Helsingin kommunikea

Transkriptio

1 Helsingin kommunikea ammatillisen koulutuksen tehostetusta eurooppalaisesta yhteistyöstä Euroopan maiden ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien 1, Euroopan tason työmarkkinaosapuolten 2 ja Euroopan komission kommunikea, annettu Helsingissä 5. joulukuuta , Kööpenhaminan prosessin painopisteiden ja strategioiden tarkistamisesta

2 I. EUROOPASSA ON INVESTOITAVA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Investointeja inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen tarvitaan Koulutus on keskeisessä asemassa, kun pyrimme vastaamaan Euroopan tuleviin haasteisiin: globalisaatioon, väestön ikääntymiseen, kehittyvään uuteen teknologiaan ja osaamistarpeisiin. Tämä näkyy Euroopan unionin agendalla ja tarkistetussa Lissabonin strategiassa sekä sen kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa ( ) 4, joissa kehotetaan lisäämään ja parantamaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja sopeuttamaan koulutusjärjestelmiä kohtamaan tulevat haasteet. Ammatillinen koulutus on olennainen osa elinikäistä oppimista Elinikäinen oppiminen kattaa kaiken oppimisen kaikissa yhteyksissä. Elinikäisen oppimisen strategioilla 5 tulisi varmistaa koulutusmarkkinoiden toimivuus ja laaja osaamisvaranto. Ammatillinen koulutus on olennainen osa elinikäistä oppimista. Sillä on keskeinen merkitys kartutettaessa inhimillistä pääomaa talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa, kun Euroopan kansalaiset hankkivat työmarkkinoilla ja tietoyhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista. On tosiasia, että ammatillinen koulutus palvelee suurinta osaa Euroopan opiskelijoista ja että merkittävä osa tulevasta työvoimasta tarvitsee ammatillisia taitoja ja ammattiosaamista. Haasteena on saada niin nuoret kuin työelämässä olevat ammattikoulutukseen Eurooppalaisella ammatillisen koulutuksen politiikalla on edistettävä laadukasta ammatillista peruskoulutusta ja tarjottava jo työelämässä oleville mahdollisuus parantaa osaamistaan ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla. Toimintapolitiikassa tulisi tähdätä siihen, että kaikki nuoret saadaan osallistumaan ammatilliseen koulutukseen ja/tai korkea-asteen koulutukseen, ja samalla varmistaa, että nuoret saavat työmarkkinoilla ja elämässä tarvittavan osaamisen. Lisäksi jo työelämässä olevia olisi tuettava tarjoamalla jatkokoulutusmahdollisuuksia koko heidän työuransa ajan. Ammatillisen koulutuksen järjestelmien olisi osana joustavia koulutusväyliä yhä paremmin mahdollistettava eteneminen jatkokoulutukseen, etenkin ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen. Työelämän tarvitseman ammattiosaamisen tuottaminen Ammatillisen koulutuksen olisi tarjottava työelämän tarpeita vastaava laaja tietoja osaamisperusta, ja korostaa samalla huippuosaamista kaikilla tasoilla. Politiikan ja käytännön tasoilla olisi arvioitava eritasoiseen osaamiseen ja pätevyyksiin tehtävien investointien suhteellisia vaikutuksia. Keskitason ja teknisen ammatillisen osaamisen kuten myös huipputason osaamisen tarjontaa olisi lisättävä, jotta osaamisen puutteet ja kapeikot voidaan välttää ja ylläpitää innovaatiotoimintaa ja kasvua tietoyhteiskunnassa.

