Rakentamistapaohje 1 A-2653 D/346/10.02.03.00.04/ 2016 Asemakaava ja asemakaavan muutos 13.2.2017 Hennalan kasarmialue (kaavan 2. vaihe), Hennala Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Askonkatu 2 15100 Lahti Puh. 03 814 11 Lahti.fi diaari.teky@lahti.fi www.lahti.fi Y-0149669-3
Rakentamistapaohje 2 (18) Rakentamistapaohje Hennalan kasarmialue, kaavan 2. vaihe A-2653 Hennalan (27.) kaupunginosa Korttelin 27033 tontti 6, korttelit 27085-27102 Laatimispäivämäärä: 13.2.2017 Viimeinen päivitys: xx.xx.20xx
Rakentamistapaohje 3 (18)
Rakentamistapaohje 4 (18) 1 Sisällys 0 ALUEEN KUVAUS... 5 1 OHJEEN TARKOITUS... 6 2 SUUNNITTELUN ALOITUS... 6 3 VANHAT RAKENNUKSET... 6 4 UUDISRAKENTAMINEN... 7 4.1 Kaikki tonttien päärakennukset... 7 4.2 Julkiset ja palvelurakennukset... 8 4.3 Asuinrakennukset ja muut tonttien päärakennukset... 8 4.4 Talousrakennukset... 13 5 TONTIN JÄRJESTELYT... 13 5.1 Aidat ja muurit... 14 5.2 Pintarakenteet, istutukset, kalusteet... 15 5.3 Liikenne ja pysäköinti... 15 5.4 Valaistus... 15 5.5 Esteettömyys... 15 6 LIIKEKILVET JA MAINOKSET... 16 7 MUUT RAKENNUSOSAT... 17 8 YHTEYSTIETOJA... 17 9 MUUT TÄYDENTÄVÄT OHJEET JA SUUNNITELMAT... 18
Rakentamistapaohje 5 (18) 0 ALUEEN KUVAUS Tämä ohje liittyy asemakaavaan A-2653. Ohje koskee Hennalan (27.) kaupunginosan korttelin 27033 tonttia 6 sekä kortteleita 27085-27102, jotka ovat Hennalan kasarmialueella ja sen eteläpuolella. Alueen sijainti kaupunkirakenteessa Hennalan kaupunginosassa sijaitseva alue sijoittuu keskeisesti olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Keskustaan on matkaa noin 2,5 kilometriä. Helsingintie on alueen itäpuolella, Hennalankatu pohjoispuolella ja Ulaaninkatu eteläpuolella. Ajoyhteys alueelle on nykyään Hennalankadulta. Helsingintieltä ja Ulaaninkadulta rakennetaan uudet katuliittymät. Nykyinen rakennuskanta ja ympäristö Hennalan kasarmien aluetta ryhdyttiin rakentamaan 1910-luvulla, ja se on ollut puolustusvoimien käytössä vuoden 2014 loppuun saakka. Puolustusvoimien toiminnan loputtua sotilaskäytössä olleet rakennukset on myyty uusille omistajille. Rakennuksiin sijoittuu asumista ja erilaista yritys- ja palvelutoimintaa. Lisäksi alueelle sovitetaan uudisrakentamista. Alueelle tulee uusi katuverkko, joka noudattaa vanhaa tontin sisäistä verkkoa täydentäen sitä. Hennalan alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas (RKY, MaRY, LaRY). Vuonna 2009 vahvistetussa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listauksessa (RKY 2009) aluetta kuvaillaan seuraavasti: Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo. Hennalan kasarmialue sijaitsee Lahden kaupungin keskustan eteläpuolella Helsinkiin johtavan maantien varressa. Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu 1910-luvulla rakennetuista kolmikerroksista venäläisaikaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talousrakennuksista. Rakennuksiin liittyvässä puistomaisessa ympäristössä on nurmikenttiä, puuistutuksia ja puistokäytäviä. 