SOTE loppuraportti 23.08.2013

1 SOTE loppuraportti 23.08.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU KONTIOLAHTI LIPERI OUTOKUMPU POLVIJÄRVI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI I Nykytilan kuvausta II Strategisista linjauksista ja palvelutarpeiden ennakoinnista vuonna 2030 Työryhmä Kuosmanen Pekka, sosiaali- ja terveysjohtaja, Joensuu, puheenjohtaja Naukkarinen Eeva- Liisa, sosiaali- ja terveysjohtaja, Liperi Honkavaara Matti, ylilääkäri, Liperi/Outokumpu Huikuri Satu, tilaajajohtaja, Joensuu Päivinen Katriina, tilaajajohtaja, Kontiolahti Mönttinen Raili, johtava lääkäri, Polvijärvi Kiviniemi Tuula, kehittämisasiantuntija, Joensuu, sihteeri

2 1 JOHDANTO... 3 I VAIHE... 3 2 TOIMIALAN NYKYTILAKUVAUS KUNNITTAIN... 3 2.1 Toimialan kokonaisorganisaatio ja johtamisjärjestelmä... 3 2.2 Tulosyksiköittäin / palvelualueittain / palveluittain... 4 2.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö... 4 2.2.2 Kustannukset / tilinpäätös 2012... 5 2.2.3 Palvelurakenne... 5 2.2.4 Palvelujen järjestämistapa... 8 2.2.5 Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon palvelujen peittävyys ja hoitopäivähinta sekä säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaat... 8 3 NYKYTILAN YHTEENVETOA... 9 II VAIHE... 11 4 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN KESKEISISTÄ PERIAATTEISTA... 11 5 ORGANISAATIOMUUTOKSISTA 1.1.2014... 12 6 LÄHITULEVAISUUDEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSISTA... 12 7 MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET VÄESTÖENNUSTEISSA JA VÄESTÖLLISESSÄ HUOLTOSUHDE-ENNUSTEESSA VUONNA 2030... 13 9 PALVELUTARPEET, LÄHIPALVELUT JA PALVELURAKENNE... 19 9.1 Uuden kunnan palvelutarpeet... 19 9.2 Lähipalvelut... 19 9.3 Yhteenvetoa palvelurakenteesta ja -verkosta... 22 9.4 Pohdintoja palvelurakenteesta, asiakaslähtöisyydestä, henkilöstöstä ja palvelujen järjestämisestä nykyisellä kuntajaolla tai yhtenä kuntana... 24 10 YHDEN KUNNAN MAHDOLLISUUKSISTA TOIMINNAN TEHOSTAMISEEN, SÄÄSTÖJEN SYNTYMISEEN, PÄÄLLEKKÄISTEN INVESTOINTIEN VÄLTTÄMISEEN... 25 LÄHTEITÄ... 29 LIITTEET... 31

3 1 JOHDANTO Tämä raportti on Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi erityisen kuntajakoselvityksen sosiaali- ja terveystoimen työryhmän loppuraportti. Työryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa ajalla 8.5. 20.8.2013. Sosiaali- ja terveystoimea koskeva selvitys on jaettu kahteen osaan. I vaihe kuvaa nykytilaa ja II vaihe ennakointia tulevista tarpeista siten kuin se kuntajakoselvittäjän toimeksiannossa kuntajohtajien asettamille työryhmille on kirjattu 30.4.2013. Työryhmän tulee tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen nykytilan kuvaus sekä ennakointi tulevista tarpeista. Työryhmän tulee erityisesti ottaa huomioon kuntien palvelutarpeiden, palvelujen tuottamistapojen ja henkilöstön rekrytoinnin muutokset väestön rakenteen muuttuessa. Tarkastelun tulee sisältää selvitys siitä, miten palvelujen järjestäminen toteutettaisiin tulevaisuudessa nykyisellä kuntajaolla tai mikäli selvitysalue olisi yhtenä kuntana (Kuntamaisema-aineisto?). Huom! Sotelinjaukset Kataisen asettamalta työryhmältä 15.5.2013. I VAIHE 2 TOIMIALAN NYKYTILAKUVAUS KUNNITTAIN 2.1 Toimialan kokonaisorganisaatio ja johtamisjärjestelmä Joensuu (vastuukunta) Kontiolahti Liperi (vastuukunta) Outokumpu Polvijärvi Kaupungin/kunnanvaltuusto Kaupungin/kunnanhallitus Kaupungin/kunnanvaltuusto Kaupungin/kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tilaajajaosto ( 7 jäsentä) 5 Joensuu / 2 Kontiolahti sosiaali- ja terveyslautakunta 11 jäsentä (9 Joensuusta, 2 Kontiolahdelta): esittelijä: sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaali- ja terveyslautakunta/yhteislautakunta 13 jäsentä ( 7 Liperistä, 6 Outokummusta), kunnan- ja kaupunginhallitusten edustajat: esittelijä: sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaali- ja terveyslautakunta (9 jäsentä + kunnanhallituksen edustus); esittelijä: johtava lääkäri Joensuu ja Kontiolahti (JOKOsote) muodostivat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen 1.1.2013 alkaen Joensuu vastuukuntana. Molemmissa on oma sote-tilaajajohtaja. Liperi ja Outokumpu muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (OkuLi) 31.12.2013 saakka Liperin toimiessa vastuukuntana. Polvijärvi tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelunsa itsenäisesti.

Kaikkien kuntien sosiaali- ja terveystoimi kattaa samat perustoiminnot ja toiminta on organisoitu periaatteessa hyvin samankaltaisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joilla on jonkin verran poikkeavia nimityksiä: - terveydenhuolto/ terveydenhuoltopalvelut - sosiaalipalvelut - vanhuspalvelut /hoito- ja hoivapalvelut - hallinto Joensuun Työterveys liikelaitos tuottaa Joensuun ja Kontiolahden työterveyshuollon palvelut. Liperissä ja Outokummussa työterveyshuolto on ostopalveluna. Polvijärvellä työterveyshuolto on omaa toimintaa. Pohjois- Karjalan ympäristöterveys on aloittanut toimintansa 1.1.2013. Kaikki kuntajakoselvityskunnat ovat mukana Pohjois-Karjalan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa. Selvityksessä ei ole mukana ympäristöterveyden asioita. 4 2.2 Tulosyksiköittäin / palvelualueittain / palveluittain 2.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö VAKINAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ ( vakanssit) 27.5.2013 väkiluku 31.12.2012, maakuntaliiton tilasto JOENSUU (74 168) KONTIOLAHTI (14 245) LIPERI (12 397) OUTOKUMPU (7343) POLVIJÄRVI (4728) Yhteensä 112 881 HALLINTOPALVELUT 39* * 17** ** 2 58 TERVEYSPALVELUT 358* * 89 76 25 548 SOSIAALIPALVELUT 230* * 32,5 32,5 10 305 VANHUSPALVELUT/ 638* * 102,5 108,5 71,5 920,5 HOITO- JA HOIVAPALVELUT YHT. 1265 * 241 217 108,5 1831,5 *JOKOsoteyhteistoiminta-alue/ Joensuu vastuukunta, ei ole eroteltu Kontiolahden osuutta palvelualueittain, molemmilla kunnilla oma tilaajajohtaja **OkuLi soteyhteistoiminta-alue /Liperi vastuukunta, hallintopalveluissa ei ole eroteltu Outokummun osuutta KESKEISTEN AMMATTINIMIKKEIDEN MÄÄRÄ 28.6.2013 Yhteensä väkiluku 31.12.2012, maakuntaliiton tilasto JOENSUU (74 168) KONTIOLAHTI (14 245) LIPERI (12 397) OUTOKUMPU (7343) POLVIJÄRVI (4728) 112 881 Lääkärit (joista joht. ylilääk. ) 51 1 joht. 9 1 joht. ylilääkäri* 6 (1**) 5 (1**) 3 (1) 74 (3) ylilääk* Tkhammaslääkärit 22 5 4 3 2 36 Suuhygienistit 14 3 1 1 1 20 Äitiys-, lasten-, koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat Hoitohenkilökunta (sh/lh) sairaaloissa Hoitohenkilökunta ( sh/lh) asumispalveluissa ja/tai vanhainkodeissa Kotihoidon asiakkaan luona työskentelevä työntekijämäärä ( + esimiestaso) 42 10 10 6 3 69 225,5 25 21 + 8 23 + 5 24 318,5 + 8 laitoshuolt. laitoshuolt. laitoshuolt. 110 34 43 68 15 270 204 (+ 1 pääll,. 7 aluevast***) 29 (+ 1 pääll., 7 aluevast.***) 46 (+ 0,5 hoitotyön joht., 2 kotihoidon ohjaaja) 31 (+0,5 hoitotyön joht., 2 kotihoidon ohjaaja) 23,5 +½ palveluohjaaja 333,5 (+ 4 pääll./joht. 7 aluevast. 4 kotih. ohj ½ palv.ohj)