3 Kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen Ammatillisella koulutuksella on kaksi tehtävää: se edistää kilpailukykyä ja lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta 6. Ammattikoulutuspolitiikan tulisi kohdistua kaikkiin väestönosiin, tarjota houkuttelevia ja haastavia mahdollisuuksia suuren kehityspotentiaalin omaaville ja ottaa samalla huomioon myös ne, jotka ovat koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa ja vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta erityisesti varhain koulunkäyntinsä päättäneet, heikosti koulutetut tai täysin vailla koulutusta olevat henkilöt; henkilöt, joilla on erityistarpeita; siirtolaistaustaiset henkilöt ja iäkkäät työntekijät. Lyhyesti ilmaistuna, ammatillisen koulutuksen tulisi olla tasapuolista ja tehokasta 7. Eurooppalaiset ja kansalliset politiikat ammatillisen koulutuksen edistämiseksi Perusopetuksen olisi tarjottava nuorille tiedot, taidot, arvot ja asenteet, joita tarvitaan jatkoopintoja, työllistyvyyttä ja yrittäjyyttä varten, sekä valmistettava oppilaat yleissivistävälle koulutusväylälle tai ammatilliselle koulutusväylälle tai niiden yhdistelmään. Ammatillista koulutusta suorittavien nuorten olisi saatava ammattiosaaminen joka vastaa työmarkkinoiden, työllistyvyyden ja elinikäisen oppimisen vaatimuksia. Tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla vähennetään ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrää ja helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään esimerkiksi yhdistämällä koulutus ja työ oppisopimuskoulutuksella ja hyödyntämällä työssä oppimista. Aikuisikäisen työväestön taitoja, ammattiosaamista ja liikkuvuutta olisi tuettava edistämällä ammattikoulutuksen ja työkokemuksen avulla hankitun aiemman osaamisen tunnustamista. Koulutusmahdollisuuksia olisi tarjottava jo työelämässä oleville. Oppimismahdollisuuksia olisi tarjottava myös epäsuotuisassa asemassa oleville henkilöille ja ryhmille, erityisesti vähemmän koulutetuille. Lisääntyvä liike-elämän kilpailu ja julkisen talouden tiukentuminen asettavat haasteita sille, miten taataan investoinnit ammattiosaamiseen. Julkisia ja yksityisiä investointeja ammatilliseen koulutukseen tulisi parantaa kehittämällä tasapainoisia ja yhteisiä rahoitus- ja investointimekanismeja. Olisi kehitettävä rahoitusmekanismeja, jotka perustuvat julkisen talouden, työnantajien ja yksilöiden jaettuun vastuuseen erityisesti aikuisten oppimisessa. Tätä taustaa vasten ammattikoulutusjärjestelmien pitäisi kyetä tehokkaasti tuottamaan niiltä odotettuja tuloksia. Tämä edellyttää ammattikoulutusjärjestelmien hallinnon parantamista ja reagointikykyä työmarkkinoiden muuttuviin osaamisvaatimuksiin ammattikoulutuksen on entistä enemmän perustuttava kysyntään.

4 II. AIKA TOIMIA KÖÖPENHAMINAN PROSESSI UUDISTUSTEN KÄYNNISTÄJÄNÄ Monimuotoisuus etu ja haaste Eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen järjestelmien monimuotoisuus on etu, se mahdollistaa keskinäisen oppimisen ja inspiroi uudistuksiin. Samalla monimuotoisuus edellyttää läpinäkyvyyden lisäämistä ja yhteisymmärrystä laatukysymyksistä ja siten keskinäisen luottamuksen lisäämistä ammatillisen koulutuksen eri järjestelmiin ja käytäntöihin. Tavoitteena tulisi olla eurooppalainen ammatillisen koulutuksen alueen edistäminen, siten että yhdessä maassa hankitut tutkinnot ja taidot tunnustetaan kaikkialla Euroopassa, mikä tukisi nuorten ja aikuisikäisten liikkuvuutta. Tätä ammatillisen koulutuksen aluetta olisi kehitettävä yhteisten viitekehysten, välineiden ja menetelmien avulla, ja sen tukena olisi käytettävä johdonmukaisesti vertailukelpoisia tietoja, jotka mahdollistavat näyttöön pohjautuvan koulutuspolitiikan. Ammatillisen koulutuksen suorituskyvyn, laadun ja vetovoiman parantaminen Kööpenhaminan prosessi 8 ammatillisen koulutuksen tehostetusta eurooppalaisesta yhteistyöstä käynnistettiin eurooppalaisena strategiana, jolla parannetaan ammatillisen koulutuksen suorituskykyä, laatua ja vetovoimaisuutta Euroopassa. Vuodesta 2002 lähtien prosessi on merkittävästi parantanut ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä ja asemaa Euroopassa. Prosessissa on useita ulottuvuuksia: Poliittinen prosessi. Prosessilla on keskeinen asema, kun korostetaan ammatillisen koulutuksen merkitystä poliittisille päättäjille. Se antaa mahdollisuuden sopia yhteisistä eurooppalaisista päämääristä ja tavoitteista, käydä keskustelua kansallisista malleista ja aloitteista ja vaihtaa hyviä esimerkkejä eri käytännöistä Euroopan tasolla. Kansallisella tasolla prosessi on auttanut kiinnittämään enemmän huomiota ammatilliseen koulutukseen ja pannut alulle uudistuksia. Yhteisten välineiden kehittämisprosessi. Prosessin toisena keskeisenä tehtävänä on yhteisten eurooppalaisten viitekehysten ja välineiden kehittäminen. Näillä lisätään tutkintojen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä ja laatua sekä helpotetaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta. Prosessilla pohjustetaan Euroopan laajuisten työmarkkinoiden kehittymistä ja eurooppalaista ammatillisen koulutuksen aluetta, joka täydentäisi eurooppalaista korkea-asteen koulutuksen aluetta. Keskinäistä oppimista vahvistava prosessi. Prosessi tukee eurooppalaista yhteistyötä. Sen ansiosta osallistujamaat voivat verrata toimenpiteitään muiden maiden kokemuksiin, ja se tarjoaa puitteet yhteistyölle, toisilta oppimiselle sekä ajatusten, kokemusten ja tulosten jakamiselle. Sidosryhmien osallistumista tukeva prosessi. Prosessi lisää eri sidosryhmien osallistumista ja antaa niille mahdollisuuden myötävaikuttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

