Liitepartikkelit Sisältö
|
|
- Ville-Veikko Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat Partikkelit yleinen katsaus Liitepartikkelit Liitepartikkelien ominaisuuksia Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa Ensimmäisen jäsenen liite Kysymysliite -ko Sävypartikkelit -han, pa, -s Liitekonjunktio -ka Vapaasti sijouttuva liite -kin/-kaan kin kaan Liitepartikkelit puhekielessä...11 Päätössanat...12 Lähteet...13
2 Alkusanat Tämän seminaarityön tavoitteena ovat suomen kielen liitepartikkeleita, koska ne ovat kiinnostava aihe ja tärkeä osa suomen kieliopista. Niitä käytetään runsaasti kirjakielessä sekä puhekielessä. Ongelma on, etteivät kaikki suomen kielen opiskelijat 1 ymmärrä tätä aihetta hyvin, koska liitepartikkelit voivat saada erilaisia merkityksiä kontekstin mukaan. Työn tavoitteena on tehdä yhteenvedon, mitä kirjoittavat liitepartikkeleista kielioppikirjojen ja oppikirjojen kirjailijat. Luvussa 1 puhun yleisesti, mitä on partikkeli, mitä on liiteparkikkeli ja millainen on ero niiden välillä. Seminaarityö myös kuvastaa eri mielipiteitä, joiden mukaan kirjailijat jakavat liitepartikkeleita (luku 2). Luvussa 3 on liitepartikkelien lista, sen jälkeen kuvaillaan erityispiirteitä. Myös luvussa 3 kirjoitan esimerkkilauseita. Osoitetaan, miten liitepartikkeleita voidaan käyttää suomen kielessä. Liitepartikkeleita käytetään sekä kirjakielessä että puhekielessä. Työssä puhutaan ylipäätänsä kirjakielestä. Liitepartikkelien käytöstä puhekielessä kirjoitetaan vain lyhyesti luvussa neljä. 1 Opiskelijat, joilla on suomea vieraana kielenä.
3 1 Partikkelit yleinen katsaus Tässä luvussa kirjoitetaan yleisesti, mitä on partikkeli (ja kuinka voimme partikkeleita jakaa), mitä on liitepartikkeli ja millainen ero on niiden välissä. Vilkuna kirjoittaa, että partikkelit ovat taipumattomien sanojen alaryhmä 2. Sorjanen lisää, että se on ryhmä, joka sisältää adverbit, konjunktiot, pre- ja postpositiot, interjektiot ja liitepartikkelit 3. Partikkelit ovat apusanat, jotka tarkentavat, vahvistavat ja yhdistävät lauseessa muita sanoja. 4 Molemmat, partikkelit sekä liitepartikkelit voivat muodostaa vain osan sanasta. Se tarkoittaa, että sana voi sisältää partikkelin päätteen, esim.: pääte -sti (hyvästi, pahasti), pääte -tten (sitten). Partikkeleiksi joskus kutsutaan myös sanoja, joita emme voi eritellä (jotkut ovat lainasanoja; muutamat näkyvät olevan nominien nominatiiveja, toiset mahdollisesti muita sijoja) 5, tai sanoja, jotka eivät kuulu mihinkään paradigmaan 6 esim.: jo, ja, vielä, eli, taikka, auki, muka. Mutta tärkeä ero on, että partikkelit (kuin adverbit, post- ja prepositiot, konjunktiot ja interjektiot) voivat olla myös itsenäisiä sanoja. Joskus partikkelilla ja adverbilla (tai jollakulla muulla taipumatomalla sanalla) on kaksi funktioita partikkelina ja adverbina. Onko sana lauseessa partikkeli vai adverbi, voi päätellä asemalta lauseessa. Partikkeleita voi lähteä erottamaan adverbeista katsomalla, projisoiko sana lausekkeita eli voiko se saada omia määritteitä. Adverbit voivat ( ), mutta partikkelit esiintyvät vain yksin. 7 Liitepartikkelit toimivat vain liitettyinä toiseen sanaan. Kaikkia liitepartikkeleita esiintyy myös leksikaalistumien osina. Leksikaalistumilla tarkoitetaan tässä sanoja, joissa liitepartikkeli on pakollinen osa tai jotka ovat liitteellisenä vakiintuneet merkitykseen, joka on toinen kuin vastaavalla liitteettömällä sanalla. 8 Esim.: etenkin, kumminkaan, mukamas (sanat eten, kummin, mukama eivät ole olemassa), tai ainakin, jopa, vaikkakaan (sanat aina, jo, vaikka ovat olemassa, mutta heillä on erilainen merkitys). Sanat liitepartikkelien -kin ja -kaan 9 kanssa muodostavat yleisesti polaarisen parin, eli merkitys on sama, mutta -kin on positiivisessa lauseessa, -kaan negatiivisessa lauseessa. Esim.: kukin, mikin, ainakin = kukaan, mikään, ainakaan. 