5 Sosiaalityöntekijät (joista johtavia) 32 (4) 5 (1) 7,5 (1,5) 5,5 (1,5) 2 (1) sos.ohjaaja perhetyönt. kuntoutusohj 52 (9) Sos.työn 25^ ^ 4,67 3,33 1 34 toimisto/palv.sihteerit *yhteinen johtava ylilääkäri **yhteinen ylilääkäri (OkuLi) *** yhteinen päällikkö ja yhteiset aluevastaavat (JOKOsote) ^ JOKOsoteyhteistoiminta-alue 2.2.2 Kustannukset / tilinpäätös 2012 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KUSTANNUKSET YHTEENSÄ JOENSUU (74 168) KLAHTI (14 245) LIPERI (12 397) OUTOKUMPU (7343) POLVIJÄRVI (4728) MENOT -244 082 043-34 791 122-37 950 750-27 478 000-14 379 000 TULOT 31 047 645 4 185 500 625 004 789 000 1 670 000 NETTO -213 034 448-30 605 622 37 325 746-26 689 000-12 709 000 JOENSUU (74 168) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KUSTANNUKSET /ASUKAS YHTEENSÄ KLAHTI LIPERI OUTOKUMPU (14 245) (12 397) (7343) POLVIJÄRVI (4728) MENOT -3291-2 440-3061 -3742-2910 TULOT 419 292 50 107 358 NETTO -2872-2148 -3011-3635 -2572 Maksuosuudet Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle 2012. ASUKKAITA JOENSUU (74 168) KONTIOLAHTI (14 245) LIPERI (12 397) OUTOKUMPU (7343) POLVIJÄRVI (4728) Yhteensä (112 881) Sairaanhoito 81 155 000 12 465 000 13 151 000 8 681 000 5 173 000 120 625 000 Sosiaalipalvelut/erityishuolto 7 844 000 644 000 1 097 000 234 000 491 0000 10 310 000 Yhteensä 88 999 000 13 109 000 14 248 000 8 915 000 5 664 000 130 935 000 2.2.3 Palvelurakenne Kaikilla kunnilla on nykytilanteessa paljon sopimuksenvaraista toimintaa. Joissain sopimuksissa on siirrytty pelkkien tuotteiden ostamisesta seudullisiin sopimuksiin, joissa kunnat ovat yhdessä mukana jo perusrahoituksessakin. Sopimuspohjainen yhteistyö on merkittävää, mutta se on sopimuksen tekovaiheessa, yhteistoiminta-alueita perustettaessa tai purettaessa vaativa tehtävä. PALVELUVERKON TOIMINNOT JA/TAI TOIMIPISTEET

6 TERVEYSPALVELUT vastaanottotoiminta (lääk sairaanhoitaja) päivystys (ilta-, yö- ja viikonloppu) terveydenhoito/ terveysneuvonta; neuvolat suun terveydenhuolto mielenterveystyö JOENSUU KONTIOLAHTI LIPERI OUTOKUMPU POLVIJÄRVI Niinivaaran, Rantakylän ja Siilaisen ta, Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Enon, Uimaharjun, ja Pyhäselän ta Joensuu yhteispäivystys Keskusta- Noljakka - Marjala, Karsikko- Niinivaara, Rantakylä- Mutala- Utra, Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Eno- Uimaharju, Hammaslahti- Reijolaa Siilaisen ta, Niinivaaran ta, Rantakylän ta,, Tuupovaaran ta Eno, Uimaharju, Pyhäselkä Mielenterveyskeskus Siltakatu 18 Jns, Kotikuntoutus ja kuntouspkl Vanamokatu 5 Jns terveysasemat; kirkonkylä ja Lehmon Joensuu yhteispäivystys terveysasemat; kirkonkylä ja Lehmo + Kulho, Selkie, Onttola terveysasemat; kirkonkylä ja Lehmo terveysasemat kk ja Lehmo päihdetyö SOVATEK 1 sh + SOVATEK tk-sairaalat laitoshoito (sairaansijat yht./ pitkäaikaispaikkoja) (Joensuussa kuuluvat hoidon- ja hoivan palvelualueeseen) tukipalvelut 1.laboratorio 2.röntgen 3.kuntoutus apuvälinehuolto 4. sairaankuljetus 5.lääkehuolto Eno (40 /20), Siilainen(150/60), Kotilahti (132/132), Kultaniitty (21/19 ), Pyhäselkä (40/20) 1. ISLAB näytteenotto: Kirkkok, Eno, Hlahti, Reijola, Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Heinävaara, Uimaharju 2.PKSSK/Siilaisen ta 3. PKSSK 4.P-K:n Pelastuslait 5.PKSSK terveysasema kk/ Kontiolahden sairaala ( 43/27) 1. ISLAB näytteenotto: terveysasemat; kk ja Lehmo 2. PKSSK, 3.PKSSK 4.P-K:n pelastuslait 5.PKSSK terveysasemat Liperi kk, Ylämylly, Viinijärvi (nla ja ksh päivät) ostopalvelua suoralla sopimuksella ma pe klo 16-22 iltapäivystysrinki (Liperi, Outokumpu, Polvijärvi), Joensuu yhteispäivystys yöaikaan klo 22-08, viikonloppuisin, arkipyhinä Liperi ta, Viinijärvi (pl äitiysnla), Ylämylly Liperi hh, Viinijärvi hh (hml 2/ vko, suuhyg 1/vko), Ylämylly hh Liperin ta, Ylämylly, Viinijärvi ( ryhmätoim., kotikäynnit) Liperin ta, Ylämylly, Viinijärvi ( ryhmä-toim., kotikäynnit) Liperin ta ( 35 ss) 1.ISLAB näytteenotto.liperin ta, Viinijärvi, Ylämylly 2. Liperin ta 3.PKSSK 4.P-K pelastuslait 5 PKSSK Outokumpu ta, ostopalvelua suoralla sopimuksella ma pe klo 16-22 iltapäivystysrinki (Liperi, Outokumpu, Polvijärvi), Joensuu yhteispäivystys yöaikaan klo 22-08, viikonloppuisin, arkipyhinä Outokumpu ta Outokumpu hh Outokumpu ta 1 sh Outokumpu ta Outokumpu ta (30/14) 1.ISLAB Outokumpu ta 2. Outokumpu ta 3. PKSSK 4. P-K pelastuslait 5.PKSSK Pääterveysasema ma-pe klo 16-22 (Liperi, Outokumpu, Polvijärvi), Joensuu yhteispäivystys yöaikaan klo 22-08, viikonloppuisin, arkipyhinä Pääterveysasema Pääterveysasema Pääterveysasema SOVATEK Pääterveysasema 43 ss, akuuttish 10 ss yli 75 v. peittävyys 8,9 % 10 ss jää ja muista TEPAS 1.ISLAB Näytteenotto Polvijärvi 2.PKSSK/OKU 3.PKSSK 4.P-K:n pelastuslait 5.PKSSK SOSIAALIPALVELUT JOENSUU KONTIOLAHTI LIPERI OUTOKUMPU POLVIJÄRVI lastensuojelupalvelut eri toimipaikoissa Lastensuojelu, Huostaanotot, Huostaanotot, Sosiaalitoimisto,