5 Kööpenhamina Maastricht Helsinki Prosessin painopisteet asetettiin ensimmäisen kerran Kööpenhaminan julistuksessa 9 joulukuussa Joulukuussa 2004 annetussa Maastrichtin julkilausumassa 10 painopisteitä tarkennettiin ja laajennettiin ja ensimmäistä kertaa sovittiin kansallisista painopisteistä. Helsingissä 5. joulukuuta 2006 pidetyssä toisessa seurantakokouksessa prosessia arvioitiin ja sen strategioita ja painopisteitä tarkistettiin. Tavoitteena nykyistä kohdennetumpi prosessi Prosessia pidetään onnistuneena ja tarpeellisena. Nyt, kun Kööpenhaminan kokouksesta on kulunut neljä vuotta, on tärkeää keskittyä jatkamaan työtä ja saattamaan päätökseen sekä toteuttamaan käytännössä alulle pannut aloitteet. On kuitenkin varmistettava, että lähestymistapa on kohdennetumpi, painopistealueita on vain muutamia ja tavoitteet ovat selvät. Eri aloitteiden ja välineiden olisi liityttävä toisiinsa ja tuettava toisiaan. Ammatillista koulutusta olisi kehitettävä kaikilla tasoilla elinikäisen oppimisen olennaisena osana, jolla on läheiset yhteydet yleissivistävään koulutukseen. Prosessissa aloitetut toimenpiteet ovat vapaaehtoisia, ja niitä kehitetään alhaalta ylös suuntautuvan yhteistyön avulla. Eritoten painotetaan työmarkkinaosapuolten ja alakohtaisten järjestöjen ottamista mukaan työn kaikkiin vaiheisiin sekä kansallisten kokemusten hyödyntämistä Euroopan tason toimissa. Uudistukset vievät aikaa johdonmukaisuutta tarvitaan Kööpenhaminan ja Maastrichtin painopisteet pätevät edelleen, mutta samalla prosessia olisi vahvistettava ja työssä olisi keskityttävä seuraaville painopistealueille: Ammatillisen koulutuksen imago, asema ja vetovoima. Tältä osin on painotettava enemmän ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja oppilaitosten ja/tai koulutuksen tarjoajien hyvää hallintoa. Uusien yhteisten ammatillisen koulutuksen eurooppalaisten välineiden kehittäminen, testaus ja toteutus. Sovittujen välineiden tulisi olla käytössä vuoteen 2010 mennessä. Järjestelmällisempi lähestymistapa keskinäisen oppimisen vahvistamiseksi. Tämän tukemiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ammatillista koulutusta koskevien tilastotietojen sisältöön, vertailukelpoisuuteen ja luotettavuuteen vuoteen 2008 mennessä. Kaikkien sidosryhmien aktiivinen osallistuminen työhön nyt, kun Kööpenhaminan prosessi etenee toimeenpanovaiheeseen. Seuraava seurantakokous Seuraava ministeritason seurantakokous järjestetään kahden vuoden kuluttua edistymisen arvioimiseksi ja ammatillisen koulutuksen painopisteiden ja strategioiden vahvistamiseksi osana Koulutus 2010 ohjelmaa sekä prosessin suunnan arvioimiseksi vuoden 2010 jälkeen.

