Talouden ennustaminen

Talouden ennustaminen

KUKA KAIPAA EPÄTARKKOJA ENNUSTEITA? Vain yllätykset ovat varmoja varaudu siis Älä perusta suunnitelmiasi talousennusteisiin kukaan ei tiedä tulevaa Talousuutisointi antaa usein vääriä mielikuvia

Inhimillinen toiminta edellyttää tulevaisuuden suunnittelua sitä ennusteet yrittävät palvella Tulevaisuutta koskevat päätökset vaativat jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä ajatellaan tapahtuvan Käsitys voi olla epävarma ja osoittautuu ehkä myöhemmin virheelliseksi Päätöksentekijöiden on ymmärrettävä tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ja sen vuoksi myös piste-ennusteisiin liittyvä epävarmuus Epävarmuus voidaan voittaa varautumalla (sekä heikkoihin että hyviin tulemiin) Sota Armeija; Pula Varastot; Tulipalo Palokunta; Onnettomuus tai vahinko Vakuutus; Sade Sateenvarjo; Myöhästyminen Aikainen lähtö; Työttömyys Säästäminen; Ikääntyminen Eläke Jokainen tekee ennusteita päivittäin enempiä sitä tiedostamatta

Suomen talous on aikaisemmin kasvanut EU:ta nopeammin nyt olemme alisuoriutuja GDP growth in Finland and EU (1996-2014) and forecasts for 2015-2018 8 6 4 2 0-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5-2 -4-6 -8-10

Joskus talouden kasvuodotukset muuttuvat oleellisesti 40 Eurozone GDP Growth Probabilities for 2012 (ECB) 35 30 25 20 15 10 5 0 <-1.0%-1.0 to --0.5 to - 0.6% 0.1% 0.0 to 0.4% 0.5 to 0.9% 1.0 to 1.4% 1.5 to 1.9% 2.0 to 2.4% 2.5 to 2.9% 3.0 to 3.4% 3.5 to 3.9% >4.0% 2011 Q1 2011 Q3 2012 Q1

Vuotta 2016 koskevat ennusteet paranivat vuoden 2015 aikana

Vuonna 2017 euroalueen uskotaan yltävän 30% todennäköisyydellä ainakin 2% talouskasvuun

Kukaan ei tiedä tulevaa älä luota ennusteisiin vaan varaudu sekä heikomman että paremman varalta 114 EU GDP scenarios (2010 = 100) Index 112 110 108 106 104 102 100 98 96 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Baseline Strong Weak Awful

Esimerkki skenaarioista GDP CPI Unemployment rate Strong Basic Weak Awful Strong Basic Weak Awful Strong Basic Weak Awful Euro area 2014 0.9 0.9 0.9 0.9 0.4 0.4 0.4 0.4 11.6 11.6 11.6 11.6 2015 1.5 1.5 1.5 1.4 0.1 0.1 0.1 0.1 11.0 11.1 11.2 11.2 2016 1.9 1.7 0.1-0.7 1.4 1.1 0.5 0.2 9.8 10.5 11.4 12.0 2017 1.9 1.7-0.3-1.3 2.0 1.6 0.5 0.0 9.0 9.9 12.0 13.5 2018 1.7 1.5 0.9 0.5 2.2 1.8 0.5 0.2 8.7 9.4 11.8 13.5 Finland 2014-0.4-0.4-0.4-0.4 1.0 1.0 1.0 1.0 8.7 8.7 8.7 8.7 2015 0.0-0.2-0.3-0.4-0.2-0.2-0.2-0.2 9.5 9.5 9.5 9.5 2016 1.5 0.5-1.0-1.5 1.2 0.8 0.3 0.2 9.4 10.0 10.4 11.0 2017 1.5 0.7-1.0-2.5 1.5 1.0 0.2-0.5 9.0 10.3 11.6 12.8 2018 1.5 1.0 0.5 0.5 1.7 1.2 0.3-0.2 8.7 10.2 12.0 13.0 Sweden 2014 2.3 2.3 2.3 2.3-0.2-0.2-0.2-0.2 7.9 7.9 7.9 7.9 2015 3.8 3.7 3.6 3.6 0.0 0.0 0.0 0.0 7.4 7.4 7.4 7.5 2016 4.2 3.8 1.5 1.0 1.7 1.2 0.7 0.4 6.5 6.9 7.7 8.1 2017 2.8 2.4 0.8-0.7 2.2 1.8 0.5 0.2 6.0 7.0 8.5 9.5 2018 2.5 2.2 1.5 1.0 2.0 1.7 1.0 0.5 6.0 7.2 8.5 9.8 Denmark 2014 1.3 1.3 1.3 1.3 0.6 0.6 0.6 0.6 5.0 5.0 5.0 5.0 2015 1.5 1.4 1.4 1.3 0.5 0.5 0.5 0.5 4.5 4.6 4.6 4.6 2016 2.0 1.7 0.1-0.6 1.5 1.1 0.5 0.0 3.9 4.0 5.2 5.4 2017 2.2 1.9-0.5-1.0 2.3 1.9 0.7 0.0 3.5 3.6 5.8 6.2 2018 1.9 1.7 0.8 0.5 2.3 1.9 0.7 0.5 3.3 3.5 5.9 6.4 Norway 2014 2.3 2.3 2.3 2.3 2.0 2.0 2.0 2.0 3.5 3.5 3.5 3.5 2015 1.5 1.4 1.4 1.3 2.2 2.2 2.2 2.2 4.4 4.4 4.4 4.4 2016 1.8 1.4 0.8 0.2 2.7 2.4 1.4 1.1 4.5 4.8 5.1 5.5 2017 2.0 1.7 0.5-0.5 2.5 1.5 1.0 0.5 4.5 4.9 5.6 6.8 2018 2.0 1.5 1.0 1.0 2.5 1.5 1.0 0.7 4.5 4.9 5.6 7.0

