4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: 4.2. VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimielin: Vapaa-aikalautakunta Tehtävä: Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja 4.2.1 Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää vapaa-aikatoimen hallinnon, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Loimaan opiston (musiikkiopisto ja työväenopisto) toiminnan. Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän kirjastoista sekä Virttaan lainausasemasta. Vapaa-aikalautakunta päätti 20.11.2014 (94 ) Virttaan lainausaseman toiminnan päättymisestä 31.12.2014. Päätos perustuu syksyllä 2014 hyväksyttyyn kirjastopalveluselvitykseen. Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalvelujen laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla. Henkilöstömäärä Loimaan kirjastossa on alle valtakunnallisen keskiarvon. Kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirjaston toiminnassa. Kirjastoammattilaisilta edellytetään hyvää perus- ja täydennyskoulutusta, jotta kansalaisten tiedollinen tasa-arvo voi toteutua. Valtioneuvoston asetuksen (1157/2009) mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset tulee täyttää kuuden vuoden siirtymäajan kuluessa. Koulutetun henkilöstön osuus täyttyi, mutta korkeakoulutasoisia opintoja edellyttämiä virkoja ja toimia on vain kolme (25 prosenttia), jolloin vaarana on korkeakoulutetun henkilöstön siirtyminen muualle. Kirjaston käyttö on muuttunut siten, että kirjaston merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana on kasvanut. Pääkirjaston asiakastiloja on muokattu nykyajan vaatimuksia vastaaviksi poistamalla runsaasti vanhentunutta aineistoa ja lisäämällä oleskelutilaa. Esimerkiksi lehtisali on nyt helposti muunneltavissa yleisötilaksi, jossa on järjestetty tapahtumia yhdessä yhdistysten ja seurojen kanssa. Nuorisotoimen kanssa yhteistyössä järjestetty Elävä kirjasto tapahtuma, jossa lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten ennakkoluulojen karsimiseksi, keräsi paikalle runsaasti kiinnostuneita. 1
Kansalaisten opastaminen tiedonhallintataitoihin on noussut yhdeksi kirjaston ydintehtävistä. Vuonna 2014 järjestettiin SeniorSurf-tapahtuma, jossa ikääntyviä ihmisiä rohkaistiin tietokoneiden ja internetin pariin. Tietoyhteiskuntataitojen opastusta on jatkettu sen jälkeen henkilökohtaisena opastuksena. Hirvikosken kirjaston lukusali on ollut Hirvikosken koulun käytössä luokkatilana syksystä 2013 alkaen. Lukusali on kooltaan viidesosa kirjaston asiakastiloista ja on toiminut kirjaston monitoimitilana, jonne on ollut sijoitettuna lehtien lisäksi asiakkaiden käytössä olevat tietokoneet, käsikirjasto, ajankohtaisaineistoa ja lehtivarasto. Toiminnot on mahdollisuuksien mukaan sijoitettu kirjastosaliin. Lukutilat ovat ahtaat eikä asiakastietokoneita ole riittävästi. Tiedonhaun opetusta, näyttelyitä tai yleisötilaisuuksia ei ole voitu tilanpuutteen vuoksi juurikaan järjestää. Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottaa kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita sekä toteuttaa muita tehtäviä kuten järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää perinteen tallentamista ja vastaa osittain ystävyyskuntatoiminnasta ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat musiikkitilaisuuksien ja muun esittävän taiteen tukeminen ja järjestäminen, teatteritoiminnan tukeminen, kotiseutuarkiston ylläpito, elokuvatoiminta, taidekokoelman ylläpitäminen ja kartuttaminen, erilaiset viestintäpalvelut, Vesikosken myllyn, Alpo Jaakolan Patsaspuiston, kuivurigallerian ja Elias-salin näyttelytoiminnasta ja ylläpidosta vastaaminen sekä Heimolinnan toiminta. Elias Anttilan veistokset säilytetään vastedes Taidetalossa. Taidekokoelmat (kaupungin kokoelma, Anttilan veistoskokoelma, Haapasten kokoelma ja talletukset) ovat osittain esillä Taidetalossa, Rantatie 2. Kiinteistöön on asennettu ilmastointi- ja lämmityslaitteet, jotka ovat käytössä kellarissa (varasto) ja toisessa kerroksessa (näyttely ja hallinto). Samoin turvallisuus on järjestetty museotasoiseksi. Näyttelytilojen koko on n. 250 m2, varaston noin 200 m2. Ullakkokerros on mahdollista ottaa tulevaisuudessa taidetoiminnan käyttöön. Uutena kokoelmana Taidetaloon on sijoitettu Suomen Taiteilijaseuran kokoelma (43 teosta). Lisäksi on saatu lahjoituksina yksityishenkilöiltä vuoden aikana 45 teosta. Patsaspuiston kävijämäärä oli n. 1 800 ja taidetalon n. 2 800. Konsertteja Taidetalossa järjestettiin 10 (kävijöitä yhteensä n. 500). Kulttuuripalvelut on tuottanut torin musiikkitilaisuudet ja lisäksi vuoden 2014 aikana myös torin valvonta ja laskutus on ollut kulttuuripalveluilla. Torivalvojan palkkakustannukset on siirretty kulttuuripalveluiden talousarvioon. 2
