Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Samankaltaiset tiedostot
Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Kieli merkitys ja logiikka

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Luku 2. Nominit Nominit

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

H5C 5 (luonnos) 1. PÄÄTTEELLISTEN FEMINIINIEN MONIKKO (s. 57) A-päätteisten feminiinien monikko on "ot".

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

SAKSA VALINNAISAINE (A2)

RANSKA VALINNAISAINE

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta.

S U M E R I N SIJAMUODOT

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

Luku 14. Lukusanat Status absolutus Perusluvut

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Esimerkkejä nuoremman muinaisruotsin substantiivien taivutuksesta

Kreikka'(10'op)' Asiat' Kokeen#palautus# Kurssipalaute# Infini?ivi#

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Suomen romanin nominimorfologiaa

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

פנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER)

Kreikka'(10'op)' Käytännön'asioita' Läsnäolokäytännöt:# Kurssiko=sivu:9h"p://blogs.helsinki.fi/ avoinkreikka42013/9

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

Kieli merkitys ja logiikka

VENÄJÄ VALINNAISAINE

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:16-17)

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE SAARINIEMENKATU HELSINKI POSTISIIRTOTILI VAIHDE

H3M JOHDANTO 1. YLEISTÄ SANASTOA. Toshav-sanassa on kamats kaikissa monikon taivutusmuodoissa. "yhdistäjä", language, "tongue"


- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

.I. Runebergistä riimuihin: Tekstinymmärrysharjoitukset. Palaute harjoituksesta 9

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

Kreikka'(10'op)' TT,#MA#Ulla#Tervahauta# ma# # # h"p://blogs.helsinki.fi/avoinkreikka42013/9 # KERTAUS'&'KOTITEHTÄVÄT'

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

LUKUVUOSI VERKKOKURSSIT

Varhainen leikki ja sen arviointi

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

Liitepartikkelit Sisältö

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)

9.2. Ruotsi B1 kielenä

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Suomen kielioppia edistyneille

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset:

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Harjoituksia ELLIn korteille.

R 2 [0] ei ole likainen luku, sillä avaimelle 0 on jo palautettu sen alkuperäinen arvo.

Verbien morfosyntaksista, osa 2

yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset

K4 OO-IMPF. (luonnos)

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

Transkriptio:

Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat alkusyksyn osalta (1. välikertauksen koealue). Niiden aktiivinen osaaminen muodostaa yhden kivijalan kreikan opiskelussa. Muita ovat keskeisen sanaston (vahvennetut sanat) osaaminen (muista myös prepositiot ja pronominit) harjoituksien kertaaminen!

Polku 1: nominit Artikkelin taivutus 2. deklinaatio (mask., neutri, + joitakin fem.) 1. deklinaatio (fem. + joitakin mask.) yksikössä h/a tai lyhyt a, EIRA-sääntö! -(t)hj / -aj päätteiset mask. (y. gen. 2. dekl.)

Artikkelin taivutus: yksikkö M F N N o( h( to/ G tou= th=j tou= D tw?~~ th?~~ tw?~~ A to/n th/n to/

Artikkelin taivutus: monikko M F N N oi( ai( ta/ G tw~~n tw~~n tw~~n D toi~j tai=j toi=j A tou/j ta/j ta/

Artikkelin avulla hallitset toisen deklinaation niin yksikössä M N F N o( a/)rtoj to\ e)/rgon h( o(do/j G tou= a) /rtou tou= e) /rgou th=j o(dou= D tw?~~ a)/rtw? tw~~? e)/rgw? th=? o(dw?~~ A to_n a) /rton to_ e) /rgon V a)/rte - - Huomaa kuitenkin neutrin on pääte! th\n o(do/n

kuin monikossa M N F N oi9 a) /rtoi ta_ e)/rga ai9 o(doi/ G tw~~n a)/rtwn tw~~n e)/rgwn tw~~n o(dw~~n D toi=j a)/rtoij toi=j e)/rgoij tai=j o(doi=j A tou\j a) /rtouj ta_ e) /rga ta\j o9dou/j