Vienti romahti? 6500 TAVARAVIENNIN ARVO (Miljoonaa euroa) 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KP Trendi

Työttömyys räjähti? Työttömyysaste, % 11 11 10 10 9 9 8 8 7 7 6 6 5 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 5 Trendi Kausipuhdistettu 13

Varo uutisia 12 kuukauden muutoksista tulkinnat voivat olla aivan pielessä 115 Muutos vuotta aiemmasta ei aina kerro suunnasta 115 110 110 105 105 100 100 95 95 90 90 85 A B C D E F G H I J K L 85

KAIKKI TARVITSEVAT ENNUSTEITA EPÄVARMOJAKIN! Varaudu yllätyksiin ne ovat varmoja Älä pohjaa suunnitelmiasi talousennusteisiin kukaan ei tiedä tulevaa Käytä omaa järkeä, kun seuraat talousuutisia

Päätavoite on ennustaa Kansantalouden tilinpidon sisältö seuraavat 2-3 vuotta eteenpäin Talousennuste on paljon enemmän kuin BKT:n kasvuarvio Oleellista on kertoa hyvä tarina Siitä, mitä taloudessa tapahtuu Tarina, jota ennustenumerot tukevat Jokainen talousennustaja tietää, että hän on todennäköisesti ainakin vähän väärässä

BKT on eräänlainen myyntikate liikevaihdosta vähennetään ostot (mutta ei palkkoja) Välituotekäyttö, tuotantopanokset, raaka-aineet, muut ostot Arvonlisä Tuotos eli liikevaihto

Mikä BKT? Kolme tapaa Tuotoksen kautta: arvonlisäysten summa Tulojen kautta: tulonjako (palkat, voitot) Loppukäytön kautta: BKT = (Vienti Tuonti) + Kulutus + Investoinnit Käypähintainen Arvo Käytetään laskettaessa velka- ja alijäämäsuhteita sekä BKT/asukas lukuja Kiinteähintainen Volyymi saadaan deflatoimalla käypähintaiset erät Tästä saadaan talouden kasvuluvut BKT:n deflaattori BKT:n hintaindeksi Saadaan alaerien hintaindeksien painotettuna keskiarvona 18 2/23/2016

Nimellinen ja reaalinen kasvu Arvo = Määrä x Hinta Nimellinen kasvu: = Arvon muutos Määrän muutos + Hinnan muutos Määrä = Volyymi = Arvo/Hinta Reaalinen kasvu: = Määrän muutos Arvon muutos Hinnan muutos 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 BKT:n arvon muutosten lähteet, %-yksikköä 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 BKT:n hinta BKT:n määrä BKT:n arvo 19 21.3.2013