Liikuntapalveluiden tavoitteena on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. Tehtäväalue sisältää liikuntatoimen hallinnon, liikuntatoiminnan järjestämisen ja tukemisen, liikuntatilojen ja alueiden käytön koordinoinnin, järjestöavustukset ja yhteistyösopimukset, jäähalliyhtiön tuen jääaikaa ostamalla sekä urheilustipendien kustannukset. Erityisliikunta on painopisteenä ja sen kehittämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Loimaa on pilottikuntana Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Turun ammattikorkeakoulun rahoittamassa ja ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Neuroliikkuja paikallistasolla - konsultointi- ja kehittämisprojektissa, joka alkoi syksyllä 2013 ja päättyy vuonna 2015. Projektin päämäärinä on kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen haluamallaan tavalla on neuroliikkujalle mahdollista terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi. Liikunta pyritään saamaan osaksi neuroliikkujan mahdollista hoito-, palvelu- ja /tai kuntoutussuunnitelmaa. Liikuntapalvelut järjestää erilaisia ohjattuja erityis- ja terveysliikuntaryhmiä eri ikäryhmille koko kunnan alueella (ikäihmisten hyvänolon liikunnat ja ohjatut kuntosaliryhmät, vanhusten tasapainoryhmät, pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten ryhmät, miesten kuntoryhmät, circuit, nuorten vähän liikkuvien Time out toiminta). Liikunnanohjaajat vierailevat eläkeläis- ym. järjestöjen tilaisuuksissa antamassa liikuntaneuvontaa ja tietoja kaupungin palveluista. Liikunnan palveluketju (lipake) toimintamalli käynnistettiin aloituspalaverilla marraskuussa. Tavoitteena liikunnanpalveluketjussa on luoda asiakkaalle muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa (terveydenhoitajat, fysioterapeutit, lääkärit) katkeamaton polku liikunnan ja terveiden elämäntapojen pariin sekä ennaltaehkäistä suomalaisten tavallisimpia kansansairauksia. Liikunnan lisäksi palveluketjun eri vaiheissa voidaan antaa myös muuta elämäntapaneuvontaa, esim. ravitsemuksesta. Toiminnan onnistuminen vaatii em. tahojen tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä. Myös kaupungin johdon sitoutuminen on erittäin tärkeää liikunnan palveluketjun rakentamisen ja pysyvyyden kannalta. Liikuntapalvelusuunnitelma valmistui. Suunnitelmaan on päivitetty muun muassa liikuntapaikkojen nykytilaosiota sekä liikuntapaikkojen hoitoon liittyviä asioita. Liikuntapalvelusuunnitelmaan sisällytettiin myös leikkipaikkojen kartoitusosio, joka toimii leikkipaikkojen kehittämisen ja kunnossapidon pohjana tulevaisuudessa tarkempaa suunnitelmaa laadittaessa. Uimahalli Vesihovi on vauvasta vaariin kuutena päivänä viikossa vesiliikuntapalveluja tuottava seutukunnallinen ohjatun liikunnan (vauva- ja perheuinnit, lasten ja aikuisten uimakoulut, kaikille avoimet ja järjestöjen 3
ostamat vesijumpat, koululaisten uimaopetus) ja omaehtoisen virkistyksen keidas, jonka henkilöstö- ja taloudelliset resurssit on turvattava. Vuoden mittaan liikuntapalvelut järjesti itse tai yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa erilaisia liikuntatapahtumia ja testejä esim. lasten liikuntatapahtumia syys- ja talvilomalla, lasten temppuratoja, SuomiMiesseikkailee kuntotestit, UKK-kävelytestejä, uimahallin Wibit-tapahtuma sekä muita pienempiä tapahtumia. Saviseudun kuntien liikuntatoimet järjestävät yhdessä vuoden mittaan pyöräilyyn, kävelyyn/juoksuun ja hiihtoon kohdistuneet Saviseutu liikkuu kampanjat, joiden tavoitteena on innostaa kuntalaisia omaehtoiseen liikuntaan ympäri vuoden. Myös kerran valtuustokaudessa järjestettävät harrastemessut toteutettiin kaupungin hallintokuntien