Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus
Männyn luontainen uudistaminen Kuivilla ja kuivahkoilla kankailla yleensä onnistuu hyvin (siemenpuumenetelmä) Lapissa n. 40 50% kaikesta uudistusalasta luontaisen uudistamisen kautta (2000 luvulla) Taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto
Ongelma alueet Itäisessä Suomessa Kuivia ja kuivahkoja kankaita, jotka yleensä uudistuvat hyvin Maankäsittely (äestys / laikutus) ei auta
Nummettuminen
Kanervan peittävyys VMI-koealoilla (Reinikainen et al. 2000)
Tutkimuskysymykset ja hypoteesit Tarkoituksena selvittää kuivien ja kuivahkojen kankaiden pintakasvillisuuden yhteys männyn luontaiseen uudistumiseen Lähtöoletus: kanervan valtaamat kasvupaikat taimettuvat huonosti ja taimien alkukehitys on huonompaa kuin vastaavilla kanervattomilla kasvupaikoilla.
15 satunnaisesti valittua metsikköä Hyppönen et al. 2012 submitted
Inventoinnit Niemelän (2002) julkaistun aineiston 62 metsiköstä tehtiin 15 metsikön satunnaisotos. Mittaukset satunnaisilla 10 m 2 koealoilla. männyntaimien syntypaikka taimien lukumäärä taimien pituus ja kunto kasvilajien peittävyydet humuskerroksen paksuus hakkuutähteiden määrä...
Sammalpeitteen vaikutus Negatiivinen männyn taimettumiseen Mallin ennustama todennäköisyys Hyppönen et al. 2012 submitted
Humuspeitteen vaikutus Negatiivinen männyn taimettumiseen Hyppönen et al. 2012 submitted
Paljastuneen mineraalimaan vaikutus Positiivinen männyn taimettumiseen Hyppönen et al. 2012 submitted
Hakkuutähteiden vaikutus Paljon hakkuujätettä vähän taimia Hyppönen et al. 2012 submitted
Kanervan vaikutus Positiivinen männyn taimettumiseen! Hyppönen et al. 2012 submitted
Kanervalaikut taimettuvat paremmin
Variksenmarjalaikuilla enemmän taimia Variksenmarjalaikuilla vähemmän taimia
Bronstein (2009) J. Ecol.: the first study of facilitation in 1914 by G.A. Pearson that demonstrated that conifers regenerated more successfully after fires when they grew within Populus tremuloides clones. Bronstein (2009) J. Ecol.: ensimmäinen tutkimus facilitaatiosta vuonna 1914 (Pearson) jossa osoitettiin, että havupuut uudistuvat paremmin metsäpalon jälkeen, jos ne kasvavat haapakloonien seassa.
Humus poistuu, hyvä siemenalusta, vähän kanervakasveja Männyn (avainlaji) uudistuminen Havumetsäkanervayhteisö Mänty avainlajina, kanervat aluskasvillisuutena Uudistuminen metsäpalojen vaikutuksesta (Mallik 2003 mukaan)
Huono siemenalusta, nopea kanervoituminen Havumetsäkanervayhteisö Metsäpalojen ehkäisy Pienialaisia, matalatehoisia paloja Huono siemenalusta hiiltyneellä humuksella, kanerva valtaa alaa Kanervan valtaasema (uusi avainlaji) Paksu humuskerros, huono siemenalusta, nopea kanervoituminen Uudistuminen metsäkäsittelyjen seurauksena (Mallik 2003 mukaan)
Taimien kasvu ja kunto taimet n. 10% lyhyempiä laikuissa joissa kanervan peittävyys 50% puolukkalaikuissa parempi kasvu runsas jäkälien ja variksenmarjan peittävyys lisäsi taimien kuolleisuutta
Yhteenveto Pintakasvillisuuden vaikutukset uudistamiseen monimutkaisia Taimettuminen Sammalet: Kanerva: Kasvu Kanerva: Puolukka: Taimien kunto Variksenmarja: Jäkälät:.
Miten ongelma ratkaistaan? Mekanismit epäselviä Avainlajien vaihtuminen? Kilpailun rooli (allelopatia, ravinnekilpailu)? Sienijuurten (mykorritsa) rooli? Kun tauti on epäselvä, oikeaa lääkettä vaikea määrätä
Luontainen uudistuminen metsäpalojen kautta Kuva: Erkki Oksanen, Metla
Koeasetelma jossa 1) mekaanisen aluskasvillisuuden ja humuskerroksen poiston, 2) kulotuksen ja 3) poronlaidunnuksen (aitaus) vaikutuksia pyritään selvittämään. Ko. kolmen käsittelyn kahdesta tasosta (kyllä / ei) muodostuu 8 käsittely yhdistelmää. Ei Aitaus Kulotus Kyllä Aitaus Ei Kyllä Ei Kyllä Kasvillisuuden ja humuskerroksen poisto Ei 1 2 3 4 Kyllä 5 6 7 8
5 4 3 2 Kulotus Aitaus Kasvillisuus ja humus poistetaan 1 1 10m 2 näyteala (5 kpl / käsittelyruutu) 2 3 25 m 4 5 Sunnitellun split-plot kokeen esimerkkilohko 10 m Kylvö (4x4 hila): Istutus (1 taimi):
Kiitos