Talousennuste on paljon enemmän kuin pelkkä BKT:n kasvuarvio Uskottava tarina on kaikkein tärkein Mitä tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella? Mistä talouskasvu tulee ulkomaankaupasta vai kotimaisesta kysynnästä? Onko erityisiä ongelmia? Entä ilmeisiä epätasapainoja? Millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Ennustenumeroiden täytyy summautua oikein yhteen Huoltotaseen erät Arvot, määrät, hinnat määriä ja hintoja ennustetaan Toimialoittain, hyödykeryhmittäin Työttömyysaste, kuluttajahinnat, ansiotaso, vaihtotase Sektorikohtaiset tulot, tulojen käyttö ja rahoitusylijäämät 20 2/23/2016

Keskeiset ennusteet Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2012 (mrd EUR) 2013 2014E 2015E 2016E 2017E Yksityinen kulutus 109-0.3 0.5 0.4 0.3 0.4 Julkinen kulutus 49 0.8-0.2-0.2-0.2-0.3 Investoinnit 44-5.2-3.3-2.3 1.6 2.9 Varastojen muutos* 0-0.4 0.4-0.5 0.1-0.3 Vienti 79 1.1-0.7-1.4 2.2 2.4 Tuonti 82 0.0 0.0-2.9 2.2 1.8 BKT -1.1-0.4-0.2 0.5 0.7 Nimellinen BKT, mrd EUR 199.8 202.7 205.2 208.4 212.4 215.8 Työttömyysaste, % 8.2 8.7 9.5 10.0 10.3 Teollisuustuotanto -0.6-0.3-1.5 1.0 1.5 Kuluttajahinnat 1.5 1.0-0.2 0.8 1.0 Ansiotaso 2.1 1.4 1.2 0.8 0.7 Vaihtotase, mrd EUR -3.6-4.5-2.0-0.2-0.3 - % BKT:sta -1.8-2.2-1.0-0.1-0.1 Kauppatase, mrd EUR 0.2 0.9 2.9 4.1 3.9 - % BKT:sta 0.1 0.5 1.4 1.9 1.8 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR -5.1-6.8-6.7-6.5-6.3 - % BKT:sta -2.5-3.3-3.2-3.1-2.9 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 112.7 121.1 130.2 139.1 147.6 - % BKT:sta 55.6 59.0 62.5 65.5 68.4 21

Ennusteurilla varmistetaan, että kasvuennusteet ovat mielekkäitä Ennusteet ilmaistaan usein vuotuisina muutosprosentteina Vuotuiset kasvuprosentit voivat johtaa pahasti harhaan Plusmerkkinen kasvuennuste ei aina tarkoita, että edessä on nousua Miinusmerkkinen kasvuennuste ei aina tarkoita, että edessä on laskua Neljännesvuosiurat hyvin tärkeitä Vanha ennusteura on usein seuraavan lähtökohta kertoo onko oltu väärässä Seurannan tehtävänä on kertoa, mikä on lähtötilanne se ei ole aina helppoa ja mihin suuntaan vanhaa ennustetta korjataan 112 110 108 106 104 102 100 BKT MARKKINAHINTAAN, 2005 = 100 (KP, KIINTEIN VUODEN 2010 HINNOIN) 98 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 22 2/23/2016

Kasvuperintö on joskus suuri, joskus miinusmerkkinen 108 BKT (2010 = 100), TALOUSKASVU JA KASVUPERINTÖ 106 1.7 0.7 104 102 100 98 4.1 5.1 1.2-8.3-1.8 3.0 2.6 0.1 2.0-1.4-1.1-0.0-1.2-0.4-0.1 96 0.7 0.2 94 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Oikeat vastaukset eli tilastohistoria tarkentuu monta vuotta

Kansantalouden tilinpito kuvaa mennyttä se ei riitä pitämään kärryillä siitä, mitä tapahtuu juuri nyt Kansantalouden tilinpidon luvut ovat vuositietoja tai parhaimmillaankin neljännesvuositietoja ne päivittyvät verraten harvoin (3 kk välein) Kuukausitilastojen avulla yritetään päästä kiinni meneillään olevaan neljännekseen, josta vielä ei ole olemassa neljännesvuositason tietoja Enemmän ajan tasalla oleva materiaali voi poiketa paljon siitä mitä ennustetaan Usein seurataan kuukausitilastoja, mutta ennustetaan viime kädessä vuositilastoja ja kumpikin tarkentuu ajan myötä Teollisuustuotanto, vienti ja tuonti, kaupan myynti, kuluttajahinnat Ennakoivilla indikaattoreilla (esim. kyselyt, barometrit, muut luottamusmittarit) voidaan yrittää ottaa kiinni seuraavan neljänneksen kehitystä Finanssimarkkinainformaatio Vaaditaan hyvää ymmärrystä erilaisten tilastojen sisällöistä ja siitä, miten sisällöt vastaavat toisiaan 25 2/23/2016