ja eri harrastejärjestöjen yhteistyönä. Avustukset sisältävät paikallisten liikuntajärjestöjen ja paikallisten ja alueellisten erityisryhmien toimintaa järjestävien rekisteröityjen yhdistysten yleis- ja kohdeavustukset, urheilustipendisäännön mukaiset menestyneiden urheilijoiden ja paikallisten joukkueiden stipendien kustannukset, jäähalliyhtiöltä jääaikaa vastaavan avustuksen ja liigajoukkueiden yhteistyösopimusten kustannukset. Liikuntatilojen ja alueiden kunnossapitoa ja kehittämistä suunnitellaan käyttäjäryhmien tarpeita kuunnellen yhteistyössä kunnossapidosta vastaavan teknisen palvelukeskuksen kanssa. Jalkapallon tekonurmikenttä tulisi ehdottomasti saada suunnitelmakaudella, koska Hirvikosken urheilukentän nurmi ei kestä nykyisen suuruista jalkapallo- ja yleisurheilukäyttöä 2 3 vuotta kauempaa. Myös päätös ulkoilulain mukaisesta harjureitin reittitoimituksen toteuttamisesta tulee tehdä, jotta harjureitin jatko voidaan turvata. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteis työssä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksi tyis ten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää nuorille suun nattuja palveluja ja että nuorilla on mahdollisuuksia ja valmiuk sia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. Nuorisotiedotuksella ja -neuvonnalla on yhä tärkeämpi merkitys nuorten aikuistumiskehityksessä tiedon tulvan ja muutosten keskellä. Henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan lisäksi on käytössä mm. maakunnallinen pointti.info sivusto, sosiaalinen media, vertaistiedotus. Tavoitteena on, että nuorilla on mahdollisuus saada oikeaa tietoa oikeaan aikaan. Oikea tieto on välttämätöntä myös osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisessä. Opetusministeriölle jätettiin hankehakemus nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämishankkeeseen Loimaalle. Nuorisopalvelut pitää yllä paikallista yhdistysrekisteriä, josta kuntalaisilla on 4
mahdollisuus katsoa toimivien järjestöjen yhteystietoja. Järjestöt vastaavat tietojensa päivityksestä itse. Nuorten osallisuuden ja asioiden edistäjänä Loimaalla toimii nuorisovaltuusto. Vuosi 2014 oli vanhan valtuuston viimeinen toimintakausi ja uuden nuorisovaltuuston valintavuosi. Ehdokkaita nuorisovaltuustoon tuli sama määrä kuin paikkoja, joten vaaleja ei järjestetty. Nuorisovaltuuston uutena toimintana oli kesätyöpaikkojen haku Ideoi itsellesi kesätyö. Kolme nuorta palkattiin: kesämuusikko, ympäristölähettiläs ja urheilukirppis. Toimintaa esitettiin jatkettavaksi kaupungin normaalin kesätyöpaikkahaun yhteydessä. Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka edellyttää paikallisia toimia erityisesti nuorten koulutuksen ja työllistymisen osa-alueilla. Kaupunginjohtaja nimesi nuorisotakuun paikallisen työryhmän edistämään nuorisotakuun toteutusta Loimaalla. Työryhmä valmisteli erillisen toimenpideohjelman. Loimaan kaupungissa toimii lasten ja nuorten monialainen työryhmä, joka toimii nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Työryhmä määritteli painopistealueet toiminnalleen: sitoutuminen/ sitoutumattomuus, oppilas- ja opiskelijahuoltokoulutus, vanhemmuuden tukeminen ja asiakkaiden kuuleminen, palvelunkäyttäjien kuuleminen ja osallisuus. Työryhmän tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkoston tehtävänä on tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojenvaihdon sujuvuutta. Seutukunnallisena lasten ja nuorten monialaisten työryhmien toimesta toteutettiin bikva-menetelmällä nuorten kuuleminen. Kuulemiseen osallistui nuoria työpajapalveluista, etsivästä nuorisotyöstä, ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta ja TE-toimiston palveluista. Ohjaajia kuulemiseen osallistui samoista tahoista sekä monilaisista lasten ja nuorten työryhmistä. Kuulemisen tavoitteena oli kuulla käyttäjien kommentteja ja mielipiteitä saamistaan palveluista. Kuulemisesta on tuotettu erillinen kooste käsiteltäväksi palveluja tuottaville tahoille. Säännöllistä avointen ovien toimintaa järjestettiin Alastarolla, Mellilässä, Hirvikoskella ja keskustassa Nuorisotalolla. Keskustilana on Nuorisotalo, Citynuokkari. Ylei sen toiminnan lisäksi järjestetään tapahtumia ja ker ho toimin taa esim. 7-luokkaisten ryhmäytys, selviytymispelit. Harrastustoimintaan ohjaamista järjestetään henkilökohtaisena kaikille sitä haluaville viidesluokkalaisille. Alakoulu ikäisten kesäleirejä järjestettiin Kalikan virkistys alueella kolme. Tavoitteeseen, että kaikki loi maa laiset alakouluikäiset voivat osallis tua joko kaupungin tai seurakunnan jär jestä mälle kesäleirille päästiin. Kaupungin järjestämien kesäleirien suosio on kääntynyt laskuun. Yhtenä syynä on mm. majoitustilojen puute. 5
