Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Työn tilaaja: Cursor Oy, South-East Leveraging Livelihood -hanke Työn toteuttaja: Ramboll Finland Oy Kansilehden suunnittelu ja kuva: Jarkko Puro, Kotkan kaupunki
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Alueidenkäytön ohjaus ja yleiskaava... 2 3 Kotkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan tavoitteet. 3 4 Kaavoituksen vaiheet... 4 5 Miten seudun yleiskaavoitukseen voi osallistua?... 6 6 Suunnittelualue... 7 7 Suunnittelutilanne... 8 8 Yleiskaavan vaikutusten arviointi... 14 9 Yhteystiedot ja tiedottaminen... 14 1
1 JOHDANTO Kotkan-Haminan seutu muodostuu Kotkan ja Haminan kaupungeista sekä Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnista. Kotkan-Haminan seudun kunnat tekevät yhteistyötä monella saralla, yhteistyötä luotsaa seutuvaltuusto. Paras-lain mukainen kaupunkiseutusuunnittelu aloitettiin Kotkan-Haminan seudulla 2007. Samana vuonna tehtiin päätökset seudun kehityskuvan ja strategisen yleiskaavan laatimisesta. Vuosina 2010 2012 suunnittelua toteutettiin Kaakon suunta -hankkeen kautta laatimalla seudun kehityskuva 2040 ja seudullisen suunnittelun toimintamalli. Kehityskuva kuvaa kuntien yhteistä tahtotilaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnasta ja -periaatteista pitkällä tähtäimellä. Seutuvaltuusto hyväksyi kehityskuvan ja toimintamallin 14.6.2012. Kaikki seudun kunnat hyväksyivät kehityskuvan vuoden 2012 aikana. Nyt kehityskuvaa on tarkoitus syventää käynnistämällä Kotkan-Haminan seudun oikeusvaikutteisen strategisen yleiskaavan laatiminen. Yleiskaavaprosessin osana on Cursor Oy:n toimesta käynnistetty Etelä- Kymenlaakson kuntien (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) yhteinen EAKR-rahoitteinen South-East Leveraging Livelihood -hanke (SELL). Hankkeen puitteissa on tarkoitus laatia Kotkan-Haminan seudullinen kokonaissuunnitelma ja toteuttamisohje. Kokonaissuunnitelma etenee edelleen seudun strategiseksi yleiskaavaksi kuntien toimesta. Strategisessa yleiskaavassa konkretisoidaan, miten kehityskuvassa esitetyt periaatteet viedään käytännön toiminnan tasolle ja mitä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä seudun kuntien tulisi ratkaista, jotta seudun kehitystä voidaan ohjata tavoitteiden mukaiseen suuntaan tulevaisuudessa. Hankkeessa korostuvat elinkeinojen kehittäminen ja investointien edistäminen ja niiden kytkentä maankäytön suunnitteluun. Seudullinen yleiskaava tukee sekä kuntien omaa suunnittelua että maakuntakaavoitusta. Seudun yleiskaavan laatiminen perustuu paikallisiin lähtökohtiin ja seudun kunnista nouseviin tarpeisiin. Tärkeimmät asiakokonaisuudet ovat: A. Kaakon suunta Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan tarkentaminen ja käytäntöön vieminen B. Asumisen kehittäminen ja kaupunkirakenteen vaihtoehtojen tutkiminen C. Kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen D. Maaseutumaisten alueiden kehittäminen 2 ALUEIDENKÄYTÖN OHJAUS JA YLEISKAAVA Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on asteittain tarkentuva suunnittelu, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua. Yleiskaavat ja asemakaavat laaditaan ja hyväksytään kunnissa. Kaavat hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto. Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan yhdyskunnan eri toimintojen sijoittumista. Yleiskaava koostuu kaavakartasta, johon kuuluvat kaavamerkinnät ja määräykset. Yleiskaavaasiakirjoihin kuuluu lisäksi kaavaselostus. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 2
kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava laaditaan kuntien yleiskaavayhteistyöhön perustuen. Kyseessä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava. Tämän vuoksi strateginen yleiskaava hyväksytään kussakin kunnassa erikseen siltä osin kuin kaava suoraan koskee kunnan aluetta. Käytännössä työtä tehdään yhtenä yhteisenä prosessina ja suunnitteluun liittyviä päätöksiä tehdään sekä seututasolla (seutuvaltuusto) että kuntatasolla (kunnanvaltuustot). 3 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGISEN YLEISKAAVAN TAVOITTEET Tärkeimmät tavoitteet seudun strategiselle yleiskaavalle ovat: Seudun kehityskuvan tarkentaminen ja käytäntöön vieminen Juridinen perusta kehityskuvan toteuttamiselle Perusta kuntien maankäyttöpolitiikalle (kaavoitus ja maapolitiikka) Yhteisen päälinjan hakeminen, seudun tulevan rakenteen määrittely Seudulle strategisesti tärkeiden kohteiden yhtenäinen toteutuspolitiikka Kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen Seudun elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen Teollisuuden ja tuotantoalueiden toimintaedellytysten sekä satamatoimintojen kehittäminen Olemassa olevien ja uusien elinkeinojen edistäminen E18-tiehen kytkeytyvien elinkeinoalueiden profilointi Innovatiivisten toimintamallien ja -ympäristöjen mahdollistaminen Monipuolisesti muunneltavia vaihtoehtoja joustavuutta, reagointikykyä Kaupan sijainnin suuntaaminen ja ohjaus Logististen toimintaedellytysten kehittäminen Seudun kannalta tärkeiksi tunnistettujen kasvutoimialojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen ja edistäminen: mm. cleantech ja bio-/kiertotalous; matkailu ja siihen liittyen hyvinvointi ja terveys; logistiikka; ICT ja peliala. Kuva 1. Kotkan-Haminan seudun seudullisen suunnittelun toimintamalli. Väestönkehitykseen varautuminen Väestönkehitykseen vaikuttaminen ja siihen varautuminen Alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittaisen toteuttamisen suunnitteleminen, millä varmistetaan kaupunkiseudun 3
vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä lisäävien toimenpiteiden toteutuminen myös siinä tapauksessa, että väestönkasvu tai muu kehitys poikkeaa ennustetusta Asumisen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehtojen tutkiminen Kasvun kestävä ohjaaminen Täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tunnistaminen ja osoittaminen Maankäytön muutosmahdollisuuksien tunnistaminen ja ohjaaminen Kaupunkirakenteen tehokkuudesta ja keskustojen elinvoimasta huolehtiminen Houkuttelevan, riittävän ja erilaisiin tarpeisiin vastaavan tonttitarjonnan varmistaminen Viher- ja virkistysalueverkoston eheyden varmistaminen ja saavutettavuuden kehittäminen Vähähiilisen ja ekotehokkaan yhdyskunnan edistäminen (mm. energia-, liikenne- ja rakentamisratkaisut) Joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen vahvistaminen Olemassa olevan palveluverkoston tukeminen ja verkostojen tehokas hyödyntäminen Liikenteen sujuvuuden varmistaminen ja uusien yhteystarpeiden osoittaminen Päätieverkoston hyvän palvelutason ja kehittämisedellytysten turvaaminen Kestävien liikkumistapojen edistäminen (etenkin joukkoliikenne, pyöräily & kävely) Vesiliikenteen ja sen kehittämistarpeiden huomioiminen Matkailua ja virkistystä tukevien reittien ja niiden laatutekijöiden osoittaminen Maaseutumaisten alueiden kehittäminen Maaseudun erityispiirteiden ja mahdollisuuksien huomioiminen Olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen Maaseutumaiselle asumiselle houkuttelevien ja siihen soveltuvien vyöhykkeiden osoittaminen Tavoitteet pohjautuvat seutuvaliokunnan, seutuvaltuuston ja kuntien määrittämiin tavoitteisiin vuodelta 2013, kun seudullinen yleiskaavaprosessi päätettiin käynnistää. Tavoitteita on tarkistettu yleiskaavoituksen käynnistyttyä vuonna 2015 mm. viranomaisilta ja kunnista saadun palautteen perusteella. Tavoitteet voivat tarkentua myös suunnitteluprosessin kuluessa. 