Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan ammatillisia taitoja ja ammattiosaamista. Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön (Kööpenhaminan prosessi) tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen suorituskykyä, laatua ja vetovoimaa lisätä ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta edistää Euroopan laajuisten työmarkkinoiden kehittymistä täydentää eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen aluetta.
Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön keskeisenä tehtävänä on tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta lisäävien sekä laatua parantavien yhteisten välineiden tuottaminen ja käyttöönotto. Yhteisiä välineitä ovat mm. ECVET = ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (European Credit system for Vocational Education and Training) EQF = Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (European Qualifications Framework) EQARF = ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (European Quality Assurance Reference Framework for Vocational Education and Training) EUROPASS = ammatillista osaamista osoittava ansioluettelo liitteineen, joista keskeisin on Europass Certificate Supplement, joka on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu ammatillisen tutkintotodistuksen liite. Liitteessä annetaan perustietoa suoritetusta koulutuksesta sekä sen antamasta ammattipätevyydestä ja osaamisesta.
EU määrittelee linjauksia koulutusjärjestelmien kehittämiselle. Eurooppalaisella tasolla sovittuja tavoitteita toteutetaan kansallisesti, kullekin jäsenvaltiolle sopivalla tavalla (jäsenvaltion lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti). Yhteistyön ytimenä ovat vapaaehtoisuus, toisilta jäsenvaltioilta oppiminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Hyvän perustan yhteistyölle luo se, että ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja haasteet ovat pitkälti samanlaisia kaikissa jäsenvaltioissa. Haasteena on Euroopan ammatillisen koulutuksen järjestelmien rikkaus, monimuotoisuus ja erillisyys. EU rohkaisee jäsenvaltioita yhteistyöhön mm. yhteisön toimintaohjelmilla (LLL-ohjelma = Lifelong Learning Programme) jäsenvaltioiden välisellä poliittisella yhteistyöllä: suositukset, tiedonannot, kokeiluhankkeet.
EQF on yhteinen eurooppalainen viitejärjestelmä, jonka avulla eri maiden kansallisia tutkintojärjestelmiä ja tutkintojen viitekehyksiä kytketään toisiinsa. Se muodostuu kahdeksasta tasosta, jotka kuvaavat sitä, mitä henkilö tietää, ymmärtää ja osaa tehdä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai miten pätevyys on hankittu. Kukin taso on saavutettavissa erilaisten koulutus- ja uravalintojen kautta. EQF sisältää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen. Viitekehys ja tasojen kuvaukset perustuvat oppimistulosten määrittelyyn (tiedot, taidot, pätevyys). Edellytetty osaaminen lisääntyy asteittain tasolta 1 tasolle 8. EQF ei korvaa kansallisia tutkintojärjestelmiä ja/tai tutkintoja eikä ei kuvaa yksittäisiä tutkintoja tai yksittäisen henkilön pätevyyksiä. Yksittäiset tutkinnot määritellään soveltuvalle EQF-tasolle kansallisten tutkintojärjestelmien ja viitekehysten kautta.
KESU 2007 2012: Valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys vuoteen 2010 mennessä. Kansallisen viitekehyksen valmistelussa otetaan huomioon eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä annettu suositus. Opetusministeriö asetti työryhmän (NQF-työryhmä) valmistelemaan kansallista viitekehystä (toimikausi 1.9.2008-30.6.2009). Työryhmän muistio valmistui aikataulun mukaisesti ja luovutettiin ministerille 20.8.2009. Lausuntokierros järjestettiin 8 10/2009. Keskusteluseminaari 10.12.2009 Helsingissä. Muut jatkotoimet (opetusministeriö koordinoi): käännökset, säädösvalmistelu HE 6/2010, kansainväliseen käyttöön tarkoitetun raportin laadinta, tiedotus. Suomen kansallinen koordinointipiste on Opetushallitus (tehtävänä ensisijaisesti viitekehykseen liittyvä tiedotus ja ohjaus).