Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Transkriptio

1 Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

2 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1. ja 2. jakson osalta. Niiden aktiivinen osaaminen muodostaa yhden kivijalan kreikan opiskelussa. Muita ovat keskeisen sanaston (vahvennetut sanat) osaaminen (muista myös prepositiot ja pronominit) harjoituksien kertaaminen lauseopin alkeet: aspektit ja konjunktiivin, infinitiivin ja partisiipin käyttö (erityisesti Aci ja säestävä partisiippi)

3 Polku 1: nominit Artikkelin taivutus 2. deklinaatio (mask., neutri, + joitakin fem.) 1. deklinaatio (fem. + joitakin mask.) yksikössä h/a tai lyhyt a, EIRA-sääntö! -(t)hj / -aj päätteiset mask. (y. gen. 2. dekl.) 3. deklinaation päätteet eri vartaloryhmät

4 Artikkelin taivutus: yksikkö M F N N o( h( to/ G tou= th=j tou= D tw?~~ th?~~ tw?~~ A to/n th/n to/

5 Artikkelin taivutus: monikko M F N N oi9 ai9 ta/ G tw~~n tw~~n tw~~n D toi=j tai=j toi=j A tou/j ta/j ta/

6 Artikkelin avulla hallitset toisen deklinaation niin yksikössä M N F N o( a/)rtoj to\ e)/rgon h( o(do/j G tou= a)/rtou tou= e)/rgou th=j o(dou= D tw?~~ a)/rtw? tw~~? e)/rgw? th=? o(dw?~~ A to_n a)/rton to_ e)/rgon th\n o(do/n V a)/rte - - Huomaa kuitenkin neutrin on pääte!

7 kuin monikossa M N F N oi9 a)/rtoi ta_ e)/rga ai9 o(doi/ G tw~~n a)/rtwn tw~~n e)/rgwn tw~~n o(dw~~n D toi=j a)/rtoij toi=j e)/rgoij tai=j o(doi=j A tou\j a)/rtouj ta_ e)/rga ta\j o9dou/j

8 Samoin hallitset 1. deklinaation taivutuksen kunhan muistat että feminiinejä on sekä pitkä- (h / a) että lyhytvokaalisia (a) EIRA-säännön: e, i, r:n jälkeen pitkä ā -(t)hj / -aj päätteiset maskuliinit Monikko kuitenkin aina samanlainen

9 Pitkä 1. deklinaatio: h/a (yks.) N h( grafh/ G th=j grafh=j D th?= grafh?= A th\n grafh/n e, i, r h(me/ra h(me/raj h(me/ra? h(me/ran

10 Lyhyt vokaali ă h( qa/lassa th=j qala/sshj th?= qala/ssh? th\n qa/lassan e, i, r a)lh/qeia a)lhqei/aj a)lhqei/a? a)lh/qeian

11 1. deklinaation maskuliineja N o( telw&nhj profh/thj neani/aj G tou= telw/nou profh/tou neani/ou D tw~? telw&nh? profh/th? neani/a? A to\n telw&nhn profh/thn neani/an V - telw/nh profh=ta neani/a Erot feminiineihin yksikön nominatiivissa, genetiivissä ja vokatiivissa

12 3.deklinaatio: päätteet Yks. Mon. Mask./Fem. Neutri Mask./Fem. Neutri N -/-j - -ej -a G -oj -oj -wn -wn D -i -i -si(n) -si(n) A -a/-n - -aj -a

13 Huomaa äännemuutokset eri vartalotyypeillä T-, n- ja nt- äänteet katoavat sigman edellä e)lpi/j, e)lpi/doj e)lpi/si(n) pneu=ma,pneu/matoj pneu/masi(n) pa~~j, panto/j, pa~~si(n) K+s > c sa/rc, sarko/j, sarci/(n) Astevaihtelut n- ja r vartaloilla poimh/n, poime/noj (mutta esim. o( swth/r, swth=roj) path/r, patro/j, pate/ra

14 Polku 2: verbit Kreikan verbisysteemi akt., med., pass. tapaluokka: ind., konj., imper. (opt.) aikaluokka: prees./impf., aor. (fut., perf./pluskv. 3. jaksolla) luku ja persoona verbin nominaalimuodot: infinitiivi ja partisiippi Päätteet akt. ind. prees. (w- ja mi-konjugaatiot) med./pass. ind. prees. imperf. (2. aor. ind.) konj. 1. aor. ind. inf. imper. partisiippi

15 Pääluokat Pääluokka Aktiivi Mediumi Passiivi

16 Tapaluokat (modukset) Tapaluokka Indikatiivi Konjunktiivi (Optatiivi) Imperatiivi

17 Aikaluokat (tempukset) Aikaluokka Preesens Aoristi Futuuri Perfekti Imperfekti Pluskv. Aspektit: preesensvartalo, aoristivartalo, perfektivartalo Fut., perf. ja pluskv. eivät kuulu 2. välikertauksen alueeseen

18 Päätteet: akt. ind. prees. w-verbit w eij ei omen ete ousi(n) mi-verbit mi j si(n) men te asi(n) Muista MI-S-SI AASI!

19 Päätteet: med./pass. ind. prees. paideu/omai paideu/h? (<- esai) paideu/etai paudeuo/meqa paideu/esqe paideu/ontai di/domai di/dosai di/dotai dido/meqa di/dosqe di/dontai