Seutukunnallinen nuorisotoiminta (SENU) jatkaa toimintaansa kuuden kunnan yhteistyönä tuottaen nuorisopalveluja sekä kehittäen nuorisotoimintaa seutukunnan alueella. Tarvasjoki sanoutui toiminnasta irti kuntaliitoksen vuoksi. Seutukunnallisena toteutetaan elo- ja urapolku-hankkeita ELY -keskuksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Loimaan kaupungin nuorisopalvelut toteuttaa ELY -keskuksen rahoituksella lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman juurruttamishanketta maakunnallisena hankkeena. Nuorisopalvelut aloitti yhdessä Loimaan Teatterin kanssa kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hankkeen. Hanke jatkuu vuodelle 2015. Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin alaohjelma. Vaihdossa on ollut neljä nuorta, yksi Ranskasta, yksi Espanjasta ja kaksi Itävallasta. Nuorisotilat ovat omassa käytössä sekä kansalaisjärjestöjen ja ryhmien käytössä. Nuorisotiloja on Hirvikoskella, Alastarolla, Mellilässä ja keskustassa. Avointa toimintaa järjestetään erikseen alakoululaisille ja sitä vanhemmille. Käyttöaste on muilla tiloilla pieni, mutta keskustan tilalla on käyttöaste päivisin korkea. Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähteviä harrastusja sivistyspalveluja, jotka tukevat kuntalaisten aktiivisuutta, kehittävät sivistystä sekä edistävät henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Paikallisten toimijoiden ja yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan seutukunnallisen, alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Työväenopiston toiminta käsittää varsinaisena toimintana perinteisen vapaan sivistystyön ja lisäksi lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta. Syksyllä 2013 aloitettiin uutena toimintana teatteritaiteen perusopetus. Teatteritaiteen perusopetuksen ottaminen opetusohjelmaan on perusteltua, sillä alueella halutaan tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus laadukkaaseen, opetussuunnitelmaa noudattavaan ja tasolta toiselle etenevään teatteritaiteen opetukseen. Teatteritaiteen perusopetukseen osallistuu 33 opiskelijaa lukuvuonna 2014 2015. Työväenopisto on saanut rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä opintosetelitoimintaan että laatu- ja kehittämistoimintaan. Opintoseteliavustuksen kohderyhmiä ovat eläkkeellä olevat ja oppimisvaikeuksia kokevat. Laatu- ja kehittämishankkeet kohdentuvat lasten ja nuorten taidekoulun ideoimiseen ja perustamiseen sekä yhteisen kehittämisstrategian luomiseen Loimaan työväenopistolle ja Auranlaakson kansalaisopistolle. Työväenopiston hallinto on hankittu 1.8.2012 alkaen Pöytyän kunnalta (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori). Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää muuta toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien 6
tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. Musiikkiopistossa opetetaan jousi-, puhallin- ja lyömäsoitinten, pianon sekä kitaran soittoa. Opetusta annetaan orkesterisoitossa, kamarimusiikissa, yksin- ja kuorolaulussa, pop- ja jazzmusiikissa. Oppilaille annetaan lisäksi opetusta teoria-säveltapailussa ja opintojen edistymisen mukaan musiikkitiedossa. Musiikkiopistossa toimii avoin linja, jossa kustannukset katetaan kokonaan oppilasmaksuilla. Avoimella linjalla voivat opiskella kaiken ikäiset oppilaat ilman velvollisuutta osallistua pääsykokeeseen. Vuonna 2014 toiminnan painopisteenä oli nuorten jousisoitin- ja puhallinsoitinopetus sekä yhteismusisointi. Uusia opiskelijoita vuonna 2014 otettiin perusopetukseen 24 ja valmennusopetukseen neljä. Vuoden aikana suoritettiin kahdeksan perusasteen päättötodistusta, yksi musiikkiopistoasteen päättötodistus ja 38 kurssitutkintoa. Musiikkiopisto osallistui Varsinais-Suomen musiikkioppilaitosten yhteiseen Osaava hankkeeseen, jonka tavoitteena on osaavammat musiikkiopiston opettajat. Musiikkiopisto järjesti useiden omissa tiloissa järjestettyjen luokkakonserttien ohella Heimolinnassa Kevätkonsertin ja Joulukonsertin. Orkesteri piti yhteiskonsertit Petroskoin valtiollisen konservatorion jousisoitinryhmän kanssa Oripäässä ja Loimaalla. 