Suomen kielioppia edistyneille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kielioppia edistyneille"

Transkriptio

1 Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki

2 Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää (kuinka monta?). Nominatiivimuotoisen lukusanan kanssa tulee yksikön partitiivi: kaksi (2) omenaa, 15 oppilasta, tuhat hyttystä mutta: yksi omena Moniosaisissa luvuissa jokainen osa taipuu. kuudellatuhannella (6000:lla) kahteensataanseitsemäänkymmeneen (270:een) viidessäsadassakahdessakymmenessäkuudessa (526:ssa) Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa Sijapääte tulee sen edelle: neljässätoista (14:ssä) yhdeksääntoista (19:ään) Huom.! Pitkää vokaalia ei katkaista. 2

3 Numeraalit: Perusluvut 2/3 Lukusana + yksikön partitiivi -konstruktio voi olla lauseessa subjektina, jolloin predikaattiverbi on yksikössä. Kahdeksan leijonaa saalistaa. Sata mielenosoittajaa marssii kadulla. Huom.! Jos lukusanan edellä on määrite, se on monikkomuotoinen. Tällöin myös predikaattiverbi tulee monikkoon: Ne kahdeksan suurta leijonaa saalistavat taitavasti. Kaikki sata mielenosoittajaa joutuivat putkaan. tai objektina. Söin neljä jäätelöä! Muissa tapauksissa lukusana kongruoi jäljessään olevan sanan kanssa. Sijapäätettä ei kuitenkaan merkitä numeroon, jos se käy ilmi seuraavasta sanasta. viidestä tentistä, 13 hevosella, 462 valtiossa 3

4 Numeraalit: Perusluvut 3/3 Huom.! Kymmentä pienemmät luvut ja tasaluvut kirjoitetaan kirjaimin: Tuhat katsojaa huusi eläköön-huutoja maestrolle. Lapselta irtosi yön aikana kaksi hammasta. Miljoona euroa on varsin suuri lottopotti! Matemaattisessa ja tilastollisessa tekstissä sekä mittayksiköiden lyhenteiden kanssa tasaluvut ja kymmentä pienemmät luvut kirjoitetaan numeroin. 100 m, 10 %, 4 km² 4

5 Peruslukujen taivutus -si-loppuiset luvut (yksi, kaksi, viisi, kuusi) taipuvat kuten sana uusi. Luvuilla seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen nominatiivi ja genetiivi ovat samannäköiset. yksikkö monikko nominatiivi viisi viidet genetiivi viiden viisien partitiivi viittä viisiä essiivi viitenä viisinä translatiivi viideksi viisiksi inessiivi viidessä viisissä elatiivi viidestä viisistä illatiivi viiteen viisiin adessiivi viidellä viisillä ablatiivi viideltä viisiltä allatiivi viidelle viisille abessiivi viidettä viisittä komitatiivi viisine instruktiivi viisin 5

6 Päätteen liittäminen peruslukuun (monikon i tulee mukaan.) Numeroin kirjoitettaessa sijapääte tulee kaksoispisteen jälkeen: 127:n, 946:sta, 534:ään yksikkö monikko genetiivi 5:n 5:ien partitiivi 5:tä 5:iä essiivi 5:nä 5:inä translatiivi 5:ksi 5:iksi inessiivi 5:ssä 5:issä elatiivi 5:stä 5:istä illatiivi 5:een 5:iin adessiivi 5:llä 5:illä ablatiivi 5:ltä 5:iltä allatiivi 5:lle 5:ille abessiivi 5:ttä 5:ittä komitatiivi 5:ine instruktiivi 5:in 6

