Tielaltoksessa. Tiepiirissä. Hankkeefla. Lupaava Idea. Laltospalkkio Idea palkkio. Piiripalkkio. Pikapalkkio. ( Aloitetoimikunta. Käyttö.

Samankaltaiset tiedostot
Tieaitos. liehailituksen kirjasto. Doknro: Nidenro; IZ 0 iv

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Tielaitoksen viestintä

Yleistä. Eurajoen kunnan henkilöstön palkitseminen aloitepalkkio kehittävä työyhteisö-palkkio erinomaisen palveluteon ilmianto

Aloitetoiminnalla voi olla monia tavoitteita

Tielaitoksen hankenumeroluettelo Tielaitos 1991

PYHTÄÄN KUNTA LAHJA- JA MERKKIPÄIVÄSÄÄNTÖ

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen

Ideatoiminnan säännöt / KAHLI-projekti Nastolan kunta, kuntalaisversio ( )

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Wilson Learning Corporation

Yleisohjeet tietohallinnon järjestämisestä T1EL:ssa

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Aloite- toiminnan säännöt

TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMINEN 1/15/2015 2

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2017 SISÄLTÖ

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0386/189. Tarkistus. David Casa, Sven Schulze PPE-ryhmän puolesta

Henkilöstöjohtamisen suunnittelun tilannekatsaus

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia

Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen Marjut Siintola

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Yliopistojen palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmäkurssi / YHL Ira Kyntäjä

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE

InnoLa laatupalkintokilpailu Vantaan kaupunki. Eija Säilä Johtava laatukonsultti, Vantaan kaupunki Kuntatalo

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:

Robotiikan hyödyntäminen taloushallinnossa

Sovitut toimintatavat

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

RAKSAKYMPPI käytännöksi

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1. Johtaminen ja riskienhallinta 2. Toiminnan jatkuvuuden hallinta 3. Turvallisuus kehittämisessä 4. Turvallisuuden ylläpito 5. Seuranta ja arviointi

Pardian yksityiset alat neuvottelutulokset Yliopistot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA

Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Hallintojohtaja

Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

OPETTAJIEN TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINNIN OHJE

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Kuntien digitalisaation kannustin

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin varsinainen Edustajakokous

Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Seloste 1 (5) Rovaniemen koulutuskuntayhtymän palaute-, aloite- tai reklamaatiojärjestelmä

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN

UUTTA OPETTAJIEN PALKKAUKSESSA v. 2019

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Oulun yliopiston hallitus Kokouskutsu/esityslista

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Osuva-loppuseminaari

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Luettelo vuonna 2015 kunnan asukkaiden tekemien aloitteiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä

IPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset

Hallintoylihoitaja. henkilöstösuunnittelija

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8193/ /2014

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

KH 6 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Peter Stenvall, peter.stenvall(at)sipoo.fi

Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016)

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Muistitko soittaa asiakkaallesi?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen

Transkriptio:

Lupaava Idea Käyttö Tielaltoksessa Laltospalkkio Idea palkkio Käyttö Tiepiirissä Piiripalkkio ( Aloitetoimikunta ) i Käyttö Hankkeefla Pikapalkkio v

Ti&aitOS flehauktuksefl krasto NdenrO T ZO '-L37

Aloitetoimintaohje Tielaitos Tiehallitus Helsinki 1992

ISBN 951-47-5802-1 TIEL 1000010 VaRjon painatuskeskus Helsinki 1992 Julkaisua myy Tiehallitus, painotuotevarasto Tielaitos Tiehallitus Opastinsiita 12 A PL 33 00521 HELSINKI

Alkusanat Tämän aloitetoimintaohjeen tarkoituksena on antaa tielaitoksen aloitetoiminnalle yhtenäiset lähtökohdat ja auttaa tiepiirejä sekä tiehallitusta organisoimaan oman aloitetoimintansa. Ohjeella pyritään myös varmistamaan tasapuolinen ja johdonmukainen aloitteiden käsittely ja palkitseminen koko laitoksessa. Tämä ohje perustuu aloitetoiminnan sääntöihin, joka on julkaistu erillisenä. Helsingissä helmikuussa 1 992