1910-luvun kasarmit ovat samaa venäläistä rautateiden varsille rakennettua kasarmiarkkitehtuuria kuin Riihimäen kasarmit, Dragsvikin kasarmit Raaseporissa ja Linnan kasarmit Hämeenlinnassa. Hennalan kasarmialueen asemakaavallinen jäsentely poikkeaa vastaavien kasarmien tyypillisestä ruutukaavaperinteestä. Kokonaisuuteen kuuluu mm. kaksi suurta miehistömajoitusrakennusta, upseeriston ja aliupseeriston asuinalue, laaja kirjo varasto- ja työhuonerakennuksia, sairaala, ruokala, upseerikerho ja aluetta hallitsevalle mäelle kasarmin kruunuksi sovitettu entinen sotilaskirkko, joka on muutettu itsenäisyyden aikana sotilaskodiksi. Lisärakentamisesta huolimatta venäläisaikainen puhtaaksimuurattu tiiliarkkitehtuuri hallitsee kasarmialueen näkymiä. Venäjän ja Suomen varuskuntana toimimisen lisäksi Hennalan kasarmilla on historiallista merkittävyyttä yhtenä vuoden 1918 sisällissodan punavankileirinä. (Museovirasto 2009 a.) Kasarmialueella ympäristö on puistomainen ja vehreä. Ajoteistä on muodostettu puiden reunustamia kujia, ja nurmikentät ovat varsin laajoja ja yhtenäisiä. Puusto on monilajista ja varttunutta. Alueen laitamilla puustosta muodostuu metsiköitä. Merkittäviä maisemallisia puistoalueita ovat itäosan avoin Lippukenttä, Sotilaskotia ympäröivä mäki (Kunniakukkula) ja eteläosassa oleva Itsenäisyydenpuisto. Hennalan kasarmialueen nykyinen rakennuskanta käsittää useita ikäkerroksia: Alueella on yhteensä 37 rakennusta, joista 23 punatiilirakennusta on rakennettu Venäjän vallan aikaan noin vuonna 1913 ja ovat siten arkkitehtuuriltaan hyvin yhtenäisiä. Alueen keskeinen sotilaskotirakennus edustaa 1920-luvun klassismia. Sotilassairaalan ja esikunnan koulutusrakennuksen lisäsiivet ovat 1960-luvulta. Betoninen muonituskeskusrakennus, jota ollaan muuttamassa Hämeen poliisilaitokseksi, on 1970-luvulta. Alueella on puurakenteisia varastorakennuksia on 1940-80 luvuilta ja autokorjaamo- ja koulutushallirakennuksia 1960-90 luvuilta. Olemassa olevien rakennusten kerrosluku vaihtelee yhdestä kuuteen. Useimmat vanhat rakennukset säilytetään ja suojellaan asemakaavalla. Myös alueen puistomainen ympäristö on osa arvokasta kokonaisuutta, ja sen säilyttämisestä on suojelumääräyksiä asemakaavassa. Kaavalla mahdollistetaan sotilassairaalan v.1964 rakennetun uuden siiven purkaminen. Kaavan toteuttaminen
Rakentamistapaohje 6 (18) edellyttää useiden varastokatosrakennusten, yhden peltihallin ja yhden autokorjaamorakennuksen purkamista. Koko kaava-alueelle osoitettu kerrosala on xxx k-m² ja siitä kaavan sallimien uusien asuinrakennusten (AK-1, AK-2, AKS-1, AKR-1, AR-1, ALY/s-1) kerrosalan osuus on xxx k-m 2. Asuinrakennusten lisäksi kaavassa on osoitettu uudisrakentamiskorttelialueita julkisille lähipalvelurakennuksille YL-1, hallinto- ja virastorakennuksille YH-1, lähipalvelurakennuksille PL-1 ja toimitilarakennuksille KTY-1. Pysäköintialueille (LPA) ei ole osoitettu kaavassa rakennusoikeutta. 1 OHJEEN TARKOITUS Tämän ohjeen tarkoituksena on ohjata rakentamista Hennalan alueella, jotta alue pysyisi sopusuhtaisena ja viihtyisänä ja sen kulttuurihistoriallinen arvo ja kasarmihistoria tulisi huomioitua. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Ohje on rakentajaa ja tontin haltijaa sitova. Tämä ohje koskee tämän asemakaavan alueella pääasiassa uudisrakentamista. Vanhojen rakennusten korjaamisesta on suosituksia erillisessä korjaustapaohjeessa (Hennalan kasarmialue. Korjaustapaohje keskeisille kaupunkikuvaan vaikuttaville korjaustöille, Livady Oy 2015). Myös korjaustapaohje sekä Hennalan varuskuntaalueen lähiympäristöohje (Lahden kaupunki/ Maria Silvast, 2015) ovat rakentajaa sitovia. Koko kasarmialueelle tehdään asemakaavan muutos. Alueen laajuuden (koko alue noin 80 ha, kaavoitettu kasarmialue noin 45 ha) vuoksi kaavamuutokset tehdään vaiheittain, ja tämä rakentamistapaohje koskee kaavan toisen vaiheen aluetta (noin 37 ha). Asemakaavan muutoksella tähdätään siihen, että vanhoja rakennuksia voidaan käyttää joustavasti. Uusi asemakaava mahdollistaa kasarmin ympäristöön uudisrakentamista, joka sovitetaan olemassa olevaan rakennuskantaan. Uudisrakentamisesta on laadittu kaavoituksen ja uudisrakentamisen suunnittelun pohjaksi viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy). 