10 Mutta osalla -kin, -kaan liitepartikkelilla ei ole pari. Esim.: olenkaan, lainkaan (olenkin 11 eikä lainkin eivät ole olemassa). 12 Partikkeleiksi kutsutaankin sanoja, jotka sisältävät pronominia ja liitepartikkelia esim.: 2 VILKUNA, Maria. Suomen lauseopin perusteet. Helsinki: Edita, 1996, 348 s. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 90. s. 44. ISBN SORJANEN, Timo. Nykysuomen peruskielioppi. Jyvaskyla: Gummerus, 1994, 203 s. s ISBN Samassa kohdassa. s SETÄLÄ, E.N. a Matti SADANIEMI. Suomen kielioppi: Äänne- ja sanaoppi. Yhdeksäntoista painos. Helsinki: Otava, s Samassa kohdassa. s VILKUNA. Suomen lauseopin perusteet. 1996, s HAKULINEN, Auli. Iso suomen kielioppi [online]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. [cit ]. Dostupné z: Kun kirjoitetaan iso vokaali (esim.: -ko, -pa, -kaan), se tarkoittaa, että tuolla on kaksi mahdolisuutta etuvokaali tai takavokaali (esim,: -ko/-kö, -pa/-pä, -kaan/-kään). 10 Samassa kohdassa Olenkin voi olla olemassa, mutta vain kuin verbi olla + kin. Sanalla olenkaan on eri merkitys. 12 TOIKKO, Milka. Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Tampere, Pro-gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. s. 19.
4 pronomini se + liitepartikkeli kä = sekä, muut esimerkit: joka, kuka Liitepartikkelit Liitepartikkelit voimme jakaa kahteen isompaan ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omistusliitteet (omistuspartikkelit, possessiivisuffiksit), toiseen ryhmään kuuluvat liitepartikkelit sinänsä. 14 Isoin ero omistusliitteen ja liitepartikkelien käytössä on, että omistusliite katsotaan taivutuspäätteeksi. Näin siksi että ne toisin kuin liitepartikkelit liittyvät nominatiivissa sanan taivutusvartaloon eivätkä itse sananmuotoon. Possessiivisuffiksit eivät myöskään liity vapaasti eri sanaluokkien sanoihin, vaan lähinnä substantiiveihin ja postpositioihin sekä joihinkin adjektiiveihin ja infiniittisiin rakenteisiin. Liitepartikkeleilla sen sijaan ei ole vastaavanlaisia sanaluokkarajoituksia. 15 Esim: omistuspartikkeli: kissa-ni, käte-ni liitepartikkeli: kissa-kin, käsi-kin Heikura jakaa edelleen liitepartikkelit kahteen ryhmään loppupartikkeleihin (-kin, -kaan, -han, -pa, -ka, -s) ja kysymyspartikkeliin (-ko). 16 Iso suomen kielioppi (edelleen vain ISK) jakaa liitepartikkeleita kahteen pääryhmään: ensimmäisen jäsenen liitteisiin 17, joita ovat -ko, -han, -pa, -s ja -ka, sekä vapaasti sijoittuviin liitteisiin, joita ovat -kin ja -kaan. Ensimmäisen jäsenen liitteet jakautuvat edelleen ryhmiin tehtäviensä mukaan: kysymysliite -ko, sävypartikkelit -han, -pa, -s ja liitekonjunktio -ka. 18 ISK:n käsityksen mukaan on kaksi isoa ryhmää ja neljä alaryhmää. Tämä jako on käytetty seuraavissa luvuissa. 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia Kuten oli jo sanottu, liitepartikkelit ovat osa partikkeleista. Ero niiden välillä on, että partikkelit ovat olemassa itsenäisesti. Liitepartikkelit esiintyvät vain toisen sanan kanssa, koska liitepartikkelit eivät ole itsenäisiä sanoja, vaan sanan lopun liitteitä, jotka antavat sanalle oman merkitysvivahteensa 19. Sanaa, johon liitepartikkeli kiinnittyy, kutsutaan liitepartikkelin isäntäsanaksi. 20 Kun puhutaan ominaisuuksista, ISK esittelee liitepartikkelien fonologisten, morfologisten ja syntaktisten ominaisuuksien yleiskuvan taulukossa 1. Sanotaan, että liitepartikkeleilla on sekä sanojen että taivutuspäätteiden ominaisuuksia SETÄLÄ. Suomen kielioppi: Äänne- ja sanaoppi s SORJANEN. Nykysuomen peruskielioppi. 1994, s HAKULINEN, Iso suomen kielioppi [online] HEIKURA, Vuokko. Lessons in finnish grammar: suomeksi. Helsinki: VEA, 2005, ISBN s Ensimmäinen jäsenen liite on, liite, joka on yhdistetty lauseessa ensimmäisen sanan kanssa. 18 HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] SORJANEN. Nykysuomen peruskielioppi. 1994, s HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] Samassa kohdassa. 127.