7 Numeraalit: Järjestysluvut 1/3 ilmaisevat sijaa (kuinka mones?). muodostetaan liittämällä tunnus -s perusluvun genetiivivartaloon: neljäs, viides, kuudes, seitsemäs Poikkeuksia ovat luvut ensimmäinen (1.) ja toinen (2.), jotka taipuvat kuten muutkin -nen-loppuiset sanat. Muissa sijamuodoissa tunnuksia ovat -nte-, -nne- ja -t. Monikkomuodoissa tunnus on -nsi-. Mäkiset muuttivat kuudenteen kerrokseen. Myös viidennestä kerroksesta on upeat näkymät. Ilman kolmatta puhelinsoittoa hän ei olisi herännyt. He olivat kilpailussa seitsemänsiä. Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa Järjestysluvun tunnus ja sijapääte tulevat sen edelle: yhdestoista (11.), kahdenteentoista (12:nteen) Huom. ensimmäinen yhdes-; toinen kahdes- 7

8 Numeraalit: Järjestysluvut 2/3 Järjestysluku kongruoi pääsanansa kanssa: Seitsemännet olympialaiset järjestettiin Antwerpenissa Niissä Paavo Nurmi voitti ensimmäisen olympiamitalinsa. Huom.! Kun sijamuoto ilmenee pääsanasta, numeroin kirjoitettuun järjestyslukuun ei tule sijapäätettä: Pekingissä järjestetyissä 26. (=kahdensissakymmenensissäkuudensissa) olympialaisissa Suomea edusti 58 urheilijaa. Kun pääsanaa ei ole, käytetään järjestysluvun tunnusta. Tero Pitkämäki oli keihäänheitossa 3:s. (lause loppuu pisteeseen) 8

9 Numeraalit: Järjestysluvut 3/3 Numeroin kirjoitetun järjestysluvun perässä on piste: 1., 2., 3. jne. Kun numeroin kirjoitettua järjestyslukua taivutetaan, piste jää pois. Mukaan otetaan järjestysluvun tunnus: 127:nnen, 946:tta, 534:nteen Järjestyslukuina voidaan käyttää myös roomalaisia numeroita: I (1.) V (5.), X (10.), L (50.), C (100.) D (500.), M (1000.) Elisabet II, Kaarle XII Kustaa XX Nordic Congress of Dermatology Roomalaisella luvulla merkittyyn järjestyslukuun merkitään vain sijapääte (luku sisältää tunnuksen): Elisabet II:lla on valtava yksityisomaisuus. Dermatologian kongresseista XXVI:ssa oli loistava ohjelma. 9

10 Järjestyslukujen taivutus Illatiivissa ja essiivissä on yksikössä vahva aste, muiden sijamuotojen päätteet liitetään heikkoon vartaloon. yksikkö monikko nominatiivi viides viidennet genetiivi viidennen viidensien partitiivi viidettä viidensiä essiivi viidentenä viidensinä translatiivi viidenneksi viidensiksi inessiivi viidennessä viidensissä elatiivi viidennestä viidensistä illatiivi viidenteen viidensiin adessiivi viidennellä viidensillä ablatiivi viidenneltä viidensiltä allatiivi viidennelle viidensille abessiivi viidennettä viidensittä komitatiivi viidensine instruktiivi viidensin 10

11 Päätteen liittäminen järjestyslukuun (järjestysluvun tunnus ja monikon i mukaan) yksikkö monikko nominatiivi 5. (5:s) 5:nnet genetiivi 5:nnen 5:nsien partitiivi 5:ttä 5:nsiä essiivi 5:ntenä 5:nsinä translatiivi 5:nneksi 5:nsiksi inessiivi 5:nnessä 5:nsissä elatiivi 5:nnestä 5:nsistä illatiivi 5:nteen 5:nsiin adessiivi 5:nnellä 5:nsillä ablatiivi 5:nneltä 5:nsiltä allatiivi 5:nnelle 5:nsille abessiivi 5:nnettä 5:nsittä komitatiivi 5:nsine instruktiivi 5:nsin 11