2 SUUNNITTELUN ALOITUS Rakennuksen pääsuunnittelijana tulee käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa (vaatimustaso YM 2/601/2015 mukaan), jotta tontin omistajan yksilölliset tarpeet sekä tontin parhaat ominaisuudet sekä kulttuurihistoriallinen ympäristö tulevat huomioiduksi. Tämä sitova ohje tulee toimittaa pääsuunnittelijalle. Talon luonnokset ja asemapiirros tulee käydä läpi rakennusvalvonnassa ennen lupahakemuksen jättämistä. Tällöin selvitetään myös tonttia koskevat asemakaavamääräykset sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. 3 VANHAT RAKENNUKSET Alueen olemassa olevien rakennusten korjaukset toteutetaan vaalivalla otteella, ja korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön RKY 2009-alueen rajaus. Rajauksen sisällä olevien tonttien kaikista rakentamistoimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Asemakaavassa on esitetty rakennussuojelualueet, joilla sijaitsevia rakennuksia ei saa purkaa tai muuttaa niin, että niiden kulttuurihistoriallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenee (SR-1, SR-2). Rakennussuojelualuemerkintä SR-1 ei rajoita käyttötarkoitusta, mutta rakennuksen ominaispiirteet voivat rajoittaa käyttötarkoituksen muuttamista (esim. ikkunajako, ikkunoiden/ovien koko, rakennuksen runkosyvyys tms). Sotilaskodin (rakennus 59) SR-2 merkintä mahdollistaa rakennukseen vain yhden kiinteistönhoidon kannalta välttämättömän asunnon. Kaavaan on merkitty suojeltavat rakennukset (kaavamerkintä sr-1, sr-2, sr-3- sr-4). Kaavassa on osoitettu ne rakennukset (korttelin 27086 tontin 1 ja korttelin 27088 tontin 1 rakennukset),
Rakentamistapaohje 7 (18) joiden sisätilojen tilarakenne ja erikseen kaavassa mainitut yksityiskohdat sisätiloissa tulee säilyttää (kaavamerkintä sr-1). Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa erillistä sitovaa korjaustapaohjetta. Kaava mahdollistaa uudisrakentamisen niiden kasarmialueen rakennusten paikalle, joita ei ole kaavassa erikseen suojeltu. Kaavan toteutuminen edellyttää rakennusten 50, 51, 52 ja 100 purkamista. 4 UUDISRAKENTAMINEN Uudisrakentaminen on kaavan mukaisesti mahdollista seuraavissa kortteleissa: - Korttelin 27033 tontilla 6 (YL-1) - Korttelin 27086 tontilla 2 (ALY/s-1) - Korttelin 27092 tonteilla 1-4, 7 (AK-1, AKR-1) - Korttelin 27093 tonteilla 7, 8 (AKR-1) - Korttelin 27094 tontilla 1 (AR-1) - Korttelin 27095 tontilla 2 (AR-1) - Korttelin 27097 tontilla 1 (PL-1) - Korttelissa 27098 (AKS-1) - Korttelissa 27099 (AK-1) - Korttelissa 27100 (AK-2) - Korttelissa 27101 (AK-2) - Korttelin 270102 tontit 1-3 (AK-2) Lisäksi uudisrakentamista voi olla muilla alueen tonteilla niille kaavassa erikseen merkityillä rakennusaloilla. Tällöin kyse on piha- ja talousrakennuksista. Rakennukset on sovitettava maastoon, eikä luonnollista maanpinnan korkeutta saa oleellisesti muuttaa. Välttämättömät täytöt tulee muotoilla niin, että niitä on helppo hoitaa ja ne liittyvät luontevasti katuun, ympäristöön ja naapuritontteihin. 