Kuukausi-indikaattoreilla päästään nopeasti kiinni BKT:n palasiin ja voidaan miettiä kuluvaa vuosineljännestä GDP Manufacturing Services Trade Construction Manufacturing PMI New orders Industrial output World outlook Services PMI Confidence elsewhere New orders Turnover Retail sales Car registrations Consumer confidence Turnover Confidence in general Permits and starts Housing and other 26 2/23/2016

MAAILMANTALOUS PARANTAA Kiihdytys vie maailmantalouden 3½ prosentin normivauhtiin Elpyminen etenee kehittyneissä talouksissa Osa keskuspankeista alkaa vaihtaa korkojen noston linjalle Maailmankauppa on pinteessä nousu ei perustu teollisuuteen

Maailmankaupan kasvu on pysähtynyt

Maailmankauppa ennakoi globaalia teollisuutta

Maailmantalouden nousu perustuu tällä kertaa vähemmän teollisuuteen ja investointeihin

Kehittyvien talouksien teollisuuden näkymät ovat edelleen vaisut

Euroalueen kotimainen kysyntä parantaa kulutuksen vedolla investoinnit ovat vielä heikot 32 23.2.2016

Keskuspankkien tiet eroavat

Mikä voi mennä toisin? Ennusteet ylitetään Ennusteet alitetaan Fed nostaa korkoja vähemmän Kasvu kiihtyy raaka-aineita tuottavissa maissa enemmän Kiina yllättää kasvuodotukset on leikattu liian mataliksi Euroalueen kasvu kiihtyy odotuksia enemmän Rakenneuudistuksia saadaan kunnolla liikkeelle (Ranska, Italia, Intia, Brasilia) Kehittyvien talouksien alamäki jatkuu Väärin mitoitetut odotukset Fedin toimista luovat epävarmuutta finanssimarkkinoille Epävarmuus kasvaa Euroopassa (esim. terrorismin vuoksi) EU:ssa on suuria erimielisyyksiä isoissa kysymyksissä (esim. pakolaiset) Geopoliittiset jännitteet kasvavat

Miten Suomi-ennusteen tekeminen etenee? Lähtötilanne ja lähiajan näkymät mistä lähdetään, mihin ollaan menossa? Ollaanko samaa mieltä kuin tilastot? Esimerkiksi työmarkkinoiden suunnasta? Jotain pitää päättää: Eksogeenisten muuttujien arvot Kansainvälinen talous sanelee viennin Ansiotason muutos tulee tulosopimusten kautta, eläkkeet taitetusta indeksistä Syötetään eksogeeniset malliin tai mallikehikkoon sitten leikitään ja iteroidaan Palkat, työllisyys, tulonsiirrot, omaisuustulot ja verot päästään kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, kulutukseen ja säästämiseen Investoinnit suhdannevaiheen mukaan; investointiasteen pitää olla mielekäs Asuinrakennusinvestointien pitää tuottaa uskottava kotitalouksien velkaantuminen Talouskasvun ja työllisyyden täytyy tuottaa mielekäs työn tuottavuuden muutos Talouden eri sektoreiden rahoitusylijäämät summautuvat vaihtotaseeksi 35 2/23/2016

ELINTAPAREMONTIN PAIKKA Ero Suomen ja muun läntisen maailman välillä levenee lisää Rakenteelliset uudistukset on toteutettava viipymättä Sisäinen devalvaatio on alkanut sitä ei saa pysäyttää Vienti piristyy vain vähän kasvu pysyy hitaana Investoinnit, työllisyys ja kulutus kompastelevat

Ero muun maailman ja Suomen välillä on hätkähdyttävä ja se kasvaa lisää

Sisäinen devalvaatio on alkanut eikä sitä saa pysäyttää

Maailmankauppa antaa karkeat suuntaviivat myös Suomen viennille 39 2/23/2016

Viennin maantieteellinen jakauma on tärkeä tärkeimpien kauppakumppaneiden tuonti ei kasva 40 2/23/2016