5 Taulukko 1: Liitepartikkelien ominaisuuksia (Lähde: ISK, 127) -kin -kaan -ko -han -pa -s -ka Vokaalisointu Rajageminaatio (+) + + Moni-isäntäinen Lauseasema: 1. jäsen (+) Liitepartikkeli lisätään sanan loppuun mahdollisten muiden päätteiden jälkeen. Nominatiivissa liitepartikkeli lisätään suoraan nominin perusmuotoon, ei vartaloonkaan 22 (esim.: kissakin, kissanikin, kissaltanikin). Joskus sanan lopussa voi olla kaksikin (joskus jopa kolme) liitepartikkelia. 23 Kun lausutaan sana, joka sisältää liitepartikkelin, joskus tapahtuu kahdentuminen, eli yhdestä konsonantista tulee kaksi (geminaatta). 24 Se tarkoittaa, että k:sta tulee kk, p:sta tulee pp, jne, mutta kirjoitettussa tekstissä ei tapahtuu mitään. Esim.: ollako /ollakko/, tytöllekin /tytöllekkin/, tulisikin /tulisikkin/ Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa Melkein kaikkilla liitepartikkeleilla on monta käyttötapaa lauseessa ja heillä on myös useita erilaisia merkityksiä, joita voidaan ilmaista monella eri tavalla, kun lauseita käännetään toiseen kieleen. Merkitys riippuu käytötavasta lauseessa. Seuraavissa luvuissa puhutaan eri liitepartikkeleista, selitetään niiden merkitys ja mahdollisuuksia, miten liitepartikkeleita voi käyttää lauseessa. Esimerkkilauseet otetaan Heikki Kangasniemen englanninkielisestä oppikirjasta 26, ja hänen suomenkielisestä oppikirjasta Tikapuut 27. Sen lisäksi on käytetty: Lauri Hakulisen Suomen kielen rakenne ja kehitys (pääosin liitepartikkeli -pa) 28, Hilkka Lindroosin Stručná mluvnice finštiny 29, Sara Suomisen artikkeli Kielikelossa 30. Liitepartikkeleiden jako otettu H. Kangasniemen Tikapuista Ensimmäisen jäsenen liite Tähän ryhmään kuuluu liitepartikkeli -ko, -han, -pa, -s, -ka. Ne ovat aina yhdistetty 22 KANGASNIEMI, Heikki. Suomen kielen tikapuut: kielioppi- ja harjoituskirja. Tampere: Tampere University Press, s. ISBN s Samassa kohdassa. s HEIKURA, Lessons in finnish grammar: suomeksi. 2005, s Samassa kohdassa. s KANGASNIEMI, Heikki. Finnish Language: Book KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s HAKULINEN, Lauri. Suomen kielen rakenne ja kehitys. 5., muuttamaton painos. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000, 633 s. ISBN s LINDROOS, Hilkka a František ČERMÁK. Stručná mluvnice finštiny. 1. vydání. Praha: Univerzita Karlova v Praze, s ja SUOMINEN, Sara. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. Kielikello [online]. 2013, č. 3 [cit ]. Dostupné z: 31 KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s