4 KAAVOITUKSEN VAIHEET Yleiskaavan laatiminen etenee vaiheittain seuraavasti: aloitusvaihe valmisteluvaihe (kaavaluonnos) ehdotusvaihe (kaavaehdotus) hyväksymisvaihe. Suunnittelun lähtökohtana ovat seudullisen tason selvitykset ja suunnittelussa keskitytään seudullisesti merkittäviin kysymyksiin. Aikataulutavoitteena on, että seudullisen yleiskaavan valmisteluaineisto (seudullinen yleiskaavaluonnos) on hyväksytty nähtäville joulukuussa 2016 ja että yleiskaavaehdotus on hyväksytty elokuussa 2017. Yleiskaavaehdotuksen tultua hyväksytyksi seutuvaltuustossa, ehdotus jaetaan kuntakohtaisiin osiin. Tämän jälkeen suunnittelu etenee kuntakohtaisina yleiskaavaehdotuksina nähtäville asetettaviksi. Yleiskaavat myös hyväksytään kunkin kunnan osalta jokaisessa kunnanvaltuustossa erikseen. Kunnanvaltuustoissa hyväksytyt yleiskaavat muodostavat yhdessä saumattoman seudullisen strategisen yleiskaavakokonaisuuden. Kaavoituksen etenemisvaiheet ja kaavoituksen alustava tavoiteaikataulu on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 1.). 4
Taulukko 1. Kaavoituksen eteneminen ja alustava aikatauluarvio. Osallistumisen kannalta keskeisimmät tapahtumat on esitetty paksunnetulla tekstillä. Aikataulua tarkennetaan prosessin edetessä. SUUNNITTELUVAIHE AIKATAULUARVIO MITÄ KAAVAPROSESSEISSA TAPAHTUU Aloitusvaihe syksy 2015 Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtäville, palautetta OAS:sta voi antaa kaavaehdotuksen nähtävillepanoon asti Viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe 2016 Vaihtoehtojen laatiminen Kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston laatiminen Kaavojen valmisteluaineistot julkisesti nähtävillä Lausunnot ja mielipiteet valmisteluaineistoista Vastineiden laatiminen kaavan valmisteluaineistoista saatuun palautteeseen Ehdotusvaihe 2017 Kaavaehdotuksen laatiminen Kuntakohtaisesti eriytetyt kaavaehdotukset julkisesti nähtävillä Muistutukset ja tarvittavat lausunnot kaavaehdotuksista Vastineiden laatiminen kaavaehdotuksista saatuun palautteeseen Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaava-asiakirjojen viimeistely Hyväksymisvaihe Arvio: joulukuu 2017 Hyväksyminen Kotkan ja Haminan kaupunginvaltuustoissa sekä Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnanvaltuustoissa. Hyväksymispäätöksistä voi valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. 5
5 MITEN SEUDUN YLEISKAAVOITUKSEEN VOI OSALLISTUA? Kaavoituksen vaiheista, yleisö- ja mahdollisista muista tilaisuuksista sekä kaava-aineiston valmistelu- ja ehdotusvaiheiden nähtävilläoloista ilmoitetaan seudun lehdissä (Kymen Sanomat, Ankkuri, Kaakonkulma, Pyhtään lehti ja Reimari), kuntien www-sivuilla*) sekä seudullisen yleiskaavan verkkosivuilla osoitteessa www.kotkahamina.fi/vaikuta. Yleiskaavan sivuilla voi myös tutustua aineistoihin ja ajankohtaisiin asioihin ja löytää linkit hanketta sivuaviin julkaisuihin ja tapahtumiin. Yleiskaavan verkkosivujen blogi avaa näkökulmia seudun kehittämiseen ja yleiskaavan teemoihin. Blogia kirjoittavat hankkeen valmistelijat ja eri alojen asiantuntijat. Myös kaikki osalliset voivat ehdottaa käsiteltäviä aiheita. Tietoa yleiskaavoituksesta löytyy myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS), jota tarvittaessa päivitetään prosessien edetessä ja aikataulujen tarkentuessa. OAS on saatavana seudullisen yleiskaavan verkkosivuilta ja Kotkan-Haminan seudun kunnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään yleiskaavan laatimisen lähtökohtia ja tavoitteita, kuvataan yleiskaavaprosessin vaiheet ja eteneminen, kerrotaan miten ja milloin osalliset voivat osallistua yleiskaavoitukseen