Aloit.toimlntsohj. 5 SisItö 1 JOHDANTO 7 2 ALOITETOIMINTA 8 3 ALOITE 8 4 ALOITTEIDEN TEKO 9 5 PELISÄÄNNÖT JA PERIAATTEET 9 5.1 Hanketaso 5.2 Piiritaso 5.3 Laitostaso 6 ALOITTEEN UUDELLEEN PALKITSEMINEN 12 7 VIRKATYÖ 12 8 ALOITTEENTEKIJÄ 12 9 ALOITETOIMINNAN ORGANISOINTI 13 9.1 Organisointi hanketasolla 9.2 Organisointi piiri- ja hallitustasolla 9.3 Organisointi Iaitostasolla 10 VALITUKSET 15 11 ALOITEYHDYSHENKILÖ 1 5 12 ALOITELAUSUNNOT 15 13 IDEOIDEN JATKOKEHITTELY 16 14 ALOITTEIDEN MARKKINOINTI 16 15 UUDISTUKSEN AIKATAULU 16

Aloitetoimintaohj. 1 JOHDANTO Tielaitoksen aloitetoiminta hajautetaan moniportaiseksi. Moniportaisessa aloitetoiminnassa aloite esitetään ensimmäiseksi sillä hankkeella, missä aloitteentekijä työskentelee. Hankkeen päällikkö voi palkita aloitteen sen hankkeelle tuottaman hyödyn mukaan. Tehty aloite voidaan lähettää edelleen käsiteltäväksi tiepiiriin sekä, jos aloitteella on piiriä laajempaa merkitystä, edelleen laitoksen aloitetoimikunnan käsittelyyn. Tielaitosta uudistettaessa on päätäntävaltaa siirretty sinne, missä ollaan välittömimmin tekemisissä tienpidon kanssa eli tiepiireihin, hankkeille ja tiemestaripiireihin. Tiehallituksessa ja tiepiireissä organisaatioita tarkistetaan ja muutetaan, niihin perustetaan tulosvastuullisia tulos- ja palveluyksiköitä. Nykyaika ja tulevaisuus asettavat meille jatkuvasti uusia haasteita. Tehtävien muuttuessa sekä kehittyessä myös henkilöstöltä vaaditaan osaamista ja erikoistumista yhä enemmän. Myös aloitetoiminnan on kehityttävä ja uudistuttava pystyäkseen toimimaan uudistuneessa laitoksessamme parhaalla mandollisella tavalla. Aloitetoiminta antaa jokaiselle tielaitoksen palveluksessa olevalle henkilölle mandollisuuden laitoksemme, työmme ja ympäristömme kehittämiseen. Aloitetoiminnan tarkoituksena on myös motivoida ja kannustaa henkilöstöä esittämään ideoitaan ja ajatuksiaan ja saada heidät tuntemaan, että heidän luova panoksensa on tervetullut. Aloitetoiminta on nähtävä tärkeänä osana laitoksessamme tehtävää kehittämistoimintaa. Aloitetoiminnan hajauttamisella moniportaiseksi pystytään nopeuttamaan aloitteiden käsittelyä sekä käyttöönottoa. Päätöksen teon siirtämisellä alemmalle tasolle eli hankkeille tuetaan myös tulosjohtamista sekä aktivoidaan henkilöstöä kehittämään omaa työtään ja työympäristöään. Tiepiirit ja tiehallitus voivat itse päättää siitä, millainen aloiteorganisaatio piiri- ja hallitustasolla olisi heille sopivin ja toimia sen mukaan. Tämä ohjeisto ja aloitesäännöt on laadittu yhtenäisen käytännön sekä tasapuolisen ja johdonmukaisen aloitteiden käsittelyn edistämiseksi koko laitoksessa.