4.2.2 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2013 TA2014 TP 2014 Henkilöstö Vapaa-aikajohtaja 0 0 0 Kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 Kirjastonjohtajat 0 1 0 Kirjastonhoitajat 1,62 3 2 Kirjastovirkailijat 9,11 8 9 Kulttuurisihteeri 1 1 1 Musiikinohjaaja 0,4 0,4 0,4 Kulttuuriohjaaja 0 1 1 Liikuntasihteeri 1 1 1 Liikunnanohjaajat 4 4 4 Kassa/kahviotyöntekijä 2 2 2 Laitoshuoltaja 2 2 2 Laitosmies 1 1 1 Uimaopettaja/uinninvalvoja 1 1 1 Tilapäistyöntekijät 0,5 0,5 0,5 Nuorisosihteeri 0,9 1 0,5 Nuoriso-ohjaaja 2,3 2,15 2,40 7
Seutu-/maakunnal linen 3,5 3,85 3,10 työntekijä, hanketyöntekijä Nuorisotalojen valvojat 0,1 0,2 0,1 Johtava rehtori 0 0* 0 Rehtori 1 1 1 Opettaja /työväenopisto 2 2 2 Sivut. tuntiopettajat/to 60 68 80 Opettaja/musiikkiopisto 5 5 5 Sivut. tuntiopettajat/mo 18 18 17 Palvelusihteeri 1 2 1 Yhteensä henkilötyövuosia 118,1 56,9 130,1 68,0 138,0 66,5 Tilat/toimipiste Kirjastot ja lainausasemat 5 5 5 Kulttuuritilat 7 8 7 Liikuntakeskukset 4 4 4 Nuorisotilat 4 4 4 Virkistysalueet 2 1 2 Opistotalot 2 2 2 * ostopalveluna Pöytyältä 1.8.2012 alkaen (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori) Työväenopiston sivutoimisten opettajien määrän muutos johtuu lähinnä laskentatavasta (loppuvuoden tilanne/ koko vuosi). Toteutuneita tunteja oli vuonna 2014 noin 75 enemmän kuin vuonna 2013. Kirjastot ja lainausasemat: Virttaan lainausaseman toiminta päättyi 31.12.2014. Kulttuuritilat: Heimolinna, Elias-Sali, Vesikosken mylly, Alpo Jaakolan patsaspuisto, Kuivurigalleria, taidetalo, Hirvikosken paloaseman varasto Liikuntakeskukset: Alastaro, Hirvikoski, keskusta-alueen urheilukeskus, Mellilä Virkistysalueet: Kalikka ja Mellilänjärven rantasauna ja takkatupa. 4.2.3 Kaupunkistrategian linjauksiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehittämistavoitteet 2014 Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdistysten toimintaa tuetaan avustuksin. Lähtökohtana vapaa-aikapalveluiden toiminnassa on lisätä sellaisia toimintatapoja ja palveluita, jotka edistävät kuntalaisten kuulumista yhteisöihin. Palveluilla on varmistettava mahdollisuudet osallistua aktiivisesti vapaa-ajalla myös niille kuntalaisille, jotka eivät ole kansalaisjärjestöjen toiminnan piirissä. Vapaa-aikapalvelut ovat osaltaan kehittämässä kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin asioihin. 1) Sujuvan elämän kotikaupunki/asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut Vapaa-aikapalveluiden strategian valmistelu (toiminnan painopistealueet, palvelujen laajuus/ laatu; Strategian valmistelussa otetaan huomioon 8
mm. päällekkäisyyksien poistaminen, joustavat palvelujärjestelmät sekä toimialojen synergiaedut. Synergiaetuja muodostuu esimerkiksi näkyvyyden, markkinoinnin, osaamisten, palveluvalikkojen, aikataulutusten sekä kaupunkilaisten kuulemisen ja osallisuuden edistämisessä.) Vapaa-aikalautakunta hyväksyi strategian 20.11.2014 (96 ). Strategia sisältää mm. vapaa-aikapalveluiden vision, keskeiset arvot, strategiset tavoitteet sekä niistä johdetut painopistealueet ja kehittämisen kohteet. Strategian tarkoitus on olla käytännöllinen työvälinen palvelujen kehittämiseksi ja ohjaamiseksi. Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet Kirjastopalveluissa toteutettiin Melli mediakasvatusta Loimaan loistaville ipanoille hanke, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen tavoitteena on ideoida uusia mediakasvatuksen toimintatapoja ja kehittää kirjaston henkilökunnan mediakasvatuksen valmiuksia. Hankerahoituksella hankittiin mediakasvatuksessa käytettäviä työvälineitä, mm. tablettitietokoneita. Loimaan kaupungille myönnettiin 7 000 euroa valtionavustusta yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen (asiakastietokoneet ajan tasalle). Hankerahoituksella on hankittu uusia koneita. Opetushallitus on myöntänyt Loimaan kaupungille kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta 31 000 euroa käytettäväksi saviseudun ja Auranmaan yhteisten lasten ja nuorten taidekoulun ideoimiseen ja perustamiseen. Hanke aloitettiin 1.8.2014 (sisällön suunnittelu), mutta työskentelyn pääpaino tulee olemaan vuodella 2015. Opetushallitus on myöntänyt Pöytyän kunnalle kansalaisopistojen laatuja kehittämisavustusta 28 000 euroa käytettäväksi yhteisen kehittämisstrategian luomiseen Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle. Tavoitteena on rakentaa oppilaitoksille yhteinen imago sekä laatia päättäjille konkreettinen ehdotus opistojen yhdistämiseksi. Hanke aloitettiin 1.8.2014 (sisällön suunnittelu), mutta työskentelyn pääpaino tulee olemaan vuodella 2015. Museovirasto myönsi 5 800 euroa esineistön kortistoimiseen musketti-tietokantaan (kulttuuripalvelut). Taideteosten luettelointi on käynnissä. b) Asukkaiden omatoimisuus ja yhteisöllisyys Sinua Varten harrastemessut toteutettiin vapaa-aikapalveluiden ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä Hirvihovissa. Messut toteutetaan joka kolmas vuosi. Näytteilleasettajille ja kävijöille messut ovat ilmaiset. Tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten tietoisuutta erilaisista vapaa-ajan ja vertaistoimijoiden toiminnasta, lisätä järjestöjen ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä kaupunkilaisten osallisuutta ja aktiivisuutta. Messuilla oli näytteilleasettajia 68 ja kävijöitä noin 4 000. 9
c) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen Neuroliikkuja paikallistasolla konsultointi- ja kehittämisprojekti (OKM:n ja Turun AMK:n rahoittama ja ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti alkoi syksyllä 2013 ja päättyy vuonna 2015. Projektin päämäärinä on kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen haluamallaan tavalla on neuroliikkujalle mahdollista terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi. Liikunta pyritään saamaan osaksi neuroliikkujan mahdollista hoito-, palvelu- ja /tai kuntoutussuunnitelmaa.) Projektin myötä on kehitelty toimivampaa paikallista yhteistyöverkkoa (liikunta- ja terveyspalvelut). Konkreettisena toimena järjestettiin hyvin onnistunut soveltavan liikunnan tapahtuma 4.4.2014. Kohderyhmälle on suunnitteilla oman ryhmän perustaminen. Liikuntaneuvontapalvelut (Syyskuussa 2013 alkanut liikuntaneuvontapalvelujen yhteistyösopimus Motia Oy:n kanssa jatkuu ainakin maaliskuun 2014 loppuun. Sopimus mahdollistaa liikunta- ja /tai ravitsemuskäyttäytymisen muutosta harkitsevalle asukkaalle henkilökohtaisen valmentajan. Valmennuksessa pohditaan asiantuntijan tukemana tavoitteita ja niiden etenemistä.) Yhteistyösopimus päättyi vuoden 2014 lopulla. Vapaa-aikalautakunta on käsitellyt aiheeseen liittyvää valtuustoaloitetta (16.12.2014, 108 ) ja päättänyt perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia erillinen suunnitelma/ toimintamalli liikuntaneuvontapalvelun ja liikunnan palveluketjun toteuttamisesta. d) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen Seutukunnallisina toteutetaan etsivän nuorisotyön Elo-hanketta ja työpajatoiminnan rahoituksella toimivaa koulutukseen ja työelämään ohjaavaa Ura-hanketta. Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista. Tässä hankkeessa painopisteinä on nuorisotyön yleinen kehittäminen kunnissa, monialaisen toiminnan kehittäminen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen. Tavoitteena on edistää nuorten tasa-arvoista kohtelua koko maakunnan alueilla eri nuorisotyöllisissä palveluissa. Nuorisopalvelut toteuttavat yhdessä Loimaan Teatterin kanssa kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hanketta. Hanke jatkuu vuodelle 2015. Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin alaohjelma. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen tarkastajat tekivät tarkastuskäynnin Loimaalle 26.3.2014. Tarkastusraportin mukaan hanketoteutus on esimerkillistä ja käytännön toteutus on erittäin hienosti suunniteltu. Raportissa todettiin lisäksi: On erittäin hienoa, että Loimaan kaupunki toteuttaa hankkeen yhteistyössä Loimaan teatterin kanssa ja näin panostaa kansainväliseen nuorisotyöhön ja mahdollistaa ja tukee lasten ja nuorten kasvua kansainvälisyyteen sekä erilaisuuden ja yhdenvertaisuuden arvostamiseen. 10