Samoin hallitset toisen deklinaation taivutuksen kunhan muistat että feminiinejä on sekä pitkä- (h / a) että lyhytvokaalisia (a) EIRA-säännön: e, i, r:n jälkeen pitkä -(t)hj / -aj päätteiset maskuliinit Monikko kuitenkin aina samanlainen

Pitkä 1. deklinaatio: h/a (yks.) N h( grafh/ G th=j grafh=j D th? = grafh? = A th\n grafh/n e, i, r h(me/ra h(me/raj h(me/ra? h(me/ran

Lyhyt vokaali h( qa/lassa th=j qala/sshj th? = qala/ssh? th\n qa/lassan e, i, r a)lh/qeia a)lhqei/aj a)lhqei/a? a)lh/qeian

1. deklinaation maskuliineja N o( telw&nhj profh/thj neani/aj G tou= telw/nou profh/tou neani/ou D tw~~? telw&nh? profh/th? neani/a? A to\n telw&nhn profh/thn neani/an V - telw/nh profh=ta neani/a Erot feminiineihin yksikön nominatiivissa, genetiivissä ja vokatiivissa

Polku 2: verbit Kreikan verbisysteemi (koealueeseen) akt., med. pass. tapaluokka: ind. aikaluokka: prees./impf. luku ja persoona Päätteet akt. ind. prees. (w- ja mi-konjugaatiot) med./pass. ind. prees. ei)mi/ -verbin akt. ind. prees.

Päätteet: akt. ind. Prees. w-verbit w eij ei omen ete ousi(n) mi-verbit mi j si(n) men te asi(n) Muista MI-S-SI AASI!

Päätteet: med./pass. ind. prees. paideu/omai paideu/h? (<- esai) paideu/etai paudeuo/meqa paideu/esqe paideu/ontai di/domai di/dosai di/dotai dido/meqa di/dosqe di/dontai

ei)mi/ verbin akt. ind. prees ei)mi/ ei} e)sti/n e)sme/n e)ste/ ei)si/n

Verbien ja nominien kieliopillinen määrittely Verbit: pääluokka, tapaluokka, aikaluokka, luku, persoona, verbin perusmuoto ja merkitys Nominit: Suku, luku, sija, perusmuoto ja merkitys

Määrittelyharjoitus ti/qhj akt.ind.prees. y.2 < ti/qhmi panna di/dosai med./pass.ind.prees. y. 2< di/dwmi antaa, sallia ginw&skontai med./pass.ind.prees. m.3 < gi/nwskw tietää e)sti/ akt.ind.prees. y.3 < ei)mi/ olla a)posto/louj mask. mon. akk. o( a)po/stoloj lähetti, apostoli

Harjoitus (jatkoa) daimo/nia neutri, mon. nom./akk. < to\ daimo/nion henki pisteu/esqe med./pass. ind. prees. m. 2. < pisteu/w uskoa a) /lla neutri mon. nom./akk. a) /lloj, h, o toinen, muu proba/twn neutri mon. gen. to\ probaton lammas profh/tou mask. yks. gen. < o( profh/thj profeetta

Harjoitus (jatkoa) yuxa/j fem. mon. akk. < h( yuxh/ sielu, henki maqhtai/ mask. mon. nom. < o( maqhth/j oppilas h(/n fem. yks. akk. < o(/j, h/(, o/( joka e)me/ yks. akk. < e)gw& minä katabai/nomen akt.ind. prees. m. 1 < katabai/nw laskeutua

Harjoitus (jatkoa) grafai~ ~j fem. mon.dat < h( grafh/ kirjoitus e)/rxesqe dep.ind.prees. m. 2 < e)/rxomai tulla, mennä tau/th? fem.yks.dat. < ou[toj, au(/th, tou=to tämä ei] akt.ind.prees. y. 2 < ei)mi/ olla lu/h? med./pass.ind.prees. y.2 < lu/w irrottaa

Testaa osaamisesi 16-20 oikein: erinomainen tai melkein erinomainen tulos; kielioppi on hyvin hallussa 11-15 oikein: hyvä tai tyydyttävä tulos; tarvitset kuitenkin vielä kertausta ja parempaa tarkkuutta 6-10 oikein: menettelee, mutta paljon on vielä parantamisen varaa 0-5 oikein: hmm... unohda kaikki muu ja lue kreikkaa