7 mm. Väisälänkatu 4, Joensuu avohuolto, Kaaripesä &Tuulenpesä, Perhetyö, Turvakoti, Vastaanottokoti, Nuorten palvleut, Tukihenkilötoiminta tuki- ja sijaisperhetoiminta Aputie 1 Kontiolahti Sijaishuolto Väisälänkatu 4, Joensuu avohuollon tukitoimet, jälkihuolto, perheja tukiperhehoito, laitoshoito, asumispalvelu, turvakoti, ensikotipalvelut. Liperi avohuollon tukitoimet, jälkihuolto, perheja tukiperhehoito, laitoshoito, asumispalvelu, turvakoti, ensikotipalvelut. Lastensuojeluyksik kö Verso (10 paikkaa), Outokumpu Turvala vammaisten palvelut Torikatu 18 A Keskuskatu 8 Kontiolahti (kk) kasvatus- ja Väisälänkatu 4, Keskuskatu 24, perheneuvonta Joensuu Kontiolahti (kk) Torikatu 18 A aikuissosiaalityö Siltakatu 18 Joensuu, Kunnantie 2 Eno, Aprakkatie 2 Kiihtelysvaara, Sähkötie 22 Pyhäselkä, Virastotie 10 Tuupovaara Keskuskatu 8 Kontiolahti (kk), Kylmäojantie 49 Lehmo Liperin kk Outokumpu Sosiaalitoimisto, Turvala Perheneuvola, Perheneuvola, ostopalvelu, Ylämylly Outokumpu Outokumpu Sosiaalitoimisto Liperi Sosiaalitoimisto, Outokumpu Vaskikammari (mt.-kunt.) Sosiaalitoimisto, Turvala toimeentuloturva Siltakatu 18 Kunnantie 2 Eno Aprakkatie 2 Kiihtelysvaara, Sähkötie 22 Pyhäselkä, Virastotie 10 Tuupovaara Keskuskatu 8 Kontiolahti (kk), Kylmäojantie 49 Lehmo Sosiaalitoimisto Liperi Sosiaalitoimisto, Outokumpu Sosiaalitoimisto, Turvala erityishuolto/keh.vam mapalv. työ- ja päivätoiminnot, asumispalvelut VANHUSPALV/HOITO- JA HOIVAPALVELUT palveluohjaus ja tukipalvelut; päivätoiminnot Keskustan alue: Kauppakatu, Sepänkatu, Kiulutie, Majakka Eteläinen alue: Hammaslahti, Kiihtelysvaara, Antinkuja Pohjoinen alue: Ahveninen, Uimaharju palveluohjaus: kotihoitoalueiden yhteydessä (kts. alla) päivätoiminnot Kontiolahti( kk). palveluohjaus; kirkonkylä, Tähkäpiha päivätoiminnot 4/vko: Tähkäpiha Varparanta 1/vko Työ- ja päivätoimintaa; Liperin toimintakeskus Toimela ( 7 asumispalvelupaik kaa) Erityishuollon 5 laitospaikkaa palveluohjaus: Konttilanhovin palvelukeskus päivätoiminnot: 4 pvänä viikossa Onni ryhmäkoti ( 7 asumispalvelupaik kaa) Työ- ja päivätoimintaa Outokummun toimintakeskus Nirunaru palveluohjaus päivätoiminnot:4 päivänä viikossa PKSSK+ oma työ- ja tukitoiminta Ei tällä hetkellä saneerauksen vuoksi kotihoito/ kotihoitoalueet (toimisto) Eteläinen keskusta, pohjoinen keskusta, Niinivaara, Rantakylä-Karsikko, Vaarat-Pyhäselkä, Eno Kontiolahden alue; pohjoinen alue (kk) eteläinen alue (Lehmo) Viinijärvi-Ylämyllyn alue, Neliapilan palvelukeskus Viinijärvi; Liperin ympäristö, Konttilanhovin palvelukeskus Liperi, Outokummun palvelutalo, Eteläinen, pohjoinen ja Antinkujan tiimit Polvijärvi, Turvala Yksi tiimi

8 vanhainkodit ja palveluasuminen TEPAS* paikat 171 (Hopearanta, Kanervakoti, Koivupiha, Kultaniitty, Raitatuulia, Vaahterapiha TEPAS* paikat 71 Ilola, Rinnetie, Tähkäkoti, Varparanta Penttilänpihan palvelutalo Liperi TEPAS* paikat 32 Laitoshoito 25 paikkaa Liperi TEPAS* 44 paikkaa Laitoshoito 35 paikkaa palveluasuntoja 21 + uusia tulossa TEPAS 47-48 mahdoll. jo v. 2014 aikana Ostopalveluna 385 yht. 556 *TEPAS= tehostettu palveluasuminen YHTEISET PALVELUT JOENSUU KONTIOLAHTI LIPERI OUTOKUMPU POLVIJÄRVI sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta Torikatu 18 A, Joensuu Torikatu 18 A, Joensuu Torikatu 18 A, Joensuu Torikatu 18 A, Joensuu Torikatu 18 A, Joensuu talous- ja velkaneuvonta Torikatu 18 A, Joensuu Torikatu 18 A, Joensuu Torikatu 18 A, Joensuu Torikatu 18 A, Joensuu Torikatu 18 A, Joensuu edunvalvonta Pohjois-Karjalan oikeusaputoimisto Pohjois-Karjalan oikeusaputoimist o Pohjois-Karjalan oikeusaputoimisto Pohjois-Karjalan oikeusaputoimisto Pohjois-Karjalan oikeusaputoimisto 2.2.4 Palvelujen järjestämistapa Oman tuotannon ja ostopalvelujen prosentit palvelualueittain toukokuu 2013 tilanteen mukaan. Ostopalvelujen osuudessa voi mukana olla myös kuntien sisäistä laskutusta ulkoisten ostojen lisäksi. (väkiluku 31.12.2012, maakuntaliiton tilasto) JOENSUU (74 168) KONTIOLAHTI (14 245) LIPERI (12 397) OUTOKUMPU (7343) POLVIJÄRVI (4728) % oma/ osto oma/osto oma/osto oma/osto oma/osto TERVEYSPALVELUT 55/45* * 60 / 40** ** 92/8 SOSIAALIPALVELUT 57/43* * 49/ 51** ** 65/35 VANHUSPALVELUT/ HOITO- JA 61/39* * 70 / 30** ** 98/2 HOIVAPALVELUT *JOKOsote, **OkuLi 2.2.5 Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon palvelujen peittävyys ja hoitopäivähinta sekä säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaat asiakkaat/potilaat( Kuntamaisema-raportti 2012, Polvijärven tuottama tieto) Yli 75-vuotiaat lkm ja %-osuus asukasluvusta 31.12.12 maakuntaliitto Tehostettu palveluasuminen % / hoitopäivähinta Laitoshoito ( tksairaalat ja vanhainkodit) % / hoitopäivähinta Peittävyys yhteensä Säännöllinen kotihoito JOENSUU (74 168) yli 75- vuotiaita 6188 (8,3 %) KONTIOLAHTI (14 245) yli 75- vuotiaita 739 (5,2 %) LIPERI (12 397) yli 75- vuotiaita 946 (7,6 %) OUTOKUMPU (7343) yli 75- vuotiaita 845 (11,5%) POLVIJÄRVI (4728) yli 75- vuotiaita 528 (11,2%) Asukkaita yht. 112 881 yli 75-vuotiaita 9246 (8,2 %) 7,3 %/ 116 5,8 % / 110 5,9 % /114 6,3 % /116 - KESKIARVO 6,3 % 4,0 %/162 2,7 % / 170 3,0 % /142 4,9 %/ 145 8,9 %/ 151 KESKIARVO 11,3 % 8,5 % 8,9 % 11,2 % 8,9 % KESKIARVO 9,8 % 16 % 15 % 20 % 20 % 15 % KESKIARVO 17 % 4,7 %