Aoitetoimintaohje 2 ALOITETOIMINTA Aloitetoiminta on laitoksemme toimintaa parantavien ehdotusten järjestelmällistä keräämistä sekä käyttökelpoisten ehdotusten palkitsemista ja toteuttamista. Aloitetoiminnan tarkoituksena on saada esille kaikki työhön liittyvät parannusehdotukset, joita tielaitoksen palveluksessa olevilla henkiläillä on. Aloitetoiminta on osa laitoksemme normaalia toimintaa mukaanlukien johtaminen ja päätöksenteko. Aloiteasiat käsitellään tarvittaessa YTT:ssa, samoin kuin muutkin asiat. 3 ALOITE Aloite on esimiehelle suullisesti kerrottu tai muuten käsiteltäväksi toimitettu ehdotus tai idea, jonka avulla saavutetaan toiminnan laadun paranemista, parempaa palvelua, kustannusten tai ajan säästää, työturvallisuuden tai viihtyvyyden lisääntymistä, tekniikan tai hallinnon kehittymistä sekä muuta laitoksen töihin tai työympäristöön liittyvää parantumista. Aloite voi koskea esimerkiksi: - olemassa olevien koneiden ja laitteiden sekä menetelmien parantamista, ja niiden uusia sovellutuksia - uusien koneiden ja laitteiden sekä työmenetelmien kehittämistä - asiakaspalveluun sekä hallintoon, suunnitteluun ja tuotantoon liittyviä parannuksia sekä - kaikkia muita laitoksen toiminnoille tärkeitä kysymyksiä. Aloitteen tulee sisältää ratkaisuehdotus jonkin havaitun tai mandollisesti tulevan ongelman poistamiseksi. Aloitteeksi ei yleensä riitä jonkin epäkohdan esille tuonti tai korjausvaatimuksen esittäminen. Jos aloite koskee työsuojelua tällöin on otettava huomioon työturvallisuuslain asettamat vaatimukset. Työsuhdeasioihin ja palkkaukseen liittyvät ehdotukset eivät kuulu aloitetoiminnan piiriin.

AIoit.toimintaohj. 4 ALOITTEEN TEKO Aloitteentekijä voi esittää aloitteensa joko lähimmälle tai muulle esimiehelle, muulle aloitteenkäsittelijälle, aloiteyhdyshenkilölle tai tielaitoksen aloitetoimikunnalle. Aloitteen voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Suullisesti esitetyn aloitteen voivat esimies ja aloitteentekijä yhdessä saattaa kirjalliseen muotoon, jolloin aloite vielä täsmentyy ja paranee. Kun aloite lähetetään edelleen piiriin tai aloitetoimikunnan käsiteltäväksi on aloitteen oltava kirjallisessa muodossa ja se on aloitteentekijän itsensä allekirjoitettava. Kirjallisesti tehdyssä aloitteessa tulee näkyä selvästi, mikä on varsinainen aloite eli mitä parannetaan, mihin kohtaan parannusta esitetään ja mikä parannus on. Aloitteen toteuttamisella saatavat hyödyt sekä sen toteuttamisen aiheuttamat kustannukset on mandollisuuksien mukaan selvitettävä. Aloitteessa olisi hyvä kerrata myös mikä on nykyinen käytäntö ja miten uusi esitys siitä poikkeaa. Aloitteen selventämiseksi on siihen hyvä liittää piirustuksia, valokuvia, video yms. asiaa valaisevaa materiaalia. 5 PELISÄÄNNÖT JA PERIAATTEET Tehdyt aloitteet voidaan käsitellä kolmella tasolla, jotka ovat hanke-, piiri-ja laitostaso. Aloitteen uutuus määritellään aina omalla tasollaan, eli aloite on uusi, jos se ei ole tunnettu tai käytössä sillä tasolla mille sitä esitetään. Aloite käsitellään yleensä ensimmäiseksi sillä hankkeella missä se on tehty. Hankkeella voidaan aloitteelle tai ehdotukselle maksaa pikapalkkio, sekä tämän lisäksi aloite voidaan palkita piiri- ja laitostasolla, riippuen siitä kuinka laajasti aloite on käyttöönotettavissa. Idea-aloitteet ja hankkeen päällikön tekemät aloitteet lähetetään käsiteltäväksi piiritasolle. Myös aloitteentekijä voi halutessaan lähettää aloitteensa suoraan piirin käsittelyyn. Hankkeella tässä ohjeessa tarkoitetaan sellaisia toiminnan perusyksiköitä, joilla on esim. oma hankenumero. Tällaisia ovat mm. tiemestaripiirit, rakennushankkeet, suunnitteluhankkeet,