2) Jyvällä tulevaisuudesta/talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen Kirjastoverkkoselvitys Vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt kirjastopalveluselvityksen 21.8.2014 (62 ). Kirjastopalveluselvitys toimii ohjaavana suunnitelmana kehitettäessä Loimaan kaupungin kirjastopalveluja lähivuosina. Selvitys liikunta- ja leikkipaikkaverkosta Liikuntapalvelusuunnitelmaa on valmisteltu usean vuoden ajan. Suunnitelman keskeisen osan muodostavat liikunnan palveluverkon ja palveluiden nykytila ja tulevaisuuden linjaukset sekä palveluverkon ja palveluiden kehittäminen. Suunnitelmassa tulevat esille lähivuosien keskeisimmät investointitarpeet, leikki- ja liikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä palvelujen kehittämistä koskevat ajatukset. Vapaa-aikalautakunta hyväksyi liikuntapalvelusuunnitelman 22.1.2015 (7 ). Suunnitelma toimii ohjaavana suunnitelmana kehitettäessä tulevina vuosina Loimaan kaupungin liikuntapalvelujen rakenteita ja toimintoja. Toritoiminnan/ taidetalon kehittäminen Toritoiminnan järjestäminen siirtyi tekniseltä palvelukeskukselta sivistyspalveluihin vuoden 2014 alussa. Kulttuuripalveluissa on ollut määräaikainen torivalvoja-kulttuurityöntekijä vuoden ajan, mutta työntekijäkysymyksen ratkaisu (tehtäväkuva) jatkossa on vielä kesken. Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoaloitteen perusteella VAPLAssa perustettiin 25.9.2014 työryhmä toritoiminnan kehittämiseksi. Työryhmän raportti valmistuu maaliskuussa 2015. Arviointi / toiminta vaikuttavuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2013 s TA2014 TP2014 Kirjastopalvelut lainat/asukas 19,3 20 18,6 Kulttuuripalvelut Julkiset tilaisuudet/kpl * 60 ei arv. kohde taidenäyttelyt 8 ei arv. kohde taidetalo/käyntikerrat 3500 2800 Liikuntapalvelut uimahalli / käyntikerrat 58808 70 000 58826 erityisliikunnan ryhmiä - osallistujat - käyntikerrat 22 24 500 8000 21 332 7255 muita liikuntaryhmiä 41 ei arv. kohde muiden liikuntaryhmien käyntikerrat 19000 15000 Nuorisopalvelut avoin toiminta (talotoiminta, muu 7116 9000 10953 toiminta) kävijämäärä leiritoiminta, leiripäivät 342 ei arv. kohde seutukunnallinen toiminta, 2750 2500 2678 osallistujat Työväenopisto toteutuneiden opetustuntien määrä 82,0 % > 90 % 83,6 % ( %) opiskelijoiden määrä 2507 2300 2207 11
toimipisteitä toiminta-alueella 30 ei arv. kohde Musiikkiopisto opiskelijoiden määrä 283 337 274 opetustunteja/ viikko ka 251 251 245 *tilaisuudet, juhlat Arviointi / toiminta taloudellisuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2013 s TA 2014 TP 2014 Kirjastopalvelut käyttökustannukset /asukas 50,01 s 53,03 51,11 käyttökustannukset/laina 2,59 2,65 2,74 Kulttuuripalvelut käyttökustannukset / asukas 28,03 s 33,98 29,91 Liikuntapalvelut käyttökustannukset/ asukas 90,95 s 90,00 90,53 Nuorisopalvelut käyttökustannukset/ asukas 20,29 s 21,72 20,05 Työväenopisto käyttökustannukset/asukas 26,75 s 28,41 25,98 nettomenot / opetustunti 61,64 s 65,78 58,95 Musiikkiopisto nettomenot /opiskelija 1570 s 1399 1630 Asukaslukuna on käytetty 16 636 (TA), 16 620 (TP) Kirjaston lainamäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna (321 745 ->309 462) Musiikkiopiston kustannuksissa näkyy opiskelijamäärän väheneminen (talousarvioon verrattuna). Opiskelijamäärän vähennys näkyy myös opetustuntien vähenemisenä. Vapaa-aikalautakunnan määrärahojen jakautuminen vuosina 2010 2014 (1 000 ): Vuonna 2014 henkilöstömenojen osuus toimintakuluista oli noin 40,5 %, palvelujen ostojen 21,8 %, aine- ja tarvikemenojen 5,7 %, avustusten 8,4 ja muiden toimintakulujen 23,6 %. Muut toimintakulut muodostuvat pääosin kiinteistöjen vuokrakuluista. Toimintatuotoissa viime vuosina vaihtelua ovat aiheuttaneet pääosin uimahallimaksut ja erilaiset hankkeiden valtionavustukset. Määrärahojen käyttö (talousarvio 2014, tilinpäätös 2014) vastuualueittain: 12