ja miten yleiskaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Kotkan-Haminan seudun kunnissa, kuntien www-sivuilla*) sekä osoitteessa www.kotkahamina.fi/vaikuta koko suunnitteluprosessin ajan ja siihen on mahdollista ottaa kantaa siihen asti, kunnes kaavaehdotus asetetaan nähtäville. *) Kuntien www-sivuilla olevasta linkistä ohjataan www.kotkahamina.fi/vaikuta -sivustolle. Suunnitteluaineistot asetetaan virallisesti nähtäville ainakin yleiskaavan valmistelu- ja ehdotusvaiheissa, jolloin osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoitukseen liittyviä mielipiteitä voi lisäksi esittää milloin tahansa suunnittelun aikana ottamalla yhteyttä kunnan tai kaavaa laativan konsultin sekä Kotkan- Haminan seudun kehittämisyhtiön, Cursor Oy:n, edustajiin. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on myös oikeus valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaavoitukseen liittyy myös maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista viranomaisyhteistyötä. Viranomaisneuvottelut järjestetään kaavoituksen aloitus- ja ehdotusvaiheissa. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan epävirallisia työneuvotteluja. Ketkä voivat osallistua? Yleiskaavan valmisteluun voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksessa osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisia ovat ainakin: Alueen asukkaat, työssäkäyvät ja opiskelijat Alueen yritykset Alueella toimivat asukasyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt Muut alueella toimivat yhteisöt Kotkan-Haminan seudun kuntien virastot ja toimialat Naapurikunnat Valtion viranomaiset Muut viranomaiset ja julkisyhteisöt Aluekehitystä tukevat ja rahoittavat organisaatiot 6
6 SUUNNITTELUALUE Kotkan-Haminan seutu sijaitsee Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson maakunnassa. Seutuun kuuluvat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat sekä Kotkan ja Haminan kaupungit. Yhtenäinen kaupunkivyöhyke ulottuu Pyhtään Siltakylästä Kotkan keskustan ja Karhulan kautta Haminaan. Tärkeimpiä keskuksia yhtenäisen kaupunkivyöhykkeen ulkopuolella ovat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kuntakeskukset ja ilmettä rikastavat perinteiset maaseutukylät. Kotkan-Haminan seutu sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolialueen läheisyydessä. Seutu on keskeinen osa Pohjoista kasvuvyöhykettä. Seudun imago on vahvasti merihenkinen. Satamatoiminta ja logistiset yhteydet ovat alueen elinkeinoelämän kivijalka. Tulevaisuudessa seudun elinkeinoelämässä korostuvat vahvemmin myös matkailu, kauppa ja digitaalinen liiketoiminta. Asukasmäärältään seutu kuuluu Suomen keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoon. Seudun asukasluku on vakiintunut 2000-luvulla noin 90 000 asukkaaseen vuosituhannen vaihtumista edeltäneen väestön vähenemisen jälkeen. Lähde: Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040. Kuva 2. Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040. 7
7 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaava-alueeseen ja hankkeeseen liittyvät seuraavat tavoitekokonaisuudet: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Seudun keskeiset strategiat Kotkan-Haminan seudun yleiskaavan laatimisessa huomioidaan lähtötietoina useita tekeillä olevia tai jo laadittuja strategioita, suunnitelmia ja selvityksiä. Keskeisimpiä niistä ovat mm.: Maakuntasuunnitelma 2030 Maakuntaohjelma: Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017: Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä Kaakon suunta Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Kymenlaakson liikennestrategian päivitys Kaakko kasvuun, Kaakon kasvuohjelma vuosille 2013-2017 (päivitys käynnissä) Kotkan-Haminan seudun seutustrategia 2010 2015 Kuva 3. Kymenlaakson aluerakenne 2030. Lähde: Kymenlaakson maakuntasuunnitelma 2030. 8
Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia: kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen alueellisien vahvuuksien pohjalta tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä Kotkan Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon strategia 2011-2015 ja sen tuleva päivitys 2015 - Kaakon Rannikon luontomatkailustrategia 2020 Kotkan-Haminan seudun risteilijäliiketoiminnan strategia 2014 2020 Kotkan Haminan seudun uusiutuvan teollisuuden ja logistiikan kehittämisstrategia 2020 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020 Kymenlaakson luonnonvarastrategia 2011-2020 Maakuntakaava Maakuntakaava on kartalla esitetty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Siinä sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kuntien kaavoitukselle ja muulle alueidenkäytön suunnittelulle. Maakuntakaavat laaditaan maakunnan liitoissa ja ne vahvistaa ympäristöministeriö. Kymenlaakson maakuntakaava on laadittu teemoittain neljässä vaiheessa, joiden kokonaisuus kattaa koko maakunnan alueen. Voimassa olevat ns. vaihemaakuntakaavat ovat: Taajamat ja niiden ympäristöt Kymenlaakson vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä vaiheessa käsiteltiin pääasiassa yhdyskuntien ja elinympäristöjen kehittämistä erityisesti palvelurakenteen ja laadun kannalta. Asumisen ja palveluiden painopisteen ollessa kuntakeskusten taajama-alueilla ja niiden lähiympäristössä, rajattiin ensimmäisessä vaiheessa käsiteltäväksi taajamat ja lähialueet. Varsinaisen käsiteltävän alueen, keskustaajamien ja niiden lähiympäristöjen, lisäksi oli ensimmäiseen kaavavaiheeseen tarpeen sisällyttää myös alueita, joilla oli käynnissä akuutteja liikenteen kehittämishankkeita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Taajamien ja niiden ympäristöt - maakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010. Maaseutu ja luonto Maaseutu ja luonto maakuntakaavan keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotanto- työssäkäynti- ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttämät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, loma-asutus- ja matkailurakenne sekä puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Ympäristöministeriö on vahvistanut Maaseutu ja luonto -maakuntakaavan 14.12.2010. Taajamat ja niiden ympäristöt Maaseutu ja luonto Energiamaakuntakaava Kauppa ja merialue Suunnitteilla on käynnistää kokonaismaakuntakaavatarkastelu. Energiamaakuntakaava Kymenlaakson energiavaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita sekä ylimaakunnalliset jätteenpolttolaitokset ja merkitykseltään vähintään seudulliset jätevedenkäsittelylaitokset. Kaavassa osoitetaan myös Pyhtään 9
Kumpulan teollisuus- ja varastoalue sekä täydennetään yhdystieverkostoa Pyhtään Vastilan ja Kouvolan Raussilan alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Energiamaakuntakaavan 10.4.2014. Kauppa ja merialue Kymenlaakson kauppa ja merialue maakuntakaavassa käsitellään maakunnan vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja osoitetaan suuryksiköiden sijoittuminen. Kaupan lisäksi tarkastellaan merialueen maankäytön suunnittelun nykytila ja osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät merialueen suunnittelukokonaisuudet. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kauppa ja merialue -maakuntakaavan 26.11.2014. Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa eri-ikäisiä oikeusvaikutteisia ja oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja. Strategisessa yleiskaavatyössä tarkastellaan kaavoitettujen alueiden osalta kaavojen ajantasaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seudun tärkeimpien tavoitteiden kannalta, sekä mahdollisia voimassa olevien kaavojen muutostarpeita. Taulukko 2. Kotkan-Haminan seudun yleiskaavoja. KUNTA NIMI/ALUE TILANNE/VAHVISTAMISVUOSI Hamina Keskeisten alueiden yleiskaava 2006 (kaupunki), vahvistettu 2008 Hamina Vilniemen osayleiskaava Hyväksyntä 2015 Hamina Järvialueen osayleiskaavan muutos 2016- Hamina Hamina Hamina Hamina Mäntlahden, Pyötsaaren osayleiskaavan laajennus ja muutos Keskeisten alueiden yleiskaavan muutos Sopenvuoren alueella Summan Nuottasaari, osayleiskaavan muutos Punakalliontie Lupinlahden rannalla, osayleiskaavan muutos Hyväksyntä 2015 Hyväksyntä 2015 Hyväksyntä 2015 Hyväksyntä 2015 Hamina Pikku-Vasko, osayleiskaavan Hyväksyntä 2015 muutos Hamina Lankila, osayleiskaavan muutos Hyväksyntä 2015 Hamina Tuulivoimayleiskaava, Myllykylä Hyväksyntä 2016 Hamina Tuulivoimayleiskaava, Onkamaa Hyväksyntä 2016 Hamina Haminan länsiosan tuulivoimayleiskaava, Luonnosvaiheessa, hyväksyntä 2016 Mäyränmäki Hamina Kaupunkirantojen 2015-2016 yleissuunnitelma, tavoitteiden täsmentäminen ja suunnitelman tarkistaminen Hamina Järvialueen osayleiskaava Vahvistettu 2001 Hamina Vilniemen osayleiskaava Vahvistettu 1997 Hamina Läntisen saariston osayleiskaava Vahvistettu 1995 Hamina Läntisen saariston osayleiskaava Vahvistettu 1995 Hamina Summa-Neuvoton-Salmi-alueen Vahvistettu 1991 osayleiskaava Hamina Summa-Poitsila-alueen Vahvistettu 1990 osayleiskaava Hamina Keskisen ja itäisen saariston osayleiskaava Vahvistettu 1986 Kotka Kotka Koko kaupungin kattava yleiskaava Yleiskaavan saaristo-osan muutos 1986 (kaupunki, oikeusvaikutukseton osa) 1988 (YM hyväksyi saaristo-osan) 1992 (kaupunki), 1995 (KAS ELY) 10
Kotka Haapasaari 1995 (kaupunki), 1998 (YM) Kotka Kotkansaari 1996 (kaupunki, oikeusvaikutukseton) Kotka Kaukola-Pihkoo 1986 (kaupunki, oikeusvaikutukseton) Kotka Kaukola-Pihkoon muutos 1990 (kaupunki, oikeusvaikutukseton) Kotka Mussalo 1992 (kaupunki, oikeusvaikutukseton) Kotka Karhula 1988 (kaupunki, oikeusvaikutukseton) Kotka Otsola-Itäranta 1994 (kaupunki, oikeusvaikutukseton) Kotka Tiutinen 1989 (kaupunki, oikeusvaikutukseton) Kotka Räski 2011 (kaupunki), 2012 lainvoimainen Kotka Kymijoen eteläinen 2013 (kaupunki) osayleiskaava Kotka Kymijoen pohjoisosan 2015 (ehdotusvaiheessa) osayleiskaava Kotka Kotkan itäinen osayleiskaava, Mäyränmäki Luonnosvaiheessa, oikeusvaikutukseton Kotka Kotkansaari 2015- oikeusvaikutukseton Kotka Karhula 2015- oikeusvaikutukseton Miehikkälä Kirkonkylän yleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) Miehikkälä Rantaosayleiskaava Miehikkälä Rantaosayleiskaavan muutos Miehikkälä Muurikkalan eteläisten osien osayleiskaava Miehikkälä Savan-Valkjärven rantaosayleiskaava 2001 (kunta) kunta + ympäristökeskus vahvistanut 2008 (kunta) 2012 (kunta) 2014 (kunta) Pyhtää Heinlahden osayleiskaava 1988 (kunta) Pyhtää Kaunissaaren osayleiskaava 1991 (YM) Pyhtää Kymijoen länsihaarojen rantaalueiden osayleiskaava 1998 (YM) Pyhtää Rannikon ja saariston (YM) osayleiskaava Pyhtää Hevossaaren osayleiskaava (Ympäristökeskus vahvistanut) Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaava (YM) Pyhtää Kirkonkylän osayleiskaava 2008 (kunta) Pyhtää Keskustataajaman osayleiskaava 2012 (lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita) Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaavan muutos/volttila Ehdotusvaiheessa Pyhtää Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaavan muutos/kartanonportti Tuulivoimayleiskaavat: Mustakorpi, Heinsuo ja Purola Luonnosvaiheessa Luonnosvaiheessa Virolahti Klamilan yleiskaava 2007 (kunta) Virolahti Klamilan osayleiskaava 