Lapin energiastrategia Esittelyaineisto 23.11.29 1 Strategiaprosessi - Lähtökohdat 11/28 2/29 1/29 Strategiassa lähtökohtana ovat Lapin paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, energian saatavuuden turvaaminen kilpailukykyisellä hinnalla sekä paikallisen energiayrittäjyyden ja osaamisen tukeminen 2
Lapin sähkön ja lämmön tuotannon energiatase - Nykytila Metsäteollisuuden jäteliemet 4 22 GWh Energiantuotanto 27* Sähköomavaraisuus: 17 % Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta: 91 % Metsäteollisuuden sivutuotteet 1 56 GWh Metsähake 15 GWh Turve 2 38 GWh Öljy 34 GWh Muu (mm. teol.sekundäärilämpö) 17 GWh -SÄHKÖTEHO 26 MWe -LÄMPÖTEHO 172 MWth Vesivoima 4 65 GWh Teollisuuslämpö 4 65 GWh Kauko- ja aluelämpö 1 1 GWh Sähkö 1 49 GWh Lämmöntuotanto yhteensä 5 75 GWh Sähköntuotanto Sähkön yhteensä kulutus 615 GWh 572 GWh Tuulivoima 1 GWh Sähkön vienti + häviöt = 385 GWh 3 *Kemijärven sellutehtaan lopetuksen vaikutus huomioitu Tornion Voiman uuden voimalaitoksen vaikutus huomioitu Lapin rakennusten energiankulutus lämmitysmuodoittain* 9 8 7 6 Kaikki rakennukset Erilliset pientalot GWh 5 4 3 2 1 Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muu, tuntematon *laskettu Tilastokeskuksen 31.12.27 päivitetyn rakennuskannan mukaan käyttämällä kullekin lämmitysmuodolle ominaista lämmityskerrointa (kwh/m2), ei pääasiallisesti sisällä kesämökkejä eikä maatalousrakennuksia 4
Lapissa merkittävä potentiaali eri energiatuotantomuodoille Turve Reservit lähes 5 TWh Haasteet uusien tuotantoalojen varauksessa ja luvituksessa Lämpöpumput Potentiaali jakaantuu nykyiseen rakennuskantaan ja uudisrakentamiseen, yli 4 kohdetta Puupolttoaineet Puupolttoaineiden tarjonnan lisäys perustuu metsähakkeeseen, jonka potentiaali 3,4-5,6 TWh Puupolttoaineiden käyttöä mahdollisuus lisätä sekä olemassa olevissa energialaitoksissa, että uusissa biopolttoaineita hyödyntävissä kohteissa potentiaali yli 5 TWh Haasteena metsähakkeen tarjonnan lisäys kilpailukykyisesti Ydinvoima Fennovoiman Simoon kaavailema uusi ydinvoimalaitos lisäisi sähkön tuotantokapasiteettia 15-25 MW ja tuotantoa 12-2 TWh Tuulivoima Tuulivoiman potentiaali noin 15-22 MW (5-6 TWh) Edellyttää sähkönsyöttötariffia tai muita tukitoimia Energiatehokkuus Teollisuuden prosesseissa mahdollisuus suurimpiin säästöihin Tulee huomioida kaikessa rakentamisessa ja suunnittelussa Vesivoima Vesivoiman lisäysmahdollisuus 13, 2 tai 62 MW riippuen lupaprosesseista Haasteena luonnonarvojen yhteensovittaminen lisäyksen kanssa Aurinkoenergia Merkitys marginaalinen Lapin energiahuollossa Mahdollisuudet tulee huomioida rakentamisessa 5 Sähkönkulutuksen kehitys 23 asti 9 8 GWh 7 6 5 4 3 2 Kaivokset ja muu teollisuus Outokummun terästehdas Metsäteollisuus Palvelut ja rakentaminen Sähkölämmitys Muu asuminen ja maatalous 1 Kokonaiskulutus arviolta 8,1 TWh vuonna 23 Outokummun terästehtaan mahdollinen laajennus ja kaivoshankkeiden toteutuminen lisäävät teollisuuden sähkön kulutusta 2,4 TWh (kaivoshankkeet 1 TWh) Matkailun kasvu lisää palvelusektorin sähkönkulutusta,2-,4 TWh Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos vähentävät energiantarvetta pitkällä aikavälillä Kotitalouksien kulutuksen ei odoteta kasvavan Teollisuuden laajentumiset ja uudet innovaatiot voivat kasvattaa kulutusta edellä esitetystä Sähköautojen käyttöönotto voisi lisätä sähkönkulutusta maksimissaan noin,5 TWh vuoteen 23 (kaikki autot korvattaisiin sähköautoilla nykyisellä teknologialla - todennäköisesti lisäys on kuitenkin korkeintaan,1-,2 TWh) 27 23 6