12 Päivämäärät Päivämäärissä käytetään pistettä: , tai 1. syyskuuta 2008 Monesko päivä tänään on? Tänään on ensimmäinen syyskuuta (päivä nominatiivissa, kuukausi partitiivissa) syyskuun ensimmäinen. (jos kuukausi on ensin, se on genetiivissä) Milloin / minä päivänä kurssi alkaa? Se alkaa ensimmäisenä syyskuuta (päivä on essiivissä, kuukausi partitiivissa: syyskuun ensimmäisenä. (kuukausi genetiivissä, päivä essiivissä) Ajanjaksoilmauksissa ei päivämäärän taipumista ilmaista: mennessä, saakka (viidenteentoista) alkaen, lukien, lähtien (ensimmäisestä) 12

13 Desimaali- ja murtoluvut 0,5 luetaan nolla pilkku viisi ½ luetaan puoli + yksikön partitiivi: Osta puoli litraa mehua! 1/3 luetaan kolmannes tai kolmasosa 2/3 luetaan kaksi kolmannesta tai kaksi kolmasosaa 1/4 luetaan neljännes tai neljäsosa 3/4 luetaan kolme neljännestä tai kolme neljäsosaa Taivutus: kolmannes, kolmanneksen, kolmannesta, kolmannekseen jne. neljännes, neljänneksen, neljännestä, neljännekseen jne. Murtoluvuissa pääte lisätään kaksoispisteen jälkeen, jos viereinen sana ei ole samassa muodossa: 2/3:n enemmistö 13

14 Lyhenteet Pääte liitetään yleensä kaksoispisteen avulla. 8 kk:ssa 15 :ään (huom. lakitekstissä ei pistettä, vaikka on järjestysluku) Rangaistusta kovennettiin 1 v:een 8 kk:een. Huom.! Partitiivin pääte on -ta sanatyypissä vuosi: v:ta Huom.! Partitiivin ja illatiivin pitkää vokaalia ei katkaista: :ää Myös monikon tunnus merkitään: kpl:isiin = kappaleisiin %:eihin = prosentteihin Päätettä ei merkitä nominatiivimuotoisen numeroin kirjoitetun sanan jälkeen mitta- tai rahayksikön lyhenteeseen tai symboliin. 5 kg, %, 22 14

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut 1/2 yksi kahdesosaa (puoli) 2/3 kaksi kolmasosaa 3/4 kolme neljäsosaa 4/5 neljä viidesosaa 5/6 viisi kuudesosaa 6/7 kuusi seitsemäsosaa 7/8 seitsemän kahdeksasosaa 8/9 kahdeksan

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa. SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 1(7) NOMINIT SUBSTANTIIVIT nimeävät asioita, käsitteitä, ilmiöitä ja olioita. ADJEKTIIVIT PRONOMINIT NUMERAALIT kertovat, millaisia substantiivit ovat. ovat sanoja, joita käytetään,

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi Nominien sijamuodot Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki.

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Nominien sijamuodot ja niiden käyttö

Nominien sijamuodot ja niiden käyttö Nominien sijamuodot ja niiden käyttö Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik.

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa

Lisätiedot

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen

Lisätiedot

Sijojen synty ja säilyminen

Sijojen synty ja säilyminen synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä

Lisätiedot

Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h

Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä 26.9.2018 Pajakuvaus, kesto 1h 7. Toiminnallinen oppiminen: Mitä toiminnallisuus voikaan tarkoittaa oppitunneilla käytännössä? Tule testaamaan - luvassa on toiminnallinen

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA

KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA TALLINNAN YLIOPISTO VIRON KIELEN JA KULTTUURIN INSTITUUTTI Kelly Ranne KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA Bakkalaureustutkielma Ohjaaja: apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Kimmo Kettunen Informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Lokakuu 2005 Informaatiotutkimuksen laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ. tättad tättmõš tahtominen, tahto. särnnad särnnmõš puhuminen, puhe

TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ. tättad tättmõš tahtominen, tahto. särnnad särnnmõš puhuminen, puhe TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu ǩieʹčč -mõš pääte -mõš -ad infinitiiv -ad sâjja -mõš infinitiivin -ad:n tilalle

Lisätiedot

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA 157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) 1999. Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook 1999. Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp. 155 159. SUOMEN NOMINIEN

Lisätiedot

Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987

Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987 Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987 Opinnäytetöiden ja laitosten sarjajulkaisujen tiivistelmät

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80 Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys

Lisätiedot

Mitä suomi on vieraana kielenä?