2013 (kunta) (koulu ja päiväkoti muutos) Virolahti Merenrantaosayleiskaava 1998 (kunta), 2000 (ympäristökeskus) Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava 1999 (kunta), 2001 (ympäristökeskus) Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava 2008 (kunta) (muutos, 1-vaihe, rekkaparkki) Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava 2011 (kunta) (muutos, 2-vaihe, Vaalimaa- Vaahterikko MRL:n 201 2 mom mukaan tullut voimaan valituksia lukuunottamatta) Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos (kortteli 200-203, Vaalimaa) 2014 (kunta) 1/2015 (lainvoimainen) Kaavat ovat oikeusvaikutteisia, ellei ohessa muuta todeta. Alueella on voimassa lukuisia asemakaavoja. 11
Kuva 4. Suunnittelutilanne. Seudullinen yleiskaava ei pääsääntöisesti tule korvaamaan ainakaan yksityiskohtaisia kaavoja. 12
Kuva 5. Ote Kymenlaakson maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (epävirallinen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmä) 13
8 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaa laadittaessa sen vaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti. Painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttää, että kaavaa laadittaessa arvioidaan vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi vaikutuksia arvioidaan suhteessa yleiskaavan tavoitteisiin. Esimerkiksi kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen on yksi keskeisistä tavoitteista, siksi vaikutuksia tullaan arvioimaan myös elinkeinoelämään, talouteen, kauppaan ja teollisuuteen. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on selvittää yleiskaavoituksen yhteydessä tehtyjen ratkaisujen merkitystä ja varmistaa hyvien valintojen tekeminen suunnittelun ja päätöksenteon yhteydessä. 9 YHTEYSTIEDOT JA TIEDOTTAMINEN Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Kotkan ja Haminan kaupungeilta, Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kunnilta, Kotkan- Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:ltä sekä kokonaissuunnitelmaa laativalta konsultilta (Ramboll Finland Oy). 14
YHTEYSTIEDOT JA TIEDOTTAMINEN Kuulutukset: Kuntien ja kaupungin internetsivut, ilmoitustaulut ja lehdet Kymen Sanomat, Ankkuri, Kaakonkulma, Pyhtään lehti ja Reimari Aineistot ovat hankkeen aikana saatavilla ja tutustuttavissa seudun yhteisillä sivuilla www.kotkahamina.fi/vaikuta, joille on pääsy myös kuntien internet-sivuilta. Kuntien postiosoitteet: Kotkan kaupunki: PL 205, 48101 KOTKA Haminan kaupunki: PL 70, 49401 HAMINA Pyhtään kunta: Siltakyläntie 175, 49220 SILTAKYLÄ Virolahden ja Miehikkälän kunnat: PL 14, 49900 VIROLAHTI Kuntien e-mail-osoitteet: Kotkan kaupunki: kirjaamo@kotka.fi Haminan kaupunki: kirjaamo@hamina.fi Pyhtään kunta: kirjaamo@pyhtaa.fi Virolahden ja Miehikkälän kunnat: kirjaamo@virolahti.fi 15
Yhteyshenkilöt Kotkan kaupunki/markku Hannonen p. 0400 760 284, markku.hannonen@kotka.fi Haminan kaupunki/vesa Pohjola p. 040 556 4260, vesa.pohjola@hamina.fi Pyhtään kunta/pirjo Kopra p. 040 832 1321, pirjo.kopra@pyhtaa.fi Virolahden ja Miehikkälän kunnat/markku Uski p. 050 389 2150, markku.uski@virolahti.fi Cursor Oy/Pauli Korkiakoski p. 040 190 2577, pauli.korkiakoski@cursor.fi Ramboll Finland Oy (suunnitelmaa laativa konsultti) Pasi Rajala ja Iris Broman p. * 020 755 611 e-mail: etunimi.sukunimi@ramboll.fi www.ramboll.fi LÄHTEET: Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Kymenlaakson maakuntakaava Ympäristöhallinto 2015. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu (www.ymparisto.fi) Pohjakartat (ellei toisin mainittu): Maanmittauslaitos 2015. Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot (https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta) 16