Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014
Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun ja aidot tasaveroiset mahdollisuudet elämälleen. Yhteiskunnan vastuun rinnalla on yhteisön vastuu. Ihmisten omaa vastuuta itsestään, perheistään ja yhteisöistään tuetaan. Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa vuoteen 2020 mennessä.
Hallitusohjelma Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään. Koulujen eriytyminen estetään. (Valtionosuus)uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus.
Kuntien valtionosuuslaki 1) Ikärakenne 2) Sairastavuus 3) Työttömyysaste 4) Kaksikielisyys 5) Vieraskielisyys 6) Asukastiheys 7) Saaristo 8) Koulutustausta: ja lisäosat 1) Syrjäisyys 2) Saamelaisten kotiseutualueen lisä 3) Työpaikkaomavaraisuus
Valtionosuusuudistus Vieraskielisyys 45mlj-> 480mlj euroa Koulutustausta 0-> 160mlj euroa Työttömyys 480 mlj euroa
Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi Työryhmän esitys 2012, ei valtioneuvoston periaatepäätöstä Sosioekonominen tasa-arvo: Nuorten koulutusvalinnat ovat yhteydessä vanhempien Sosioekonomiseen asemaan ja koulutustaustaan. Lukio-opiskelijoiden isistä toimihenkilöitä on miltei puolet, kun ammatillisen koulutuksen valinneista vastaava luku on 23 prosenttia. Lukiolaisten äideistä 71 prosenttia toimii toimihenkilöammateissa ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden äideistä puolet. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden isistä työntekijäammateissa toimii 31 prosenttia ja lukion valinneiden isistä viidennes.
Tasa-arvo Lukio-opiskelijoista miehiä on noin 43 prosenttia ja naisia 57 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 53 prosenttia on miehiä ja 47 prosenttia naisia. Esimerkiksi LVI-alalla 3,6 prosenttia ja sähköalalla 5,4 prosenttia opiskelijoista on naisia ja kauneudenhoitoalalla 97,7 prosenttia ja tekstiili- ja vaatetusalalla 94,2 prosenttia opiskelijoista on naisia.
Maahanmuuttajat Maahanmuuttajat noin kaksi vuotta jäljessä keskimääräistä osaamistasoa matematiikasa (PISA 2012). Koulutuksen keskeyttämisprosentti toisella asteella n. 10, maahanmuuttajilla noin 20. Erityisesti oppivelvollisuusiän loppupuolella ja sen jälkeen maahan tulleiden maahanmuuttajilla erityinen riski. Eri valmistavat opetukset ja suomen/ruotsin ja oman äidinkielen tuki riittävää? Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet?
Koulujen eriytyminen Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa koulushoppailu yleistynyt. Koulujen oppimistulokset eriytyneet (PISA 2012). Koulun oppilaiden maahanmuuttajaosuus ei vaikuta kantaväestön oppimistuloksiin. Koulujen eriytyminen, alueiden eriytyminen, sosiaali-ja terveydenhuollon eriytyminen. Osa kunnista ottaa koulun lähialueen huomioon rahanjaossa.
Toimenpiteet Esiopetus velvoittavaksi Aamu-ja iltapäivätoiminta Tasa-arvoavustus / valtionosuus Sukupuolittuneet käytännöt Toiselle asteelle pääsy Aliedustetut ryhmät koulutuksessa Tutkimushanke
Koulutuksellisen tasa-arvon valtionavustus Haettavissa 19.11.2014 Opetuksen järjestäjä hakee. Valtionavustus määrittyy kolmen indikaattoritiedon perusteella. Suunnattava kouluille, joissa vähintään yksi näistä ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Edistettävä koulutuksellista tasa-arvoa ja opetuksen laatua kouluissa, jotka ovat haasteellisimmassa asemassa. Painopistealueina ovat maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen, tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo, kodin ja koulun yhteistyö sekä koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Ehdot www.minedu.fi avustukset - koulutus
Paikallisia tapoja edistää koulutuksellista tasa-arvoa
Kiitos! anssi.pirttijarvi@minedu.fi www.minedu.fi