6 ensimmäiseen jäseneen lauseessa (esim.: Tuletko kouluun?, Hehän puhuvat hyvin suomea. Onpa sinulla paljon rahaa. Mitäs sinulle kuuluu? Mihinkä te menette?) Kysymysliite -ko Liitepartikkeli -ko liittyy lauseessa ensimmäiseen sanaan (tai lausekkeeseen), muiden päätteiden jälkeen. Poikkeukset ovat liitepartikkelit -s ja -han, jotka sijaitsevat liitepartikkelin -ko takana. 32 Tuleeko hän? Sinäkö sinne menet? Onko se tämä? Oletteko jo syöneet? Sävypartikkelit -han, pa, -s Liitepartikkelit -han, -pa ja -s sijoittuvat lauseen tai lausuman ensimmäisen jäsenen mahdollisen konjunktion tai muun partikkelin jälkeen. Tämä ensimmäinen jäsen voi olla finiittiverbi tai nominaalinen tai adverbilauseke. Ensimmäinen jäsen voi olla myös liittomuodon tai lausekkeen osa, joka on syntaktisesti erillään toisesta osasta 33 Yleisesti voimme sanoa, että niiden tehtävä on tuoda käyttöyhteyteen jokin lisämerkitys eli sävy, esimerkiksi lieventävä tai toteava vivahde. 34 1) -han Partikkelia -han käytetään: a) puhuttu asia on (tai pitäisi olla) lukijalle tai kuulijalle tuttu, Suomihan on tasavalta. Hänhän on suomalainen. Kaikkihan niin tekevät! b) puhuja tai kirjoittaja on eri mieltä jostain asiasta, 35 A: Sinä et ymmärrä minua! B: Ymmärränhän minä! A: Minä en osaa edes tanssia. B: Osaathan sinä! A: Minä en lähde minnekään. B: Sinähän lähdet, kun minä käsken! c) joku on yllättynyt jostakin, Hehän puhuvat hyvin suomea! 32 HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] Samassa kohdassa SUOMINEN. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. 2013, č KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s. 176.
7 Sinähän valehtelit minulle! Tämähän on ennenkuulumatonta! d) kohtelias tai epämuodollinen käsky tai kielto, Älähän mene mihinkään! Otahan vielä lisää! Istukaahan alas! e) retorinen kysymys (puhuja ei odota vastausta). Otathan vielä? Missähän Jussi on? Milloinhan hän tulee? 2) -pa Partikkelia -pa käytetään: a) joku on yllättynyt tai hämmästynyt jostakin, Onpa siinä ruma talo! Onpa sinulla paljon rahaa! Onpa täällä kuuma! b) puhuja tai kirjoittaja on eri mieltä jostakin, A: Minä voitin! B: Etpä voittanut! A: Sinä et rakasta minua enää. B: Rakastanpa! A: Olin koulussa eilen. B: Etpä ollut! c) kohtelias tai epämuodollinen käsky tai kielto, Suljepa ovi! Olkaapa nyt hiljaa! Älkääpä häiritkö minua! d) retorinen kysymys, Kukapa minulle soittaisi? (Ei ole ketään, joka soittaisi minulle.) Mitäpä sanottavaa meillä olisi? (Meillä ei ole mitään sanottavaa.) Miksipä minä en tekisi sitä? (Ei ole mitään syytä, miksi minä en tekisi sitä.)