6 III. TARKISTETUT PAINOPISTEET 1. Keskitytään ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja laadun parantamiseen Osallistujamaiden olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ammatillisen koulutuksen imagoon, asemaan ja vetovoimaan. Tämä edellyttää: tehostettua elinikäistä ohjausta, joka ottaa paremmin huomioon ammatillisen koulutuksen ja työelämän mahdollisuudet ja vaatimukset, muun muassa lisäämällä kouluissa ja perheille suunnattua ammatinvalinnanohjausta, tiedottamista ja neuvontaa tietoisten valintojen varmistamiksi; avoimia ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, jotka tarjoavat joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja ja luovat paremmat edellytykset siirtymiselle työelämään ja jatkokoulutukseen myös korkea-asteen koulutukseen sekä tukevat työmarkkinoilla olevan aikuisväestön osaamisen kehittämistä; sekä ammatillisen peruskoulutuksen että jatkokoulutuksen tiiviitä yhteyksiä työelämään, ja lisääntyviä mahdollisuuksia työssä oppimiseen; epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisen edistämistä urakehityksen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi; toimenpiteitä, joilla lisätään miesten ja naisten mielenkiintoa ja hakeutumista niille ammatillisen koulutuksen aloille, joilla heidän osuutensa on edelleen pieni, kuten esimerkiksi naiset teknisellä alalla; ammatillisen huippuosaamisen kehittämistä ja esille tuomista, esimerkiksi soveltamalla kansainvälisiä standardeja tai järjestämällä ammattitaitokilpailuja 11. Parannettaessa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja laatua olisi enemmän painoa pantava ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja koulutuksen tarjoajien hyvään hallintoon, kun toimeenpannaan ammatillisen koulutuksen toimintasuunnitelmia 12. Tämä edellyttää: reagointikykyä yksilöiden ja työmarkkinoiden tarpeisiin, mukaan lukien osaamistarpeiden ennakointi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin; erittäin päteviä opettajia ja työpaikkakouluttajia, jotka kehittävät ammattitaitoaan jatkuvasti; laadunvarmistusta koskevien neuvoston päätelmien mukaisesti 13 ; tehostettuja julkisia ja yksityisiä investointeja ammatilliseen koulutukseen kehittämällä tasapainoisia ja yhteisiä rahoitus- ja investointijärjestelyjä; ammatillisen koulutuksen järjestelmien lisääntyvää läpinäkyvyyttä; vahvempaa johtajuutta oppilaitoksissa ja/tai koulutuksen tarjoajien piirissä, niissä puitteissa jotka kansalliset strategiat antavat; eri päättäjien ja sidosryhmien etenkin työmarkkinaosapuolten ja alakohtaisten järjestöjen välistä aktiivista yhteistyökumppanuutta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