Rakennusten lämmitysmuodot ja lämmönkäyttö 23 energiatehokkuuden vaikutus huomioitu 1 2 1 GWh 8 6 23, ilman energiatehokkuutta 23, uudet 23, vanhat 27 4 2 Kauko- tai Öljy Sähkö Puu/turve Maalämpö Muu/tuntematon aluelämpö Kokonaislämmönkäyttö 23 olisi 215 GWh, kun se vuonna 27 oli 22 GWh (- 2%) Ilman energiatehokkuuden huomiointia lämmönkäyttö nousisi yli 35 GWh perustilanteesta (+ 16%) 7 Sähkön ja lämmöntuotanto skenaariot 23 Minimiskenaario Perusskenaario Maksimiskenaario Metsähakkeen käyttö yli kolminkertaiseksi nykytilasta (5 GWh) Pienpuulla heikko kilpailukyky Ei puuperäistä lauhdesähköä Turpeen käyttö vähenee 15 GWh tasolle Ei riittävästi tuotantoalaa / tekijöitä Öljyn käyttö nykytasolla Kivihiili korvaa kotimaisten polttoaineiden vajetta (145 GWh) Ei ydinvoimaa Vesivoiman lisäys perustuu tehonkorotuksiin ja uoman parannuksiin Tuulivoiman lisäys Merialueet 2 MW Sisämaa 1 MW Ei biojalostamoita Metsähakkeen käyttö kasvaa sähkön ja lämmöntuotannossa 165 GWh tasolle 11 x nykytilaan nähden Lisäksi biojalostamo 13 GWh Turpeen käyttö kasvaa sähkön ja lämmöntuotannossa tasolle 27 GWh Lisäksi biojalostamo 7 GWh Öljyn käyttö vähenee puoleen Ydinvoimalaitos Simoon (2 MWe) Vesivoiman lisäys perustuu tehonkorotuksiin ja uoman parannuksiin, Sierilään ja Raudanjokeen sekä Kemihaaran monitoimialtaaseen Tuulivoiman lisäys Merialueet 1 MW Sisämaa 3 MW Biojalostamo Puu 65%, turve 35% Metsähakkeen käyttö kasvaa sähkön ja lämmöntuotannossa 28 GWh tasolle 18 x nykytilaan nähden Lisäksi biojalostamo 2 GWh (osittain kuitupuuta) Turpeen käyttö vähenee sähkön ja lämmöntuotannossa metsähakkeen lisäyksen myötä tasolle 155 GWh Polttoaineosuus noin 3% seospoltossa puun kanssa Öljyn käyttö vähenee puoleen Ydinvoimalaitos Simoon (2 MWe) Vesivoimapotentiaali hyödynnetään maksimissaan (Ounasjoki, Luonionkoski) Tuulivoiman lisäys Merialueet 17 MW Sisämaa 5 MW Biojalostamo Puu 1% Herkkyystarkasteluna arvioitu tilannetta, jossa bioenergian sähköntuotanto perustuu ainoastaan lämpökuormaa ei lauhdeosuutta 8
Sähkön ja lämmöntuotannon polttoainejakauma vuonna 23 12 1 GWh 8 6 4 Muu Kivihiili Öljy Turve Metsähake Metsäteollisuuden sivutuotteet Metsäteollisuuden jäteliemet 2 27 23, minimi 23, perus 23, maksimi 23, maksimi (ei lisälauhdetta) Lisäksi biojalostamosta 2 TWh puuta/turvetta 9 Sähköntuotanto vuonna 23 4 35 3 TWhe 25 2 15 Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima Lämmitys voimalaitokset 1 5 27 23, min 23, perus 23, max 1
Sähkön ja lämmöntuotannon CO2-päästöt vuonna 23* 1 4 CO2-päästöt, 1 t 1 2 1 8 6 + 2 % + 12 % - 32 % Muu Kivihiili Öljy Turve - 4 % 4 2 27 23, minimi 23, perus 23, maksimi 23, maksimi (ei lisälauhdetta) 11 Lapin energiavisio ja strategiset tavoitteet Visio LAPPI ON ENERGIAA - kestävästi ja omavaraisesti. Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin, elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisuihin hyödyntäen pohjoista osaamista ja innovoimaa Teemat Paikallisuus, omavaraisuus ja monipuolisuus Kilpailukyky ja aluetalous Energiainvestoinneilla on luotu elinvoimaa ja kilpailukykyä Lappiin parantaen samalla työllisyyttä ja aluetaloutta sekä tukien toimivilla energiaratkaisuilla teollisuuden toimintaedellytyksiä Lapissa. Kestävä kehitys ja puhdas Lappi Osaaminen ja innovaatiot Strategiset tavoitteet Kaikkien paikallisten energialähteiden täysimääräinen hyödyntäminen on varmistettu energialähteiden potentiaali ja kilpailukyky huomioiden mutta siihen myös aktiivisesti vaikuttaen. Lapin energiaratkaisut tukevat energiatehokkuutta, CO2-päästöjen ja uusiutuvien energialähteiden tavoitteita sekä vahvistavat puhdasta ja kestävää Lappi-imagoa. Lapissa on vahva energiaosaaminen ja alan yritystoiminta, uutta osaamista ja yrittämistä tuetaan. Lappi on tunnettu pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien energian tuotanto ja energiansäästöratkaisuiden kehittäjä ja soveltaja. 12