9 3 NYKYTILAN YHTEENVETOA Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannosta vastaavat kaksi yhteistoiminta-aluetta (Joensuu- Kontiolahti ja Liperi Outokumpu) sekä Polvijärven kunta. Palvelutuotanto sisältää terveyspalvelujen, sosiaalipalvelujen ja vanhuspalvelujen/hoito- ja hoivapalvelujen kokonaisuudet. Palveluntuottajat vastaavat palvelutuotannosta joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina. Keskitettyjä palveluja ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä (PKSSK) ostettavat erikoissairaanhoito, erityishuollon sosiaalipalvelut, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut sekä lääkehuollon palvelut. Itä-Suomen laboratorioliikekeskuksen liikelaitos-kuntayhtymän (ISLAB) laboratoriotoiminto sekä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toteuttama ensihoitotoiminta ovat myös keskitettyjä palveluita kaikkien viiden kunnan osalta. Seudullisia yhteisiä palveluja ovat sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta, talous- ja velkaneuvonta, edunvalvonta ja hankintatoimi. Maakunnallisia palveluita ovat tietohallinto (Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy / PTTK Oy) ja sosiaalipäivystystoiminta. Vanhuspalvelujen/hoito- ja hoivapalvelujen tuotannossa on kuntien ja/ tai yhteistoiminta-alueiden välillä eroa laitoshoidon osalta. Outokummussa ja Liperissä on laitoshoidon yksiköksi luokiteltavia vanhainkoteja. Yli 75- vuotiaiden palveluiden peittävyysprosentit laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen osalta vaihtelevat 8,5 11,3 %:n välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituslinjauksen (STM 2008:3) mukaan vuoteen 2012 mennessä 75- vuotta täyttäneistä henkilöistä 5-6 prosenttia tulisi olla tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 % vanhainkotihoidossa tai pitkäaikaislaitoshoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Säännöllisen kotihoidon peittävyysprosentti vaihtelee 15-20 %:n välillä keskiarvolla 17 %. STM:n julkaisun (2008:3) laatusuosituksen mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä tulisi olla 13-14 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten uudistaminen on valmisteluvaiheessa sosiaali- ja terveysministeriössä. Sairaanhoidon päivystystoiminnassa tapahtui maakunnallinen muutos 1.4.2013 alkaen. Pohjois-Karjalan keskussairaalan (PKSSK) alueella toimivat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset yhdistyivät. Keskussairaalan yhteydessä toimiva Tikkamäen yhteispäivystys palvelee vuorokauden ympäri koko maakuntaa. Arkisin virka-aikaan kuntalaiset hakeutuvat edelleen ensisijaisesti oman terveyskeskuksensa tai -asemansa päivystykseen. Joissain kunnissa voi lisäksi olla omaa päivystystä myös iltaisin ja viikonloppuisin kuten on selvityksessä olevilla Liperillä, Outokummulla ja Polvijärvellä. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan (lääkäri- sairaanhoitaja) kehittäminen lääkärivetoisiin tai sairaanhoitajavetoisiin terveysasemiin on käynnistymässä. Viiden kunnan alueen terveysasemista (15) on 14 lääkärivetoisia ja yksi sairaanhoitajavetoinen. Sosiaalipalveluissa huomio kiinnittyy kehitysvammaisten palveluostoihin (mm. laitosasuminen) erityishuollon sosiaalipalveluista (PKSSK) kaikissa kunnissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen (8.11.2012) mukaan jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Periaatepäätös ohjaa ja tukee kuntia ja kuntayhtymiä lakkauttamaan asteittain vammaisten ihmisten laitosasumisen sekä kehittämään asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja ja asuinympäristöjä. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoksista ja lapsuudenkodeista muuttaville vammaisille henkilöille on tarjolla asuntojen lisäksi laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä lähi- ja erityispalveluja (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2012:15). Kehittämissuunnitelmia ja toimenpiteitä periaatepäätöksen toteuttamiseksi on käynnistynyt kuntajakoselvityskunnissa mm. laitosasumisen purkamiseksi.

Vammaislainsäädännön kehittäminen kytkeytyy kiinteästi valmisteilla olevaan kuntauudistukseen sekä siihen liittyvään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseen. Vammaisten henkilöiden palvelut tulee järjestää ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Lainsäädäntömuutosvalmistelut ovat myös kuntajakoselvityskunnissa tiedossa ja selvityskunnista on edustusta valmistelutyöryhmässä. Erityisryhmät eri palvelualueilla muodostavat palvelutuotannossa haasteita. Tällaisia ovat mm. mielenterveyskuntoutujien ja/tai päihdekuntoutujien (mm. alkoholi ja huumausaineet) palvelualueiden sisällä ja välillä tarvitsemien palvelujen monimuotoisuus ja -tasoisuus sekä omana että ostopalvelutuotantona. Konkreettisia palvelutuotannon haasteita ovat mielenterveyskuntoutujien, päihdeongelmaisten ja/tai pitkäaikaisasunnottomien ja syrjäytymisuhan alaisten kuntalaisten asumispalvelutarpeisiin vastaaminen. Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon jatkohoitopaikkaa tarvitsevien potilaiden jonoja on seurattu useamman vuoden ajan. Jonopäiviä ei muodostu Kontiolahdelle, Liperiin, Outokumpuun eikä Polvijärvelle. Ylilääkäri Leena Timoselta 4.6.13 saadun tilastotiedon mukaan Joensuussa jonotusaika oli vuonna 2012 keskimäärin 5,3 päivää ja jonossa 12 potilasta/päivä. Joensuu on tiedostanut jonotilanteen ja pyrkii sekä lyhytaikaisilla että pitkäkestoisimmilla toimenpiteillä vaikuttamaan jonopäivien vähentämiseen. Kuntien välistä vuodeosastojen nk. ristiinkäyttöä on tarvittaessa sopimusluonteisesti ja lyhytaikaisesti toteutettu molemmilla yhteistoiminta-alueilla (Okuli ja JOKO-sote) ja Polvijärvellä. Terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille 2013-2016 on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöväline. Suunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Järjestämissuunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Sillä on merkitystä myös sosiaalihuollon ja muiden kunnallishallinnon toimialojen toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu suunnitelmakaudelle mm. seuraavia tavoitteita: yhteistyön tiivistäminen mielenterveyspotilaiden hoidossa Sovatek-säätiön, mielenterveyskeskuksen, terveyskeskusten sekä riippuvuuspoliklinikan kesken, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osaamisen vahvistaminen mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidossa, sosiaalipäivystyksen, ensihoidon sekä ympärivuorokautisten päivystysten yhteistyön edelleen kehittäminen, virka-ajan ulkopuolisen hammaslääkäripäivystyksen järjestäminen toiminnalliseksi osaksi PKSSK:n yhteispäivystystä ja RAMPE-hankkeessa käynnistyneen perusterveydenhuollon suunnitelmallisen kehittämistyön juurruttaminen osaksi terveyskeskusten normaalia toimintaa ROHTO-verkoston lääkäri-hoitajatyöparityöskentelyllä. 10