7 2. Ammatillisen koulutuksen yhteisten välineiden kehittäminen ja toteuttaminen Yhteisten eurooppalaisten välineiden kehittämistä olisi jatkettava, jotta luotaisiin pohja eurooppalaiselle ammatillisen koulutuksen alueelle ja tuettaisiin Euroopan työmarkkinoiden kilpailukykyä. Sovitut välineet olisi voitava ottaa käyttöön vuoteen 2010 mennessä. Yhteisiä eurooppalaisia, erityisesti ammatillista koulutusta varten tarkoitettuja välineitä olisi kehitettävä seuraavilla tavoilla: kehitetään ja testataan ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää 14 (ECVET) arvosanojen keräämis- ja siirtovälineenä, ottaen samalla huomioon ammatillisen koulutuksen erityispiirteet ja eurooppalaisesta korkea-asteen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmästä 15 (ECTS) saadut kokemukset; tehostetaan yhteistyötä laadunparantamisessa käyttämällä ammatillisen koulutuksen eurooppalaista laadunvarmistusverkostoa 16 (ENQA-VET) tukemaan yhteisen näkemyksen kehittymistä laadunvarmistusasioissa ja lisäämään keskinäistä luottamusta. Yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen kanssa tulisi jatkaa. Yhteisiä eurooppalaisia välineitä, joissa ammatillinen koulutus on merkittävässä roolissa, olisi kehitettävä seuraavilla tavoilla: kehitetään ja testataan oppimistuloksiin perustuvaa eurooppalaista tutkintojen viitekehystä 17 (EQF), siten että lisätään ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen yhdenvertaisuutta ja niiden välisiä yhteyksiä sekä otetaan huomioon kansainväliset alakohtaiset tutkinnot; kehitetään EUROPASSia 18 yhteisenä eurooppalaisena tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia selkeyttävänä viitekehyksenä samoin kuin välineitä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamiseksi tukemaan ja täydentämään EQF:n ja ECVET:n käyttöönottoa. Yhteiset eurooppalaiset, erityisesti ammatillista koulutusta varten tarkoitetut välineet olisi otettava käyttöön seuraavasti: osallistutaan ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) testaamiseen ja kannustetaan sen käyttöönottoa; otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta toukokuussa 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä 13 mainitun yhteisen laadunvarmistuskehyksen periaatteet, jotta edistetään laadunparantamiseen tähtäävää ajattelua ja laajempaa osallistumista ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen laadunvarmistusverkostoon (ENQA-VET). Yhteiset eurooppalaiset välineet, joissa ammatillinen koulutus on merkittävässä roolissa, olisi otettava käyttöön seuraavasti: liitetään kansalliset tutkintojärjestelmät tai kansalliset tutkintojen viitekehykset eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF); tuetaan kansallisia tutkintojärjestelmiä suhteuttamaan kansainväliset alakohtaiset tutkinnot käyttämällä eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF) vertailukohtana; edistetään EUROPASSin laajaa käyttöä.

8 3. Keskinäisen oppimisen vahvistaminen Keskinäisen oppimisen, yhdessä tehtävän työn sekä kokemusten ja tietotaidon vaihdon vahvistamiseksi tarvitaan järjestelmällisempää lähestymistapaa. Tätä voidaan edistää: yhteisillä Euroopan tasolla sovituilla käsitteillä ja määritelmillä, jotka helpottavat kansallisten ratkaisujen, mallien ja standardien ymmärtämistä; komission rahoittamilla, tarkoin määriteltyihin aihealueisiin kohdistuvilla tutkimuksilla ja selvityksillä, jotka tähtäävät siihen, että eurooppalaisia ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja käytäntöjä sekä niiden yhteyttä työmarkkinoihin ja muihin koulutusmuotoihin voitaisiin paremmin ymmärtää; komission toimilla, joilla seurataan ja tuetaan verkostoja, vaihdetaan hyviä käytäntöjä ja kehitetään järjestelmiä, joilla voidaan levittää tietoa ja asiantuntemusta; tarjoamalla selkeät ja joustavat puitteet vertaisoppimistoimille ammatillisessa koulutuksessa. Näiden puitteiden olisi tuettava myös hajautettua vertaisoppimista. Riittävät ja yhdenmukaiset tiedot ja indikaattorit ovat ensiarvoisia, jotta ymmärretään, mitä ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu; vahvistetaan keskinäistä oppimista; tuetaan tutkimusta ja luodaan pohja näyttöön perustuvalle koulutuspolitiikalle. Vuonna 2008 pidettävään seuraavaan ministerien seurantakonferenssiin mennessä komission tulisi: kohdistaa erityistä huomiota ammatillisen koulutuksen tilastojen kattavuuden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden parantamiseen, jotta edistystä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä voidaan arvioida; kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen osuuteen yhdenmukaisessa indikaattoreiden ja viitearvojen viitekehyksessä 19 ; osoittaa erityistä huomiota ammatilliseen koulutukseen tehtäviä investointeja ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevien tilastotietojen kehittämiseen. Tämä saavutetaan parhaiten käyttämällä ja yhdistämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia tietoja, samalla kuitenkin varmistaen, että ammatillisesta koulutuksesta saadaan riittävästi kansallisia/alueellisia tietoja ja että tiedot ovat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia muiden koulutusta koskevien tietojen kanssa.