20 Aktiivin ind. imperfekti e)pai/deuon e)pai/deuej e)pai/deue(n) e)paideu/omen e)paideu/ete e)pai/deuon e)di/doun e)di/douj e)di/dou e)di/domen e)di/dote e)di/dosan tai e)di/doun

21 Med./pass. ind. imperfekti e)paideuo/mhn e)paideu/ou (*-eso) e)paideu/eto e)paideuo/meqa e)paideu/esqe e)paideu/onto e)dido/mhn e)di/doso e)di/doto e)dido/meqa e)di/dosqe e)di/donto

22 Augmentti: kolme tapausta Konsonanttialkuisilla: eteen lisätään e0- e)pai/deuon < paideu/w Vokaali- ja diftongialkuisilla: alkuvokaali tai diftongi pitenee h)/lpizon < e)lpi/zw Prepositioalkuisilla: augmentti lisätään kantaverbin eteen a)ne/blepon < a)nable/pw

23 Aktiivin konjunktiivin preesens: olla verbin avulla opit päätteet paideu/w tiqw~~ w} paideu/h?j tiqh~~?j h?]j paideu/h? tiqh~~? h?} paideu/wmen tiqw~~men w}men paideu/hte tiqh~~te h}te paideu/wsi(n) tiqw~~si(n) w}si(n)

24 Med./pass. konj. prees. paideu/wmai paideu/h? paideu/htai paideuw&meqa paideu/hsqe paideu/wntai tiqw~~mai tiqh?~~ tiqh~~tai tiqw~~meqa tiqh~~sqe tiqw~~ntai

25 Toinen aoristi OPETTELE SIVULLA 106 OLEVAT TÄRKEIMMÄT TOISEN AORISTIN VARTALOT Päätteet samat kuin preesensin ja imperfektin

26 1. Aoristin indikatiivi: akt./med. Akt. e)pai/deusa e)pai/deusaj e)pai/deuse(n) e)paideu/samen e)paideu/sate e)pai/deusan Med. e)paideusa/mhn e)paideu/sw (<*-aso) e)paideu/sato e)paideusa/meqa e)paideu/sasqe e)paideu/santo

27 Sigman vaikutus aoristivartaloon Supistumaverbit vartalon loppuvokaali pitenee h)ga/phsa K-vartalot (g, k, x) +s c Huom. e)kh/ruca < khru/ssw P-vartalot (p, b, f) + s y T-vartalot (d,t,q) +s T katoaa: e)/peisa < pei/qw Likvidavartalot (r, l, m, n) Sigma katoaa! e)/meina < me/nw. Vartalo voi myös olla sama kuin preesensissä a)pe/kteina < a)poktei/nw!

28 Infinitiivi: preesens ja aoristi Akt. inf. prees. paideu/ein / di/donai Akt. inf. 2. aor. labei=n (huom. korko!) Med./pass. inf. prees. paideu/esqai / di/dosqai Med. inf. 2. aor. labe/sqai 1.aor. paideu=sai 1. aor. paideu/sasqai

29 Imperatiivi: prees. ja 1.aor. Akt. prees Akt. 1. aor. y 2 pai/deue /di/dou /i)/sqi paideu=son y 3 paideue/tw paideusa/tw m 2 paideu/ete paideu/sate m.3 paideue/twsan paideusa/twsan Med./pass. prees. y 2 paideu/ou (<*eso) y 3 paideue/sqw m 2 paideu/esqe m 3 paideue/sqwsan Med. 1. aor. pai/deusai paideusa/sqw paideu/sasqe paideusa/sqwsan

30 Partisiippi: verbi + adjektiivi 3. dekl. akt. part. prees. 1. dekl. lamba/nwn (m), lamba/nousa (f), lamba/non (n) gen. lamba/nontoj, lambanou/shj, lamba/nontoj didou/j, didou~~sa, dido/n, gen.m./n. dido/ntoj akt. part. 1. aor. paideu/saj paideu/sasa paideu~~san (taivutus kuten pa~~j pa~~sa, pa~~n) gen. paideu/santoj, paudeusa/shj, paudeu/santoj med./pass. part. prees. paideuo/menoj, -me/nh, -menon (taivutus 1. ja 2. dekl.) med. part. 1. aor. paideusa/menoj -same/nh -sa/menon Muista määrittelyssä kaikki kategoriat! Esim. med. part. 1.aor. m. y. nom < paideu/w kasvattaa

31 Tärkeimmät supistumissäännöt 1) Samat tai samanlaiset vokaalit a + a > a (pitkä) e + h > h o + w > w mutta: e + e > ei ja o + o > ou 2) A ja E samanarvoisia: ensimmäinen voittaa A + E > a (pitkä) E + A > h

32 Supistumissäännöt (jatkoa) 3) O voimakkaampi O + E tai A > w a + ou > w o + ei > oi Huom: o + e, o tai ou > ou 4) Vokaali + diftongi (vrt. myös 3) Diftongi nielee samanlaisen vokaalin, esim. o + oi > oi e + ei > ei Muutoin usein pitkädiftongi, esim. a + ei > a?, e + ai < h?