Strategian kärkihankkeet Bioenergian käytön kestävä lisääminen Käyttökohteiden investointien edistäminen (mm. Rovaniemen voimalaitos, Kemin biojalostamo, paikalliset lämpö- ja biokaasulaitokset) Korjuuketjujen kehittäminen ja yrittäjyyden tukeminen Turpeen käytön edistäminen Tulevaisuuden tuotantoalojen varmistaminen: alojen varaamien ja luvitusprosessien hyvä hoito Tuulivoiman hallittu rakentaminen ja tuulivoimaosaamisen kehittäminen Keskitetty tuulivoimarakentaminen maakunnallinen suunnittelu Vesivoimatuotannon lisääminen Kemihaaran monitoimiallas ja Sierilän voimalaitos Ydinvoimalaitoksen rakentamisen edistäminen Simoon Energiatehokkuuden edistäminen Energiatehokkuusneuvojaverkosto Pohjoisiin olosuhteisiin sopivien ratkaisujen tutkiminen ja aluerakenne Infrastruktuurin toiminnan varmistaminen Paikallinen osaaminen ja työvoima Energia-alan T&K- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Verkostoituminen ja lappilaisten erityisosaamisalueiden luominen 13 Lapin energiastrategian vaikutus ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumiseen Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen EU:ssa vähintään 2 % Uusiutuvan energian osuuden lisääminen loppukulutuksesta 2 %:iin EU:ssa ja 38 %:iin Suomessa Tuulivoiman, vesivoiman, ydinvoiman ja metsäenergian käytön lisääminen vähentävät päästöjä Suomen ja EU:n tasolla. Lisäksi energiatehokkuuden parantaminen Lapissa pienentää maakunnan kulutusta ja vähentää päästöjä. Lapissa mahdollisuus vähentää sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä 3-4 % vuodesta 27 vuoteen 23. Investoinnit tuulivoimaan, vesivoimaan ja metsäenergian käyttöön (yhteistuotanto-, lauhde- ja pienkäyttö, sekä biodieselin tuotanto) auttavat merkittävästi Suomea pääsemään uusiutuvan tavoitteeseen. Lapissa mahdollisuus kasvattaa uusiutuvien osuus sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineista 7 %:sta vuonna 27 yli 84 %:iin vuonna 23. Uusiutuvan energian osuus oli sähköntuotannosta yli 9 % vuonna 27. Energiatehokkuuden parantaminen 2 % Energianeuvonnalla ja koulutuksella, sekä tutkimustoimintaa kehittämällä luodaan pohjoisiin olosuhteisiin sopivia energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja sekä asumiseen että palveluihin ja teollisuuteen. Energiaomavaraisuuden parantaminen Lapissa omavaraisuus on jo korkealla tasolla. Energiahankkeiden toteuttaminen ja paikallisten polttoaineiden käytön lisääminen parantavat omavaraisuutta entisestään Lapissa, mutta vaikutus on merkittävä myös koko Suomen kannalta. Lapin sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineista paikallisten polttoaineiden osuus oli 96 % vuonna 27. Vuonna 23 on mahdollisuus päästä sähkön ja lämmöntuotannon suhteen täysin omavaraiseksi korvaamalla fossiilinen öljy biopohjaisella öljyllä ja varmistamalla bioenergian saanti. 14
Lapin energiastrategian vaikutus aluetalouteen ja työllisyyteen Energiastrategian mukaisten hankkeiden toteuttaminen vaikuttaa suoraan Lapin aluetalouteen tuomalla lisää kiinteistö- ja muita verotuloja Strategian mukaisten energiahankkeiden yhteenlaskettu kiinteistöveron lisäysvaikutus on arviolta noin 16-17 miljoonaa euroa Kunnallis- ja yhteisöverot myös merkittävät. Yksistään ydinvoimalaitoksen kunnallisverovaikutus noin 2 miljoonaa euroa Strategia tukee paikallista osaamista ja työllisyyttä Energiahankkeiden rakentaminen voisi tuoda yhteensä jopa 7-1 henkilötyövuoden välittömät työllisyysvaikutukset Lapissa Strategian mukainen paikallisten polttoaineiden, lähinnä metsähakkeen ja turpeen, käyttö voisi merkitä 1 henkilötyövuoden välitöntä vuosittaista työllisyysvaikutusta Nelinkertainen nykytilanteeseen nähden Lisäksi ydinvoimalaitoksen käytönaikaisten välittömien työllisyysvaikutusten on arvioitu olevan noin 4-5 henkilötyövuotta 15