoon nähden. Liittymän välityskyky ei tarkastelluilla järjestelyillä ole riittävä. Liittymäviivytykset voivat erityisesti iltahuipputuntia kasvaa nelinkertaiseksi vertailuvaihtoehtoon nähden. Veturitien sillan katkaisusta aiheutuva yhteiskuntataloudellinen haitta on noin 1,5 milj. euroa vuodessa tilanteessa, jossa ratapihan alikulkuyhteys olisi olemassa. Kriittisin tilanne on silloin, kun Veturitien sillan ensimmäistä osaa rakennetaan ja siltayhteys on kokonaan poikki. Rautatieläisenkadun liittymän ruuhkautuessa työnaikaisten järjestelyjen aikana voi osa kysynnästä ohjautua muille vaihtoehtoisille reiteille. 12