Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Aila Puustinen,, Suomen Kuntaliitto
Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Kunnilla on velvoite tehdä valtuustokausittain lastensuojelulain 12 :n mukainen Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnissa suunnitelma on nimetty esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi, lastensuojelun kehittämissuunnitelmaksi, lastensuojelusuunnitelmaksi tai lasten ja nuorten hyvä arki/elämä-asiakirjaksi. Lastensuojelulain perusteluissa suunnitelmasta käytetään nimitystä lastensuojelun järjestämissuunnitelma. Lastensuojelulain 12 :n mukainen suunnitelma voidaan liittää osaksi kunnan tai seutukunnan hyvinvointi- tai lapsipoliittista ohjelmaa. Aila Puustinen-Korhonen
Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä koskeva suunnitelma on liitettävä osaksi kunnan muuta suunnittelua, kuten kuntalain mukaista toiminta- ja taloussuunnittelua. Suunnitelma laaditaan koko kunnan tai tarvittaessa usean kunnan tasolla, hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan valtuustokausittain. Erityisesti suunnitelman lastensuojelun tarvetta sekä lastensuojeluun varattavia voimavaroja koskevat kohdat sisältävät kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan kannalta keskeistä tietoa. Aila Puustinen-Korhonen
Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Suunnitelman hyväksyy valtuusto, mikä on omiaan nostamaan esiin lastensuojelun järjestämiseen liittyviä kysymyksiä valtuustotasolla, jossa myös talousarvio ja - suunnitelma hyväksytään. Suunnitelman laatiminen vaatii asioiden konkretisoimista kunnan tasolla. Suunnitelman tekeminen toimii välineenä eri hallintokuntien välisen yhteistyön kehittämisessä. Aila Puustinen-Korhonen
Suunnitelman sisältö Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Aila Puustinen-Korhonen
Kyselyn toteutus 2010 Kuntaliitto yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, joita oli tuolloin 326. Suunnitelmien laadintaa koskevaan osioon vastasi 209 kuntaa. 117 kunnan vastaus jäi puuttumaan.
Suunnitelmien tilanne 2010 Suunnitelma oli hyväksytty 109 kunnassa, mikä on kolmannes kaikista kunnista. Suunnitelman valmistelu oli käynnistynyt 83 kunnassa, mikä on neljännes kaikista kunnista. 134 kunnassa suunnittelun valmistelu ei ollut käynnistynyt tai kunta ei vastannut kyselyyn laisinkaan. Jo tuolloin 175 kuntaa arvioi, että suunnitelman valmistelu perustui laaja-alaiseen yhteistyöhön, johon ovat osallistuneet eri ammattialojen edustajat ja yhteistyötahot. Aila Puustinen-Korhonen
Kysely kuntiin 2012 Toteutettiin Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön ja tutkimus- ja kehittämisyksikön toimesta. Kysely lähetettiin niihin kuntiin, jotka eivät vastanneet vuoden 2010 kyselyyn tai jotka vastasivat suunnitelman laadinnan olevan kesken tai aloittamatta. Uusintakyselyssä saatiin vastaukset 183 kunnalta. 29 kuntaa jätti vastaamatta kumpaankin kyselyyn vuoden 2012 kuntaluvun (320) mukaan arvioituna. Vuonna 2010 kuntien määrä oli 326. Kuntien määrän muutos johtuu vuoden kuntaliitosten toteutumisesta kyselyjen välisenä aikana. Aila Puustinen-Korhonen
Kyselyjen 2010 ja 2012 tuloksia 80 prosentissa kaikista kunnista suunnitelma oli valmistunut vuoden 2012 toukokuuhun mennessä. 75 prosentissa kaikista kunnista myös valtuusto oli hyväksynyt suunnitelman. Kyselyn perustella suunnitelmia laaditaan laajassa kuntayhteistyössä ja eri toimialojen välisessä yhteistyössä. Aila Puustinen-Korhonen
Onko kuntaanne koskeva lastensuojelulain mukainen suunnitelma valmistunut? Aila Puustinen-Korhonen
Mikäli suunnitelma on valmis, onko valtuusto hyväksynyt suunnitelman? Aila Puustinen-Korhonen
Onko suunnitelma laadittu yhteistyössä usean kunnan kanssa? Aila Puustinen-Korhonen
Ovatko suunnitelman yhdessä laatineet kunnat muodostaneet kunta ja palvelurakennelain tarkoittaman yhteistoiminta alueen? Aila Puustinen-Korhonen
Yhteistyön vahvistuminen Yhteistyö on laajentunut suunnitelman valmistelun kuluessa ja edistänyt yhdessä laadittujen tavoitteiden käytännön toimeenpanoa. Yhteistyötä on tehty sekä toisten kuntien kanssa että kuntien eri toimialojen kanssa. Perusopetus oli mukana suunnitelmien tekemisessä 273 kunnassa, terveydenhuolto 272 kunnassa ja esiopetus, varhaiskasvatus ja päivähoito 271 kunnassa. Myös seurakuntien, kulttuuritoimen ja luottamuselinten mukanaolo suunnitelmatyössä oli merkittävää. Aila Puustinen-Korhonen
Mitkä tahot ovat suunnitelman valmistelutyössä mukana? Aila Puustinen-Korhonen
Kuntien ääni kuuluviin! Kommentit kerätty 2012 kyselyn avoimista vastauksista Mikä on suunnitelman merkitys? Miten osallisuutta on tuettiin? Mikä hankaloittaa suunnitelmatyötä? Aila Puustinen-Korhonen