8 e) puhuja tai kirjoittaja esittää toivomuksen. 36 Tulisipa isä pian takaisin! Olisitpa sinä täällä! Eipä sataisi! Liitepartikkeli -pa myös käytetään vakiintuneissa sanontoissa, fraaseissa ja muissa kiteytymissä (olipa miten oli, olipa kerran, jopa, vieläpä, heipä hei, joopa joo, tervepä terve). 37 3) -s Liitepartikkelia -s käytetään tavallisesti kysymyssanojen (mitäs, missäs), kysymyspäätteen -ko (vieläkös), verbien imperatiivimuotojen (tules), sanojen älä (äläs) ja älkää (älkääs) sekä liitepartikkelien -pa (enpäs) ja -ka (miksikäs) jäljessä. Se ilmaisee yleensä tuttavallisuutta ja epämuodollisuutta. 38 Tämä liitepartikkeli käytetään useimmiten puhekielessä. Ehkä siksi jotkut kirjailijat eivät puhu tästä liitepartikkelista olenkaan (esim. Heikura 39, tai Sorjanen 40 ). Kukas sinä olet? Mitäs sinulle kuuluu? Tules nyt tänne! Kukas sinä luulet olevasi? Suominen sanoo, että -s-liitepartikkelia luonnehditaan ensinnäkin kehottavaksi tai käskeväksi 41 Sanos vielä kerran, Miguel, mistä sinun sukusi olikaan kotoisin. Antakaas kuulua, missä sitä on luuhattu koko yö! Liitekonjunktio -ka Liitepartikkeli -ka esiintyy lauseessa samalla tavalla kuin liitepartikkelit -han, -pa, -s, eli osana ensimmäisestä jäseneestä tai muun partikkelin jälkeen. 42 Tämä liitepartikkeli lisätään kieltosanaan ei (kaikki mahdolliset muodot), älä ja älkää sanoihin ja muutamiin kysymyssanoihin. 43 Se esiintyy seuraavissa konteksteissa: kanssa, 44 a) kieltosanan ei ja sanojen älä ja älkää jäljessä samamerkityksinen konjunktion ja 36 KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s SUOMINEN. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. [online]. 2013, č KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s HEIKURA. Lessons in finnish grammar: suomeksi. 2005, s SORJANEN. Nykysuomen peruskielioppi. 1994, s SUOMINEN, Sara. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. [online]. 2013, č HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s Samassa kohdassa. s. 178.
9 Minulla ei ole vaimoa eikä koiraa. He eivät osaa englantia eivätkä saksaa. Älä sano mitään äläkä katso häntä silmiin! Hän ei kuule eikä näe. b) kieltosanan jälkeen se voi ilmaista voimakasta vastaväitettä, A: Mene ulos! B: Enkä mene! A: Minä istun tähän. B: Etkä istu! Se on Mikon paikka. A: Minä olen vanhempi kuin sinä B: Etkä ole! c) kysymyssanojen jäljessä ilmaisee tuttavallisuutta ja epämuodollisuutta, Mihinkä te menette? Hups, mitenkä tässä nyt näin kävi? Mitenkä minä voin auttaa? 3.2 Vapaasti sijouttuva liite -kin/-kaan Liitepartikkelit -kin ja -kaan muodostavat polaariparin. Se tarkoittaa, että niiden merkitys on samanlainen, vain -kin käytetään positiivisissa lauseissa, -kaan negatiivisissa lauseissa. 45 Toisin kuin suomen muut liitepartikkelit, -kin ja -kaan ovat vapaasti sijoittuvia ja voivat siten sijaita muuallakin kuin lauseen ensimmäisessä lausekkeessa tai lausekkeen tietyssä sanassa. 46 Ne liittyvät myös finiittiverbiin kin Liitepartikkeli -kin on yleisimmin käytetty liitepartikkeli. Ja sillä on muutama merkitys. Se esiintyy seuraavissa konteksteissa: a) samamerkityksinen adverbin myös kanssa, Jussikin oli siellä. Kaisa puhu ranskaakin. Minä soitin ja kirjoitinkin hänelle asiasta monta kertaa. b) kun asian tila on odotuksenmukainen, Me odotimme heitä, ja viimein he tulivatkin. Minä toivoin, että Liisa soittaisi minulle, ja niin hän sitten onneksi tekikin. 45 HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] TOIKKO. Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa s 16.
10 Ville etsi kovasti töitä, ja lopulta hän pääsikin varastomieheksi. c) kun asian tila on odotuksenvastainen tai yllättävä, Tiina aikoi mennä teatteriin, mutta sitten hän menikin elokuviin. Minä en uskonut enää, että hän tulisi, mutta sitten hän tulikin. Eija luuli, että viesti olisi äidiltä, mutta se olikin isältä. Joskus on liitepartikkeli -kin korvattu sanalla jopa: Minäkin unohdin sateenvarjoni eilen. = Jopa minä unohdin sateenvarjoni eilen (vaikka yleensä en unohda se). 47 d) kun partikkeli vahvistaa käskyä tai huudahduksta, Menekin nyt heti kotiin! Eikö hän olekin kaunis. Sano vielä sanakin, niin minä suutun! Toikko lisää vielä yhden mahdollinen käytöstavan: -kin voi olla samamerkityksinen sanan esimerkiksi kanssa: Tässä eräänäkin päivänä = esimerkiksi eräänä päivänä kaan Liitepartikkeli -kaan on liitepartikkelin -kin kieltohakuinen vastine. Se esiintyy seuraavissa konktekstissa: a) samamerkityksinen adverbin myöskään kanssa, 49 Villekään ei ollut siellä. Minä en ole lukenut tätäkään kirjaa. Minä en osa ajaa autoakaan. Aikuisetkaan eivät sitä käsittäneet. b) asian tila on odotuksenmukainen, Minä en uskonut, että hän tulisi, eikä hän tullutkaan. Me epäilimme, että he eivät uskoisi meitä, eivätkää he sitten uskoneetkaan. Ville ei etsinyt töitä eikä hän niitä saanutkaan. c) asian tila on odotuksenvastainen tai yllättävä, Minä odotin häntä, mutta hän ei tullutkaan. 47 TOIKKO, Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa s Samassa kohdassa. s KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s. 175.
