OMAVALVONTASUUNNITELMA VANHUSPALVELUT HONKAJOEN PALVELUKESKUS

OMAVALVONTASUUNNITELMA VANHUSPALVELUT HONKAJOEN PALVELUKESKUS Asumispalvelut 27.1.2015

Sisällys 1. Omavalvontasuunnitelman laatiminen 2. Määritelmät 3. Posan asumis- ja laitospalveluiden omavalvontasuunnitelman laatiminen 3.1 Omavalvontasuunnitelman laatimiseen osallistuneet 3.2 Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmasta vastaa 3.3 Palveluyksikön omavalvontasuunnitelman päivittäminen 3.4 Palveluyksikön omavalvontasuunnitelman julkisuus 4. Posan asumis- ja laitospalveluiden yhteiset toimintamallit 4.1 Toiminta-ajatus 4.2 Arvot ja toimintaperiaatteet 5. Posan asumispalveluita tuottavan Honkajoen Palvelukeskuksen tiedot 6. Palveluyksikön riskinhallinta 6.1 Riskien ennaltaehkäisy 6.2 Riskien tunnistaminen 6.3 Riskien käsittely 6.4 Korjaavat toimenpiteet 6.5 Muutoksista tiedottaminen 7. Asiakkaan asema ja oikeudet 7.1 Asiakkaan palvelu tarpeen arviointi palveluyksikössä 7.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma laadinta ja seuranta palveluyksikössä 7.3 Asiakkaan kohtelu palveluyksikössä 7.4 Asiakkaan itsemääräämisoikeus palveluyksikössä 7.5 Asiakkaan osallisuus palveluyksikössä 7.6 Asiakkaan oikeusturva palveluyksikössä 8. Palvelun sisällön omavalvonta 8.1 Hyvinvointia ja kuntoutusta tukeva toiminta palveluyksikössä 8.2 Ravitsemus palveluyksikössä 8.3 Hygieniakäytännöt palveluyksikössä 8.4 Terveyden- ja sairaanhoito palveluyksikössä 8.5 Lääkehoito palveluyksikössä 8.6 Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa 9. Asiakasturvallisuus palveluyksikössä 9.1 Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa 9.2 Henkilöstö 9.3 Toimitilat 9.4 Teknologiset ratkaisut 9.5 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 9.6 Asiakas- ja potilastietojen käsittely 10. Yhteenveto

1. Omavalvontasuunnitelman laatiminen Velvoite omavalvontasuunnitelman laatimiseen perustuu Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012) 23 sekä Valviran määräykseen 1/2014. 2. Määritelmät Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, lupaehtojen ja palvelun tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvonta on toimintaympäristössä toteutettavaa laadunhallintaa ja perustuu riskienhallintaan. Suunnitelma perustuu sosiaalipalvelulakiin, jonka mukaan sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kuvausta ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Tehostetun palveluasumisen arvot pohjautuvat perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeuksiin sekä ihmisyyttä korostaviin arvoihin. Toimintaohjelman mukaisesti toiminnan tavoitteena on tasa-arvoisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Työssä hyödynnetään asukkaiden voimavaroja ja taataan näin kaikille asiakkaille turvallinen, laadukas ja ihmisarvoinen elämä. Palveluyksiköllä tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaalihuollon palveluja tätä tarkoitusta varten varustetuissa tiloissa. Riskienhallinta on seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien järjestelmällistä määrittelyä ja niihin varautumista. Riskien hallinnalla varmistetaan, että organisaatiolla on riittävästi tietoa toiminnan, toimijoiden ja toimintaympäristön riskeistä. Riskien varalta yksiköllä on yhteisesti sovitut käytännöt niiden ennaltaehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja vahinkojen hoitamiseksi. 3. PoSa:n asumis- ja laitospalveluiden omavalvontasuunnitelman laatiminen 3.1 Omavalvontasuunnitelman laatimiseen osallistuneet PoSa:n asumis- ja laitospalveluiden palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmien laadintaan ovat osallistuneet asumispalvelupäällikkö, palveluyksiköiden vastaavat hoitajat sekä palveluyksikkö kohtaisesti yksikön henkilökunta. 3.2Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmasta vastaa Honkajoen Palvelukeskuksen omavalvontasuunnitelmasta vastaa vastaava hoitaja Maarit Rajakallio p. 0445775212, sähköpostiosoite maarit.rajakallio@eposa.fi. Vastuuhenkilö palveluyksikössä ohjaa työryhmän toimintaa käytännössä. Hän vastaa omavalvontasuunnitelman toteutumisesta työryhmässä sovittujen toimintatapojen mukaisesti.

Vastuu omavalvonnassa todettujen epäkohtien käsittelystä ja korjaamisesta on koko työyhteisöllä. 3.3 Palveluyksikön omavalvontasuunnitelman päivittäminen Omavalvontasuunnitelman julkinen asiakirja päivitetään pääsääntöisesti kerran vuodessa lokamarraskuussa sekä, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat palvelun laatuun tai asiakasturvallisuuteen. Omavalvontasuunnitelman päivittäminen tehdään yhteistyössä palveluyksikön henkilökunnan kanssa. Koko henkilökunnan tulee olla tietoinen päivityksistä ja sen vuoksi päivittämiset otetaan ajantasaisesti puheeksi henkilöstöpalavereissa. 3.4 Palveluyksikön omavalvontasuunnitelman julkisuus Palveluyksikön omavalvontasuunnitelman julkinen asiakirja on luettavissa Palvelukeskuksen pääsisäänkäynnin ilmoitustaululla sekä PoSa:n internet-sivuilla. 4. PoSan asumis- ja laitospalveluiden yhteiset toimintamallit 4.1 Toiminta-ajatus PoSa:n asumis- ja laitospalveluyksiköt tarjoavat ikäihmisille kokonaisvaltaista ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisessa palveluyksikössä. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti moni sairaita ja muistamattomia, eivätkä he selviydy kotona omaisten tai kotihoidon palveluiden turvin. Hoivan ja huolenpidon tavoitteena on ikäihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen sekä kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitäminen, joka perustuu toimintakykyä edistävään kuntouttavaan työotteeseen. Päämääränä on laadukkaan hoitotyön tuottaminen ja toteuttaminen ikäihmisen sairauden eri vaiheissa ja arvokkaan elämäkaaren loppuvaiheen takaaminen kodinomaisessa palveluyksikössä. 4.2 Arvot ja toimintaperiaatteet PoSa:n asumis- ja laitospalveluyksiköiden arvot ja toimintaperiaatteet ovat: asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, omatoimisuuden tukeminen, turvallisuuden ja tasa-arvoisuuden luominen ja ylläpitäminen. Hoitotyötä toteuttaa ammattitaitoinen henkilökunta, joka sitoutuu hoitotyön kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen osallistumiseen. Hoitohenkilöstö arvostaa työtään sekä omaa hyvät työyhteisötaidot 5. PoSa:n asumispalveluita tuottavan palveluyksikön Honkajoen Palvelukeskuksen tiedot Palveluntuottaja: Kunnan nimi: Kuntayhtymän nimi: Sote-alueen nimi: Posa: Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Honkajoki Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pohjois-Satakunta

Palveluyksikkö: Osoite: Honkajoen Palvelukeskus: Palvelukoti, Hopeasiipi ja Iltatähti Linnikantie 10, 38950 Honkajoki Palveluyksikön vastaava esimies: Maarit Rajakallio / Vastaava hoitaja Puhelin: 044 5775212 s-posti: maarit.rajakallio@eposa.fi Palvelukeskuksessa tuotetaan tehostettua asumispalvelua honkajokisille ikäihmisille. Palvelukeskuksessa asukaspaikkoja on 22. 6. Palveluyksikön riskienhallinta Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän toimitusjohtaja yhdessä eri palvelualueiden esimiesten kanssa ovat vastuussa toiminnassa tapahtuvien poikkeamien ehkäisemisestä, hoitamisesta ja korjaamisesta. Honkajoen Palvelukeskuksen kiinteistöön liittyvät epäkohdat ilmoitetaan Honkajoen kunnan tekniseen toimeen. Tieto poikkeamasta annetaan myös esimiehelle joko suullisesti tai kirjallisesti. PoSa:lla on sisäinen valvonnan ohje: Riskienhallinta sisältää riskien kartoituksen, analysoinnin ja toiminnan suunnittelun, joka pitää sisällään ainakin seuraavat asiat: toimintaketjut ja vaaralliset työyhdistelmät henkilöriskien hallinta mukaanlukien vastuuriskit omaisuusriskien hallinta projektien hallinta laadunvarmennusmenetelmät Johdon tehtävät: PoSa:n johto huolehtii, että henkilöstön käytössä on Laatu-sivut, joihin on kerätty kaikki toimintaamme ohjaavat lait ja määräykset, yleiset ohjeet, käytössä olevat lomakkeet, ym. Johto pitää myös huolen, että henkilöstölle järjestetään riittävästi täydennyskoulutusta. Asiakas- ja työntekijäturvallisuuden kehittäminen vaatii palveluprosessin tuntemista, valvomista, vaaratilanteiden tunnistamista ja selvittämistä sekä raportointia. Poikkeamien syyt selvitetään ja käydään läpi, kunnes ongelma löydetään ja se voidaan korjata. Ehkäisevät toimenpiteet muodostavat Honkajoen Palvelukeskuksen riskienhallinnan ytimen. 6.1 Riskien ennaltaehkäisy Palvelukeskuksen henkilökunta pyrkii työskentelemään siten, he huomioivat sekä työntekijöiden että asukkaiden päivittäisen turvallisuuden. Riskejä, kriittisiä työvaiheita ja vaaratilanteita tunnistamalla pystymme ennakoivasti ehkäisemään niiden toteutumista. Lääkkeet säilytetään lukituissa tiloissa ja riskilääkkeen antamisessa toteutetaan kaksoistarkistusta. Muut kemikaalit tai vaaralliset aineet säilytetään asianmukaisissa tiloissa.

Henkilökunnan vastuutehtävät on selkeästi jaettu. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua huomaamaansa epäkohtaan, tuoda se julki työyhteisössä ja osallistuttava korjaaviin toimenpiteisiin. Henkilökunnan vastuulla on perehdyttää uudet työntekijät ja opiskelijat. Suullinen raportointi vuorojen vaihtuessa turvaa tiedonkulkua ajantasaisesti. Effica -ohjelmaan kirjataan asukkaiden henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat, lääkelistat, määräykset, seurannat sekä päivittäisen toiminnan arviointi. Henkilökunnalle järjestetään työergonomiaan sekä asiakkaiden siirtoihin ja apuvälineiden käyttöön liittyvää koulutusta. Samoin järjestetään myös palo- ja pelastus, turvallisuus-, hygienia- sekä ensiapukoulutusta. Työterveyshuolto järjestää henkilökunnalle mm. ennaltaehkäisevät tarkastukset ja sairaanhoitoa tarvittaessa. Hoitotyössä aseptinen työskentely on erityisen tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa sekä asukkaiden että henkilökunnan turvallisuudeksi. Hygieniavastaava yhteistyössä hygieniahoitajan kanssa huolehtii ajantasaisen tiedon työyhteisössä noudatettavaksi. Palvelukeskus pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkureitit esteettöminä sekä riittävästä valaistuksesta sisällä ja ulkona huolehditaan. Muistihäiriöisten asukkaiden takia ulko-ovet lukitaan illalla, kun hoitohenkilökuntaa on vähemmän. Dementiayksikkö Hopeasiivessä on sähköovi, josta pääsee yhdyskäytävälle koodilla. Honkajoen Palvelukeskuksen kiinteistö on Honkajoen kunnan omistuksessa ja sen vuoksi yhteistyö kunnan kiinteistönhoitajan kanssa on lähes päivittäistä. Kunta järjestää myös sähköön, veteen ja lämpöön liittyvät asiat. Hoitolaitteet ja muu irtaimisto kuuluvat PoSa:lle ja hoitohenkilökunta huolehtii niiden osalta kunnossapidon ja huoltojen järjestämisen ohjeiden mukaan. 6.2 Riskien tunnistaminen Riskien tunnistaminen tapahtuu niin, että jos Palvelukeskuksessa tapahtuu jokin poikkeava vaaratilanne, läheltä piti tilanne tai jotain jo pääsee tapahtumaan, asianosaiset selvittävät asian tapahtuman vaatimien korjaustoimenpiteiden mukaan välittömästi. Henkilöstöpalavereissa ja päivittäisissä keskusteluissa henkilökunta yhdessä pohtii ennaltaehkäiseviä toimia sellaisiin riskitekijöihin, joita kuka tahansa on huomannut vaikka vielä ei ole mitään sattunutkaan. HaiPro -ohjelman kautta voidaan myös nimettömästi tuoda esille osaston epäkohtia, laatupoikkeamia ja riskejä. 6.3 Riskien käsittely Haittatapahtuma kirjataan Efficalle, asukkaalle ja omaiselle ilmoitetaan vahingosta. Hoitaja tekee nimettömänä HaiPro -ilmoituksen sähköisesti, mikäli tapahtuma kohdistui asukkaan turvallisuutta vaarantavasti. Esimies saa ilmoituksen käsiteltäväkseen ja toimii asian vakavuuden mukaisesti ilmoittamalla asiaa eteenpäin organisaatiossa. Tapahtuman kulku keskustellaan henkilökuntapalaverissa ja yhdessä henkilökunnan kanssa mietitään ennaltaehkäisevä toimintatapa vastaaviin tilanteisiin. Mikäli vaaratilanne tai -tapahtuma sattuu työntekijälle, asiasta keskustellaan esimiehen kanssa, jonka kanssa tarvittaessa tehdään sähköinen If -vakuutusilmoitus työtapaturmasta, jos tapaus johtaa käyntiin työterveyshuollossa tai lääkärillä. Vaaratapahtumasta laaditaan

tapahtumailmoitus paperiversiona ja esimies lähettää sen tiedoksi vanhuspalvelujohtajalle, asumispalvelupäällikölle sekä työsuojelupäällikölle. Työtapaturmista ja uhka/vaaratilanteista pitää työsuojelupäällikkö tilastoa koko PoSa:ssa ja raportoi vuosittain. 6.4 Korjaavat toimenpiteet Palvelukeskuksessa ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Kiinteistöön liittyvissä ongelmissa otetaan yhteyttä kunnan kiinteistöstä vastaavaan henkilöön. Jos vaaraa aiheuttava ongelma liittyy toimintatapaan tai muuhun sellaiseen asiaan, joka ei ole henkilökunnan itse ratkaistavissa, yhteyttä otetaan alan asiantuntijaan (esim. ATK-tuki, työterveyshuolto, tukipalvelut siivouksen osalta, keittiö, apteekki). Koulutusta järjestetään tarvittaessa uusista toimintatavoista. 6.5 Muutoksista tiedottaminen Muutoksista tiedotetaan henkilökuntapalavereissa sekä ilmoitustaulun kautta, sekä jos asia on akuutti, niin päivittäisen raportoinnin yhteydessä. Muille yhteistyötahoille muutoksista ilmoitetaan joko puhelimitse tai sähköpostilla. 7. Asiakkaan asema ja oikeudet Palvelutarpeen arvioinnilla PoSa:n asumispalveluissa tarkoitetaan asiakkaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arviointia, jonka suorittaa kotihoidon palveluohjaaja. Aloite palvelutarpeen arviointiin voi tulla asiakkaalta itseltään, omaiselta tai viranomaiselta ja siihen vastataan seitsemän (7) vuorokauden sisällä. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen kotihoidon palveluohjaaja tuo asiakkaan arviointitiedot SAP -työryhmän (suunnittele, arvioi ja palveluohjaa) käsittelyyn. SAP -työryhmä kokoontuu noin kahden (2) viikon välein. Asiakas saa päätöksen ympärivuorokautiseen asumispalveluun pääsemisestä. Mikäli päätös on myönteinen, tulee asiakkaalle osoittaa ympärivuorokautinen asumispalvelupaikka kolmen (3) kuukauden kuluessa. Mikäli asiakas ei ole oikeutettu kyseiseen palveluun, tehdään hänelle kielteinen päätös. Mikäli organisaatiolla on resurssipulaa asumispalvelupaikoista, tehdään myös tässä tapauksessa asiakkaalle kielteinen päätös. Kaikkiin päätöksiin liitetään asiakkaalle muutoksenhakuoikeus. Kun asiakas siirtyy vakituisesti ympärivuorokautiseen asumispalveluun, laaditaan yhteistyössä hoito- ja palvelusuunnitelma, jonne määritellään palvelukokonaisuus. Asiakkaalle ja omaiselle selvitetään hoitoon ja palveluihin liittyvät vaihtoehdot ja asiakkaan näkemys kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoitopalaveri pidetään pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä, kun asiakas on muuttanut asumispalveluyksikköön. 7.1 Asiakkaan palvelu tarpeen arviointi palveluyksikössä Asukkaat tulevat palvelukeskukseen SAP -työryhmä arvioinnin kautta. SAP -työryhmään kuuluu: SAP -hoitaja, asumispalveluiden vastaavat hoitajat, kotihoidon palveluohjaajat, asumispalvelupäällikkö, kotihoidon päällikkö, PoSa -sairaalan kotiuttamishoitaja ja joihinkin

kokoontumiseen myös vanhuspalvelujohtaja osallistuu. Ryhmä arvioi hakijan toimintakykymittareista RaVa:n ja MMSE-muistitestin, jotka määrittelevät hakijan tarpeen asumispalvelupaikasta eli onko se koti, tehostettu/tuettu asumispalvelupaikka vai vielä mahdollisesti laitospaikka. Jos hakijan toimintakykypisteet ylittävät 3,5, niin hakija tarvitsee tehostetun asumispalvelun paikan Palvelukeskuksesta. Asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa käytetään RaVa:n, MMSE:n lisäksi tarvittaessa Cerad-, (Gds-) sekä tarvittaessa MNAmittareita. Asiakkaan henkilökohtainen mielipide selvitetään keskustelemalla ja järjestämällä hoitopalaveri, johon myös omainen/läheinen kutsutaan. Asiakkaan tahto siitä, mihin asioihin hän tarvitsee ja tahtoo muutosta tai palvelua, kirjataan. Omaisten kanssa keskustellaan siitä, miten he voivat omalta osaltaan osallistua läheisensä elämään ja hoitoon sekä heitä myös rohkaistaan siihen. Osallistumisen tavat kirjataan suunnitelmaan. Asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka perehtyy lähemmin asiakkaan elämänhistoriaan ja toiveisiin sekä tarpeisiin. Asiakas/omainen täyttävät Effican Elämänkulku -lomakkeen, jonka perusteella voidaan saada monipuolisempi käsitys ja näkemys asiakkaalle tärkeistä asioista. Asiakkaalla on mahdollisuus tehdä hoitotahto, jonne kirjataan hänen erityistoiveensa hoidon suhteen tai vastaavasti asiakas voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Liite: Omahoitajalle tueksi hoitopalaverin järjestämiseksi 7.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma laadinta ja seuranta palveluyksikössä Asukkaan omahoitaja kirjaa hoitosuunnitelman Effican hoitosuunnitelma lomakkeelle. Hoitosuunnitelmasta otetaan kopio, joka kulkee päivittäisen raporttikansion mukana ja on kaikkien luettavissa. Omahoitaja tarkastaa ja muuttaa tarpeen mukaan hoitosuunnitelmaa ja raportoi siitä hoitohenkilökuntaa. Hoitosuunnitelma päivitetään vähintään 6 kuukauden välein, jos siihen ei aikaisemmin ole tarvinnut muutoksia tehdä. Asiakkaan omahoitajan vastuulla on informoida työyhteisöä omasta asukkaastaan. Omahoitaja päivittää hoito- ja palvelusuunnitelman ja huolehtii omalta osaltaan siitä, että kirjattuja tavoitteita ja ohjeita sekä määräyksiä noudatetaan. Mikäli omahoitaja on työlomalla, hän huolehtii siitä, että joku työyhteisöstä toimii hänen sijaisenaan omahoitajan roolissa. Päivittäisessä raportoinnissa arvioidaan ja vertaillaan asukkaan hoitosuunnitelmaa jokapäiväiseen toimintaan. 7.3 Asiakkaan kohtelu palveluyksikössä Asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on kiellettyä. Mahdolliset tapahtumat käsitellään aina henkilökuntapalavereissa. Asiakkaan epäasiallista kohtelua voivat olla esim. virheet lääkehoidossa, toisen asiakkaan taholta tapahtuva koskemattomuuden tai väkivallan uhka, sekä henkilökunnan taholta tapahtuva epäasiallinen puhuttelu tai käsittely ja tiedon välitykseen liittyvät seikat. Lääkepoikkeamista ja läheltä piti tilanteista, tehdään ilmoitus potilasturvallisuus HaiPro - järjestelmään. Ja poikkeamat käsitellään yksikössä. Jos loukkaavaa tai asiatonta kohtelua esiintyy vain jonkun hoitajan toimesta, asiasta keskustellaan hänen kanssaan (työnjohdollinen

asia). Jos uhkana on toinen asiakas, huolehditaan yksikön turvallisuudesta esimerkiksi huonejärjestelyin (esim. eri huoneisiin sijoittamalla). Jokainen työntekijä on vastuussa siitä, että välittää asiakkaan hoitoon tai vointiin liittyvän tiedon työyhteisön jäsenille, sekä tarpeen vaatiessa ryhtyy toimenpiteisiin esim. suojatakseen asiakkaan koskemattomuutta. Asiakkaan joutuessa toisen asiakkaan fyysisen kaltoin kohtelun uhriksi on asiasta ilmoitettava omaiselle. 7.4 Asiakkaan itsemääräämisoikeus palveluyksikössä Asiakkaan itsemääräämisoikeus on kaiken toiminnan lähtökohta ja sitä pyritään kunnioittaman kaikin mahdollisin keinoin. Asiakkaan hoitosuunnitelmaan kirjataan asiakkaan toiveet, tavat ja tottumukset sekä huomioidaan ne kaikissa elämisen toimintoihin liittyvissä asioissa (ruokailu, tottumukset, pukeutuminen siinä määrin kuin yksikössä mahdollista, ym.). Mikäli asiakas ei ymmärrä omaa terveyden tilaansa ja hoidon tarvetta, joutuu hoitaja päättämään hoitotoimista asiakkaan puolesta. Hoitotoimet tehdään asiakasta kunnioittaen ja intimiteettisuoja huomioiden. Asiakkaat voivat liikkua osastolla vapaasti. Asiakkaalla käytetään tuoleissa turvavyötä, jos siihen on asiakkaan tai hänen edustajansa lupa. Turvavyön käytön sallimisesta/kieltämisestä merkintä tehdään Efficaan ja hoito- ja palvelussuunnitelmaan. Asiakaslähtöinen, kiireetön ja rauhallinen lähestymistapa rauhoittavat asiakasta ja vähentävät pakotteiden ja rajoittamisen tarvetta. Hygieniahaalareita käytetään hyvin harkitusti asiakkailla. Asiakkaiden lääkehoidon tarkastaminen osaston lääkärin ja / tai geriatrin toimesta on myös perusteltua, kun asiakkaan käyttäytyminen on haasteellista tai itseään tai toista vaarantavaa. Asiakkaalla saa olla oma puhelin ja mahdollisesti muita henkilökohtaisia kommunikointivälineitä mukana. Henkilökunta ei rajoita niiden käyttöä, muuta kuin, jos niiden käytöstä aiheutuu haittaa hoitohenkilökunnalle tai omaisille. Esimerkiksi jos asiakas soittelee öiseen aikaan omaiselleen ja omaisen kanssa sovittu, ettei yösoittoja tarvita muuta kuin erityisolosuhteissa. Henkilökunnan tulee kunnioittaa asiakkaan vakaumusta ja mahdollista hoitotahtoa. 7.5 Asiakkaan osallisuus palveluyksikössä Asiakastyytyväisyyttä seurataan esimerkiksi keskusteluissa asiakkaiden ja omaisten kanssa, jolloin saadaan reaaliaikaista palautetta. Palautetta kysytään myös yhteistyökumppaneilta. Palautetta voi antaa myös puhelimitse suoraan osaston vastaavalle hoitajalle. Sähköisesti palautetta voi antaa sähköpostilla vastaavalle hoitajalle etunimi.sukunimi@eposa.fi. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään tietyin väliajoin sekä asiakkaille että omaisille. Palvelukeskuksessa on myös palautelaatikko ja sen vieressä valmis palautekaavake, jonka asiakas, omainen/läheinen voi täyttää. Palautelaatikko pyritään tarkastamaan kerran viikossa. Asiakaspalaute, joka vaatii toimenpiteitä, käsitellään mahdollisimman nopeasti asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. Asiakaspalautteet käsitellään yksikön palavereissa, jossa päätetään keinoista ja toiminnankäytännöistä epäkohdan korjaamiseksi. Jokaisen työntekijän on oltava tietoinen käsitellyistä ja sovituista käytännöistä ja sen vuoksi työntekijä laittaa nimikirjaimensa tiedotteeseen, kun hän on lukenut sen.

7.6 Asiakkaan oikeusturva palveluyksikössä Asiakkaalla on oikeus saada hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua ilman syrjintää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan. Asiakasta on kohdeltava niin, ettei hänen ihmisarvoaan loukata, hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa on otettava huomioon. Asiakkaan mahdollisen muistutuksen ensisijaisesti vastaanottaa yksikön vastaava hoitaja, joka toimittaa sen tarvittaessa asumispalvelupäällikölle, joka tarvittaessa toimittaa tai tiedottaa asiasta vanhuspalvelujohtajaa. Ensisijaisesti muistutukset käsitellään osastopalavereissa, minkä jälkeen niistä tehdään tarvittavat dokumentit ja toimitetaan asianomaisille. Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on 4-6 viikkoa. Asiakas, omainen tai läheinen voi kysyä neuvoa myös PoSa:n alueen sosiaaliasiamieheltä. Sosiaaliasiamiehen tehtävä: neuvoa asiakkaita sosiaalihuoltolain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamiehenä toimii: Jari Mäkinen Liisankatu 18B 1.krs 28100 PORI GSM 044 7079132 Puhelin (02) 6301423 sähköposti: jari.makinen(at)satshp.fi www.satshp.fi Pohjois-Satakunnan alueella toimii kuntien yhteinen talous- ja velkaneuvoja. Virka on Karvian kunnan virka ja Karvia myy palvelut yhteistoimintasopimuksen nojalla Kihniön, Parkanon, Jämijärven, Kankaanpään, Lavian, Siikaisten ja Honkajoen kunnille. Kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Viranhaltijalla on sopimuksen mukaan vastaanotto Karviassa, Kankaanpäässä, Parkanossa ja Kihniössä sekä tarvittaessa myös muissa kunnissa. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ovat asiakkaalle täysin maksuttomia, eikä jonotusaikaa juuri ole. Yhteydenotot tulee tehdä joko puhelimitse tai sähköpostitse. Soittoaikoja ei, vaan puhelimeen vastaa toimistotyöntekijä, joka tarvittaessa välittää soittopyynnön velkaneuvojalle. Yhteystiedot löytyvät www.karvia.fi Kuluttajaneuvonta on siirtynyt vuoden 2009 alusta kunnilta valtiolle, ks. www.kkv.fi. Kuluttajaneuvontaa saa valtakunnallisesta numerosta 029 553 6901. Numero palvelee arkisin klo 9:00 15:00. Soittaminen maksaa normaalin paikallisverkko- tai matkapuhelun hinnan.

8. Palvelun sisällön omavalvonta 8.1 Hyvinvointia ja kuntoutusta tukeva toiminta palveluyksikössä Palveluyksikön lähtökohtana on asukkaan omien voimavarojen käyttö. Voimavaralähtöisellä hoitosuunnitelmalla ylläpidetään asukkaan toimintakykyä, itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia. Asukasta tuetaan kaikissa olosuhteissa käyttämään ja hyödyntämään omia jäljellä olevia taitojaan ja toimintakykyään. Puolesta ei tehdä mitään sellaista, josta asukas selviytyy itse, vaan asukasta tuetaan omaan tekemiseen ja omatoimisuuteen sekä osallistumiseen. Toisten ihmisten läsnäolo, koskettaminen, välittäminen, aito arvostaminen, hyvä kohtelu ja kuunteleminen ovat tärkeitä. Myös erittäin huonokuntoisille asukkaille varmistetaan mielekkäitä elämännautintoja. Asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan, jotta asukas voi osallistua hänelle mielekkäisiin tapahtumiin. Hoitajan ja asukkaan sekä asukkaiden väliset suhteet ovat keskenään tasa-arvoisia. Myös asukkaan levon tärkeys muistetaan. Istumaan autettavien asukkaiden osalta mietitään yksilöllisesti sopiva kesto istumiselle ja huolehditaan hyvästä istumisasennosta. Joskus meidän tulee myös hyväksyä, että asukkaan toimintakyky laskee niin, että istuminenkin tuottaa enemmän kipua kuin mielihyvää. Asukkaan riittävä ja rauhallinen yölepo turvataan. Asukkaat voivat ulkoilla sään sallimissa rajoissa. Ulkoilua tapahtuu myös vuoteessa olevien asukkaiden kohdalla. 8.2 Ravitsemus palveluyksikössä Hyvä ravitsemus on osa laadukasta hoitoa. Viihtyisä ja rauhallinen ruokailuhetki lisää elämänlaatua. Osaston ateriapäivään sisältyy: aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala, tarvittaessa yöpalaa myös saatavissa. Ruoan määrä muodostuu asiakkaan tarpeiden mukaan. Insuliinidiabeetikoille välipalat huolehditaan ja toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Jos ruokahalu heikkenee, se kirjataan Efficaan. Tarvittaessa käytetään nestelistaa/ravitsemuslistaa ja ravinnelisää/energiaa lisätään ruokiin. Asukkaan punnitukset tehdään tarpeen mukaan. Asiakkaan erikoisruokavaliot ja ruuan koostumus huomioidaan. Esimerkiksi, jos asiakkaalla on nielemisvaikeuksia, tarjotaan tarvittaessa sosemaista tai nestemäistä ravintoa, sakeutettuja nesteitä sekä sopivia apuvälineitä helpottamaan ravinnon saantia. Asiakkaan suun terveydestä huolehditaan. Osastolla omainen voi myös osallistua tarvittaessa syömisen avustamiseen. Palvelukeskuksessa ruoan valmistuksesta vastaa Honkajoen kunnan keittiöhenkilökunta. Keittiöllä on oma omavalvontasuunnitelmansa. Ruokailut tapahtuvat omissa yksiköissään, jonne hoitajat kuljettavat ruoan jakeluvaunuilla ja annostelevat sen asukkaille. 8.3 Hygieniakäytännöt palveluyksikössä Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen on jokaisen ihmisen perustarve. Peseytyminen on merkityksellinen arjen kokemus. Asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kuuluu päivittäisen hoitotyön toteuttamiseen. Hygienian riittävyyttä ja ihon kuntoa seurataan ja kirjataan Efficaan. Asiakkaan henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluu: kasvojen, kainaloiden, käsien ja genitaalialueen pesu päivittäin, korvien ja korvien taustojen puhdistus, ihon kunnon huomiointi

ja tarvittaessa hoito päivittäin, hiusten siisteys päivittäin, miehillä parran ajaminen yksilöllisen tarpeen mukaan, suun ja hampaiden hoito päivittäin, kynsien (sormet, varpaat) siisteyden tarkistaminen ja tarvittaessa hoito, vähintään kerran viikossa (tarvittaessa jalkahoitajan tilaaminen) sekä naisilla kasvojen alueelle olevien ihokarvojen ajo tarvittaessa. Asiakas pääsee suihkuun tarpeen mukaan tai vähintään kerran viikossa. Hygieniatoimintoihin liittyvät poikkeukset ja niiden syyt kirjataan hoitotyön asiakirjoihin. Asiakas käyttää pääsääntöisesti omia vaatteitaan. Vaatteet vaihdetaan puhtaisiin aina tarpeen mukaan. Vaatetuksessa huomioidaan vuorokausirytmi. Pyykkihuolto toteutuu ulkoisena palveluna SHP-palvelut Ky:ltä ja siivouspalvelut ostetaan Seirva:lta. Hoitohenkilöstö käyttää asiakastyössä suojavaatteita, jotka pesetetään ja huolletaan työnantajan toimesta ja niiden toimitus on kerran viikossa. Osastolla huolehditaan käsihygieniasta sekä käytetään erilaisia suojaimia tarvittaessa; kertakäyttöhanskat ja -esiliinat sekä maskit. Erilaisten infektioiden/epidemioiden aikana asiakashuone voidaan muuttaa eristyshuoneeksi ja omaisten/läheisten vierailuja joudutaan rajoittamaan. PoSa:lla on oma hygieniahoitaja, jonka yhteystiedot ovat p. 044 5773317. Liite: Hygieniakansio 8.4 Terveyden- ja sairaanhoito palveluyksikössä Lääkäri käy Palvelukeskuksessa säännöllisesti kerran kuukaudessa, noin 3 tuntia kerrallaan. Hoitajat ovat etukäteen keränneet asioita, mihin toivotaan lääkärin kannanottoa. Asiakkaalta otetaan tarvittaessa erilaisia laboratoriokokeita yms. Päivystävään lääkäriin saadaan yhteys puhelimitse tai Effica -viestillä tarpeen vaatiessa. Hoitava lääkäri tekee päätöksen saattohoitovaiheen alkamisesta ja hän huomio asiakkaan mahdollisen hoitotahdon. Kuolemantapauksessa noudatetaan PoSa:n johtavan ylilääkärin laatimaa ohjetta, jonka mukaan kuoleman toteaa lääkäri. Hammashoidosta on laadittu oma ohjeistus yksikölle. Jokainen työntekijä raportoi havaitsemistaan asioista eteenpäin. Perus-/lähi-/sairaanhoitajat vastaavat koulutuksensa antamien valtuuksien mukaisesti asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta lääkärin määräysten mukaisesti. Liite: Ohje kuolemantapauksessa 8.5 Lääkehoito palveluyksikössä Turvallinen lääkehoito-oppaan (STM 2005:32) mukaisesti yksikön lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty lääkehoidon vastuut, velvollisuudet, työnjako, lupakäytäntö, lääkehoidon vaikutusten arviointi ja kirjaaminen sekä seuranta. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin muutostilanteissa. Vastaava hoitaja vastaa sen päivityksestä. Suunnitelmassa on määritetty lääkehoidon vastuualueet, lääkkeenjako ja lääkkeiden säilytykseen liittyvät asiat. Lääkäri määrää lääkityksen ja sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat toteuttavat sitä. Molemmat ammattiryhmät noudattavat koulutuksensa antamien valtuuksien mukaisesti asukkaan turvallisesta lääkehoidosta. Liite: Lääkehoitosuunnitelma

8.6 Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa Kumppanuusosaaminen, verkostoissa toimimisen osaaminen ja verkostojen hallinta ovat välttämätöntä asiakkaiden kaikissa palveluissa. Yhteinen tavoite on varmistaa kaikin mahdollisin keinoin asiakkaan hyvä elämänlaatu. Palveluyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä Posan muiden sektoreiden kanssa eritoten erityispalveluiden kanssa, mistä saadaan lääkäri, laboratorio, kuvantamis ym. palvelut. Kotisairaala toimii kiinteästi myös yhtenä yhteistyötahona. Kun kotisairaala on mukana asiakkaan hoidossa, niin asiakasta ei tarvitse siirtää toiseen hoitolaitokseen, vaan hoito tapahtuu tutussa ympäristössä. Lääketoimituksista huolehtii Posan lääkekeskus, sekä paikallinen apteekki. Lääkekeskuksen apteekkari tekee myös vuosittaiset lääkekaappi tarkastukset laitoksessa. Vapaaehtoistoimijat ja seurakunta ovat myös kiinteästi mukana hoitolaitoksen arjessa. Seurakunnasta käydään pitämässä hartaustilaisuuksia kahden viikon välein. Ja vapaaehtoisia esiintyjiä käy silloin tällöin myös vierailulla. Asiakkaan siirtyessä toiseen hoitoyksikköön, kotihoitoon tai kotiin ilman kotihoitoa turvataan tiedonkulku ja hoidon jatkuvuus. Kirjaukset tehdään Efficaan. Tarvittaessa tulostetaan sivuja Efficasta mukaan. Omaisten ja tarvittaessa kotihoidon kanssa sovitaan siirtymisen aikataulusta. 9. Asiakasturvallisuus palveluyksikössä 9.1Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yhteistyötahojamme ovat Honkajoen kunnan muut hallinnonalat, PoSa:n muut tulosalueet ja Satakunnan sairaanhoitopiiri, joka vastaa asiakkaiden erikoissairaanhoidosta Porissa ja erityistilanteissa siitä vastaa Turun yliopistollinen sairaala, TYKS, Turussa. PoSan vanhuspalvelut käyttävät Effica -tietojärjestelmää, jonka ylläpitämisestä vastaa atk:n tukipalvelut. PoSa:n vanhuspalvelujen yhteistyökumppaneita ovat alueella toimivat seurakunnat, työterveyshuolto, apteekit, KELA, Satakunnan pelastuslaitos, TE -keskus, aluehallintovirasto, maistraatti, sosiaali- ja terveysalan ammatilliset oppilaitokset ja vapaaehtoisjärjestöt. Työ edellyttää kykyä verkostoitua sekä oman työyksikön sisällä että ulospäin muihin toimijoihin. Merkittävimpänä asiakasyhteistyöryhmänä toimii SAP -työryhmä, jossa ovat edustettuina vanhuspalveluista avohoidonpäällikkö ja asumispalvelupäällikkö, kotihoidon palveluohjaajat, vastaavat hoitajat ja erityispalveluista kotiutushoitaja sekä tarvittaessa sidosryhmien jäsenet. Tiedonkulku yhteistyökumppaneille toteutetaan tiedotteilla, toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla. Liite: Palo-pelastussuunnitelma

9.2Henkilöstö Honkajoen Palvelukeskuksessa työskentelee 1 vastaava hoitaja, 1 sairaanhoitaja, 9 peruslähihoitajaa (yksi työntekijä 50 % työajalla) ja 3 hoitoapulaista (yksi työntekijä 50 % työajalla). Kokonaishenkilökunta määrä on 14 ja siitä hoitotyöhön lasketaan 13,5 hoitajan työpanos. Palvelukeskuksen minimimitoitus on 0,6 hoitajaa asukasta kohden. Hoitohenkilökunnan määrä on jaettu niin, että päivävuorossa työskentelee 4-5 hoitajaa, iltavuorossa 3 hoitajaa ja yövuorossa 2 hoitaja. Äkillisesti vakituisen työntekijän puuttuessa sijaisen tarve harkitaan; ensi katsotaan osaston asukasmäärä ja arvioidaan riittääkö hoitajien määrä osastolla oleville. Mikäli henkilöstömitoitus ei ole riittävä, ryhdytään hankkimaan sijaista. Henkilökunnan vajaustilanteessa pyritään aina ottamaan sijainen, jos vain saadaan. Pyritään välttämään vakituisen henkilökunnan ylitöitä. Asumispalveluyksikkö hankkii itsenäisesti Palvelukeskukseen sijaistyöntekijät. Määräaikaisia työsopimuksia tehdään vain työsopimuslain mukaisin perustein. Tyypillisimmin määräaikaisen työsopimuksen perusteena on sijaisuus. Määräaikaisen sijaisen ottaa lähiesimies, vastaava hoitaja, jolla on toimivaltuudet tehdä työsopimus 3 kuukauden ajaksi. Määräaikaiseksi otetun työntekijän on esitettävä lähiesimiehelle kelpoisuuden osoittava todistus ja Valviran todistus alkuperäisenä, todistuksista otetaan jäljennökset säilytettäväksi. Lähiesimies tarkistaa vielä JulkiTerhikki -sivuston kautta työntekijän laillisen kelpoisuuden. Mikäli työntekijä on ulkomaalaistaustainen, pitää lähiesimiehen ottaa työntekijän passista kopio. Mikäli työ- tai virkasuhde kestää yli 3 kuukautta, työsopimuksen/virkamääräyksen tekee asumispalvelupäällikkö. Jos em. tehtävät kestävät 6-12 kuukautta, kuuluvat ne vanhuspalvelujohtajan tehtäviin. Henkilöstömitoituksen periaate perustuu STM:n Ikäihmisten laatusuositukseen (2013:11). Määräaikainen palvelussuhde voidaan laittaa avoimeen hakuun. Pääsääntöisesti määräaikaiset työsopimukset tehdään työtehtäviä kysyneiden tai avoimen työhakemuksen jättäneiden joukosta. Vakituiset työsuhteet ja virkasuhteet laitetaan avoimeen hakuun ja ilmoitukset laitetaan TEkeskuksen ja Kuntarekryn -sivuille. Avoimiin yli 3 kuukautta kestäviin toimiin ja virkoihin tulee hakea täyttölupa PoSa:n toimitusjohtajalta. Mikäli em. tehtävä kestää yli 12 kuukautta,pitää täyttölupa anoa PoSan yhtymähallitukselta. Posan henkilöstömitoitukset ovat: tehostettu asumispalvelu minimi 0,5 ja laitoshoito minimi 0,6. Lähiesimies, vastaava hoitaja, varmistaa virka-aikana henkilöstövoimavarojen riittävyyden ja hänen poissa ollessaan tehtävästä vastaa vastuuvuorossa oleva hoitoalan koulutuksen käynyt henkilö. Tarvittaessa he ottavat yhteyttä esimiehiin. Henkilökunnan rekrytoinnin periaatteena on, että työhön otettava henkilö omaa hoitoalakoulutuksen (sairaanhoitaja/lähi-/perushoitaja, hoitoapulainen, henkilökohtainen avustaja, jne.) ja äkillisiin sijaisuuksiin voidaan palkata henkilö, jolla ei ole em. koulutusta. Tällöin periaatteena on palkata henkilö, joka on työskennellyt hoitoalan tehtävissä ja työkokemuksen kautta on saanut kokemusta vaadittavista tehtävistä. Yleensä periaatteena on koulutuksen lisäksi se, että palkattava henkilö on luotettava, vastuuntuntoinen ja hyvät työyhteisötaidot omaava. Toimintayksikössä pidetään ajan tasalla olevaa sijaislistaa, joihin voidaan ottaa yhteyttä.

Suurin osa uuden työntekijän perehdyttämisestä tapahtuu työn ohessa tietyn suunnitelman mukaan. Uusi työntekijä kulkee ja oppi kokeneemman työtekijän rinnalla työyhteisön asioita. Palvelukeskuksesta löytyy perehdytyskansio, jossa on tarvittavat dokumentit ja lomakkeet (esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja toimintaohjeet ja lomakkeet työlomaa haettaessa). Sinne on liitetty tiedote, jonne on tallennettu Honkajoen Palvelukeskuksen pelastusja lääkehoitosuunnitelma. Opiskelijoiden perehdytys tapahtuu harjoitteluohjaajan kautta. Jokaiselle opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka vie perehdytysohjelmaa läpi koko harjoittelun ajan. Henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelusta vastaa vanhuspalvelujohtaja, joka ylläpitää koulutuskalenteria maksullisten koulutusten osalta. Lähiesimies, vastaava hoitaja, merkitsee koulutuskalenteriin maksuttomat koulutukset, joihin hänen henkilökuntansa on osallistunut. Koulutusehdotuksia voi esittää vanhuspalvelujohtajalle. 9.3 Toimitilat Honkajoen Palvelukeskuksessa on kolme asumispalveluyksikkiöä, jotka sijaitsevat ns. saman katon alla, mutta eri puolilla rakennusta. 1. Palvelukoti on valmistunut vuonna 1956, peruskorjattu vuosina 1986 1987. Asukashuoneita 8 kpl, kaikki huoneet ovat yhden hengen huoneita, neliömäärät vaihtelevat 16,7-21,9 m2 välillä. Yhteiset WC-tilat (2 kpl) ovat käytävällä sekä yksi yhteinen suihkutila on käytävällä. 2. Iltatähti on valmistunut vuonna 1993. Asukashuoneita on 6 kpl, kaikki huoneet ovat yhden hengen huoneita, neliömäärät vaihtelevat 41,1-50 m2 välillä. Kaikissa huoneissa invatasoinen WC/ suihkutila. 3. Hopeasiipi on valmistunut vuonna 2003. Asukashuoneita on 6 kpl, joista 4 yhden hengen huonetta ja kaksi kahden hengen huonetta, neliömäärät vaihtelevat 27,35-45,7 välillä. Kaikissa huoneissa on inva- tasoinen WC/suihkutila. Yksikössä on myös sauna/suihkuhuone, jota voivat käyttää kaikkien yksiköiden asukkaat. Lisäksi kotihoidon asiakkaat käyttävät saunatilaa kerran viikossa, jolloin kotihoidon henkilöstö toimi avustajina. Omaisten/läheisten vierailuajat ovat mahdollisia ja tervetulleita. Vierailuajat ovat klo 12-18. Kaikissa yksiköissä on yhteiset oleskelutilat, jotka toimivat ruokailu-, harraste- ja juhlatiloina. Kolmannessa kerroksessa on iso oleskelutila, jota voidaan käyttää esimerkiksi asukkaan syntymäpäivänä juhlatilaisuuden järjestämiseen. Asumispalveluyksikkö Hopeasiivessä on katettu ulkoterassi, jossa kesäaikaan järjestetään erilaisia tapahtumia. Asukkaat voivat itse sisustaa huoneitaan omilla huonekaluillaan sekä tavaroillaan, kuitenkin siten, ettei liikkuminen ja hoitotoimenpiteet kärsi sisustuksesta. Palvelukeskuksen pihassa on kuuden asunnon rivitalo Honkamäki, joka on valmistunut vuonna 1989. Honkajoen kunta vuokraa asunnot. Asukkaat hankkivat itse tarvitsemansa palvelut

esimerkiksi ateriapalvelun tai kotihoidon avun. Osa asukkaista käy ruokailemassa Palvelukeskuksen tiloissa. Asiakaslähtöiseen toimintaan kuuluvat puhtaat ja viihtyisät tilat. Siivouksen tavoitteena on tuottaa toiminnan edellyttämä puhtaus ja viihtyvyys sekä mahdollistaa tiloissa tapahtuva toiminta turvallisesti ja laadukkaasti. Siivous edistää terveyttä ja estää infektioiden leviämisen. Asiakkaan ympäristössä huolehditaan riittävästä siisteydestä ja hygieniasta. Aseptista työjärjestystä toteutetaan siivoustyössä mikrobien leviämisen ehkäisemiseksi. Eritetahrojen välitön poisto kuuluu kaikille ammattiryhmille. Palvelukeskuksessa työskentelevät PoSa:n omat laitoshuoltajat, jotka työskentelevät arkipäivisin. Pyykkihuolto ostetaan SHP -palvelu Ky:ltä. Lääkejäte, viiltävä-, ja pistävä jäte toimitetaan Ekokemille. 9.4 Teknologiset ratkaisut Ulko-ovissa ei ole sähköisiä lukituksia. Ovet suljetaan avaimilla iltaisin. Asukkaiden turvallisuuden niin vaatiessa ovien lukitusta lisätään. Pääovella on vierailijoita varten ovikello. Sisätiloissa dementiayksikkö Hopeasiivessä on sähköovi, jonka lukitus aukeaa tietyllä koodilla. Hopeasiiven kansliassa on tallentava valvontakameroiden näyttö. Kamerat on asennettu pääovelle sekä eri puolille talon sisätiloissa. Palvelukeskuksessa on Esmi -merkkinen hoitajakutsujärjestelmä. Asiakkaan tullessa osastolle, esitellään ja testataan kutsulaitteen toiminta. Kutsuääni kuuluu käytävällä, jossa myös näytöltä näkee hälyttävän huoneen numeron. Iltatähti/Hopeasiipi asumispalveluyksiköissä osalla asukkaista on käytössään turvapuhelimet, jolla he voivat kutsua hoitajan paikalle. 9.5 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Palvelukeskuksen asukkaat saavat henkilökohtaiset apuvälineensä apuvälinelainana PoSa:sta fysioterapiaosaston kautta. Apuvälinelainasta tehdään kirjallinen sopimus, joka kirjataan Efficaan. Palvelukeskukseen on hankittu yhteiskäyttöön terveydenhuollon laitteita, jotka helpottavat niin hoitajienkin kuin asukkaiden selviytymistä päivittäisistä tilanteista ja edesauttavat asukkaiden voinnin seuraamista. Tällaisia ovat esimerkiksi suihkuvaunu, istumavaaka, potilasnosturi, suihkutuoli, rollaattorit, pyörätuolit, vapaasti seisovat WC-istuimet, sähkökäyttöiset sairaalasängyt, CRP -mittari, verenpaine-, verensokeri- ja kuumemittarit. Terveydenhuollon laitteilta edellytetään turvallisuutta ja käyttötarkoitukseen sopivuutta osoittava CE merkintä. Kalibroitavat laitteet kalibroidaan yhteistyössä laitetoimittajan kanssa. Henkilökunta on velvollinen opettelemaan laitteiden oikean käytön ja laitteiden käyttöohjeet, jotka ovat helposti saatavilla. PoSa:n vanhuspalvelut ovat tehneet huoltosopimuksen kahden laitetoimittajan kanssa: Lojer Oy (sairaalasängyt) ja Franke Oy (Deko huuhtelu-ja desinfiointikone).

Hoitotarvikkeet tilataan Osti -tilausjärjestelmän kautta Porin logistiikkakeskuksesta. Työyksikössä työskentelevät ovat kaikki osaltaan vastuussa laitteiden ja tarvikkeiden asiallisesta käytöstä ja vikojen välittömästä raportoinnista. 9.6 Asiakas ja potilastietojen käsittely Asiakkaiden tiedot kirjataan Effica -tietojärjestelmään, jonka käyttö on suojattu salasanalla. Henkilökunnan salassapito velvollisuus on ehdoton. Tietosuojaa käsitellään perehdytyksessä sekä osastokokouksissa. Sairaanhoitajat ovat käyneet tiesuojakoulutuksen. Lähi- ja perushoitajat ovat tutustuneet koulutusmateriaaliin kanta.fi. PoSa:ssa toimii yhteinen ATK-tukihenkilö, joka vastaa tietosuoja-asioista. Yhteystiedot ovat: Kivioja Maarit p. 0445773282 10. Yhteenveto Ikäihmisten laatusuositus (2013:11) ja Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettu laki (980/2012) ns. vanhuspalvelulaki ohjaavat toimintaa omalta osaltaan. Toimintaa kehitetään näiden suositusten/lakien, saadun palautteen ja esille tulleiden tarpeiden pohjalta. Honkajoen Palvelukeskuksen toiminta perustuu asiakkaiden yksilölliseen, kuntouttavaan ja voimavaralähtöiseen hoitoon.