9 4. Kaikkien sidosryhmien osallistuminen Kööpenhaminan prosessin menestys perustuu ammatillisen koulutuksen kaikkien sidosryhmien aktiiviseen osallistumiseen, mukaan luettuina erityisesti eurooppalaiset ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolet, alakohtaiset järjestöt ja ammatillisen koulutuksen tarjoajat. Tämä edellyttää: selkeää tiedottamista prosessista, sen taustasta, painopisteistä ja toiminnoista sekä tulosten tehokasta siirtoa eteenpäin; eurooppalaisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten sidosryhmien aktiivista osallistumista prosessin kaikkiin vaiheisiin; huomion kohdistamista ammatillisen koulutuksen tarjoajien, opettajien ja kouluttajien osallistumiselle testaukseen ja prosessin tulosten toimeenpanoon; opiskelijoiden sekä kansallisten ja eurooppalaisten opiskelijajärjestöjen osallistumista

10 10 IV. TOIMEENPANO JA RAPORTOINTI Kööpenhaminan prosessin ja sen painopisteiden toimeenpanoa olisi tuettava: käyttämällä tehokkaasti rakennerahastoja kansallisella tasolla tukemaan ammatillisen koulutuksen uudistuksia; käyttämällä kohdennetusti elinikäisen oppimisen ohjelmaa ( ) prosessin tukemiseen, erityisesti uuden kehittämisessä, testauksessa, kokeiluissa ja toimeenpanossa; Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (CEDEFOP) 20 ja Euroopan koulutussäätiön (ETF) 21 toiminnalla sekä niiden verkostojen avulla. Ne seuraavat erityisesti edistymistä painopistealueilla ja raportoivat kehityksestä; asianomaisten yhteisön elimien ja komiteoiden aktiivisella osallistumisella, kuten ammatillisen koulutuksen pääjohtajakokous (DGVT), ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitea (ACVT) ja Koulutus 2010 koordinointiryhmä (ETCG); tilastoja, indikaattoreita ja viitearvoja koskevalla tiiviillä yhteistyöllä EUROSTAT:n 22, OECD:n 23, CEDEFOPin ja ETF:n kanssa; vaihtamalla tietoja, asiantuntemusta ja tuloksia kolmansien maiden, erityisesti laajentumispolitiikan ja laajempaa Eurooppaa ja naapuruutta koskevan politiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa. Yhteistyötä pitkälle kehittyneiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen, kuten OECD:n kanssa tulisi vahvistaa. Kaikilla jäsenvaltioilla tulisi olla oikeus osallistua tähän työhön. Lissabonin kansallisia toimenpideohjelmia koskevassa vuotuisessa raportoinnissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ammatillisessa koulutuksessa saavutettuun eteenpäinmenoon. Koulutus 2010 työohjelmaa koskevaan yhteiseen kaksivuotisraporttiin olisi sisällytettävä erityinen ammatillista koulutusta koskeva osio, jotta voidaan seurata kehitystä ja tunnistaa keskeiset aikaansaannokset raportoitavaksi Eurooppa-neuvostolle. Prosessia tukee eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten Osaamisen ja tutkintojen elinikäisen kehittämisen toimenpiteiden viitekehys 24, joka myös perustuu vuotuiselle raportoinnille.

11 11 VIITTEET 1 EU:n jäsenvaltiot (Itävalta, Belgia, Kypros, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Slovenia, Slovakia, Espanja, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta), liittyvät valtiot (Bulgaria, Romania), ehdokasvaltiosta Kroatia ja Turkki ja EFTA/ETA-maat (Islanti, Liechtenstein, Norja). 2 EAY ( UNICE ( CEEP ( UEAPME ( Puheenjohtajan päätelmät, Brysselin Eurooppa-neuvosto, 23. ja 24. maaliskuuta 2006 (asiak. 7775/06) ja 11 Kuten Alankomaissa vuonna 2008 järjestettävät ammattitaidon EM-kilpailut (European Skills Competition) ja joka toinen vuosi järjestettävät MM-kilpailut (WorldSkills Competition) 12 Keskeiset viestit kevään Eurooppa-neuvostolle (asiak. 7620/06) 13 Päätelmät ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta (asiak. 9599/04) ja 19 Neuvoston päätelmät, annettu 24 päivänä toukokuuta 2005, uusista koulutusindikaattoreista (EUVL C 141, , s. 7) actions%20en.doc