11 Pojat eivät auttaneetkaan minua, vaikka he olivat luvanneet. Me kutsuimme heidät, mutta he eivät tulleetkaan. d) käskyn tai huudahduksen vahvistaminen, Älä ajattelekaan mitään sellaista! Älkää sanoko enää sanaakaan! Minä en tunne Teitä enkä haluakaan! 4 Liitepartikkelit puhekielessä Useimmilla liitepartikkeleilla on puhutussa kielessä yleiskielestä poikkeavia variantteja. 50 Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan variantteja voivat olla pitkävokaaliset -kii ja -kaa tai lyhytvokaaliset -ki, -ka, -kan tai itämurteiset k:ttomat variantit -i(i), -hi(i), -A(n) 51 (esim.: Mä en oo lukenut tätäkää kirjaa.). Liitepartikkelilla -han on -haa ja -ha variantit (esim.: Ymmärränhaa mä!). Kysymyspartikkeli -ko esiintyy kuin -ks murteissa (esim.: Onks ta hyvä? Onks se muuttunut?). 52 Murteissa voi myös toteutua rajageminaatio. Tarkistuskysymyksissä kysymysliite -ko voi puheessa esiintyä myös muualla kuin ensimmäisessä lausekkeessa (esim.: etten nyt tiedä itkisinkö vaiko nauraisin). Tällöin se seuraa kysymyksen kohteena olevaa lausetta tai lausumaa, joka kokonaisuudessaan kuuluu sen vaikutusalaan 53 Liitepartikkeli -kin tarkoittaa puhekielessä myös (niin kuin kirjakielessä), mutta sen lisäksi kans(sa) sekä ja 54 (esim.: Menen Kaisakii. - Menen Kaisan kanssa.) Dialogissa liitepartikkelilla on omat käyttönsä, jotka liittyvät keskustelukumppaneiden erilaisiin tiedontiloihin HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] Samassa kohdassa Samassa kohdassa Samassa kohdassa LEINONEN, Marja. Suomen liitepartikkeli -kin venäjän i-partikkelin vastineena. SKY Journal of Linguistics [online]. 2006, č. 19, [cit ]. Dostupné z: s Samassa kohdassa. s. 220.
12 Päätössanat Seminaarityössä käsittellään liitepartikkeleita suomen kielessä. Ensimmäiseksi kerotaan, mitä on partikkeli ja liitepartikkeli yleisesti ja katsotaan, kuinka jaetaan littepartikkeleita. Sitten kirjoitetaan liitepartikkeleiden ominaisuuksista. Tärkein osa seminaarityöstä on liitepartikkeleiden lista. Listassa on sanottu, mitä liitepartikkeli tarkoittaa, milloin se käytetään ja jokaisessa tapauksessa on kolme tai neljä esimerkkilausetta. Liitepartikkelit käytetään sekä kirjakielessä että puhekielessä, mutta tässä työssä puhutaan ylipäätänsä liitepartikkeleistä kirjakielessä. Puhekielestä puhutaan vain lyhyessä luvussa, jotta lukija tietäisi, miten liitepartikkeleita käytetään puhekielessä. 56 Työssä jaetaan liitepartikkelit (samoin kuin ISK:ssa) kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ensimmäisen jäsenen liitteet, eli liitepartikkelit -ko, -han, -pa, -s, -ka. Toisessa ryhmässä sijaitsevat vapaasti sijoittuvat liitteet -kin ja -kaan, jotka muodostavat polaarisen parin. Ensimmäinen ryhmä on jakautunut edelleen kolmeen alaryhmään: kysymysliite, sävypartikkelit ja liitekonjunktio. Kysymysliitteihin kuuluu vain yksi liitepartikkeli -ko. Sävypartikkeleihin kuuluvat liitepartikkelit -han, pa, -s ja liitekonjunktioihin kuuluu liitepartikkeli -ka. Toivottavasti tämä seminaarityö voisi auttaa opiskelijoita heidän suomen kielen opiskelussaan. 56 Ehkä ne käytetään puhekielessä enemmän kuin kirjakielessä ja niillä on enemmän merkityksiä ja tilanteita, kun ne voivat olla käytetty, mutta tämä työ ei käsittele sitä.