4.1 Kaikki tonttien päärakennukset Uudisrakennukset tulee sijoittaa ryhdikkäästi olemassa oleviin rakennuksiin nähden kaavassa osoitettujen rakennusalojen mukaan. Rakennusmassojen tulee olla yksinkertaisia ja pelkistettyjä. Uudisrakennusten arkkitehtuuri on detaljeja myöten laadukasta. Materiaalivalikoiman pitää olla pelkistetty, jotta uudisosat eivät kilpaile kasarmirakennusten kanssa eivätkä tee kokonaisuudesta sekavaa. Uudisrakennusten pitää muodostaa eheä kokonaisuus yhdessä olemassa olevan, suojellun rakennuskannan ja ympäristön kanssa. Rakennusten pitää edustaa ajatonta ja kestävää arkkitehtuuria. Innovatiivisia ratkaisuja saa soveltaa, kunhan uusi arkkitehtuuri muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa hallitun ja miellyttävän kokonaisuuden. Uudisrakennuksissa voidaan jäljitellä myös vanhaa tai soveltaa uusvanhaa tyyliä, jos se tehdään tietoisesti ja hallitusti, kuitenkin niin, että kortteleista muodostuu hallittuja arkkitehtonisia kokonaisuuksia. Julkisivujen aukotus on selkeää, linjakasta ja hallittua. Rakennusten sokkelit/kivijalat ja ulkoportaat voidaan tehdä luonnonvärisestä betonista tai luonnonkivestä. Kattovarusteet ja pellitykset ovat mustia. Asuinrakennusten kattojen vedenohjaus toteutetaan jalkarännein. Syöksytorvet ja rännit tai kourut ovat mustaa metallia ja ne sovitetaan rakennusten arkkitehtuuriin. Katokset ovien yllä on suositeltavaa tehdä kevyinä metallirakenteina. IV-konehuoneet sijoitetaan rakennusmassoihin siten, että rakennusten profiili ei anna viitteitä niiden olemassaolosta. Konehuoneet eivät siis ole esimerkiksi koppeja rakennusten varsinaisten vesikattojen yläpuolella, vaan ne asettuvat yhtenäisiksi jätettävien vesikattojen alle. Massojen on oltava selkeitä ja ehjiä. Vesikatolle tulevat huippuimurit ym. laitteet ryhmitellään selkeästi ja maalataan vesikaton värisiksi.
Rakentamistapaohje 8 (18) Ikkunoiden malli ja puitejako sovitetaan rakennuksen kokonaisarkkitehtuuriin. Uusissa rakennuksissa suositellaan käytettäväksi malliltaan selkeitä, moderneja ikkunoita. Uusvanhoja ikkunoita tai siihen viittaavia puitejakoja ei suositella. Ikkunoiden irtoristikoita ei sallita. Ulko-ovet ovat moderneja teräs-lasiovia tai puuovia, joissa on pystypaneli ja tarvittaessa lasiaukko. 4.2 Julkiset ja palvelurakennukset Korttelin 27033 tontti 6 (YL-1), kortteli 27097 (PL-1): Julkisivumateriaalivaihtoehtona on muurattu punatiili. Tiilijulkisivut pitää muurata paikalla. Tiilet ovat joko sileitä nk. ruukintiiliä tai käsin lyötyjä tiiliä; sileäpintaiset tiilet eivät käy. Tiililaattoja tai tiilijulkisivuelementtejä ei sallita. Tiilen väri noudattaa kasarmialueen rakennuksissa käytettyjen tiilten väriä. Pihan puoleisilla julkisivuilla saa käyttää pienellä alalla (alle 10% julkisivun pinta-alasta) yhtä tehosteväriä rappauspintana, puu- tai julkisivulevymateriaalina. Aukotukset ovat rauhallisia ja hallittuja. Sisäänkäyntikatokset tehdään teräsrakenteisina. Katokset sovitetaan rakennuskokonaisuuteen siten, että ne eivät ole hallitsevia. Rakennusten pitää olla harjakattoisia. Kattokulma poimitaan alueen vanhoista rakennuksista. Vesikatemateriaali on konesaumattu pelti. Peltikatto maalataan mustaksi. Muovipinnoitettuja peltejä ei sallita. Kattovarusteet ja pellitykset ovat mustia. Rakennusten kattojen vedenohjaus toteutetaan jalkarännein. Syöksytorvet ja rännit tai kourut ovat mustaa metallia ja ne sovitetaan rakennusten arkkitehtuuriin. 