Erityisen kuntajakoselvityskuntien sosiaali- ja terveysasemien maantieteellinen sijoittuminen on nähtävissä alla olevasta kuvasta 1. Karttapohjassa on esitetty sijainti ja palvelujen saavutettavuus omalla autolla 15 ja 30 minuutin ajassa. 11 Oheinen kuva 1 esittää nykyisten sosiaali- ja terveysasemien sijaintipaikat ja 15 minuutin saavutettavuuden kattavan selvityskuntien alueet erinomaisen hyvin. Ainoastaan Kontiolahden ja Polvijärven pohjoisosista, missä on erittäin vähän asukkaita sekä Tuupovaaran ja Enon väliseltä pieneltä alueelta ja Tuupovaaran rajan läheisiltä alueilta menee yli 15 minuuttia palvelupisteeseen. II VAIHE 4 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN KESKEISISTÄ PERIAATTEISTA Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen nimeämä koordinointiryhmä on 8.5.2013 linjannut palvelurakenneuudistuksen lähtökohdaksi peruspalveluiden vahvistamisen. Ihmisten hyvinvoinnin kulmakivenä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut, joilla vähennetään raskaimman ja kalleimman tuen ja hoidon tarvetta. Kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavalla tavalla. Tätä toteutetaan vähentämällä tarpeetonta päällekkäisyyttä ja purkamalla hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Uudistuksen tavoitteena on, että kunnat tai sote-alueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä hyödyntää markkinoita palvelujen tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastata vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Rahoitus- ja järjestämisvastuu Järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun ja muiden kantokykyperusteiden mukaan seuraavasti:

12 alle 20 000 asukkaan kunnat, ei järjestämisoikeutta perustason alue (20 000-50 000 asukasta), perustason sotepalvelut laaja perus- ja erityistaso, vähintään 50 000 asukasta, kaikki lakisääteiset sotepalvelut 5 ORGANISAATIOMUUTOKSISTA 1.1.2014 Kuntajakoselvityskunnista Liperissä ja Outokummussa tapahtuu muutoksia 1.1.2014 alkaen. Liperin ja Outokummun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta päättyy 31.12.2013. Outokumpu liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Joensuu Kontiolahti yhteistoiminta-alueeseen muodostaen Joensuun yhteistoiminta-alueen. Outokummussa aloitti elokuussa työnsä oma sote-tilaajajohtaja. Liperi ja Polvijärvi jatkavat toistaiseksi itsenäisinä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina. 6 LÄHITULEVAISUUDEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSISTA Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) nk. vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Lain keskeiset sisällöt koskevat kunnan yleisiä velvollisuuksia palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnissa, palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa, kunnan voimavaroissa ja hyvinvointia edistävissä palveluissa, iäkkään henkilön palveluntarpeita ja niihin vastaamista sekä palvelujen laadun varmistamista. Lain keskiössä ovat ikääntyvän henkilön kotiin annettavien palvelujen sekä pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa toteuttamisen ensisijaisuus ja periaatteet. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 6 luvun 48 :n laajennettua kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaa koskevaa sisältöä sovelletaan 1.1.2014 alkaen. Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman terveydenhuoltolain 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi. Valinta ei koske 16 :ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 :ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää 25 :ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle. Sosiaalihuoltolain uudistaminen jatkuu sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2013. Sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteena on vahvistaa sosiaalityötä, asiakaslähtöisyyttä ja sosiaalihuoltoa ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa heidän omissa arkiympäristöissään, edistää ihmisen osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen ja muuttaa ajattelua ongelmalähtöisestä voimavaralähtöiseen sekä turvata riittävien ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen tarpeenmukainen ja yhdenvertainen saatavuus. Vammaislainsäädännön uudistamistyö on käynnissä. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Tavoitteena on yhteinen laki, joka turvaa eri vammaisryhmien yhdenvertaiset palvelut. Työryhmän tehtävänä on selvittää myös vammaisia henkilöjä koskevan erityislainsäädännön muut uudistamistarpeet sekä laatia luonnos hallituksen esitykseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Hallituksen esitys eduskunnalle julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta sekä alueiden kehittämisestä annetun lain 10 :n muuttamisesta on esitelty valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 Yhdessä palvelut lähelle- hankkeen loppuraportissa 14/2013. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta, joka sisältäisi säännökset julkisen hallinnon asiakaspalvelujen antamisesta kuntien ylläpitämistä asiakaspalvelupisteistä sekä julkisen hallinnon

asiakaspalvelun järjestämisestä ja tuottamisesta viranomaisten yhteistyönä. Järjestämisvelvoitteen piiriin kuuluvan kunnan olisi hoidettava itse sille ehdotetun lain mukaan kuuluvat valtion viranomaisten asiakaspalvelutehtävät ja perustettava tätä toimintaa varten asiakaspalvelupiste. Pääsäännön mukaan kunnan tulisi hoitaa asiakaspalvelupisteessä myös sille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. Tämä ei kuitenkaan koskisi terveydenhuollon palveluja. Raportissa on kuitenkin esitelty muutamia yhteisessä asiakaspalvelussa tarjottavia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tällaisia ovat mm. terveyskioski/ terveysneuvonta, apuvälineiden palautus, kotipalvelut, terveysaseman tai oma lääkärin vaihto, rintamaveteraanien kuntoutustukihakemus, vammaispalvelujen hakemus, hakemus sosiaalihuoltolain mukaisiin asumispalveluihin ja hakemus omaishoidon tuesta. 13 7 MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET VÄESTÖENNUSTEISSA JA VÄESTÖLLISESSÄ HUOLTOSUHDE-ENNUSTEESSA VUONNA 2030 Väestön ikärakenne vuonna 2012 oli selvitysalueella samankaltainen koko maahan nähden. Alle 15- vuotiaiden määrä on 18 162 (16,1 %/16,4%), 15-64 -vuotiaita 74 271 ( 65,8 %/64,8 %), 65-74 -vuotiaita 11 202 ( 9,9, %/10,4 %) ja vähintään 75 -vuotiaita 9 246 ( 8,2%/8,3%). Suhteellisesti nuorin ikärakenne on Kontiolahdella ja vanhin Polvijärvellä ja Outokummussa. Vuoteen 2030 mennessä selvitysalueen ikärakenne muuttuu merkittävästi, sillä yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa 89 %. Työikäisten määrä vastaavasti vähenee 9 %. Työikäisten määrän vähenemisellä on vaikutusta väestölliseen huoltosuhteeseen, joka muuttuu selvitysalueella vuoden 2012 suhdeluvusta 0,58 vuonna 2030 lukuun 0,83. Tässä tapahtuu liki 20 %:n kasvu.