1(11 AIotetomintaohje piireissä toimialat, hallinnolliset tulosyksiköt tai palveluyksiköt. Tiehallituksessa hankkeita ovat osastot, vastuualueet, palveluyksiköt ja muut erilliset yksiköt. Piiritaso-nimitystä käytetään tässä ohjeessa myös tiehallitustasosta ohjeen yksinkertaistamiseksi. 5.1 Hanketaso Hankkeella tehdystä aloitteesta voidaan maksaa pikapalkkio heti hankkeella. Pikapalkkion maksamisen perusteena on, että aloitteesta saadaan heti hyötyä tai muuta mitattavissa olevaa etua ko. hankkeelle. Aloitteen on siis oltava kyseiseilä hankkeelia, mutta se voi olla tunnettu muualla piirin alueella tai hankkeella. Kuitenkin, kun aloite on palkittu jollakin hankkeella, ei enää samaa ideaa voida palkita välittömästi uudelleen toisella hankkeella. Aloitteen tuottaman hyödyn sekä palkkion suuruuden arvioi hankkeen päällikkö. Paikkio ei saa olla mikään hyvänmiehenlisä. Pikapalkkio on enintään 1000 markkaa. Hanketasolla ei makseta pelkästä ideasta, ellei se johda välittömästi toteutukseen paikanpäällä. Jos aloitteen hankkeelle tuottama hyöty on tavallista suurempi tai aloitteella on laajempaa käyttää, aloite lähetetään käsiteltäväksi seuraavalle tasolle, jossa aloite voidaan palkita suuremmaila palkkiolla. Aloitteentekijä ja hankkeen päällikkö sopivat aloitteen lähettämisestä käsittelyyn ylemmälle tasolle. Lähtökohtana on, että aloite lähetettäisiin aina hankkeelta eteenpäin. Sellaisessa tapauksessa, että aloite on hyödynnettävissä ainoastaan ko. hankkeella ei lähettäminen ole tarpeellista. Aloitteen lähtiessä hankkeelta eteenpäin on mukana oltava hankkeen päällikön kannanotto aloitteesta. Hankkeella palkituista sekä eteenpäin lähetetyistä aloitteista on Jn tiedotettava aloiteyhdyshenkilölle tai muulle henkilölle tiehallituksessa ja tiepiireissä sovitulla tavalla.

Aloitetoimintaohje 11 5.2 Piiritaso Piiritasolla käsitellään sinne suoraan toirnitetut, sekä hankkeilta lähetetyt aloitteet. Aloite voidaan palkita piiritasolla, jos se on laajemmin käyttöönotettavissa piirin alueella. Aloite katsotaan uudeksi vaikka se olisi käytössä jossakin toisessa tiepiirissä, mutta ei aloitteentekopiirissä. Piiritason yläraja on 10.000 markkaa, joka maksetaan mahdollisen hankkeella maksetun palkkion lisäksi. Seurantaa ja tilastointia varten tiepiirit lähettävät luettelot palkituista aloitteista aloitetoimikunnalle. 5.3 Laitostaso Aloite käsitellään laitostasolla, jos se koskee koko laitosta tai on käyttöönotettavissa laajemmin kuin yhdessä piirissä. Aloite on palkittavissa, jos se on laitoksessa tuntematon, vaikka se olisi tunnettu laitoksen ulkopuolella. Aloitepalkkiolla ei laitostasolla ole ohjeellista ylärajaa. Palkkion suuruus on n. 1 0 % aloitteella saavutetusta yhden vuoden säästöstä, jos se on luotettavasti määriteltävissä. Palkkio maksetaan mandollisten hankkeella ja piirissä maksettujen palkkioiden lisäksi. Laitostasolla palkitaan sellaiset ideat, joita kehitellään tai kannattaisi kehittää eteenpäin. Aloitetoimikunta voi lisäksi myöntää tunnustuspalkkion atoitteellisuudesta tai aktiivisesta aloitteiden tekemisestä. ALOITE käyttö --a käyttö -- käyttö ei käyttönotettavissa, mutta lupaava idea TIELAITOKSESSA 1 palkkiolla IDEA ei ylärajaa TIEPIIRISSÄ palkkio < 10.000 mk HANKKEELLA palkkio < 1.000 mk palkkiot (aloitetoimikunta) Kuva 1: Palkkion määräytyminen aloitteen käyttöönoton mukaan