4.3 Asuinrakennukset ja muut tonttien päärakennukset Asuinrakennusten parvekkeet voivat olla sisään vedettyjä tai ulkonevia. Ulosvedettyjen parvekkeiden tulee kuitenkin antaa vaikutelma keveydestä. Parvekkeissa voi olla esimerkiksi pinnakaiteet. Parvekkeista ei saa muodostua koko julkisivun peittävää aihetta. Parvekkeet suositellaan tehtäväksi julkisivusta ripustettuina, ei maasta tuettuina. Korttelin 27092 tonttien 1-4 ja 7 Helsingintien puoleisten parvekkeiden pitää olla liikennemelun takia lasitettuja. Rakennusten pitää olla harjakattoisia. Kattokulma poimitaan alueen vanhoista rakennuksista. Kaikkien uudisrakennusten vesikatemateriaali on konesaumattu pelti. Peltikatto maalataan mustaksi. Muovipinnoitettuja peltejä ei sallita.
Viitesuunnitelman esimerkkihavainnekuvia alueen uusista asuinkortteleista. Kuvat Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Rakentamistapaohje 9 (18)
Rakentamistapaohje 10 (18) Korttelin 27086 tontti 2 (ALY/s-1): Rakennusmassan tulee olla yksinkertainen harjakattoinen lamellirakennus. Julkisivujäsennöinti on yksinkertaista, selkeää ja ajatonta. Julkisivumateriaalivaihtoehtona on muurattu punatiili. Tiilijulkisivut pitää muurata paikalla. Tiilet ovat joko sileitä nk. ruukintiiliä tai käsin lyötyjä tiiliä; sileäpintaiset tiilet eivät käy. Tiililaattoja tai tiilijulkisivuelementtejä ei sallita. Tiilen väri noudattaa kasarmialueen rakennuksissa käytettyjen tiilten väriä. Parvekkeista ei saa muodostua koko julkisivun peittävää tai liian hallitsevaa elementtiä. Sairaalan nykyiset eri-ikäiset rakennusosat. Oikealla olevan uudemman siipirakennuksen saa korvata uudella. Uudesta rakennusosasta muodostuu oman aikakautensa kerrostuma kuitenkin niin, että vanhin kerrostuma on hallitseva.
Rakentamistapaohje 11 (18) Korttelit 27092, 27093, 27094, 27095, 27098 tontin 2 pohjoisosa ja tontti 4, korttelin 27099 tontit 1 ja 3: Huom! Kaavamääräyksen mukaisesti kortteliin 27098 (AKS-1) tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka ohjaa korttelialueen jatkosuunnittelua. Julkisivumateriaalivaihtoehtona on muurattu punatiili. Tiilijulkisivut pitää muurata paikalla. Tiilet ovat joko sileitä nk. ruukintiiliä tai käsin lyötyjä tiiliä; sileäpintaiset tiilet eivät käy. Tiililaattoja tai tiilijulkisivuelementtejä ei sallita. Tiilen väri noudattaa kasarmialueen rakennuksissa käytettyjen tiilten väriä. Parvekkeista ei saa muodostua koko julkisivun peittävää tai muuten liian hallitsevaa elementtiä.
Rakentamistapaohje 12 (18) Korttelin 27098 tontin 2 eteläpuoli, korttelin 27099 tontit 2 ja 4,korttelin 27101 tontit 1 ja 2, kortteli 27100: Huom! Kaavamääräyksen mukaisesti kortteliin 27098 (AKS-1) tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka ohjaa korttelialueen jatkosuunnittelua. Julkisivumateriaalivaihtoehtona on muurattu punatiili tai vaihtoehtoisesti peittomaalattu puu. Korttelin osien tulee materiaalin osalta muodostaa kokonaisuus, toisin sanoen vierekkäisillä tonteilla tulee käyttää samaa julkisivumateriaalia. Tiilimuurien väri noudattaa kasarmialueella käytettyjen tiilten väriä. Puujulkisivuissa saa käyttää punaisen ja ruskean sävyjä sekä okran sävyjä. Koko korttelin alueella rakennusten tulee muodostaa väreiltään harmoninen kokonaisuus. Parvekkeista ei saa muodostua koko julkisivun peittävää tai muuten liian hallitsevaa elementtiä.