2012=100. 14 Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 108 106 104 102 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 100 98 96 94 92 90 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Asukkaita 112 881 114 410 115 268 117 879 118 962 2011=100 100 101 102 104 105 Asukkaita 5 426 674 5 504 314 5 555 550 5 748 548 5 847 678 2011=100 100 101 102 106 108 Asukkaita 165 754 165 084 164 745 163 814 163 265 2011=100 100 100 99 99 98

2012=100 15 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Joensuun selvitysalue 210 190 170 150 130 110 90 70 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e 1-6-vuotiaat 100 103 105 105 101 7-18-vuotiaat 100 99 98 104 105 Työikäiset (17-64 v) 100 98 97 92 91 65-74-vuotiaat 100 118 127 138 131 Yli 74-vuotiaat 100 106 112 157 189 Väestö 100 101 102 104 105 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e alle 1 -vuotiaat 1 232 1 272 1 285 1 238 1 195 1-6-vuotiaat 7 371 7 603 7 706 7 705 7 436 7-18-vuotiaat 15 017 14 804 14 786 15 631 15 837 Työikäiset (17-64 v) 71 625 70 430 69 548 65 905 65 046 65-74-vuotiaat 11 202 13 177 14 230 15 409 14 632 Yli 74-vuotiaat 9 246 9 808 10 316 14 548 17 491 Kaikki 112 881 114 410 115 268 117 879 118 962 Lähde:Tilastokeskus FCG:n aineiston perusteella, joka perustuu perusterveydenhuollon osalta vuoden 2009 tarvevakioituun ennusteeseen, väestön ikääntyminen ei suoraan johda avohoidon käyntimäärien kasvuun. Vanhusten toimintakyvyn odotetaan paranevan siten, että he tulevat hoidon piiriin entistä iäkkäämpinä. Näin ollen vanhusten laskennallista ikärajaa on vuoden 2012 ennakoinnissa vuoteen 2029 nostettu 75 vuodesta 77 vuoteen. Erikoissairaanhoidon tarpeen ennustetaan kasvavan 26 %. Ennuste perustuu vuosien 2007-2009 tarvevakioituihin hoitojaksoihin erikoissairaanhoidossa.

2012=100. 16 Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2009 käyntien perusteella Avohoidon tarve kasvaa ennusteessa 16% 120 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 115 110 105 100 95 90 85 80 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e 100 105 109 113 116 100 104 108 112 115 100 102 103 104 107

2007-2009 ka.=100 17 Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Hoitojaksot on vakioitu vuosien 2007-2009 perusteella (Sotkanet) 130 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 120 110 100 90 80 2007-2009 2015e 2020e 2025e 2030e Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 2007-2009 2015e 2020e 2025e 2030e Hoitojaksot 24 561 26 440 27 858 29 386 30 625 2007-2009=100 100 106 112 118 123 Hoitojaksot 1 152 193 1 232 617 1 294 120 1 362 105 1 418 589 2007-2009=100 100 106 111 117 122 Hoitojaksot 33 304 34 659 35 857 37 421 38 585 2007-2009=100 100 103 107 112 115 8 HENKILÖSTÖSTÄ JA REKRYTOINNISTA Sosiaali- ja terveystoimen vuonna 2010 tilastoidusta henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle vuoteen 2021 mennessä 31 %. Keskeisimmät eläkkeelle siirtyvät ammattiryhmät ovat perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat ja kodinhoitajat. Erityisosaajien (esim. puhe- ja toimintaterapeutti) sekä sairaanhoitajien rekrytointi on jo tällä hetkellä vuonna 2013 ajoittain haasteellista. Tämä tulee esille erityisesti pienissä toimintayksiköissä. Haasteeseen tulee pystyä vastaamaan samanaikaisella palvelu- ja henkilöstörakenteen kehittämisellä. Henkilöstön rekrytoinnin haasteellisuus antaa mahdollisuuden työn ja toiminnan muokkaamiseen ja arviointiin. Innovatiivinen, osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tarvitsee toteutuakseen palvelu- ja toimintaprosessien sekä palvelutuotannossa työskentelevien tehtäväkuvien uudelleentarkastelua. Terveyspalveluissa työskentelee terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden ammatillinen peruskoulutus ja täydennys-/erikoistumiskoulutus antavat mahdollisuuden osaamisen laaja-alaiseen käyttöön. Tästä ovat esimerkkinä mm. sairaanhoitajien ja suuhygienistien vastaanotot. Fysioterapeuttien ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen osana lääkäreiden työnjakoa ja tehtäväkuvien uudelleenarviointia on yksi mahdollisuus palvelutuotannon muokkaamiseen. Nykytilan selvityksessä kirjoitetaan terveysasemien lääkäritai sairaanhoitajavetoisuuksien kehittämistyön käynnistyminen. Tätä linjausta on tarpeen edelleen jatkaa.

Lääkäreiden osaamisalueiden kohdentamisella ennalta ehkäisevän tai varhaisen tuen työn suuntaan on myös mahdollisuus vaikuttaa palvelutuotannon toimintojen uudelleen järjestelyihin. Sosiaalipalveluissa sosiaalityötä tekeviä ammattilaisia ovat mm. sosiaalityöntekijät ja eriasteiset ohjaajat (sosiaaliohjaajat, kehitysvammaisten ohjaajat). Sosiaalityön ammattilaisten rekrytointi on samalla tavalla haasteellista kuin terveydenhuollossa. Itä-Suomen yliopisto on saanut kohdennettua lisärahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sosiaalityön koulutuksen laajentamiseen. Rahoituksen perusteena on jatkuva pula sosiaalityöntekijöistä Itä-Suomessa, erityisesti pienissä kunnissa. Vajetta on eniten niin sanottua integroitua sosiaalityötä tekevistä ammattilaisista. Hoito- ja hoivapalveluissa/vanhustenpalveluissa ammattirakenne on lähihoitajapainotteista. Viime aikaisessa palvelutuotannon toimintaprosessien kehityssuunnassa on tuottavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi siirrytty tiimimäiseen työtapaan. Tässä työtavassa tiimin sairaanhoitajan osaamisen hyödyntäminen osana kotihoito- ja asumispalveluprosessien kehittämistä tavoittelee hoitoketjujen entistä tarkoituksenmukaisempaa toteutusta. Tukipalvelujen esimerkiksi toimistotyön osuus palvelutuotannossa on toimintaprosessien ja menetelmien arvioinnissa huomioitava osaamisen tarkoituksenmukaisella hyödyntämisellä. Tehtäväkuvatarkastelu ja mahdollinen uudelleen arviointi palvelutuotannon kehittämistyössä on integroitavissa terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten tehtäväkuvien tarkasteluun ja arviointiin. Tällöin oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikealla ammattitaidollaan. Joensuun selvitysalue Henkilöstö* Muutos Eläköityvät Ammattiryhmä Mukana mm.: Tarpeen laskenta perustuu 2013 2013-2029 2013-2029 Toimistotyö Hallinto- ja tukipalvelut Ruokapalvelu Siivous ja kiinteistönhuolto Tekninen- ja ympäristöala Kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaaliala Sihteerit, osastosiht, tekstinkäsittelijät, palkanlaskijat, kassanhoitajat, vahtimest., vastaanoton hoitajat, puhelinvaihteenhoitajat yms. 18 397 +14 67 % Johtajat, talousjohtajat, kamreerit, kirjanpitäjät, henkilöstöjohtajat, tietohallinto, viestintä, kääntäjät yms. 441 +15 52 % Ravintola- ja suurtalousesimiehet, kokit, keittäjät, kylmäköt, kettiöapulaiset yms Päivähoidossa olevien, koululaisten sekä vanhusten palveluiden asiakkaiden määrän ennakoitu kehitys huomioiden ateriasuoritteiden painoarvot 301 +29 63 % Siivoojat, siivoustyönjohtajat, kiinteistöhuoltomiehet, vahtimestarit yms. 390 +13 64 % Tekn. asiantuntijat, rakennusalan työntekijät, puistotyöntekijät, varasto,- korjaus- ja huoltohenkilöstö, kuljettajat yms.. Koko väestömäärän kehitys Koko väestömäärän kehitys Trendi'** 423 +14 62 % Kirjasto- ja museoalan henkilöstö, liikunnanohjaajat, nuorisoohjaajat yms. 222 +7 53 % Sosiaalityöntekijät, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, askarteluohjaajat yms. 392 +13 51 % Lääkärit Ylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit ja muut lääkärit perusterveydenhuollossa 101 +18 53 % Sairaanhoitajat Terveydenhuollon muu henkilöstö Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, toiminta- ym. terapeutit, perusterveydenhoidon ikäluokittaiset avohoitokäynnit ja 565 +96 49 % kätilöt ja hammashoitajat Psykologit, laboratoriohoitajat, proviisorit, farmaseutit, sairaankuljettajat, lääkintävahtimestarit, puheterapeutit, välinehuoltajat yms. * arvioitu 31.12. 2010 vakuutettujen määrän perusteella ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos, jos tuottavuus ja muut henkilöstömäärään vaikuttavat tekijät eivät muutu. 383 +65 54 % Perus- ja lähihoitajat Perus- ja lähihoitajat 959 +392 50 % Kodinhoitajat Kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat 389 +159 53 % Opettajat Opettajat, rehtorit, opinto-ohjaajat yms. 7-18 -vuotiaiden määrän kehitys 1352 +91 46 % Päivähoito- ja esiopetus Yhteensä Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat, päiväkotiapulaiset ja perhepäivähoitajat. Painoarvolla 75 % väestön ikäluokittainen kehitys ja painoarvolla 25 % vanhusten määrän kehitys Vanhusten määrän kehitys 1-6 -vuotiaiden määrän kehitys 967-15 50 % 7280 +911 53 % FCG:n tuottamat rekrytointitarpeiden ennakointi ja odotekustannukset toimivat hyvänä tukimateriaalina vaikka niitä ei voi suoraan hyödyntääkään toiminnan arvioinnissa tai suunnittelussa.