Vapaa-aikalautakunnan palvelut järjestettiin vuonna 2014 käyttösuunnitelman mukaisesti. Toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat ja vastuualueiden määrärahojen käyttö oli budjetoitua pienempää (liikuntapalveluissa määrärahat ylittyivät hieman, kun toimintatuotot jäivät arvioitua pienemmiksi, uimahallimaksujen alittuminen). Toimintatuotoissa erityisesti valtionavustuksia saatiin merkittävästi arvioitua enemmän. Nämä kohdentuivat pääosin nuorisopalveluihin ja työväenopistoon. Toimintakulut alittuivat sekä henkilöstökuluissa että aine- ja tarvikemenoissa, palvelujen ostoissa ja muissa toimintakuluissa (vuokrat). Toimintatuottojen ja kulujen muutos 2012/2013 ja 2012/2014: 2012/2013 2012/2014 Toimintatuotot +10.5 %(~89 000 ) +17.0 %(~144 000 ) Henkilöstökulut -0.3 %(~5 000 ) +1.9 %(~37 000 ) Palvelujen ostot +1.6 %(~18 000 ) +0.2 %(~2 500 ) Aineet ja tarvikkeet +4.0 %(~12 000 ) -3.2 %(~9 500 ) Avustukset -11.4 %(~47 000 ) +1.1 %(~4 500 ) Muut toim.kulut (vuokrat)+2.5 %(~29 000 ) +3.3 %(~37 000 ) Toimintakulut (yht.) +0.1 %(~6 000 ) +1.4 %(~68 000 ) Toimintakate -2.0 %(~83 000 ) -1.9 %(~77 000 ) Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset riskit: hankerahoituksen jatko (mm. nuorisopalveluissa etsivä nuorisotyö ja alueellinen työ rahoitetaan hankkeilla ja niiden jatkaminen ilman hankerahoitusta on vaikeaa). uimahallin tulevaisuus (korjaustarve, henkilöstön määrä) leikki- ja liikuntapaikkojen kunto (resurssit ylläpitoon ja kehittämiseen) mahdollisten kuntakentän muutosten vaikutukset yhteistyösopimuksiin 13
Vapaa-aikapalveluiden vertailutietoja 2008 2013: Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2008 82 121 115 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2009 76 125 119 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2010 70 139 124 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2011 84 143 127 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2012 80 129 128 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2013 58 127 127 Kirjaston nettokustannukset, /as 2008 50 55 53 Kirjaston nettokustannukset, /as 2009 49 56 54 Kirjaston nettokustannukset, /as 2010 48 57 55 Kirjaston nettokustannukset, /as 2011 53 60 57 Kirjaston nettokustannukset, /as 2012 51 60 58 Kirjaston nettokustannukset, /as 2013 50 59 58 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2008 59 80 81 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2009 78 81 86 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2010 84 81 87 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2011 65 83 90 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2012 93 90 94 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2013 91 92 96 Lähde: Kuntien palvelutuotannon kustannuksia, tilastokeskus. Kulttuuritoimen nettokustannukset sisältävät tehtäväluokat: kirjastotoimi, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä muu kulttuuritoiminta. Vertailutieto/ vuosi / opetuksenjärjestäjä Loimaa Kunnat Kaikki Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2009 66,62 82,23 83,04 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2010 72,48 83,96 84,80 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2011 70,35 87,50 88,10 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2012 70,49 88,63 89,30 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2013 75,38 88,90 90,44 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2009 57,88 62,02 56,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2010 64,76 62,26 56,77 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2011 58,38 64,02 58,31 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2012 60,50 64,66 58,98 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2013 63,08 66,88 61,08 Taiteen perusopetus /opisk. 2009 1 643 1 688 1 639 Taiteen perusopetus /opisk. 2010 1 518 1 726 1 684 Taiteen perusopetus /opisk. 2011 1 563 1 778 1 708 Taiteen perusopetus /opisk. 2012 1 806 1 822 1 743 Taiteen perusopetus /opisk. 2013 1 562 1 870 1 766 Taiteen perusopetus /opetustunti 2009 61,15 68,87 70,85 Taiteen perusopetus /opetustunti 2010 59,74 70,82 73,03 Taiteen perusopetus /opetustunti 2011 61,12 73,20 75,27 Taiteen perusopetus /opetustunti 2012 63,96 75,55 77,62 Taiteen perusopetus /opetustunti 2013 63,21 76,55 78,95 Lähde: Opetushallituksen raportit. 14