Rakentamistapaohje 13 (18) Kortteli 27101 tontit 4-6, kortteli 27102: Julkisivumateriaalivaihtoehtona on muurattu punatiili. Tiilimuurien väri noudattaa kasarmialueella käytettyjen tiilten väriä. Rakennusten sisäpihojen puoli saa olla rapattu. Väri sovitetaan koko korttelin alueella harmoniseksi kokonaisuudeksi. Parvekkeista ei saa muodostua koko julkisivun peittävää tai muuten hallitsevaa elementtiä. 4.4 Talousrakennukset Tontille tulee rakentaa riittävästi varastotilaa erilliseen rakennukseen tai asuinrakennuksen yhteyteen. Talousrakennuksille on osoitettu kaavassa rakennusalat (t). Polttopuille tulee osoittaa riittävästi varastointitilaa talousrakennukseen. Piharakennusten tulee olla puurakenteisia, pystylaudoitettuja, pelkistettyjä harjakattoisia rakennuksia. Talousrakennusten tulee ulkoasultaan olla yksinkertaisia ja mittasuhteiltaan ja yksityiskohdiltaan selvästi alisteisia päärakennuksille. Ne tulee peittomaalata tumman punamullan tai ruskean sävyillä. Värimaailma noudattaa alueella käytettyjä sävyjä. Ikkunat ovat pieniä. Ikkunapuitteiden ja ovien värit sovitetaan julkisivun sävyyn tai käytetään kasarmialueella käytettyjä ruskean tai okran sävyjä. Katto voi olla maalattu konesaumattu peltikatto tai huopakatto. Katon väri on musta. Räystäskourut ja syöksytorvet ovat mustia. Valkoisia räystäs- tai peitelaudoituksia ei tule käyttää. Esimerkkejä Hennalan vanhoista talousrakennuksista. Uusien talousrakennusten tulee mittasuhteiltaan, massoittelultaan ja materiaali- sekä värimaailmaltaan noudattaa esimerkkirakennusten pääperiaatteita. 5 TONTIN JÄRJESTELYT Pihajärjestelyissä noudatetaan alueelle laadittua sitovaa lähiympäristön hoito-ohjetta. Piha-alueiden käsittely tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa. Tontin hulevesiä ei saa johtaa naapurin tontille. Sadevedet tulee ensisijaisesti viivyttää omalla tontilla ja/tai johtaa ne hulevesiä varten suunniteltuihin painanteisiin tai ojiin tai sadevesiviemäriin (kaavamerkintä hu).
Rakentamistapaohje 14 (18) Tonteilla nykyisin oleva hyväkuntoinen puusto pyritään säilyttämään. Nykyisen puuston kunto on kartoitettu. Hennalan varuskunta-alueen lähiympäristöohjeessa on tarkemmin ohjeistettu puuston säilyttämistä ja uusien istuttamista. Tonteille tulee istuttaa vanhan asuinalueen henkeen soveltuvia perinteisiä kasveja (ks. lähiympäristön hoito-ohje). Kaavassa osoitettujen talousrakennusten lisäksi tonteille saa sijoittaa pyöräkatoksia rakennusoikeuden estämättä. Pyöräkatosten malleissa noudatetaan lähiympäristöohjeen suosituksia. Jätehuollon tilat tulee osoittaa asemapiirroksessa. Naapurirakennukset/taloyhtiöt voivat sopia myös yhteisen jätehuollon järjestämisestä. Jäteastiat tulee sijoittaa niin, että niitä ei sijoiteta pääjulkisivun edustalle ja ne suojataan näköesteillä kuten aitauksella tai istutuksin. Taloyhtiöiden pihoilla puurakenteiset jätekatokset ovat mahdollisia. Pienen jätekatoksen saa toteuttaa tontille rakennusoikeuden estämättä. Mallin tulee noudattaa alueella käytettyjä katosmalleja. Myös bio- ja puutarhajätteiden kompostorin paikka kannattaa suunnitella ja osoittaa asemapiirroksessa. Kompostorin sijoituksessa noudatetaan rakennusjärjestyksen ohjeita. Hennalassa käytetty jätekatosmalli. Mahdollisten upotettavien jätesäiliöiden on oltava pintarakenteiltaan puisia ja maalattuja muuhun ympäristöön sopivalla sävyllä. Alue on osittain pohjavesialuetta, mutta maalämmön käyttö porakaivoista ei vaaranna sen laatua ja on siten mahdollinen. Alueella on kaukolämpö. 5.1 Aidat ja muurit Pihamuureja ei saa rakentaa. Tontteja ei saa rajata aidoin tai pensasaidoin. Asuintonttien oleskelualueet ja leikkialueet on mahdollista rajata istutuksin, ks. ympäristön hoito-ohje. Päiväkotien leikkipihat ja puistojen leikkikentät on mahdollista rajata tummaksi maalatulla pystypinnametalliaidalla, ks. lähiympäristöohje. Tonttien välillä on aitaamiskielto.
Rakentamistapaohje 15 (18) Tarvittaessa leikkialueet aidataan yksinkertaisin metalliaidoin. 5.2 Pintarakenteet, istutukset, kalusteet Ulkoalueiden pinnoitteena käytetään asfalttia, soraa, hiekkaa tai muuta alueella käytettyä pinnoitetta. Kivituhka on kielletty. Nykyisin asfaltoidut kulkuväylät ja pysäköintialueet saa säilyttää asfaltoituina tai muuttaa ne sorapintaisiksi. Läpäisevien pinnoitteiden käyttö parantaa hulevesien imeytymistä. Pintamateriaaleista on tarkempia suosituksia erillisessä ympäristön hoito-ohjeessa. Kasvillisuus suunnitellaan vanhaa kunnioittavasti; otetaan mallia olemassa olevista istutuksista. Kasvillisuudesta ja istutustavoista on tarkempia suosituksia ympäristön hoito-ohjeessa. Nurmikoiden ja istutusten laajuus pyritään säilyttämään nykyisellään. Puita ei saa kaataa ilman lupaa. Pihakalusteista, -varusteista ja leikkivälineistä on esitetty suositukset ympäristön hoito-ohjeessa. 5.3 Liikenne ja pysäköinti Asemakaavassa on varattu pysäköinnille maantasolta omat alueensa. Mahdolliset lämmitystolpat rasioineen ovat tummanharmaita. Kullekin tontille saa osoittaa yhden ajoneuvoliittymän. Niille tontin sivuille, joilla on asemakaavakartassa hakaviivamerkintä, ei saa osoittaa liittymää. Autopaikat sijoitetaan niille kaavassa osoitetuille paikoille (p, LPA-1, LPA-2, LPA-3). Kasarmialueen vanhojen rakennusten tonteille osoitetuille pysäköintialueille ei saa rakentaa katoksia. Polkupyörille tulee osoittaa asemapiirroksessa riittävästi pysäköintitilaa pihoille ja/tai varastoihin. Suositellut pyöräteline- ja katosmallit on esitetty ympäristön hoito-ohjeessa. 5.4 Valaistus Julkisivu- ja pihavalaisinten pitää olla pelkistettyjä ja tyylikkäitä. Alueella pyritään käyttämään yhtenäisiä valaisinmalleja myös tonteilla. Pihojen valaistus pyritään toteuttamaan tolppavalaisimilla. Pollarivalaisimet ovat mahdollisia. Mikäli valaisimia joudutaan kiinnittämään seiniin, niiden pitää olla yksinkertaisia ja pienikokoisia. Katuvalaisintyyppiset, suuret ratkaisut tai uusvanhat mallit eivät käy. Valaisimista on esitetty tarkemmat suositukset lähiympäristöohjeessa. 5.5 Esteettömyys Uudisrakennusten ja pihapiirien pitää täyttää voimassa olevat esteettömyysmääräykset.
Rakentamistapaohje 16 (18) 6 LIIKEKILVET JA MAINOKSET Kilpien kiinnittäminen rakennuksiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella vaatii toimenpideluvan. Rakennusten julkisivuihin ei saa kiinnittää mainoksia, ainoastaan liikekilpiä. Pylonimainokset eivät ole sallittuja. Liikekyltit kiinnitetään rakennusten seiniin ja ryhmitellään selkeiksi kokonaisuuksiksi. Liikekilvet voivat olla esim. metallisia riippuvia kylttejä tai seinään kiinnitettyjä kilpiä tai irtokirjaimia. Muovisia valaistuja mainoslaatikoita ei sallita. Suurikokoisia, välkkyviä tai voimakkaasti valaistuja mainosrakenteita ei sallita alueella (esim. led-mainostaulut). Kilpien tai kirjainten kiinnitys ei saa aiheuttaa tarpeetonta vauriota tiilijulkisivuun. Liikekilpien koon tulee olla suhteessa rakennuksen julkisivuun. Värien tulee olla hillittyjä ja rakennukseen ja muuhun ympäristöön sopivia. Esimerkkejä suositeltavista liikekilvistä.
Rakentamistapaohje 17 (18) 7 MUUT RAKENNUSOSAT Ilmalämpöpumpun tai lautasantennin sijoittaminen pääjulkisivuun (=pääsisäänkäynnin puoleinen sivu) on kielletty. Ilmalämpöpumppujen, aurinkopaneleiden ja muiden vastaavien rakenteiden sijoittamisesta tulee aina neuvotella rakennusvalvonnan ja museoviranomaisen kanssa. Ilmalämpöpumppuja ei saa asentaa suoraan ulkoseinään. Ne sijoitetaan erilleen rakennuksesta, suojarakennelmaan joka verhoillaan puulla ja sovitetaan väreiltään muuhun rakennuskantaan soveltuvaksi. Ilmalämpöpumpputelineen rakentamisessa noudatetaan Korjaustapaohjeen sivun 35 (Livady Oy) periaatepiirustusta. Aurinkopanelit tai keräimet sovitetaan rakennusten arkkitehtuuriin. Katoilla ne sijoitetaan lappeen suuntaisesti katon harjaa tai räystäslinjaa ylittämättä. Markiisit ja valokatteet ovat kiellettyjä. Oleskelualueita ei saa sijoittaa pääjulkisivun puolelle. Niiden tulee olla kooltaan maltillisia ja suhteessa rakennuksen kokoon. Puisia tai muita rakenteellisia terasseja tai pergoloita ei sallita. Oleskelualueiden sijoittamisesta ja rakentamisesta tulee neuvotella rakennusvalvonnan kanssa. Oleskelualueiden sijoittamisesta ja rakentamisesta on periaatteelliset ohjeet lähiympäristöohjeessa. 8 YHTEYSTIETOJA Lisätietoja Hennalan alueen kaavamääräyksistä, rakennussuunnittelusta ja rakennusluvan hakemisesta tarjoavat Lahden rakennusvalvonta ja alueen asemakaavoittaja. Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta: Rakennuslupa-arkkitehti Miika Lindgren, puhelin: 050 383 6487 Rakennuslupa-arkkitehti Jukka Vesanen, puhelin: 050 383 6489 käyntiosoite: Askonkatu 2, 4.kerros sähköposti: etunimi.sukunimi@lahti.fi www.lahti.fi/palvelut/tontit-ja-rakentaminen/rakennusvalvonta
Rakentamistapaohje 18 (18) Maankäyttö ja aluehankkeet, kaupunkisuunnittelu: Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen, puhelin: 050 398 5114 käyntiosoite: Askonkatu 2, 5. kerros, 15100 Lahti sähköposti: etunimi.sukunimi@lahti.fi www.lahti.fi/palvelut/kaavoitus 9 MUUT TÄYDENTÄVÄT OHJEET JA SUUNNITELMAT Hennalan kasarmialue. Korjaustapaohje keskeisille kaupunkikuvaan vaikuttaville korjaustöille. Livady Oy, 1.3.2016 Hennalan varuskunta-alueen lähiympäristöohje. Lahden kaupunki, maisema-arkkitehti Maria Silvast, 11.12.2015 Hulevesisuunnitelma, Lahti Aqua, 2017 Hennala-Lahti maankäytön viitesuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, 2017