Kuntien näkemyksiä suunnitelman merkityksestä Suunnitelman tekeminen on prosessi, joka edistää paikallista yhteistyötä. Suunnitelman teko oli merkityksellistä ja todisti, että työtä tehdään monessa paikassa ja on paljon osaamista. Lasten ja nuorten palvelut tulisikin koota yhdeksi palvelualueeksi ja niin saada resurssit toimimaan yhteisen tavoitteen puolesta. Nyt jää katvealueita ja lapsi perheineen hakee apua sattumanvaraisesti. Suunnitelman siirtäminen käytäntöön niin talousarviossa kuin toiminnassakin huolestuttaa. Aila Puustinen-Korhonen
Kuntien näkemyksiä suunnitelman merkityksestä Toimenpiteistä osa on jo toteutettu. Kuntalaisten osallisuutta nyt lisätty. Suunnitelman työstäminen on prosessi, jonka aikana joitakin toimenpiteitä on huomaamatta tehty. Suunnitelman teon jälkeen on saatu koulukuraattoriresurssit ja saatu perhetyön asemaa vahvistettua. Hyvinvointisuunnitelman tuotoksena Rautalammille syntyi perhepalveluopas sekä pysyvä lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä. Aila Puustinen-Korhonen
Kuntien näkemyksiä suunnitelman merkityksestä Haminan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ennaltaehkäisevät toimenpide-ehdotukset ovat toteutuneet kiitettävästi: suunnitelmaa on laajasti käsitelty eri foorumeilla ja sitä on hyödynnetty seudullisessa suunnitelmassa. Haminan suunnitelman vaikuttavuutta lisäsi se, että sitä alusta asti tehtiin yhteistyössä eri tahojen kanssa ja sen tekemiseen sitouduttiin. Suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan vuosittain; seuraava raportti menossa asiantuntijalautakuntiin talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa huomioon otettavaksi. Aila Puustinen-Korhonen
Miten osallistumista tuettiin? Laitoimme suunnitelmaluonnoksen vielä lausunnolle järjestöille sekä nettiin kommentoitavaksi. Kunnan sivistystoimi mukaan lukien päivähoito ja seurakunnat olivat mukana opiskelijan tekemien haastattelujen kautta. Lisäksi pidettiin kuntakohtaiset tai kuntaryhmittäiset työseminaarit, joihin kunnat olivat kutsuneet omia hallintokuntiaan, järjestöjä tai muita lapsiperheiden parissa toimivia aktiivisia tahoja harkintansa mukaan. Aila Puustinen-Korhonen
Miten osallistumista tuettiin? Suunnitelmaa valmistellaan virkatyönä Saarikassa. Työryhmässä ovat mukana perhe- ja sosiaalipalveluiden hallinto, lastensuojelu, neuvolat, kouluterveydenhuolto, mielenterveystoimisto, psykologipalvelut sekä lääkäri. Muita lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivia on otettu valmisteluun mukaan learning cafe -keskustelutilaisuuksissa ja kyselyjen kautta. Heiltä on pyydetty myös kuvaus palveluidensa nykytilasta sekä tilastoja. Lapsille ja nuorille on järjestetty kysely ja kuntalaisille nettikysely. Päättäjien learning cafetilaisuus on syksyllä 2012. Aila Puustinen-Korhonen
Miten osallistumista tuettiin? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liitetään kuntalaisnäkökulma. Kuntalaisille tehdään kysely tämän hetken kunnan lasten - ja nuorten palveluista ja hyvinvoinnista ja pyydetään kehittämisehdotuksia. Tämä tieto liitetään vuoden 2012 valmiiksi saatettavaan suunnitelmaan. Lasten ja perheiden osuus on tarkoitus tuoda vahvemmin esille seuraavassa suunnitelmassa, joka laaditaan vuoden 2013 aikana. Aila Puustinen-Korhonen
Mikä hankaloittaa suunnitelmatyötä? Yhteistoiminta-alueen perustaminen laittoi suunnitelmatyön uusiksi ja suunnitelman hyväksyminen on viivästynyt tämän vuoksi. Suunnitelma on syytä linkittää tuleviin hyvinvointisuunnitelmiin, tällaisenaan se oli massiivinen tehtävä, jos/kun sen yritti tehdä jotakuinkin tavoitteiden mukaisesti. Emmekä siltikään kyenneet lähellekään sitä, mitä suunnitelmalle asetetuissa tavoitteissa odotettiin. Valtaosa kunnista joutuu tekemään sen ilman erityisiä suunnitteluosastoja. Aila Puustinen-Korhonen
Mikä hankaloittaa suunnitelmatyötä? Suunnitelman valmistelutyö on keskeytynyt kuntaliitosneuvotteluiden vuoksi. Yhteistoiminta-alueen muodostaminen on vienyt ilmeisesti paljon voimavaroja. Nyt asia on aloitettu, mutta ei ole saatu päätökseen. Suunnitelman taloudellinen sitovuus on vaikea toteuttaa todellisuudessa. Suunnitelma oli laaja, jolloin vaarana on sen jääminen "paperipinoksi". Aila Puustinen-Korhonen
Mikä hankaloittaa suunnitelmatyötä? Vuosittainen tarkastelu on tehty talouden ja toiminnan yhteydessä, joskin toimenpiteitä ei ole osin voitu toteuttaa tavoitteiden mukaisesti kuntien taloudellinen tilanne huomioiden. Pienen kunnan pulmana on se, ettei hallinnointi ja suunnittelutyöhön voida varata riittävästi resursseja. Olen kuntamme ainoa sosiaalityöntekijä ja hyvinvointisuunnitelma on ollut oikolukua vaille valmiina jo kauan, mutta aina kiireellisemmät työtehtävät vievät minut mennessään. Aila Puustinen-Korhonen