Mitä suomi on vieraana kielenä? Mitä suomi on vieraana kielenä? Leena Silfverberg kevät 2016 24.5.2016 Leena Silfverberg 1 Suomi Äänteellisiä ominaispiirteitä - Äännettä vastaa aina sama kirjainmerkki. - Kirjainmerkit reaalistuvat puheessa

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet

Infiniittiset rakenteet Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8/1 Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8. Lauseenvastikkeet Itsenäisen, täyden lauseen tuntomerkkejä ovat verbin persoonamuoto, verbin tempus- ja modusvalinta sekä kielto, lauseadverbiaalin mahdollisuus

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

MoNı TAsoı NENKÄYTÅNNÖN YLEı skı ELEN opas ulkomaalaı sı LLE

MoNı TAsoı NENKÄYTÅNNÖN YLEı skı ELEN opas ulkomaalaı sı LLE jien esitellä ja perustella omat näkemyksensä. Kirjan temaattisessa ja metodologisessa väljyydessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Kun varsin laaja-alaisen otsikon alle kootaan hyvin erilaisia artikkeleita,

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

SUOMEN SIJOJEN KÄYTÖN OMAKSUMISESTA KIELIKYLVYSSÄ

SUOMEN SIJOJEN KÄYTÖN OMAKSUMISESTA KIELIKYLVYSSÄ Koskela, M. & N. Pilke (toim.) 2003. Kieli ja asiantuntijuus. AFinLAn vuosikirja 2003. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 61. Jyväskylä, s. 337 359. SUOMEN SIJOJEN KÄYTÖN OMAKSUMISESTA

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Nicholas Volk 24.1.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tekstin esikäsittely Jaetaan syöteen luettaviin saneisiin ja äännevastineettomiin välimerkkeihin

Lisätiedot

Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. / Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren

Lisätiedot

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU Auli Kotimäki auli.kotimaki@jyu.fi Tänään n kielitieto, kielioppi, kielitaju à tehtäviä pienryhmissä n Mikä- Mikä- suunni?elu jaetaan ideoita, kehitellään eteenpäin,

Lisätiedot

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 0 Puhu suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 5 Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 1 Mitä sinun täytyy tehdä? Nesessiivilause genetiivi -n täytyy pitää - ei tarvitse on pakko - ei ole pakko kannattaa

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi

Lisätiedot

Onko suomen ja ruotsin koodinvaihdolla kielioppia? Substantiivien ja verbien taivutus Haaparannan, Tukholman ja Helsingin kaksikielisissä

Onko suomen ja ruotsin koodinvaihdolla kielioppia? Substantiivien ja verbien taivutus Haaparannan, Tukholman ja Helsingin kaksikielisissä doi:10.5128/lv26.06 Onko suomen ja ruotsin koodinvaihdolla kielioppia? Substantiivien ja verbien taivutus Haaparannan, Tukholman ja Helsingin kaksikielisissä keskusteluissa J AANA K OLU Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset

s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset 1.1.2 Kielioppi: sanaluokat 1.1.3 Kielioppi: sanan vartalo 1.1.4 Sanasto: adjektiivin johtimet 1.2.2 Kuuntele: Harrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja 1.2.3

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

a) Montako rasiaa täyttyy 35 karkista 63 karkista 49 karkista 70 karkista 56 karkista

a) Montako rasiaa täyttyy 35 karkista 63 karkista 49 karkista 70 karkista 56 karkista 5) Yhteen rasiaan mahtuu 7 suklaakarkkia. 8 a) Montako rasiaa täyttyy 35 karkista 63 karkista 49 karkista 7 karkista 56 karkista b) Monestako karkista täyttyy 3 rasiaa 6 rasiaa rasiaa rasiaa 2 rasiaa 4