12 AIoit.toimintaohj. 6 ALOITTEEN UUDELLEEN PALKITSEMINEN Jos myöhemmin todetaan, että aloitteen tuottama hyöty on ollut aikaisemmin arvioitua suurempi, voidaan aloite käsitellä ja palkita uudelleen. Hanketasolla ei aloitetta kuitenkaan voida palkita uudelleen, sillä pikapalkkio on kertaluontoinen. Jos aloitteesta, joka on saanut vain pikapalkkion on ollut aikaisemmin arvioitua enemmän hyötyä, lähetetään se piirin käsittelyyn. Piiri- ja laitostasolla tällainen aloite voidaan palkita uudelleen sen tuottaman hyödyn perusteella. Ehdotuksen aloitteen uudelleen käsittelemiseksi voi tehdä aloitteentekijä, esimies, aloiteyhdyshenkilö, aloitetoimikunta tai muu asianosainen henkilö. 7 VIRKATYÖ Laitoksessa on henkilöitä, jotka tekevät virkatyönään kehittämistyötä. Aloitteen palkittavuutta harkittaessa, on tämä asia otettava huomioon palkkion suuruudessa. Lähtökohtana voidaan pitää seuraavia periaatteita. - Jos aloite tehdään vieraalta toiminta-alueelta, aloite on selvästi palkittavissa. - Jos kehittämistehtävissä oleva henkilö tekee aloitteen omalta toiminta-alueeltaan tulee harkita missä määrin aloite liittyy henkilön työtehtäviin. - Jos aloitteentekijälle on annettu tehtäväksi kehittää ko. aihetta, on aloite palkittavissa vain jos tulos on merkittävämpi kuin mitä kohtuudella häneltä olisi voitu vaatia. 8 ALOITTEENTEKIJÄT Aloitteen voi tehdä jokainen tielaitoksen palveluksessa oleva, sekä eläkkeellä oleva henkilö. Aloitteen voi tehdä joko yksin tai ryhmässä. Aloitteentekijäksi katsotaan se henkilö, joka ehtii ensiksi tehdä aloitteen.

AIoit.toimintaohj. 13 9 ALOITETOIMINNAN ORGANISOINTI Laitoksen aloitetoiminta organisoidaan kolmelle eri tasolle. Ensimmäinen taso on hanke sitten piiri ja viimeiseksi laitostaso. Aloitteentekijä Hanko käsittely (hankkeen päällikkö) Piirin käsittely (piirin oma organisolnti) Laitoksen aloltetoimikunta Kuva 2: Aloitteiden käsittelyportaat 9.1 Organisointi hanketasolla Hanketasolla ei ole mitään erillistä aloiteorganisaatiota, vaan aloitteet käsittelee hankkeen päällikkö. Aloite tulisi käsitellä yhdessä aloitteentekijän kanssa samassa yhteydessä, kun aloitteentekijä esittää ideansa hankkeen päällikölle. 9.2 Organisointi piiri- ja tiehallitustasolla Tiepiirit ja tiehallitus voivat itse päättää, miten heillä tehtävät aloitteet käsitellään ja millainen organisaatio heille parhaiten soveltuu. Lähtökohtana on, että aloitteiden käsittely pitää olla jotenkin organisoitu, ja menettelytapa on käsitelty piirin yhteistyötoimikunnassa ennen sen toteuttamista.