Tuottavuuden lisääminen (tuotannon tekijät/tuotokset) on paljolti riippuvainen normiohjauksesta eikä kaikissa toiminnoissa ole tavoiteltavakaan, joskin tietyissä toiminnoissa siihen on selkeästi tarvetta. Tärkeämpää olisi tehokkuuden lisääminen (vaikuttavuus/tuotannon tekijät) ja tämä edellyttää merkittäviä toiminnan muutoksia ja myös rakenteellisia muutoksia. FCG:n materiaali osoittaa selkeästi, että nykyisellä toimintarakenteella ei pystytä tulevaisuudessa vastaamaan palvelutarpeeseen kustannustaso nousee mahdottomaksi. 19 9 PALVELUTARPEET, LÄHIPALVELUT JA PALVELURAKENNE 9.1 Uuden kunnan palvelutarpeet Tulevaisuuden palvelutason ja -tarpeiden mahdollisia muutoksia määrittävät mm. väestömuutokset, teknologian kehittyminen, vaatimustason muutokset, viranomaisten ohjeet ja tulkinnat. Merkittävä asia on myös luvattu normien purkaminen, jonka on arvioitu/luvattu merkitsevän yhden miljardin kustannusten pienenemistä kuntien osalta. Selvitysalueen väestön arvioidaan kasvavan noin viidellä prosentilla: o 2012 113,000 o 2030: 119,000 Ikäihmisten (75+) määrä lähes kaksinkertaistuu, toisaalta toimintakyky on parantunut 20 vuoden aikana 2-3 vuodella, joten palvelutarve ei voi lisääntyä ikäihmisten määrän muutoksen suhteessa. FCG on arvioinut erikoissairaanhoidon tarpeen lisääntyvän 26 %:lla. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden lisääntyminen voi merkitä myös huomattavaa palvelutarpeen kasvua. Muistisairaiden määrän lisääntyminen merkitsee huomattavaa ympärivuorokautisen hoidon lisätarvetta. o 65v- 74 vuotiailla keskivaikean/vaikean muistisairauden esiintyvyys on 4%, 75-84v 10% ja yli 85 v 35%. Keskivaikeaa/vaikeaa muistisairautta sairastavista 55%:n oletetaan tarvitsevan ympärivuorokautista tukea (omaishoitaja, laitoshoito tai vastaava). Selvitysalueella se merkitsisi, että vuonna 2020 olisi yli 1800 hoitoa tarvitsevaa (Jns 1191, Kontiolahti 183, Liperi 189, Outokumpu 152, Polvijärvi 100). Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve lisääntyy merkittävästi myös laitoshoidon purkamisen myötä. Muilta osin palvelutarpeiden merkittäviä muutoksia on mahdoton ennakoida. Kuntarakenteesta riippumatta tuleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää kunnalliselta palvelutuotannon järjestämiseltä uusia kustannustehokkaampia palvelurakenteita ja järjestämistapoja, kuten kotona asumisen/kotihoidon tehostamista, uusia asumis- ja hoitoratkaisuja. Uudessa kunnassa voidaan hyödyntää kokonaisuuden parempaa suunnittelua, yhteistyötä ja ehkä välttää myös joitain investointeja sekä turvata erityisosaamista vaativat palvelut. 9.2 Lähipalvelut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) lähestyy lähipalvelukäsitettä määrittelytarpeen näkökulmasta erityisesti kuntaliitostilanteissa kansalaisten tasa-arvon ja perusoikeuksien turvaamiseksi. Yleisimmin lähipalveluna pidetään neuvolaa, päivähoitoa, kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa. Myös kaupan ja koulun sijaintia lähellä pidetään tärkeänä.

Suomen Kuntaliitto ja THL määrittelevät lähipalvelulla tarkoitettavan usein palvelua, jota käytetään lähes päivittäin ja jonka piiriin löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen asukaspohjasta. Lähipalvelun tulee olla helposti saavutettavissa. Sen on oltava lähellä tai sinne on oltava hyvät kulkuyhteydet. Lähipalvelun tarkoitus on olla matalan kynnyksen ihmisläheistä palvelua. Lähipalvelu merkitsee eri asioita eri-ikäisille. Ikääntyvälle palvelu joudutaan viemään usein kotiin, kun taas työssä käyvä voi asioida työmatkansa varrella olevassa palvelupisteessä. Erityisen tärkeitä helposti saavutettavat lähipalvelut ovat lapsille ja nuorille, vanhuksille ja vammaisille sekä niille, joilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 Yhdessä palvelut lähelle- hankkeessa välimatkaehdotuksen pääasiasiallisena kriteerinä palvelupisteverkolle on, että vähintään 90 %:lla pisteen vaikutusalueen asukkaista on pisteeseen enintään 40 kilometrin matka maanteitse tai rautateitse. Tämä vastaa noin 30-40 minuutin matka-aikaa kodin ja palvelupisteen välillä. Syksyllä 2005 Pohjois- Karjalan maakunnallinen hyvinvointiryhmä piti maakunnan osalta lähipalveluja määritellessään tavoitettavuusaikana 30 minuuttia. Kuntajakoselvityskuntien nykyisissä ja entisissä kuntakeskuksissa sijaitsevat palvelupisteet, kuten seuraavassa kuvassa oleva sosiaali- ja terveysasemaverkosto osoittaa, täyttävät lähes koko väestön osalta 15 minuutin lähipalveluiden saavutettavuuden. Palvelupistesijoittumista tarkasteltaessa on erityisesti huomioitava Joensuun kantakaupungin ja Kontiolahden Lehmon osalta merkittävä palvelupisteiden päällekkäisyys. 20

