Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus työväline

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Hankejohtaja Anne Niska

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Minimitietosisällön määrittely kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Sähköisen hyvinvointikertomus hyvinvointiklinikalla

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Tiedolla johtamisen työkalu. Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Hyvän elämän edistäminen

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Sisäinen turvallisuus

Alueellinen hyvinvointikertomus kuntien ja maakuntien yhdyspintojen tukipylväänä

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Marika Ahola, tiedontuotannon koordinaattori, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Marko Palmgren, verkostojohtaja, Lapin liitto

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueen toimenpiteitä Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanossa

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

TerPS kehittää ja pilotoi:

Vuosittainen raportti

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvointitiedolla johtamisen ABC - Onnistumisen avaimet

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

Tulevaisuuden johdon raportointia Sähköinen hyvinvointikertomus Vaikutusten ennakkoarviointi

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Tampere

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

klo Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla


Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto Sisäministeriö Pl Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

Ajankohtaista Kulttuuri TEA -hankkeesta

Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen ja vuosittaisen raportin valmistelu kunnassa

Hyvinvointikertomus ja kirjastot - kirjastot hyvinvointia edistämässä

Transkriptio:

Rovaniemi 6.6.2014 Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 1

Hyvinvointitieto ja -indikaattorit Version 0.3 indikaattoripakettien kehittäminen Indikaattoreiden tulkinnasta Version 0.3 indikaattoriosion esittely Ryhmätyö 2

Hyvinvointitieto ja indikaattorit Suvi Parikka, tutkija ja Tuija Martelin, tutkimuspäällikkö Hyvinvointi- ja terveyserot yksikkö Yhdessä oppien, tietä raivaten -seminaari 5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013

Indikaattori? Tilastollinen tunnusluku tiivistää monimutkaistakin tietoa kuvaa ilmiön tilaa ja muutoksia, esim. suhdeluku (tupakoi päivittäin, % 8.-9. lk oppilaista) indeksi = luku, jonka arvot skaalattu tietylle välille (gini-kerroin) keskiarvo (keskimääräinen hoitoaika) jne. Useimmiten toiveena on, että mahdollistaa vertailun ajassa ja alueiden kesken 5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013

Indikaattorin käyttäjän hyvä tietää Miten indikaattoritieto on kerätty? Mikä on se ilmiö, jota indikaattori kuvaa? Kuvaako indikaattori ilmiötä luotettavasti? Millaisia tulkintoja ilmiöstä voidaan indikaattorin avulla tehdä? Mistä se kertoo? 5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013

Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT TUTKIMUKSET HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta AINEISTOJEN YHDISTELYT - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN Koskinen 2008 (muokattu) 5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013

5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013

Palvelujen vaikuttavuus Terveys/hyvinvointi 12.5.2010 Ismo Linnosmaa, Jutta Järvelin/ THL, CHESS Terveys/hyvinvointi palvelun kanssa VAIKUTTAVUUS Terveys/hyvinvointi ilman palvelua Sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelu aika 5.02.2013 THL/Jutta Järvelin 8

9

Kuntien yksilöllisyys Sotepainotteisuudesta poikkitoiminnallisuuteen 40-70 perusindikaattoria 10

Voi kuinka pieninä palasina ovatkaan indikaattorini maailmalla! Indikaattoriviidakko: Mikä tarpeellista, mikä ei? 11

Indikaattoriviidakossa aukkoja: Puuttuu indikaattoreita, erityisesti kuntakohtaisia ja erityisesti pienistä kunnista 12

Kuntakohtainen indikaattori Sotkanetissä Kuntakohtainen indikaattori, ei Sotkanetissä, mutta ladattavissa kertomukseen Kuntakohtainen indikaattori, ei ladattavissa valtakunnallisesti, mutta kunta voi lisätä itse Valtakunnallinen tai alueellinen indikaattori, ei kuntakohtaisena On vain idea indikaattorista, tietoa ei tuoteta ainakaan valtakunnallisesti 13

Yhden perusindikaattorin valinta tuntuu mahdottomalta ei kuvaa kattavasti koko ilmiötä 14

Hyvinvointi-ilmiöiden moninaisuus johtaa helposti loputtomaan keskusteluun. Jos vaaditaan kaikkien keskeisten hyvinvointi-ilmiöiden ottamista mukaan, tehtävä osoittautuu pian mahdottomaksi. Kun hyvinvoinnin sisältö ymmärrettiin laajasti, indikaattorilistaa laajennettiin, jotta kaikki hyvinvoinnin osa-alueet tulisi kuvattua kattavasti. Tällöin indikaattorilista paisuu valtavaksi. (Perttilä ym. 2004, 46-47: Kursivoitu teksti on TerPS2-hankkeen lisäys.) 15

Rajaus puolestaan johtaa väistämättä ristiriitaan käsitekeskustelun kanssa. Valmiina oleva tieto kattaa vain osan hyvinvoinnin tärkeäksi koetuista ulottuvuuksista. Tämä ongelma tulisi kuitenkin hyväksyä, koska muuten prosessi pysähtyy helposti tiedonkeruuvaiheeseen liian pitkäksi ajaksi. (Perttilä ym. 2004, 46-47: Kursivoitu teksti on TerPS2-hankkeen lisäys.) 16

Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky 2. KAIKKI IKÄRYHMÄT 3. LAPSET, VARHAISNUORET & LAPSIPERHEET E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo J. Kuntalaisten palvelut 1. KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA 4. NUORET JA NUORET AIKUISET 5. TYÖIKÄISET 6. IKÄIHMISET 17

Laaja hyvinvointikertomus Vuosittainen raportti Indikaattoreita, - jotka mittaavat vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä - joissa näkyvä muutos vie pidempään kuin vuoden - joista ei kerätä tietoja vuosittain Vertaa viimeisintä arvoa viiden vuoden takaiseen arvoon Indikaattoreita, - jotka mittaavat vaikuttavuutta - jotka reagoivat muutoksiin nopeasti - joista kerätään tietoja vuosittain tai reaaliajassa - joita saadaan omista tietojärjestelmistä Vertaa viimeisintä arvoa vuoden takaiseen arvoon 17.6.2014 Page 18

Edellä mainittujen erojen vuoksi valtuustokausittaisen kertomuksen ja vuosittaisen raportoinnin työvälineet voisivat sisältää jo lähtökohtaisesti erilaiset indikaattoripaketit. Valtakunnallisten tietokantojen kautta vuosittaisen raportin edellyttämää indikaattoritietoa on kuitenkin vielä varsin vähän saatavilla tai se on saatavissa vuosittaista raportointia ajatellen liian suurella viiveellä. Tämän vuoksi työvälineessä valmiina olevat indikaattoripaketit vastaavat tällä hetkellä paremmin laajan hyvinvointikertomuksen kuin vuosittaisen raportin indikaattorivaatimuksiin. Toiveena on, että valtakunnalliset tietojärjestelmät pystyvät tulevaisuudessa tuottamaan nykyistä paremmin lähes reaaliaikaista tietoa vuosittaista raportointia varten pitkällä aikavälillä reagoivia indikaattoreita kehitetään laajoja hyvinvointikertomuksia varten.

Kunnat päättävät itse, millaista tietoa ne voivat ja haluavat vuosittaisissa raporteissa käyttää. Osa kunnista käyttänee alussa samoja indikaattoreita kuin laajassa hyvinvointikertomuksessa. Koska vuosittaisessa raportoinnissa kuitenkin korostuu kunnan oman, reaaliaikaisemman hyvinvointitiedon hyödyntäminen, TerPS2-hanke ja Kuntaliitto suosittelevat kuntia lisäämään itse näitä tietoja vuosittaisiin raportteihin, tässä vaiheessa manuaalisesti. Nämä indikaattorit voivat liittyä esimerkiksi laajassa kertomuksessa asetettuihin hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin: Onko vuosittainen kehitys niihin nähden myönteistä vai kielteistä ja mitä muutoksia vuoden aikana tapahtuu/ on tapahtunut?

Sisäinen arviointitieto osaksi hyvinvointikertomuksen vuosiraportointia Tietojärjestelmät eri tarkoituksissa henkilökohtaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät työryhmien tietojärjestelmät organisaation tietojärjestelmät organisaatioiden väliset tietojärjestelmät kansalliset tietojärjestelmät alueelliset tietojärjestelmät 21

Valtuutetut Sanalliset yhteenvedot Tietoa siirtyy Hyvinvointiryhmän jäsenet Perusindikaattorit Tietoa siirtyy Teemakohtaiset indikaattorit Asiantuntijat Syventävän tiedon indikaattorit? 22

23

Kaikkien hallinnonalojen valtakunnalliset asiantuntijaym. organisaatiot TUKIJÄRJESTELMÄ: Valtakunta Alue Kunta 24

Kokonaiskuvan luominen kunnan hyvinvointitilanteesta on vaativa tehtävä. Vaikeus syntyy ilmiön moniulotteisuudesta ja moniarvoisuudesta sekä hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden moniselitteisyydestä. Ilmiötä kuvaavien tunnuslukujen taakse kätkeytyy paikallisia selityksiä ja toimintakäytännöistä johtuvia eroavuuksia. Vain paikallisilla asiantuntijoilla on ymmärrystä tulkita lukujen ja kuvausten taakse kätkeytyvä hiljainen tieto. Tämä tieto on tuotava yhteiseen keskusteluun suunnittelutilanteissa. (Perttilä ym. 2004, 15) 25

Kertomuksen valmisteluprosessin merkitys oppimisprosessina ja sitoutumisen vahvistajana tuli selvästi esiin. Kertomuksen laatimisen myötä tuleva vuoropuhelu eri sektoreiden välillä ja siitä seuraava oppimisprosessi olivat tärkeitä. Pilottikunnissa haastatellut viranhaltijat pitivät valmisteluprosessia yhtä tärkeänä kuin valmista lopputuotetta. (Perttilä ym. 2004, 15) 26

Hyvinvointikertomus sisältää tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä alueen mahdollisuuksista kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen Lähtökohtana on, että hyvinvointikertomuksen johtopäätökset toimivat kunnan strategisen suunnittelun perustana Tiedot kerätään väestöryhmittäin, mikä mahdollistaa tarvittavien toimien kohdentamisen TerPS2 - SH - 2013-2014 27

Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 28

Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. Mutta luotan siihen, että tulkitaan ne, joista jotakin älytään. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 29

Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. Mutta luotan siihen, että tulkitaan ne, joista jotakin älytään. Seuraavana vuonna on jo ehkä ymmärrystä enemmän niiden indikaattoreiden osalta, joista ei ekalla kerralla mitään älytty. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 30