14 Aloitetoimintaohje Tiepiireissä aloitteita voisivat käsitellä esim. Tiepiirin - + johtoryhma Toimialojen ja vastaavien johtoryhmät + henkilöstön edustus J + henkilöstön + edustus aloiteyhdyshenkilö aloiteyhdyshenkilö III Muu tiepiirin päättämä organisaatio esim. aloitetoimikunta Tiehallituksessa aloitteita voisivat käsitellä esim. Tiehallituksen johtoryhmä + henkilöstön edustus Osastojen ja palvelupalveluyksiköiden johtoryhmät + henkilöstön edustus III Muu tiehallituksen päättämä organisaatio esim. aloitetoimikunta Kuva 3: Ehdotuksia aloitteiden käsfttelyryhmistä

Aloitetoimintiohl. 1 5 9.3 Organisointi laitostasolla Laitostasoisen aloiteorganisaation muodostaa laitoksen aloitetoimikunta, joka käsittelee koko laitosta koskevat aloitteet. Aloitetoimikunnan kokoonpano on tarkemmin määritelty aloitetoiminnan säännöissä. 10 VALITUKSET Mandolliset valitukset viedään ensisijaisesti käsiteltäväksi aloiteorganisaation seuraavaan portaaseen. Tarvittaessa valituseliminä toimivat myös saman tai ylemmän tason YTT:t. 11 ALOITEYHDYSHENKILÖ Tiepiireissä on oltava henkilö, jonka tehtävänä olisi koota piirissä tehdyt aloitteet sekä koordinoida piirin aloitetoimintaa. Hänen tehtävänään olisi myös opastaa hankkeita ja aloitteentekijöitä aloitetoimintaan sekä aloitteiden tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Henkilö toimisi yhdyshenkilönä laitoksen aloitetoimikunnan ja muiden tiepiirien aloiteyhdyshenkilöiden välillä. Aloiteyhdyshenkilön tehtävänä voi olla myös aloitteiden käyttöönoton markkinointi kentälle. 12 ALOITELAUSUNNOT Hanke- ja piiritasolla ei kirjallisia lausuntoja tarvitse pyytää. Kun aloite lähetetään laitoksen aloitetoimikunnalle käsiteltäväksi, mukana on oltava piirin lausunto sekä tiedot toimenpiteistä, joita aloitteelle on tehty tai tehdään. Laitoksen aloitetoimikunta pyytää lausunnot aloitteista asiantuntijoilta ja muutamasta tiepiiristä sekä tarvittaessa myös laitoksen ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

16 AIolt.toimintaohj. 13 IDEOIDEN JATKOKEHITTELY Aloitteiden käyttöönotto ja ideoiden jatkokehittely tehdään työryhmissä tai projektimaisesti silloin, kun idea vaatii runsaasti kehittelyä. Aloitteentekijät on otettava mukaan tällaisiin työryhmiin sekä projekteihin, myös laitostasolla. 14 ALOITTEIDEN MARKKINOINTI Tehdyt aloitteet tuottavat hyötyä Iaitokselle vasta sen jälkeen kun ne on otettu käyttöön. Sen vuoksi aloitteiden käyttöönottoa on markkinoitava aktiivisesti. Yleisohjeena on, että tiepiirissä ja hankkeella palkittujen aloitteiden markkinoinnista huolehtii kyseinen tiepiiri. Laitostasolla palkittujen aloitteiden markkinointi on aloitteentekopiirin sekä tiehallituksen asianosaisen yksikön vastuulla. 15 UUDISTUKSEN AIKATAULU Uudet aloitesäännöt ja aloitetoimintaohje tulevat voimaan 1.5.1992. Sääntöjen ja tämän ohjeen pohjalta tiepiirit ja tiehallitus päättävät omasta aloiteorganisaatiostaan.