21 Joensuun sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkosuunnitelma on tehty huhtikuussa 2011 ennen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluepäätöstä. Keskeiset ehdotetut palvelualuekohtaiset toimenpiteet suunnitelmassa ovat seuraavat: Terveyspalveluissa käynnistyneitä toimenpiteitä ovat Siilaisen sairaalan peruskorjaus ja laajennussuunnittelu (toiminnan muuttaminen akuuttisairaanhoitopainotteiseksi, Kauppakadun, Noljakan ja Marjalan neuvoloiden sekä Rantakylän perhesuunnitteluneuvolan ja fysioterapian siirtyminen Siilaiselle). Joensuusssa on terveysasemat Siilaisella, Rantakylässä, Niinivaaralla, Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa, Hammaslahdessa, Enossa ja Uimaharjussa. Hoito- ja hoivapalveluissa on keskiössä palvelualueiden ns. palvelukampuksien toteuttaminen ikäihmisten asumisen ja laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen tukemiseksi (kotihoito, yhteistyön tiivistäminen eri tahojen kanssa, asiointiliikenteen parantaminen), oman tehostetun palveluasumisen tuotannon nostaminen 40 %:iin suhteessa ostopalveluihin sekä palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen yhteistyössä JOSEK Oy:n kanssa. Sosiaalipalvelujen toimenpidesuunnitelmat ovat lapsiperhepalveluiden keskittäminen Utran palvelualueelle (toteutunut vuonna 2012), nuorisoaseman perustaminen (toteutunut vuonna 2012), Hammaslahden ja Enon sosiaalityön toimipisteiden kehittäminen maaseutualueiden päätoimipisteiksi ja vammaispalvelujen sosiaalityön keskittäminen kantajoensuun alueelle sekä tarvittaessa maaseudun toimipisteisiin. Kontiolahdella on toukokuussa 2013 valmistunut kunnan palvelutarveselvitys 2012-2030. Sosiaali- ja terveystoimen osalta selvitys nostaa lähitulevaisuuden merkittäviksi asioiksi omaishoidon, kotihoidon, palveluasumisen ja asiointiliikenteen kehittämisen sekä palvelusetelien käyttömahdollisuuksien laajentamisen. Lääkäripalveluja on Lehmon terveysaseman lisäksi Kontiolahden terveysasemalla terveyskeskussairaalan yhteydessä. Liperissä on päätetty, että terveyspalvelut (lääkäreiden vastaanotto/päivystys, terveyskeskussairaala, röntgen ja arkisto) uudisrakennetaan keskitetysti Liperin kirkonkylälle nykyiselle terveyskeskuksen tontille. Perheneuvola, hammashuolto ja välinehuolto keskitetään Ylämyllylle. Neuvolat ja kotihoito toimivat kaikissa taajamissa (Kunnanvaltuusto 25.3.2013 51). Tämän toteutustyön jälkeen Liperissä on lääkärivetoinen terveysasema kirkonkylällä ja sairaanhoitajavetoiset terveysasemat Viinijärvellä ja Ylämyllyllä. Polvijärvellä on kunnanhallitustason päätös (19.3.2012 65) pitkäaikaisen laitoshoidon muuttamisesta palveluasumiseksi ja Turvalan toimintakeskuksen peruskorjaamiseksi vuosien 2014-2015 aikana. Lääkärivetoisena terveysasemana jatkaa Polvijärven terveyskeskus terveyskeskussairaala mukaan lukien. Outokumpu liittyy vuoden 2014 alussa Joensuun kaupungin yhteistoiminta-alueeseen (Joensuu- Kontiolahti- Outokumpu). Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Outokummun sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaa Joensuun kaupunki. Palvelutuotanto organisoidaan asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien pohjalta, tehokkaasti, sopivalla laadulla ja läpinäkyvästi. Lähipalvelupisteet sijaitsevat Outokummun keskustaajamassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiat ja toimintojen yhteensovittaminen tulevassa yhteistoiminnassa ovat keskeisimpiä palvelutarpeen ja rakenteen prosesseja tulevaisuudessa.

22 9.3 Yhteenvetoa palvelurakenteesta ja -verkosta Sosiaali- ja terveystoimen työryhmässä käytiin keskustelua palvelurakenteeseen ja verkkoon liittyvistä tulevaisuuden visioista ja mahdollisista strategisista linjauksista vuoteen 2030 saakka. Sähköisen asioinnin kehittämistyö on jatkunut ja jatkuu edelleen Pohjois- Karjalassa ja selvitysalueella mm. ylimaakunnallisena ASSI-hankkeena (Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönotoninnovaatiot perusterveydenhuollossa). Hankkeessa on mukana PTTK ja potilastietojärjestelmätoimittaja. Sosiaalipalveluissa toimintojen muuttaminen palvelurakenteen ja verkon osalta keskittyy nykytilan yhteenvedossa kuvattuun vammaishuollon ja kehitysvammahuollon muutoslinjauksiin. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa. Erityisryhmiin kohdistuvien palvelutuotannon muotojen kehittämistyö jatkuu moniammatillisena terveyttä ja hyvinvointia edistävänä toimintana. Hoito- ja hoivapalveluissa/ vanhuspalveluissa palvelutuotannon keskeiset osa-alueet ovat iäkkäiden ympärivuorokautinen hoito- ja hoiva (mm. asumispalvelut), kotihoito (mm. kotihoitoasiakkuus, tuettu asuminen) ja laitoshoito (terveyskeskussairaalat ja vanhainkodit). Heinäkuun alussa 2013 voimaan astunut nk. vanhuspalvelulaki asettaa kunnat tarkastelemaan ja päivittämään nykyisiä ikäpoliittisia strategiaja toimenpideohjelmiaan laissa kirjattujen sisältöjen mukaiseen linjaukseen palvelujen tuottamisessa. Palvelutuotanto vaatii toimitiloja toimiakseen. Toimitilojen osalta tulee kriittisesti tarkastella toimitilojen nykyistä rakennuskantaa, rakennusten ikää ja käyttötarkoitusta, mahdollisia tulossa olevia korjaus- ja muutostyötarpeita, palveluverkon kustannustehokkuutta, yhteispalvelupisteiden muodostumista ja tarkoituksenmukaisuutta. Samanaikaisesti tarkastelussa tulee huomioida, arvioida ja tarvittaessa uudelleen määritellä määritelmät lähipalveluille, alueellisille ja keskitetyille palveluille kuntalaisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- ja verkko muodostuisi lähitulevaisuudessa seuraavan taulukon mukaiseksi palvelukokonaisuudeksi, jossa on huomioitu tässä selvityksessä esille tulleita kehittämis- ja muutostarpeita.

Joensuuu kantakaup Eno kk Uimaharju Hammaslahti Reijola Kiiht/Heinävaara Tuupovaara Kontiolahti kk Lehmo Liperi kk Viinijärvi Ylämylly Outokumpu Polvijärvi PKSSK 23 TERVEYSPALVELUT 1 vastaanottotoiminta/lääk sh 2 vastaanottotoiminta/sh 3 erikoispkl 4 päivystys/lääk-sh?? 5 neuvolat (lasten- ja/tai v äitiysnla) 6 suun terveydenhuolto v v v v v? 7 mielenterveystyö v v v v 8 päihdetyö/erityispalvelut 9 tk-sairaalat 10 tukipalvelut laboratorio, näytteenotto röntgen kuntoutus fysioter v v v v v? v v SOSIAALIPALVELUT 11 lastensuojelupalvelut 12 vammaisten palvelut 13 kasvatus- ja perheneuvonta 14 aikuissosiaalityö 15 toimeentuloturva 16 erityishuolto/keh.vammapa lv VANHUSPALVELUT 17 palveluohjaus, tukipalvelut ja päivätoiminnot 18 kotihoito (toimisto) 19 vanhainkodit ja palveluas YHTEISET PALVELUT 20 sosiaali- ja potilasasiamies 21 sosiaalipäivystys 22 edunvalvonta ja velkaneuvonta Palvelut kokoaikaisesti tai esim. suun terveydenhuollossa myös hammaslääkäri v palveluita ei joka päivä tai ei kaikkia palveluita. Esim. laboratoriokokeiden näytteenotto kahtena päivänä viikossa tai päihdepalveluissa päihdesairaanhoitajan palvelut