Lisätiedot

S23 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA

S23 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Sisällys S23 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA 1. Kirjallisuuden lajeja... 9 Kappaleen aiheet Kirjallisuuden lajeja Romaanikirjallisuuden lajeja Ohjeet kirjallisuuskeskusteluun Lista nykykirjallisuudesta

Lisätiedot

4 LUKUJONOT JA SUMMAT

4 LUKUJONOT JA SUMMAT Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 4 LUKUJONOT JA SUMMAT ALOITA PERUSTEISTA 45A. Määritetään lukujonon (a n ) kolme ensimmäistä jäsentä ja sadas jäsen a 00 sijoittamalla

Lisätiedot

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A. TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN WERNER SÖDERSTRÖM. A. H. KALLIO. PORVOOSSA, TOINEN, MUUTETTU PAINOS. TOIMITTANUT

SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN WERNER SÖDERSTRÖM. A. H. KALLIO. PORVOOSSA, TOINEN, MUUTETTU PAINOS. TOIMITTANUT SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN TOIMITTANUT A. H. KALLIO. TOINEN, MUUTETTU PAINOS. PORVOOSSA, WERNER SÖDERSTRÖM. HELSINGISSÄ, Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag 1896. (Dämä uusi painos åbsipufie.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009 SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren.

Lisätiedot

KOKEITA KURSSI 1. 1. Pitemmдstд osasta sahaat pois 5. 3 b) Muunna murto- tai sekaluvuksi. d) 0,9 e) 1,3 f) 2,01

KOKEITA KURSSI 1. 1. Pitemmдstд osasta sahaat pois 5. 3 b) Muunna murto- tai sekaluvuksi. d) 0,9 e) 1,3 f) 2,01 KOKEITA KURSSI kurssi (A). Laske. Kirjoita ainakin yksi vдlivaihe. 9 a) :. Merkitse ja laske. a) Lukujen ja tulosta vдhennetддn. Luvusta vдhennetддn lukujen ja erotus. Lukujen ja summan kolmasosa kerrotaan

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk

Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Koulu: Oppilas: ÄIDINKIELI Lukeminen 20. Luet kokonaisia kirjoja. 19. Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi. 18. Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja. 17.

Lisätiedot

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Aritmeettinen lukujono

Aritmeettinen lukujono Aritmeettinen lukujono 315. Aritmeettisen lukujonon kolme ensimmäistä jäsentä ovat 1, 4 ja 7. a) Mikä on jonon peräkkäisten jäsenten erotus d? b) Mitkä ovat jonon kolme seuraavaa jäsentä? a) d = 7 4 =

Lisätiedot

Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv

Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv doi:10.5128/lv27.08 Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv MARJUT VEHKANEN Helsingin yliopisto

Lisätiedot

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet MAA. Koe Jussi Tyni 0.9.0 Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet A-OSIO Vastaa tehtävistä A A kahteen ja palauta vastaukset. Tähän osioon on käytettävissä

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 15 Audio - osa 1. Tulin, näin, voitin!

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 15 Audio - osa 1. Tulin, näin, voitin! Oppitunti 15 Audio - osa 1 Käännä omalle kielellesi. 1 Tulin, näin, voitin! (Julius Caesar) Hän voittaa paljon. Ensimmäinen on voittaja. kortteja Voittaja hymyilee. Voittajat hymyilevät. voittaa voitan

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON -MATON PARTISIIPPI (VERBI -> ADJEKTIIVI) MITEN SE TEHDÄÄN? AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON MITEN SE TAIVUTETAAN? AJATTELEMATON AJATTELEMATONTA AJATTELEMATTOMAN AJATTELEMATTOMASSA AJATTELEMATTOMASTA

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017

Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017 Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017 Henna Makkonen-Craig henna.makkonen-craig@aalto.fi Kielenhuoltoa Johdanto & tiivistelmä Kielenhuollon normit Miten suhtautua kielenhuollon normeihin? Viralliset suositukset

Lisätiedot