Euro tukee vientiä vain valikoidusti ja vähän

Tehdasteollisuuden uusien tilauksien suunta on yhä epäselvä 42 2/23/2016

Yksityiseen kulutukseen päästään kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kautta Otettava huomioon mm. ansiotaso, työllisyys, tulonsiirrot, omaisuustulot ja verot Kotitalouksien säästämisasteen ja velkaantumisen on oltava mielekkäitä Hyödykeryhmittäiset ennusteet summautuvat ennusteurat järkevät Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti 43 2/23/2016

Suomen viennin rakenne on nykyoloissa haastava

Välituotteiden vientiä ajaa globaalin teollisuuden kehitys

Investointien odotetaan piristyvän Euroopassa, mutta ei ole vaan vielä liikahtanut

Vähittäiskaupan näkymät ovat epäselvät 106 VÄHITTÄISKAUPPA (PL. MOOTTORIAJONEUVOT) - MYYNNIN MÄÄRÄ, 2010 = 100 104 102 100 98 96 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Virallinen trendi Trendi (X12)

Öljyn halpeneminen näkyy verojen vuoksi vain osittain kuluttajan bensalaskussa

Yksityinen kulutus pysyy vaisuna, kun vauhdittajat puuttuvat

Viennin heikkous povaa kone-ja laiteinvestointien lykkääntymistä

Yksityisten investointien määrä on matalin noin 15 vuoteen

Rakennusluvat tipahtivat marraskuussa nousevaa trendiä se ei kuitenkaan vielä kääntänyt 1600 1400 1200 1000 ASUINRAKENTAMINEN Myönnetyt rakennusluvat, 1000 m3 140 130 120 110 100 90 Uudisrakentamisen volyymi-indeksi, 2005=100, kp 800 600 400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuinrakentaminen, kausipuhd. Trendi Lähde: Tilastokeskus, omat laskelmat 80 70 60 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Asuin Muu Lähde: Tilastokeskus

Asuntolainojen nostot ovat jälleen kohoamassa 4500 4000 3500 3000 Kotitalouksien uudet asuntolainat, milj. euroa Nostetut asuntolainat, kausipuhd. Uudet asuntolainasopimukset, kausipuhd. Uudet asuntolainasopimukset, trendi Nostetut asuntolainat, trendi 4500 4000 3500 3000 2500 2500 2000 2000 1500 1500 1000 1000 500 Lähde: Suomen Pankki, omat laskelmat 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 500 0

Asuntokauppa kävi loppuvuonna jälleen vaisusti 120 Asuntokauppojen määrä, alueelliset trendit ka = 100 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa PKS Muu Suomi

Asuntomarkkinakello sen kertoo ei ole kuplaa

Vaihtotase saadaan alataseiden summana Kauppatase tavaroiden viennin ja tuonnin määrät + hinnat Palvelutase palveluiden viennin määrät ja hinnat Tuotannontekijäkorvausten tase palkat, osingot, korot ja suorien sijoitusten kotiutetut voitot Tulonsiirtojen tase EU-maksut ja muut tulonsiirrot Kaikki sektorit mukana yksityinen ja julkinen

Vaihtotase on myös talouden sektoreiden rahoitusylijäämien summa Rahoitusylijäämä Säästö Bruttoinvestoinnit Poistot Varastot (muutos) Pääomansiirrot Kaikki sektorit Yritykset Rah. ja vak. lait. Julkinen sektori Kotitaloudet NPISH Kaikkien palikoiden täytyy summautua koko taloudeksi

Valtion ja kuntien rahoitusalijäämä säilyy suurena 58

ELINTAPAREMONTIN PAIKKA Ero Suomen ja muun läntisen maailman välillä levenee lisää Rakenteelliset uudistukset on toteutettava viipymättä Sisäinen devalvaatio on alkanut sitä ei saa pysäyttää Vienti piristyy vain vähän kasvu pysyy hitaana Investoinnit, työllisyys ja kulutus kompastelevat

e-marketsnexus ajankohtaisia analyyseja ja uusinta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi Tuorein tutkimus osoitteessa http://nexus.nordea.com Tutkimuksen sivuilta löytyy mm. Aamukatsaus Navigaattori Talousennuste Blogit Tilastokommentit Pohjoismaisilla kielillä ja englanniksi myös mobiililaitteille optimoituna Seuraa meitä Twitterissä @NordeaMarkets @AkiKangasharju @PasiSSorjonen @JanVonGerich @Jhahtela @OlliKarkkainen 60

Kiitos!

Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Marketstoimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus-tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito-tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Kiitos! Pasi Sorjonen Ekonomisti Global Macro +358 9 165 59942 pasi.sorjonen@nordea.com Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa.