Forssan seutukunnan osahanke Projektityöntekijä Ewa Kirjavainen
3. KOPPI hankkeen tavoitteet 3.1.2 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Päätavoitteet: Kehittää kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja mallintaa siihen kuuluvia elementtejä. Selkeyttää moniongelmaisten asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen ohjausprosesseja. Tavoitteena oli kehittää myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllisyyspolkuja ja niihin liittyviä palveluita. Muut tavoitteet: Hanke toteutuu tiiviissä yhteistyössä Forssan kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Yhteistyö toimii seutukunnallisella pohjalla. Yhteis- ja kehittämistyötä tehdään KELA:n, työhallinnon ja oppilaitosten kanssa. Toiminnassa huomioidaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden alkava rakenneuudistus. Sivu 3
5 KOPPI -hankkeen kehittämistyö Forssan seudulla 5.1 Kuvausta seudun tilanteesta ja lähtökohdista hankkeeseen Seudun tilanne ja hankkeen tarvelähtöisyys Ennen KOPPI -hankkeen alkamista Forssan seutukunnalla tiedostettiin, että alueelta puuttuivat tietyt elementit, joiden avulla kuntouttavan työtoiminnan prosessit sekä niihin liittyvä eri organisaatioiden välinen yhteistyö saataisiin entistä joustavammaksi ja saumattomammaksi. Seutukunnalle tarvittiin tekijä, joka ei ainoastaan tunnistaisi kuntouttavan työtoiminnan kokonaisuuden puuttuvia elementtejä, vaan myös löytäisi yhteistyössä seudun kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden kanssa tähän problematiikkaan tarpeelliset ratkaisut sekä loisi uudet toimintamallit tai kehittäisi jo olemassa olevia entistä toimivammaksi. Kesällä 2011 päätettiin, että tarvitaan hanke, joka kehittelisi kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä ja suunnittelisi uusia toimintamalleja. Tähän tehtävään THL yhteistyössä FSTKY:n (Forssan seudun terveydenhuollon), Forssan kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kaavaili KOPPI -hanketta. Hankkeen projektisuunnitelma räätälöitiin seutukunnan tarpeiden mukaiseksi ja Forssan KOPPIosahankkeen työntekijä aloitti työnsä projektissa 29.11.2011. Forssan seutukunnan osahankkeen toiminta-alue koostui viiden kunnan kompleksista, johon sisältyivät Forssan kaupunki sekä Jokioisten, Tammelan, Humppilan ja Ypäjän kunnat. Sivu 4
Vuosina 2011 2013 hanke toimi alueella, jossa jokaisella em. kunnista oli oma sosiaalitoimisto. Forssan seutukunnan KOPPI -hankkeen toiminta sijoittui silloin Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän (FSTKY) alaisuuteen. Vuoden 2014 alusta lähtien projektin toiminta siirtyi uuteen organisaatioon, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään (FSHKY), joka yhdisti seutukunnan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. KOPPI -hankkeen projektitoiminnan sijoittaminen FSTKY:n ja myöhemmin FSHKY:n alaisuuteen oli valintana onnistunut. Molemmat organisaatiot toimivat seutukunnallisella periaatteella ja hankkeen sijoittuminen seutukunnallisesti neutraaliin organisaatioon antoi projektitoiminnalle hyvät lähtökohdat. Toimintaympäristö ja hankkeen lähtökohdat KOPPI -hankkeen toimintaympäristö on kokenut muitakin kuin ainoastaan työnantajaorganisaation metamorfoosiin liittyviä muutoksia. Hanketoiminnan alkuvuosina kuntouttavan työtoiminnan merkitys valtakunnallisella tasolla oli jonkin verran vähäisempi kuin nyt. Projektin alkuvaiheessa kuntouttavan työtoiminnan rinnalla käytettiin työharjoittelua, joka poistui myöhemmin TE -hallinnon lakiuudistuksen myötä. Muutos vaikutti siihen, että kuntouttavan toiminnan roolista tuli entistäkin merkittävämpi. Sivu 5
Hankkeen toimintaympäristöön vaikutti myös TE -hallinnossa tapahtuneet käytännön muutokset. Projektin alussa Forssan työvoimatoimiston päätökset tehtiin paikallisella tasolla. Työvoimahallinnon organisaation muutosten myötä Forssan toimiston vetovastuu siirtyi vuoden 2013 alusta Hämeen TE- toimistolle Lahteen. Fyysinen etäisyys on vaikuttanut henkilökohtaisten kontaktien vähenemiseen ja yhteisten neuvottelutilaisuuksien järjestäminen TE-toimiston johtoportaan kanssa ei enää ole ollut yhtä vaivatonta kuin ennen. Kuntouttavan työtoiminnan työn toteutus oli jaettu Forssan TE -toimiston ja työvoimapalvelukeskuksen välille. TYP:en toiminta kuului ensin Forssan kaupungin alaisuuteen, mutta siirtyi myöhemmin hyvinvointikuntayhtymän toiminnan alle. Forssan KOPPI -hankkeen toimintaympäristön muutoksiin liittyivät mm. pitkään jatkunut Forssan uuden kaupunginjohtajan valintaprosessi, joka hidasti päätöksentekoa monella toiminta-alueella, epätietoisuus seutukunnan kuntien mahdollisista liitoksista, Forssan yrittämiskeskuksen epävakaa tilanne sekä soteuudistukseen liittyvä epätietoisuus. Hankkeen alkuvaiheessa kuntien sosiaalitoimet ja terveydenhuolto ovat toimineet itsenäisesti. Seutukunnan kunnilla oli omat tapansa kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa. Kuntien väliset eroavaisuudet ko. toiminnan toteuttamisessa, henkilöstöresurssien vajaus, ryhmäpalvelujen vähäisyys ja ongelmat asiakkaiden etenemisessä palveluissa olivat selkeästi havaittavissa. Yhtenäisiä sisältöjä kuntouttavalle toiminnalle ei etukäteen määritelty ja siksi toiminnan vertailu oli vaikeaa ja sen laatu vaihteli paikkakunnittain. KOPPI - hankkeen toiminnan alussa kuntouttava työtoiminta oli kaikkien seutukunnan kuntien alueella huomattavasti vähäisempää kuin hankkeen päättymishetkellä. Havaittavissa oli myös erilaisten kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden välisen yhteistyön vähäisyys. Kuntouttavan työtoiminnan ja siihen liittyvien organisaatioiden henkilöstö teki hyvää työtä omalla työalueellaan, mutta eri toimijoiden välinen yhteistyö oli jonkin verran rajoittunutta. Seutukunnalta puuttui tekijä, joka kokoaisi kuntouttavan työtoiminnan toimijat saman pöydän ääreen ja vaikuttaisi moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen myönteisesti. KOPPI -hanke katsoi, että se voisi ottaa tämän haasteen vastaan. Sivu 6
Yhtenä kuntouttavan työtoiminnan ongelmana seutukunnalla oli moniongelmaisten asiakkaiden siirtyminen palveluihin ja hoitoon, sekä siirtymistä koskevien ohjausprosessien kehitys. Katsottiin, että työllistämispalveluiden asiakkaat tuntuivat toistuvasti putoavan eri siirtymävaiheissa kokonaan pois palveluiden piiristä tai jäivät kiertämään kehää palveluissa siirtymättä koskaan avoimille työmarkkinoille työsuhteisiin. Koettiin, että palvelu on enemmän toimintakykyä ylläpitävää kuin työllistymispolulla eteenpäin vievää toimintaa. Ongelmana oli myös kuntouttavan työtoiminnan jaksojen jatkuva keskeytyminen. Toimijat eivät osanneet määrittää tähän konkreettista syytä tai reagoida ongelmaan ennaltaehkäisevästi. Lähtökohtana ovat olleet myös kysymykset palvelu- ja kuntoutustarpeiden tunnistamisesta ja järjestämisestä palvelujärjestelmässä. Seutukunnalla on havaittu merkittäviä eroja kuntouttavan työtoiminnan käytännöissä ja menetelmien soveltamisessa, mikä on vaikuttanut paikkakuntakohtaisiin laatueroihin negatiivisesti ja johtanut työtoiminnan vertailuongelmiin. Hankkeen kohderyhmä Asiakkaaseen keskittyvästä lähtökohdasta huolimatta hankkeen kohderyhmänä eivät olleet itse asiakkaat. Päämäärä oli kuntouttavan työtoiminnan palvelujen sekä hyvien käytäntöjen kehittäminen ja mallintaminen. Projekti on kuitenkin asettanut asiakkaan hankkeen toteutuksen tärkeimmäksi elementiksi. Forssan seutukunnalla tarvittiin ratkaisuja, jotka eivät olisi muilta kunnilta benchmarkattuja, vaan olisivat innovatiivisia ja räätälöityjä alueen omia tarpeita vastaamaan. Toteutuksessa toiminnan pääpainon toivottiin kohdistuvan työttömiin nuoriin. Myöhemmin kuitenkin todettiin, että nuoria on suhteellisen vähän varsinaisessa kohderyhmässä. Vaikka asiakastyötä ei hankkeessa suoranaisesti tehty, kohderyhmään kuitenkin kuuluivat kaikenikäiset aktivointiehdon täyttävät sosiaalitoimen ja TE -toimiston asiakkaat, joilla oli vaikea työ- ja toimintakyvyn alenema, sekä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Sivu 7
Lähde: TEM, 053 Forssan seutukunta, Palveluissa kauden aikana Kk Ikä yhteensä Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Yli 55v työnhakijat 2014 Tammi-Elokuu 350 22 210 118 62 2013 Tammi-Joulukuu 326 26 209 91 48 2012 Tammi-Joulukuu 253 9 160 84 42 2011 Tammi-Joulukuu 175 8 109 58 36 Kuntouttavan työtoiminnan käytännöt Kuntouttavan työtoiminnan toteutus Forssan seutukunnalla perustuu siihen, että Forssan TE -toimisto ja työvoiman palvelukeskus sijoittavat asiakkaita asiakaslähtöisesti sopiviin kohteisiin. Seutukunnallisella periaatteella toimivan TYP:en asiantuntijat tarjoavat palveluja asiakkaille ja toimivat yhteistyössä moniammatillisen ryhmän kanssa asiakkaiden hyväksi. Sijoituskohteina toimivat pääasiallisesti kaupungin omat yksiköt. Merkittävänä kohteena seutukunnalla toimii kuntouttavan työtoiminnan osalta työvalmennuskeskus Aktiivi. Aktiiviin voidaan sijoittaa mm. henkilöitä, jotka vaativat erityistä ohjausta kuntouttavan työtoiminnan toteutuksessa. Kuntayhtymän johto piti Aktiivin kehittämistä erittäin tärkeänä. 5.2 Kuvausta hankkeen toteutuksesta ja työstä Toteutuksen taustatyö Projektin alussa hanke on yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen henkilöstön kanssa analysoinut Forssan kaupungin kuntouttavan toiminnan prosessikokonaisuuden. Analyysin pohjalta todettiin, että monet kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät asiat toimivat hyvin ja joidenkin asioiden kehittäminen oli jo aloitettu, mutta kokonaisprosessin sujuvuus vaati toimenpiteitä. Kuntouttavan työtoiminnan prosessikuvauksissa todettiin, että Forssan seutukunnalla asiaan liittyvien lomakkeiden tai oheistuksien muutoksia ei tarvita. TYP:en henkilökunnalla oli muun muassa työn alla kuntouttavan työtoiminnan käsikirjan ja lomakkeiden kehittäminen. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen sijainnit ja määrät oli myös jo kartoitettu. KOPPI -hanke teki yhteistyössä projektin seutukunnallisten työryhmien kanssa vastaavanlaiset tilannekartoitukset ja prosessikuvaukset myös muiden seutukun- Sivu 8
nan kuntien osalta. Hanke on analysoinut kuntouttavan työtoiminnan lähtötilanteen, tuonut tiedoksi tilanteen vaatimat kehittämistarpeet sekä esittänyt ehdotuksia ongelmakohtiin. Kuntien kehittämistarpeet, odotukset ja resurssit kuntouttavan työtoiminnan osalta yhteisestä päämäärästä huolimatta olivat joka kunnassa erilaiset. Hankkeen toimenpiteet kohdistettiin kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen niiden asioiden osalta, joissa oli kartoituksen aikana havaittu suurimmat puutteet. Kehittämisessä lähdettiin kuntien todellisista tarpeista ja suunnittelussa painotettiin kehittämistyön tulosten juurruttamisen mahdollisuutta. Hankkeen tekemästä analyysista kävi ilmi, että kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä tiedotus sekä alan koulutus olivat seutukunnalla riittämättömiä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrät ja sijainnit oli kartoitettu jo aikaisemmin Forssan kaupungin taholta, mutta kaikkia paikkoja ei pystytty täyttämään. Hankkeen havaintojen perusteella tämä johtui osittain työtehtävien tason ja asiakkaiden osaamistason eroavaisuuksista sekä niiden yhteensopivuuden määrittelemisestä. Sivu 9
Työn ja ihmisen kohtaaminen edellyttää erilaisten taitojen ja työn vaativuuden tarkastelua. Forssan seutukunnalla asiakkaan työkyvyn arvioinnin työkaluja ei kovin hyvin tunnettu, eikä niitä näin ollen myöskään käytetty. Tämän perusteella KOPPI -hankkeen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi muodostui työkyvyn arviointimenetelmien edistäminen Forssan seutukunnalla. Projektin tekemä kartoitus osoitti, että ongelmiin kuntouttavan työtoiminnan toteutuksessa Forssan seutukunnalla kuului työ- ja yksilövalmentajien puute sekä työnsuunnittelijoiden vähäisyys. Hanke otti tämän asian selkeästi esille eri kokouksissa ja foorumeissa. Kuntouttavan työtoiminnan paikat olivat pääasiallisesti julkisen sektorin puolella. Seutukunnan pienempien kuntien yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden kanssa oli melko vähäistä. KOPPI- hankkeen tekemän kuntouttavan työtoiminnan analyysin mukaan seutukunnalla ei ollut tarpeeksi sijoituspaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Tähän liittyi ensisijaisesti seutukunnan työpajojen vähäisyys. Projektin alussa työpajoja oli viiden kunnan alueella ainoastaan Forssassa ja Humppilassa. Kulkeminen näihin kohteisiin julkisilla kulkuneuvoilla muista seutukunnan kunnista oli lähes mahdotonta. Hanke on myös analysoinut toimivien työpajojen toimintasisältöjä. Lähempi tarkastelu osoitti, että työpajojen toiminta vaati kehittämistä. Ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi osoittautui työ- ja yksilövalmentajien kautta toteutettu ohjaus ja polkujen rakentaminen työpajalta eteenpäin. Muussa tapauksessa kuntouttavan työtoiminnan asiakas palautuisi pajajakson jälkeen automaattisesti takaisin kortistoon. Seutukunnalla olevien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen laadussa oli selvästi parantamisen varaa, sillä ne eivät aina täyttäneet vaatimuksia sosiaalisen kuntoutumisen, osallisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyn osalta. Merkittäväksi osaksi kuntouttavan työtoiminnan prosessin toteutusta osoittautuivat sellaisten kuntoutujien palvelut, joiden tilanne edellytti suoraa ohjausta kuntoutukseen tai eläkkeelle. Seutukunnalla toimi lainmukainen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä, mutta ryhmän toiminta ei vastannut sille asetettuja vaatimuk- Sivu 10
sia. Ongelmana olivat ryhmään ohjautuvat liian pienet asiakasvirrat. Ryhmään ohjautuneiden asiakkaiden palveluihin kuului mm. työkyvyn arviointi. Havaittavissa oli, että samojen asiakkaiden hyväksi toimineiden tahojen yhteistyön laajuutta voisi kasvattaa. Tämä koski ensisijaisesti TE- toimiston ja KELA:n sekä ennen hyvinvointikuntayhtymän perustamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Niin projektityöntekijä kuin seutukunnan kunnatkin kokivat hankkeen vahvuudeksi käytännönläheisyyden. Projektin varsinaisena päämääränä olivat konkreettiset muutokset, joihin pyrittiin eri kuvauksia ja malleja hyödyntäen. KOPPI- hankkeen kehittämisen keskeisinä käsitteinä kuntayhteistyössä olivat kuntouttava sosiaalityö, kuntouttava työtoiminta, osallisuus ja kuntouttavan työtoiminnan laatu ja vaikuttavuus sekä moniammatillinen yhteistyö. Hanketoiminnan lähtökohta oli asiakaslähtöisyys ja sitä tukevien moniammatillisten verkostojen rakentaminen. Osahankkeiden väliset erot Seutukunnan kuntien erilaisuudesta johtuvat erot eivät olleet ainoa seikka, joka piti ottaa huomioon projektin toteutuksessa. Forssan seudun KOPPI -osahankkeen toiminta poikkesi monella tavalla muiden osahankkeiden toiminnasta. Forssan seutukunnalla projekti ei toiminut kuten muut KOPPI -hankkeen osahankkeet kaupungin alaisuudessa, vaan tiiviissä yhteistyössä Forssan kaupungin ja seutukunnan muiden kuntien kanssa. Forssan osahankkeella oli huomattavasti laajempi ja erilaisempi toiminta-alue muihin hankkeisiin nähden, sillä Vantaa ja Espoo ovat keskittyneet kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen yhden kaupungin alueella ja Forssan osahankkeen toiminta-alueeseen kuului viiden kunnan alue, jossa jokaisella kunnalla oli omat toiveensa ja odotuksensa. Sivu 11
Forssan seudun osahankkeen tavoitteet poikkesivat hieman muiden osahankkeiden tavoitteista johtuen pääasiallisesti siitä, että pääkaupunkiseudun ja pienempien kuntien tarpeet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä olivat erilaisia. Pääkaupunkiseudun osahankkeissa toimittiin kuntouttavan työtoiminnan osalta suurten ihmismassojen parissa. Forssan seutukunnalla kuntien koko ja kuntoutettavien määrät sallivat hieman yksilöllisemmän ja vähemmän byrokraattisen lähestymistavan asiakastyöhön. Forssan alueella kehitetyt mallit saatiin kuitenkin hyvin toimimaan myös pääkaupunkiseudulla. Alueellisilla tekijöillä oli hankkeen toteutuksessa keskeinen rooli. Projektityöntekijän piti hankkeen toteutuksessa resursoida yhden henkilön työpanos niin, että jokainen kunta saisi hankkeesta maksimaalisen ja käytännönläheisen hyödyn. Toimiminen yhden henkilön resursseilla näin laajalla alueella oli haasteellista, mutta osoittautui hyväksi valinnaksi. Kasvattamalla henkilöstöresursseja olisi saatu hankkeelle lisää pääomaa ja toimintaresursseja, mutta todellisuudessa sen teho olisi saattanut laskea ja tavoitteiden saavuttamiseen suunniteltu aikataulu olisi voinut venyä. Tiimin jäsenten perehdyttäminen, tiedonkulku ja hankkeen byrokratisoituminen sekä siihen liittyvä päätöksenteon hitaus, työpanosten huono integrointi sekä päällekkäistyö olisivat voineet vaikuttaa negatiivisesti hanketulokseen. Isosta työmäärästä huolimatta Forssan seudun osahankkeen henkilöstöresursointi oli suunniteltu oikein ja hankkeen tulokset ovat tästä paras osoitus. Forssan osahanketta ei yhden henkilön resurssista huolimatta kuitenkaan toteutettu yksin. Projektin toteutuksessa huomioitiin, että jokainen hankeosion ratkaisu perustui integraatioon ja palveluun. Prosessissa oli myös sopeuduttu muutostyöhön ja muiden osapuolien konsultointiin. Sivu 12
Forssan seudun KOPPI -hankkeen rakenne Forssan osahankkeen struktuuri poikkesi huomattavasti muista osahankkeista. Hanke toimi yhteistyössä seutukunnalla toimivan viiden eri työryhmän kanssa. Projektin toimintaa arvioitiin monessa eri ryhmässä. Tämän osoitti FSHKY:n ja kuntien suuri kiinnostus projektin tuloksiin. Seutukunnalliset työryhmät Forssan osahanke rakensi seutukunnallisen toiminnan tueksi kuntakohtaiset työryhmät. Seutukunnan kunnanhallitukset olivat valinneet työryhmien edustajat ja niiden muut jäsenet kuuluivat sidosryhmiin. Jokainen viiden kunnan ryhmistä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa. Ryhmät mahdollistivat sujuvan ja säännöllisen moniammatillisen yhteistyön ja paremman kuntouttavan työtoiminnan problematiikan tunnistamisen. Forssan osahankeen arviointi Forssan osahankkeen arviointi oli toteutettu moniportaisesti. Työryhmien lisäksi hanketoimintaa evaluoitiin seutukunnallisen projektiryhmän kautta. Osahankkeen työtä arvioi myös FSTKY:n Hyvinvointijohtoryhmä ja FSTKY:n (myöhemmin FSHKY:n) Hyvinvointivaliokunta. Monipuolinen arviointi toteutui myös hankkeen ohjausryhmän kautta. Sivu 13
KOPPI -hankkeen projektiryhmä Hankkeen projektihenkilöstöstä koostuva ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Kokoukset edistivät suunnittelua ja mahdollistivat osahankkeiden kokemusten vaihdon. Forssan osahankkeen projektiryhmä Ryhmä koostui seudun kuntien edustajista ja luottamushenkilöistä. Forssan projektiryhmän tehtävänä oli arvioida hankkeen tuloksia ja valvoa, että hanke toteutuu suunnitelmien mukaisesti palvellen seutukunnan tarpeita mahdollisimman hyvin. Ohjausryhmä Helsingissä kokoontuneeseen ohjausryhmään saatiin laaja kokoonpano, jossa kaikki olennaiset yhteistyötahot olivat edustettuina. Ryhmä kokoontui muutaman kerran vuodessa tarkastellen projektin edistymistä ja tuloksia. Yhteistyö Forssan seudun KOPPI -hankkeen voimavarana Innovaatioilla ja osaamisella vaikutetaan myönteisesti prosesseihin, toimintamalleihin ja organisaatioiden kehittämiseen. Hankkeen toiminta tarvitsi päätöksiä, jotka tukisivat innovaatioiden syntymistä ja osaavan työvoiman rekrytointia (esim. yksilö- ja työvalmentajat ja työnsuunnittelijat). Uusien palveluiden integrointi nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseihin projektin kautta ei ollut helppoa. Innovaatiot johtavat muutoksiin, jotka usein luovat pelkoa ja epävarmuutta. Muutokset aiheuttavat myös ensisijaisesti huolta tehtävien lisääntymisestä. Tässä ja muissakin asioissa projektitoiminnan tärkeimpänä tukimuotona oli toimiva yhteistyö. Forssan osahankkeen toiminnan perustana ja voimavarana oli hyvä verkostoyhteistyö, joka mahdollisti hankkeen monipuolisen toiminnan ja uusien kuntouttavan työtoiminnan toimintojen ja palvelujen syntymisen seutukunnalla. Sivu 14
Tehokas ja säännöllinen verkostoyhteistyö oli juuri se tekijä, jonka niin hanke kuin sidosryhmätkin kokivat tärkeimmäksi projektin tulokseksi. Hankkeen toiminta on selvästi lisännyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön kautta koettiin tekemisen iloa ja onnistumisia uusien prosessien ja mallien kehittämisessä. Hanke toimi tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Seuraavat toimijat olivat erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneita: Forssan kaupungin toiminnan alle kuuluvat toimet, alueen kunnat, TE-toimisto, TYP, KELA, FSHKY:n eri osa-alueiden henkilökunta, oppilaitokset, hankkeet, järjestöt sekä Forssan yrittäjien kehittämiskeskus. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneihin kuuluivat mm. Kiipulan ammattiopisto, sosiaalikehitys, Hämeen ELY keskus, Akaan kaupunki, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (VALMAS), Helsingin sosiaalivirasto, Etelä-Pirkanmaan TYP, A- klinikka, maaseudun kehittämisyhdistys Lounaplussa. Jotta hanketyö ei jäisi irralliseksi kunnan vakinaisesta kehittämistoiminnasta, projektityöntekijä on ollut mukana monissa työryhmissä. Kuntayhteistyöhön liittyvien ryhmien lisäksi hanke on rakentanut yhteistyöryhmiä kuten esim. LääKE (Lääkäreiden ja Kelan yhteistyöfoorumi), kotihoidon apuryhmät, TED - Työttömien työkyvynarvioinnin evaluointi ja dokumentointi, kuntoutusasiakasyhteistyöryhmän toimintaa kehittävä MONART ryhmä ja TPLA (terveydenhuollon palvelut lähemmäksi asiakasta) -ryhmä. Sivu 15
Toimivat yhteydet kuntien eri toimikuntiin ja lautakuntiin olivat olennaisen tärkeitä muutoksia koskevien päätösten kannalta. Hanke on osallistunut Forssan kaupungin työllisyydenasioiden toimikunnan, SAT (Suunnittele, arvioi, työllistä) - ryhmän kokouksiin, joissa projekti esitteli toimintansa tuloksia ja kuntouttavan toiminnan muutosehdotuksia. FSHKY:n yhteistyö hanketoiminnan perustana Projekti teki tiivistä yhteistyötä FSTKY:n ja myöhemmin FSHKY:n eri toimijoiden kanssa. Mukana olivat esim. lääkärit, terveydenhoitajat, kehittämispäälliköt, eri palvelualueiden johtajat ja työntekijät, etsivä nuorisotyön asiantuntijat, nuorisoneuvoja, koti- ja vanhustyön esimiehet ja hoitajat, työterveyshuolto, mielenterveyspalvelut, yhtymähallinnon henkilökunta, A-klinikka, TYP, varastotyöntekijät ja talousyksikön osaajat. Tämä yhteistyö oli hankkeelle arvokasta ja sen kautta kehittyi paljon uusia prosesseja ja toimintoja, joista osa varmasti säilyy hankkeen loppumisen jälkeenkin. Hankkeen onnistumista tuki kuntayhtymän johdon myönteinen asenne ja kiinnostus hankkeita kohtaan. Forssan kaupungin yhteistyö KOPPI- hankkeen tukipylväänä Erityisen tärkeä KOPPI -hankkeen onnistumisen kannalta oli sen tiivis yhteistyö Forssan kaupungin työllisyyden hoidon yksikön kanssa. Projektityöntekijä osallistui säännöllisesti Forssan kaupungin työllisyyden toimikunnan ja SAT (Suunnittele, arvioi, työllistä) -ryhmän kokouksiin sekä työllistämisstrategian suunnitteluun. Nämä yhteistyötilaisuudet mahdollistivat hankkeen kuntouttavan työtoiminnan kehitysideoiden esittelyn suoraan vaikutusvaltaisille tahoille. Projekti teki yhteistyötä Forssan kaupungin kanssa hoiva-avustajakoulutuksen järjestämisessä, arvioinnin kehittämisessä, seutukunnallisen hankkeen syntymisessä sekä terveydenhuollon palveluiden tuomisessa lähemmäksi asiakasta. KOPPI hankkeen onnistuminen ja uusien asioiden käynnistäminen tapahtui pitkälti efektiivisen yhteistyön ansioista Forssan kaupungin työllisyyden ja hyvinvoinnin päällikön sekä työllisyyden hoidon päällikön kanssa, joiden aktiivisuus ja aito kiinnostus Forssan työllisyyden parantamista kohtaan antoivat KOPPI- hank- Sivu 16
keelle tarvittavan toimintatuen ja vaikuttivat positiivisesti uusien toimintojen syntymiseen niin Forssan kaupungin, kuin koko seutukunnankin alueella. Työvoimapalvelukeskuksen yhteistyö KOPPI- hankkeen tukena Projekti toimi koko hankkeen aikana tiiviissä yhteistyössä Forssan TYP:en kanssa, jonka henkilöstön aktiivisuus näkyi selkeästi onnistumisina KOPPI -hankkeen tuloksissa. Yhteistyön kohteina olivat mm. kuntouttavan työtoiminnan prosessin analyysi ja kehittäminen, kotihoidon apuryhmien toimintojen rakentaminen, kuntoutuksen yhteistyöryhmän toiminnan, työkyvynarviointi- ja haastattelumenetelmien sekä kuntouttavan työtoiminnan lomakkeiden kehittäminen ja asiakasraatien järjestäminen sekä työryhmäyhteistyö. KOPPI- hankkeen ja TYP:en yhteistyön tuloksena syntyi myös kuntouttavan työtoiminnan kansion idea, joka toteutettiin myöhemmin työvalmennuskeskus Aktiivin toimesta. Kansiossa on kuvattu kuntouttavan työtoiminnan kohteet, joihin asiakkailla on mahdollisuus tutustua ennen seuraavan sijoituskohteen valintaa. Palvelu lisää asiakaslähtöisyyttä, osallisuutta ja vaikuttaa positiivisesti kuntouttavan työtoimintaan laatuun. Se myös vähentää keskeytyksiä. Hanke on mm. ottanut aktiivisesti osaa TYP:n seutukunnallisiin kokouksiin, joissa se teki ehdotuksia ko. organisaation toiminnan, yhteistyön ja kuntouttavan työtoiminnan parantamiseksi. Syksyllä 2012 projekti järjesti seutukunnallisen TYP:en jäsenille tutustumis- ja benchmarkingmatkan Etelä-Pirkanmaan TYP:een sekä Työvalmennuskeskus Akseliin. KELA- yhteistyö Forssan seutukunnan KOPPI osahanke yhteistyössä paikallisen KELA:n ja sidosryhmien kanssa vaikutti asiakasyhteistyöryhmän toiminnan tehostamiseen. Lisäksi hankkeen aloitteesta perustettiin LääKE (lääkärit ja KELA) ryhmä, jonka toimintaan osallistuivat mm. FSHKY:n johtavat lääkärit, KELA:n edustajat, asiantuntijalääkärit ja muut terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijat. Ryhmän päätavoitteena oli lääkäreiden, KELA:n ja sidosryhmien yhteistyön edistäminen seutukunnalla. Yhteistyössä LääKE-ryhmän kanssa hanke järjesti kaksi foorumia, joiden Sivu 17
pääaiheena oli kuntouttava työtoiminta ja kohderyhmänä lääkärit, KELA ja sidosryhmät. Yhteistyön myötä KELA:n toiminta on jalkautunut käytännön tasolla seutukunnan eri toimijoiden pariin. Yhteistyö toteutui hyvin siitä huolimatta, että alkuvaiheessa moni sidosryhmä näki sen ylivoimaisena haasteena KOPPI- hankkeelle. Hankeyhteistyö KOPPI -hanke teki yhteistyötä seutukunnalla ja sen ulkopuolella toimivien hankkeiden kanssa. Yhteistyön yhteisenä nimittäjänä oli kuntouttava työtoiminta. Hankeyhteistyökumppaneihin kuuluivat mm. QVI 1 ja 2 hankkeet, Rajanylittäjät, Jokainen on työn arvoinen, Green Care, Työllistä välittäen välitä työllistäen, Lyhty-, Akaan verkko-, SOS 2-, TOHKE-, HYVOT- hankkeet. Muu yhteistyö Hanke teki yhteistyötä oppilaitosten kanssa mm. hoiva-avustajakoulutuksen järjestämisessä työkyvynarviointimenetelmien luomisessa, käytössä ja opinnollistamisessa. Projektin yhteistyökumppaneihin kuului mm. TE-toimiston nuoriso- ja kuntoutusasiantuntija. Muita yhteistyöhön liittyviä yksityiskohtia kuvataan tarkemmin hanketuloksia kuvaavassa taulukko-osiossa. Yhteistyökokonaisuuteen vaikutti myös onnistuneesti hankkeen sisällä tapahtuva yhteistyö, jonka perustana oli kokemuksien ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen sekä vertaistuki. KOPPI - hankkeen pääkaupunkiseudun toimijat tutustuivat Forssan seudun kuntouttavan työtoiminnan käytäntöihin Forssan työvalmennuskeskus Aktiivissa ja Humppilan Asematupa- työpajalla. Sivu 18
4.3 Kuvausta hankkeen tuloksista ja vaikutuksista sekä muutoksista Vuosina 2012 2014 kuntouttava työtoiminta Forssan seutukunnalla laitettiin kuntien toimesta suurennuslasin alle ja siihen liittyviä asioita ryhdyttiin tietoisesti kehittämään. Kehitystyön tuloksena kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä on Forssan seutukunnalla noussut viime vuosina merkittävästi. Forssan kaupungin arvion mukaan hankkeen toiminta-aikana kuntouttavan työtoiminnan määrä on viisinkertaistunut Forssan kaupungin osalta. Tähän räjähdysmäiseen nousuun ei vaikuttanut yksinomaan KOPPI-hankkeen toiminta. Pääasiallisesti siihen vaikutti seutukunnan kuntien kiinnostus kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen ja kehittämissuunnitelmien aktivointi. Kunnat ryhtyi- Sivu 19
vät yhdessä ja erikseen kehittämään työllisyyden hoitoa ja samalla kuntouttavaa työtoimintaa. KOPPI hankkeen toiminnan alussa kuntouttavan työtoiminnan määrä kaikkien seutukunnan kuntien alueella oli huomattavasti vähäisempi kuin hankkeen päättymishetkellä. Forssan osahankkeen tavoitteena oli selkeyttää kuntouttavan työtoiminnan roolia palvelujärjestelmässä ja kehittää kuntouttavan työtoiminnan uusia toimintamalleja. Tavoite on täyttynyt. Hankkeessa selkeytettiin prosesseja, joiden avulla asiakkaat pääsevät hoitoon ja kuntoutukseen. Projektissa kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan yhteyttä muihin kuntoutusta edistäviin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa, KELA:ssa, työja elinkeinohallinnossa sekä oppilaitoksissa. Hyviä käytäntöjä levitettiin mm. hankkeen seminaareissa toisiin kuntiin, lisäksi toimintaa jatkettiin muissa tilaisuuksissa ja Innokylän Internet-sivuilla. Projektin työskentelytapana oli tiivis yhteistyö seudullisesti ja valtakunnallisesti kuntouttavaan työtoimintaan liittyvien tahojen kanssa. Tuloksena syntyi hyviä toimintamalleja kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä, elementeistä sekä kuntouttavan työtoiminnan rooleista sekä myös toiminnan paikasta palvelujärjestelmässä ja siihen liittyvistä hoitoon ja kuntoutukseen tähtäävistä ohjausprosesseista. Sivu 20
Hankkeen toimesta seutukunnan kuntiin perustettiin säännöllisesti kokoontuvat työryhmät. Hanke on yhteistyössä työryhmien kanssa vaikuttanut myönteisesti kuntouttavan työtoiminnan kehitykseen kuntakohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen toiminta-aikana saatiin käynnistettyä useita pilottitoimintamalleja. Jotkut hankkeen suunnittelutyöstä syntyneet mallinnukset käynnistyvät pilotteina hankkeen päättymisen jälkeen. Forssan seutukunnalla projektin tärkeimpiin tuloksiin kuuluvat mm. kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toiminnan tehostamiseen liittyvä kehittämistyö, kuntouttavasta työtoiminnasta hoiva-alan työhön -toimintamallin luominen, johon sisältyy hoiva-avustajakoulutuksen järjestämiseen liittyvä kehittämistyö ja LääKE (Lääkärit ja KE- LA)-toiminta. Sen tarkoituksena oli edistää lääkäreiden, Kelan ja sidosryhmien alueellista yhteistyötä, pohtia yhteistyötä rajoittavia ongelmia ja löytää sopivia ratkaisuja tiedottamisen ja kouluttamisen avulla. Tutustumalla toisten toimijoiden työympäristöihin pystyttiin paremmin ymmärtämään niihin liittyvät ongelmat. Tärkeäksi osoittautui myös uusien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen luominen seutukunnalla, laadun parantaminen ja tehostaminen paikkakuntakohtaisten toimintojen kehittämisen, tiedottamisen ja moniammatillisen yhteistyön kautta. Uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja löytyi hanketoiminnan aloitteesta kuntien, seurakuntien ja kolmannen sektorin alueelta. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen laatua parannettiin, ja tällä toimenpiteellä minimoitiin jaksojen keskeytyksiä. Ohjattua toimintaa tarvitseville asiakkaille luotiin hankkeen aloitteesta työpajoille uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Hanke edisti seutukunnan työpajojen kehittämistä yhteistyössä seutukunnallisten KOPPI -hankkeen työryhmien kanssa sekä luomalla työ- ja yksilövalmennukseen pohjautuvaa Forssan työpajojen toimintamallia. Forssan kaupunki on kiinnostunut mallin hyödyntämisestä käytännössä. Hanke toimi kuntouttavan työtoiminnan tiedottamisen alueellisessa keskiössä järjestämällä Forssassa kaksi seminaaria. Tapahtumat lisäsivät toimijoiden tietoa kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen laadun parantamisen keinoista sekä vaikuttivat myönteisesti eri toimijoiden verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Asiakaslähtöinen näkökulma korostui projektissa muun muassa TPLA- (Terveydenhuollon palvelut lähemmäksi asiakaista) mallissa. Malli, joka perustuu terveydenhuollon palvelujen tuomiseen työpajoihin ja työvalmennusyksikköön on vaikuttanut myönteisesti terveydenhuollon ja kuntouttavan työtoiminnan palvelujen yhteistyöhön ja toiminut asiakkaan hyväksi. Sivu 21
KOPPI- hanke onnistui hyvin moniammatillisen yhteistyön edistämisessä. Toimintaverkostojen luominen ja niiden välisen yhteistyön lisääminen oli yksi hankkeen tärkeimmistä tehtävistä. Hanke on tiedotuksen, koulutuksen ja yhteistyön kautta vaikuttanut myönteisesti moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen seutukunnalla työllisyyden, ja varsinkin kuntouttavan työtoiminnan sektorilla. Arviointijärjestelmien edistämiseen projektin kautta kuului muun muassa TED- Työttömien työkyvyn evaluointi ja dokumentointi. Se on moniammatillisen työverkoston ja yhteisten työkalujen käyttöön pohjautuva malli, jonka päätehtävänä on työttömien asiakkaiden työkyvyn arvioinnin parantaminen ja eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Toimintamalliin liittyy mm. pitkäaikaistyöttömien aktivointi. TED- toiminnan pohjalta FSHKY ryhtyi mm. uudelleen kehittämään pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia ja niihin liittyviä yhteistyöprosesseja. Lisäksi hankkeen aloitteesta seutukunnalla otettiin käyttöön työkyvyn arviointimenetelmät. Asiakaslähtöisyyttä edistivät myös asiakasraadit sekä niihin pohjautuva Forssan osahankkeen tuottama julkaisu, jossa esiteltiin asiakkaiden mielipiteitä kuntouttavasta toiminnasta seutukunnallisella tasolla. Julkaisu antoi tarpeellista tietoa kuntouttavan työtoiminnan toimijoille ja päättäjille toiminnan kehittämistarpeista koko seutukunnan alueella. Forssan seudun KOPPI -hankkeen aloitteesta seutukunnalle syntyi uusia hankkeita kuten Tammelan Intro työpaja ja Jokainen on työn arvoinen - seutukunnallinen osuuskuntahanke. Lähiaikoina odotettavissa on Jokioisten ja Ypäjän työpajahankkeen käynnistyminen, joka syntyy yhteistyöstä KOPPI -hankkeen kanssa. Hankkeen järjestämien innovatiivisten Osaamisen lisääminen työttömien ohjaamisessa ja Hyvän mielen avaimet -koulutusten ansioista lisättiin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tietoa ohjaamisesta, mielenterveys- ja päihdeongelmista, ja niiden vaikutuksesta kuntouttavaan prosessiin. Koulutuksen ansioista kuntouttavan työtoiminnan prosessien sujuvuus on parantunut ja jaksojen keskeytysten määrät vähenivät. Hoiva-avustajakoulutuksen järjestämisellä (koulutus sai alkunsa KOPPI- hankkeen aloitteesta) edistettiin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työllistymistä alalle, jossa on työpaikkoja. Asialla oli vielä toinen hyödyllinen aspekti, sillä ko. koulutus toimi ensimmäisenä askeleena paikallisten oppilaitosten yhteistyössä. Forssan osahanke toimi mm. hyvien käytäntöjen levittäjänä. Vantaan kaupunki otti käyttöön mm. Forssan KOPPI -hankkeen kehittämän kuntouttavasta toiminnasta hoiva-alan työhön mallin sekä Hyvän mielen avaimet -koulutusmallin. Vantaan käyt- Sivu 22
töön siirtyi hyvänä käytäntönä myös Forssassa käytetty kansalaisopistopohjainen kuntoutettaville suunnattu ryhmätoimintamalli, jonka syntymiseen projektilla oli välillinen vaikutus. KOPPI -hankkeen takaa löytyy tavoitteellisuutta ja perusteellinen pohjatyö. Projektin tarvelähtöisyyttä määritettäessä suunnittelun lähtökohdaksi otettiin sidosryhmien kokemat ja priorisoimat uudet mahdollisuudet ja/tai ongelmat. Toteutusmalli on räätälöity hankkeen sidosryhmien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaiseksi. Projektin toiminnan tavoitteena oli löytää kehityksen esteet ja niiden syyt sekä keinot ratkaista ongelmat. Hankkeen tulos ei rajoittunut ainoastaan paperilla oleviin suunnitelmiin, vaan kattoi myös konkreettiset ja kestävät saavutukset ja mallit, joita hyödynsaajat todella kykenevät käyttämään. Projektin toiminta tuki osallistuvuutta. Hankkeen sidosryhmät olivat mukana suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa projektin alusta lähtien (esim. kuntakohtaisten työryhmien toiminta). Tällä pyrittiin varmistamaan, että sidosryhmien tarpeet ja intressit sekä mahdollisuudet on mahdollisimman kattavasti otettu huomioon. KOPPI-hanke toimii monivaiheisen mekanismin kautta. Ensin pohdittiin, miten projekti voi hyödyttää sidostyhmiä tai kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita, sekä miten hankitaan ja hallitaan tarvittavat voimavarat. Seuraavaksi sitouduttiin, aktivoitiin toteuttajaverkko sekä organisoitiin toiminta. Sovittiin keinoista ja ratkaisumalleista tulosten aikaansaamiseksi sekä toiminnan ohjauksesta ja tulosten hyödyntämisestä. Osoituksena mekanismin toimivuudesta ovat hankkeen tulokset. KOPPI- hankkeen tuloksista ja vaikutuksista kerrotaan laajemmin taulukko- ja suositukset osioissa. Hallinnollinen toteutus Projektin hallinnollisten tekijöiden huomioinnista on kannettu huolta. Hanke toimi aikataulun ja budjetin mukaisesti. Väli- sekä seurantaraportit ja maksatushakemukset on toimitettu ajoissa rahoittajalle. KOPPI -hankkeen toiminnan painopisteisiin kuului mm. sisäinen ja ulkoinen tiedotus, viestintä ja arviointi. Hanke toimi paitsi omin voimin, myös osittain ulkopuolisilla resursseilla moniammatillisen yhteistyön kautta. Projektitoiminnalle asetetut laadulliset tavoitteet on toteutettu tavoitteiden mukaisesti. Sivu 23
FORSSAN SEUTUKUNNAN KOPPI-OSAHANKKEEN TULOKSET Kuntayhteistyö Aihe Tavoite Tulos Vaikutusalue Kuntayhteistyö Kuntakohtaisten prosessikuvausten avulla suunnitella ja toteuttaa kuntouttavan työtoiminnan laatuun ja prosesseihin vaikuttavat kehittämistoimet. Hankkeen toimesta seutukunnan kuntiin perustettiin säännöllisesti kokoontuvat työryhmät. Hanke on yhteistyössä työryhmien kanssa vaikuttanut myönteisesti kuntouttavan työtoiminnan kehitykseen kuntakohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Seutukunnallinen Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen ja laadun parantaminen Uusien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen luonti ja / tai vaikuttaminen jo olemassa olevien paikkojen laadun parantamiseen. Sellaisten paikkojen luominen, joissa tehdään sekä kuntoutettavia että työnantajia hyödyttävää työtä. Hanke on työryhmäyhteistyön kautta löytänyt kuntakohtaisesti uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kuntien, seurakuntien ja kolmannen sektorin alueelta. Työpakkojen laatua parannettiin, näin minimoitiin kuntouttavan työtoiminnan jaksojen keskeytyksiä. Seutukunnallinen Kuntouttavan työtoiminnan haastattelu- ja toimintamalli ohjaajille Ohjaajien perehdytys kuntouttavan työtoiminnan haastatteluun. Tavoitteena kuntoutettavien sujuvampi ohjaus, töiden sekä työhönohjauksen joustavampi organisointi sekä kuntouttavan työtoiminnan jaksojen keskeytysten minimointi. Malli on käytössä Forssan kaupungin viherlaitoksella ja kotihoidossa. Forssa Kuntien nettisivut Tiedotuksen parantaminen kuntouttavan työtoiminnan osalta. Kuntien sivuja täydennettiin kuntouttavan työtoiminnan tietojen osalta. Seutukunnallinen Kotihoidon apuryhmät -malli Kotihoidon tuominen kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Tavoitteena luoda Forssan seutukunnan kuntiin toimintamallit, joissa kuntoutettavat toimivat ikäihmisten parissa win win periaatteella. Tutustuminen hoiva-alan töihin ja mahdollinen siirtyminen hoiva- Malli on luotu yhteistyössä moniammatillisen ryhmän kanssa. Kotihoitoon siirtyvät kuntouttavan työtoiminnan työntekijät työskentelevät kotihoidossa useamman kuukauden. Työvalmennuskeskus Aktiiviin on luotu kertaluonteisia töitä hoitava Hyppyryhmä. Kuntoutujille järjestettiin mahdollisuus Forssan seutukunta (Vantaa) Sivu 24
avustajakoulutukseen. siirtyä hoiva-avustajakoulutukseen, Vantaan kaupunki otti mallin käyttöön ja jalosti sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Vanhustyön apuryhmät Kuntouttavassa työssä asiakkaat toimivat ikäihmisten parissa. Tämä mahdollistaa tutustumisen hoiva-alan töihin ja siirtymisen hoiva-avustajakoulutuksen kautta töihin hoiva-alalle. Vanhustyön esimiehet kartoittivat työtarpeet. Uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on syntynyt. Malliin on kytketty Green Care -toiminta. Vanhustyön tarve suhteessa kuntouttavan työtoiminnan resursseihin oli niin suuri, että kaikkia paikkoja ei pystytty täyttämään. Forssa Kuntouttavasta työtoiminnasta hoivaalalle -malli Edistää kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden siirtymistä eteenpäin. Mallissa painotetaan työelämän muutostilanteissa olevien työttömien kouluttamista erityisesti toimialoille, joilla on kasvava työvoimapula ja välittömästi edellytykset työllistyä. KOPPI-hanke yhteistyössä TEtoimiston ja moniammatillisen ryhmän kanssa vaikutti hoiva-avustajakoulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen konsepti synnytti yhteistyötä paikallisten oppilaitosten välille, jotka yhdessä tarjosivat ko. koulutusta. Koulutukseen osallistuivat mm. kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat. Malli liittyy kotihoidon apuryhmiin ja työvalmennuskeskuksen matalankynnyksen Hyppyryhmän toimintaan. Lisätietoja Osasuositukset -osiossa. Koulutuspaikka: Forssa Vaikutusalue: seutukunnallinen Työ- ja yksilövalmentajat Työ- ja yksilövalmentajien lisääminen kuntouttavan työtoiminnan ohjaukseen. Hankkeella oli välillinen vaikutus työja yksilövalmentajien työllistämiseen. Hanke toi esille eri foorumeissa em. toimijoiden puutteen. Forssan kaupunki työllisti työ- ja yksilövalmentajat. Muissa seutukunnan kunnissa työvalmennus toteutetaan työnsuunnittelijoiden ja pajaohjaajien toimesta. FAK- TIA- koulutus järjesti tueksi työvalmentajan erikoisammattitutkinnon. seutukunnallinen Työnsuunnittelijat Uusien työnsuunnittelijoiden paikkojen luominen ja olemassa olevien säilyttäminen. KOPPI -hankkeen aloitteesta Tammelan ja Ypäjän kunnat työllistivät työnsuunnittelijoita. Kuntien ideoinnin ansioista pystyttiin säilyttämään Jokioisilla työnsuunnittelijan paikka ja samalla luomaan Tammelassa uusi paikka (50 % - 50 % - periaatteella). Jokioinen, Tammela, Ypäjä. Tammealan ja Jokioisten Asiakkaiden sujuva ohjautuminen kuntoutuksen asiakasyhteistyö- Työnsuunnittelijat kartoittavat asiakkaita kuntoutuksen asiakasyhteistyö- Tammela, Jokioi- Sivu 25
moniammatilliset ryhmät (TAMO ja JOMO) ryhmään. ryhmään. Työnsuunnittelija selvittää asiakkaan taustat ja kutsuu tarvittaessa tueksi oman paikkakunnan moniammatillisen ryhmän, joka yhdessä hänen kanssaan valmistelee asiakkaan asioita jatkokäsittelyyn. nen Tuetun asumisen malli Tukea nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen aloittamisessa. Nuori sijoitetaan kunnan omistamaan asuntoon. Hänelle annetaan tukea ja ohjausta sosiaalitoimen, kunnan nuorisotyön, työpajaohjaajien taholta sekä moniammatillisen verkoston kautta. Valmennetaan itsenäiseen elämään. Valmennuksen tuloksena nuori voi siirtyä koulutukseen tai töihin myös oman paikkakunnan ulkopuolelle. Tammela Kuntouttavan työtoiminnan palvelukansio Asiakaslähtöisyyden, osallistamisen lisääminen sekä kuntouttavan työtoiminnan laadun parantaminen ja keskeytysten minimointi. Työvalmennuskeskus Aktiivissa olevassa palvelukansiossa on kuvattu Forssan kuntouttavan työtoiminnan kohteet, joihin asiakkailla on mahdollisuus tutustua ennen seuraavan sijoituskohteen valintaa. Annetaan asiakkaan vaikuttaa valintaan, tämä lisää hänen osallisuuttaan, motivaatiota ja sitoutumista tehtävään. Forssa Forssan työllisyyden toimikuntayhteistyö Myönteinen vaikuttaminen kuntouttavan työtoiminnan kehitykseen. Tuodaan päättäjien tietoon kuntouttavan työtoiminnan ongelmakohdat ja onnistumiset Forssan kaupungin ja seutukunnan osalta. Hanke osallistui säännöllisesti Forssan työllisyyden toimikunnan kokouksiin. Foorumi toimi mm. kuntouttavan työtoiminnan kehittäjänä. Toimikuntaan kuuluvat mm. kaupungin päättäjät ja poliitikot. Hanke tiedotti heille kuntouttavaan työtoimintaan liittyvistä asioista. Forssa (osittain seutukunnallinen) Osallistuminen Forssan työllisyysstrategian suunnitteluun Forssan kuntouttavan työtoiminnan kehitys. Hanke osallistui työllisyysstrategian suunnitteluun, jossa se sai mahdollisuuden tuoda esiin omat ehdotuksensa kuntouttavan työtoiminnan (työllisyyden) kehittämisessä. Forssa Tutustumismatka Sastamalaan Tutustuminen Sastamalan kaupungin kuntouttavan työtoiminnan käytäntöihin yhdessä Forssan kaupungin edustajien kanssa. Hyvien käytäntöjen oppiminen, benchmarking, ryhmätoimintojen kehittäminen. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnan järjestäminen kansalaisopiston kautta. Projekti kävi neuvotteluja kansalaisopiston kanssa ryhmien rakentamisesta. Forssan kaupunki tuki ideaa. Tuloksena perustettiin kuntoutujien Ketturyhmä. Forssa Hankkeen vaikutus tulokseen oli välillinen Sivu 26
Möniammatillinen yhteistyö Aihe Tavoite Tulos Vaikutusalue Seutukunnallinen TYP-yhteistyö Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen seutukunnallisen yhteistyön kautta. Hanke osallistui TYP:en seutukunnallisiin kokouksiin ja sai tilaisuuden vaikuttaa kuntouttavan työtoiminnan suunnitteluun ja kehitykseen seutukunnalla. Hanke järjesti seutukunnallisen TYP:en jäsenille tutustumismatkan Etelä- Pirkanmaan TYP:en toimintaan. Seutukunnallinen Moniammatillisen yhteistyön edistäminen Moniammatillisen yhteistyön edistäminen kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Hanke vaikutti myönteisesti moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen seutukunnalla kuntouttavan työtoiminnan alueella. Hanke sai tästä sidosryhmiltä hyvää palautetta. Positiiviseksi koettiin mm. hankkeen järjestämien kokousten tuloksellisuus. Seutukunnallinen LääKE- Lääkäreiden ja KELA:N yhteistyön edistäminen Lääkäreiden, Kelan ja sidosryhmien alueellisen yhteistyön edistäminen, yhteistyötä rajoittavien ongelmien pohdinta ja sopivien ratkaisujen löytäminen tiedottamisen ja kouluttamisen avulla. Yhtenä tavoitteena oli saada tietoa kehittämistarpeista ja kohteista. Tavoitteena oli myös käytännön yhteistyön parantaminen ja asiakkaan aseman parantaminen. Hankkeen aloitteesta perustettiin Lää- KE- ryhmä. Projekti järjesti yhteistyössä ryhmän kanssa kaksi foorumia, joiden kohderyhmänä olivat lääkärit, Kela ja sidosryhmät. Tilaisuuksista saatiin hyvää palautetta. Yhteistyön tuloksena KELA laajensi käytännön yhteistyötä seutukunnalla, josta seurasi asiakkaan aseman parantuminen. Ryhmän toiminta tulee jatkumaan hankkeen päättymisen jälkeen. Lisätietoja Osasuositukset - osiossa. Seutukunnallinen Sinisopen kehittämisyhteistyö Kuntouttavan työtoiminnan matalan kynnyksen toiminnan edistäminen, Sinisoppi- toiminnan tukeminen, laajentaminen ja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen. Hanke järjesti Sinisopessa (joka toimii matalan kynnyksen paikkana) asiakasraadin, joka toi tietoa asiakkaiden tarpeista ja viihtyvyydestä. Hanke kartoitti laajemmin Sinisopen tilaa ja toimitti kirjallisen raportin Forssan kaupungille. Forssa Kolmas sektori - yhteistyö Kuntouttavan työtoiminnan kytkeminen kolmannen sektorin Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen kasvu kolmannella sektorilla. Hankeyhteistyö LYHTY- hankkeen kanssa täh- Seutukunnallinen Sivu 27
palveluihin. täsi kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sijoittamiseen kolmannen sektorin puolelle vanhustyöhön. Palvelun tarvekartoitus. Palvelukartta Moniammatillisen verkoston palveluiden kuvaus. Hanke suunnitteli palvelukartan, jonka avulla työtön pystyy orientoitumaan palveluiden kirjoon. Kartta palvelee myös moniammatillista verkostoa. Lopputoteutus yhteistyössä Forssan kaupungin kanssa, jonka sivuille kartta sijoitetaan. Forssa Ennakointi / ennaltaehkäisy / oppilaitosyhteistyö/ varhaispuuttuminen Työttömyyden ennaltaehkäisy, syrjäytyneiden nuorten polkujen rakentaminen. Hanke teki yhteistyötä oppilaitosten, nuorisotoimen ja muiden sidosryhmien kanssa liittyen työttömyyden ennaltaehkäisyyn. Yhteistyön pääaiheena oli lasten ja nuorten tutustuttaminen työelämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hanke osallistui säännöllisesti lasten ja nuorten foorumiin Tammelassa. Seutukunnallinen Opinnollistaminen Kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin opinnollistamisen kautta. Hanke teki yhteistyötä Faktia- koulutuksen, työpajojen ja muiden sidosryhmien kanssa opinnollistamisen aloittamiseksi. Oppimisympäristöinä kartoitettiin työpajat. Tavoitteena oli osaamisen tunnustaminen ja ammatillisten valmiuksien hankkiminen, joiden kautta parannettaisiin henkilön työmarkkina-asemaa. Opinnollistamisprosessin kehittäminen jatkuu. Forssa HAMK Kuntouttavan toiminnan työpaikkojen luominen. Hanke on teki yhteistyötä HAMK:n ja Forssan kaupungin kanssa sosiaalisen yrityksen toiminnan perustamisprojektin kautta. Yhteistyön idea syntyi HAMK:n tutkimuksesta, joka käsitteli tekstiilien kierrätystä. Idea toteutettiin myöhemmin Forssan työpajojen toiminnan kautta. Forssa (Humppila) HYVOT-hanke yhteistyö Kuntouttavan työtoiminnan sisällyttäminen terveydenhuollon palveluprosesseihin. KOPPI- hanke teki yhteistyötä HYVOThankkeen kanssa kuntouttavan työtoiminnan sisällyttämisestä terveydenhuollon palveluprosesseihin. HYVOThanke totesi kuntouttavan työtoiminnan palveluiden olevan tarpeellisia terveydenhuollon palveluprosesseissa. Seutukunnallinen Sivu 28
Terveydenhuollon ja sidosryhmien yhteistyön edistäminen Uusien toimintatapojen löytäminen ja kuntouttavan työtoiminnan laadun parantaminen. Tavoitteena asiakkaiden sujuvampi siirtyminen hoitoon, eläkkeelle ja kuntoutukseen. Terveydenhuollon ja kuntien yhteistyön edistäminen. Yhteistyötä tukevien tilaisuuksien järjestäminen. Terveydenhuollon palvelujen edistäminen kuntoutujien hyväksi. Seutukunnallinen Kuntouttavan työtoiminnan ohjaustyön tukeminen Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien osaamisen lisääminen ja jaksojen keskeyttämisten vähentäminen. Hanke toteutti perehdytyksen kuntouttavan työtoiminnan ohjaustyöhön FSTKY:n varastoyksikön henkilökunnalle. Palaute osoitti tilaisuuden olleen tarpeellinen ja lisänneen tietoa aiheesta. FSTKY KOPPI-hankkeen jäsenyys eri ryhmien toiminnassa Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen, yhteistyön lisääminen. Forssan kaupungin työllisyyden toimikunta 2012 2013 Quo vadis iuvenis- Minne menet nuori? -hankkeen työryhmä 2009 2014 Seutukunnallinen Green Care hankkeen projektiryhmä 2013 2014 SAT- Suunnittele, arvioi, työllistä - ryhmä 2014 Tammelan lasten ja nuorten foorumi- yhteistyö, jäsen 2012 2014 Jokainen on työn arvoinen hankkeen perustamisryhmä 2013 KOPPI- hankkeen kuntakohtaiset työryhmät 2012-2014 Sivu 29
Työ pajöjen kehitta misyhteistyö Aihe Tavoite Tulos Vaikutusalue Työpajojen Tuoda esiin työpajatoiminnan Graafisella kaaviolla ja kirjallisella Forssa kehittämismalli kehittämismahdollisuudet sekä parantaa kuntouttavan työtoiminnan toimivuutta ja laatua (Suunta) työkalulla esitetty mallinnus, jossa kuvataan Forssan työpajatoiminnan nykytila ja esitetään kehittämisrat- (Humppila, Tammela) työpajoilla. kaisuja toimintamalliin, jossa työ- ja yksilövalmennuksen avulla tarjotaan asiakkaille sosiaalista kuntoutumista ja rakennetaan heille eteenpäin vieviä polkuja. Mallia on esitelty myös muissa seutukunnan kunnissa. Työvalmennuskeskus Kuntouttavan työtoiminnan Kotihoidon asiakkaiden toimintaa varten Forssa Aktiivin Hyppyryhmä ryhmä, joka toimii Työvalmen- matalan kynnyksen ryhmä, joka kuuluu nuskeskus Aktiivin alaisuudes- KOPPI- hankkeen kotihoidon apuryh- sa ikäihmisten parissa. mät toimintamalliin. Ryhmän jäsenet käyvät auttamassa erilaisissa kotitöissä ja seurustelevat ikäihmisten kanssa. Palaute toiminnasta on ollut erittäin hyvää. Humppilan Humppilan työpajan toimivuu- Hankkeen ja kunnan yhteistyössä on Humppila Asematupa-pajan den parantaminen. Kuntoutta- kehitetty työpajan kehittämissuunnitel- kehittämistyö van työtoiminnan prosessien ma. Hankkeen aloitteesta työpajapro- kehittäminen ja laadun varmis- sessiin lisättiin käytännössä mm. ter- taminen. veydenhoitajan käynnit, mielenterveyspalvelut sekä sosiaalista tukea järjestämällä asiakkaille yhteistoimintaa ja monipuolistamalla tehtävien valikoimaa. Työvalmennuskeskus Aktiivin kehittäminen Työvalmennuskeskus Aktiivin kehityksen suunnittelu. Suunnittelu toteutettu yhteistyössä Aktiivin henkilökunnan kanssa, sisälsi mm. kehittämissuunnitelman rungon, SWOT- analyysin ja grafisen esityksen toiminnasta. Tavoitteena Aktiivin toiminnan kuvaus ja kehittämissuunnitelma. Forssa seutukunnallinen (Aktiiviin sijoitetaan koko seutukunnan työttömät) Työllistä välittäen Työllistä välittäen välitä työllis- Suunnitelma työvalmennuskeskus Aktii- Forssa välitä työllistäen täen -hankkeen toiminnan tu- vin toimivuuden parantamisesta, johon hankeyhteistyö keminen sekä työvalmennus- liittyy mm. terveydenhoitopalvelujen Sivu 30