13 Lähteet HAKULINEN, Auli. Iso suomen kielioppi [online]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. [cit ]. Dostupné z: HAKULINEN, Lauri. Suomen kielen rakenne ja kehitys. 5., muuttamaton painos. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000, 633 s. ISBN HEIKURA, Vuokko. Lessons in finnish grammar: suomeksi. lisäpainos. Helsinki: VEA, 2005, 189 s. ISBN KANGASNIEMI, Heikki. Finnish Language: Book 5. KANGASNIEMI, Heikki. Suomen kielen tikapuut: kielioppi- ja harjoituskirja. Tampere: Tampere University Press, s. ISBN LINDROOS, Hilkka a František ČERMÁK. Stručná mluvnice finštiny. 1. vydání. Praha: Univerzita Karlova v Praze, LEINONEN, Marja. Suomen liitepartikkeli -kin venäjän i-partikkelin vastineena. SKY Journal of Linguistics [online]. 2006, č. 19, s [cit ]. Dostupné z: SETÄLÄ, E.N. a Matti SADANIEMI. Suomen kielioppi: Äänne- ja sanaoppi. Yhdeksäntoista painos. Helsinki: Otava, s. SORJANEN, Timo. Nykysuomen peruskielioppi. Jyvaskyla: Gummerus, c1994, 203 p. ISBN SUOMINEN, Sara. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. Kielikello [online]. 2013, č. 3 [cit ]. Dostupné z: TOIKKO, Milka. Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Tampere, Pro-gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. VILKUNA, Maria. Suomen lauseopin perusteet. Helsinki: Edita, 1996, 348 s. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 90. ISBN
Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
Lisätiedotlauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotMatti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!
Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotKerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotKESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto
KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotAIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotVyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme
Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme Hän tšekkiläinen. Minä Brnossa. a) et ole a) et asu b) ei ole b) en asu c) eivät ole
Lisätiedot2 Suomen kielen äänteet
1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotSEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ
SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.
Lisätiedot20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ
2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for
LisätiedotVERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?
Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti
Lisätiedotsubjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotOSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause
OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi
LisätiedotSärmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.
Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa
LisätiedotPUHEKIELEN PRONOMINIT
PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotHARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4
HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotTässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.
Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
Lisätiedot7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä
7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotMun perhe. - Ei, mä en oo naimisissa. - Joo, mulla on kaksi lasta. - Ei, mulla ei oo lapsia. Mulla on Mulla ei oo. Mulla on kaksi lasta
1 Mun perhe Sanasto suomi äidinkieli Kirjoita sanat kuvaan. perhe vaimo mies lapsi tyttö poika vauva äiti isä vanhemmat sisko veli vaimo Ootko sä naimisissa? - Joo, mä oon naimisissa. - Ei, mä en oo naimisissa.
LisätiedotKAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotVerbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
LisätiedotSUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
LisätiedotPIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali
PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotSUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?
SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea
LisätiedotLC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova
LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:
Lisätiedotinfinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:
Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa
LisätiedotSuomen liitepartikkelien funktiota ja kääntäminen japaniksi kontrastiivinen tutkimus teoksista Heinähattu,
Suomen liitepartikkelien funktiota ja kääntäminen japaniksi kontrastiivinen tutkimus teoksista Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela ja Hirame Hyōryūki Pro gradu -tutkielma Suomen ja sen sukukielten
LisätiedotKappale 2. Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
Lisätiedot------lmltätieltä Te pu h utte?)
N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotKIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.
Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
LisätiedotSuomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon
Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotPalautetta nuortenryhmältä
Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotAllaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.
Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa
LisätiedotOmistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.
Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotThe Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY
2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult
LisätiedotKirjoita dialogi (yksi tai monta!)
Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti
Lisätiedotnopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät
nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera
LisätiedotLET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:
1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotRANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
Lisätiedot