Pähkinöitä pussiin hankekoulutus 9.2.2012 Jyväskylä RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY 1 Strategiset päälinjat 2012-2015 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla 2 1
Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä 3 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Joitakin painopistealueita vuodelle 2013 Vaikuttaminen omassa lähiympäristössä ihmisten aito mahdollisuus oman lähiympäristönsä kehittämiseen tilojen hyödyntäminen yhteisöllisyyden edistämiseksi terveellinen lähiympäristö Sukupolvien välinen yhteisöllisyys ja vuorovaikutus sukupolvityö eli eri sukupolvien kohtaaminen ja yhteensaattaminen toimintoja joissa eri-ikäiset toimivat luontevasti yhdessä yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen tukee ihmisten hyvinvointia sekä viihtymistä Nuorten voimavarojen vahvistaminen nuorten osallisuuden lisääminen ja mielekäs tekeminen kaveriyhteisössä nuorten aktiivisuuden lisääminen nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja vastuullisuuden lisääminen arjessa positiivinen elämänasenne 4 2
Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen 5 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin 6 3
Toimintaympäristö Perustoiminta Markkinaehtoiset palvelut Järjestötoiminta Palvelutoiminnasta erillinen, järjestölähtöinen työ Edunvalvonta ja vaikuttaminen Vapaaehtoistoiminta Kehittäminen Asiantuntijatoiminta Kunnille selvästi kuuluvat tehtävät Kuntien tuottamat peruspalvelut Ostopalvelut Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät 7 Järjestön ja julkisen sektorin rajapinta Järjestölähtöisen auttamistyön keinot: Ohjaus- ja neuvontatyö Vapaaehtois- ja vertaistuki Kehittämistoiminta Kohderyhmän edun ja oikeuksien valvonta, vaikuttamistyö Esimerkiksi: Sairausryhmäkohtaiset vertaistukiryhmät Omaishoitajien kuntouttava ryhmätoiminta Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta Julkiset palvelut Kotihoito, kotisairaanhoito Omaishoitajien etuudet: tuki, vapaapäivät Mielenterveyspalvelut Vaikka järjestöjen ja kuntien toimintatavat eroavat, niillä on - yhteisiä tavoitteita (esim. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) - yhteisiä asiakkaita (järjestöjen toimintaan osallistuvat ihmiset ovat jonkin kunnan asukkaita) 8 4
Yhteistyöhankkeiden yleisiä periaatteita RAY-avustukset kohdennetaan järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, ei palveluntuotantoon RAY-avusteisen, järjestölähtöisen työn keinoin voidaan kuitenkin olla mukana kehittämässä palveluita tai palvelurakenteita RAY-avusteisen kehittämistyön tulosten tulee olla kaikkien saatavilla ja kaikkien hyödynnettävissä Jokaisella toimijalla tulee olla oma selkeä roolinsa yhteistyöhankkeissa Hankkeiden on vastattava aitoon tarpeeseen alueella Eri toimijat mukaan jo suunnitteluvaiheessa Järjestöjen tärkeänä tehtävänä on tuoda asiakas/käyttäjä/osallistujanäkökulmaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen Tavoitteena on, että hankkeissa kehitetyt hyvät tulokset jäisivät elämään hankevaiheen jälkeen. Juurtumiseen kiinnitettävä huomiota jo hankesuunnitteluvaiheessa. 9 Pysyvät rakenteet edesauttamassa toimintojen juurtumista Pysyviä rakenteita, joissa tulokset elävät Määräaikainen projektitoiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulosten pitäisi voida juurtua osaksi perustoimintaa (esim. osaksi kunnan toimintaa, osaksi järjestöjen perustoimintaa, osaksi muiden tahojen toimintaa) monesta alun perin järjestövetoisesta hankkeesta on poikinut tuloksia, jotka ovat nykyään osa kuntien vakinaista toimintaa, esim. Porin kodinhoitohenkilöstön sijaishoito ja Kaarinassa vakinaistettu vanhusneuvolatoiminta Laajempien hankekokonaisuuksien ja monitoimijahankkeiden mahdollisuudet esim. Kaste on järjestöille mahdollisuus, ei pakkopulla Tarvitaan riittävän yhtenäiset tavoitteet, yhteistyörakenne ja yhteistyöhön sitoutuneet kumppanit Kaste-työskentely lähentänyt eri toimijoita Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Eri toimijoiden roolit (myös vastuut ja valtuudet) sovittava selkeästi jo hanketta suunniteltaessa 10 5
Avustusten suuntaaminen (toimeenpanosuunnitelma 2013) RAY haluaa avustusten hakijoiden kiinnittävän huomiota mm. seuraaviin asioihin: Tarveanalyysi eli avustushakemuksessa esitettyjen tavoitteiden ja niiden suuntaisen toiminnan on perustuttava ko. järjestön toimintaympäristön tarpeeseen. Kunta-järjestöt -yhteistyö eli järjestöjen keskinäinen sekä sen pohjalta niiden ja kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa verorahoitteisen palvelujärjestelmän ja RAY-avusteisen järjestöjen toiminnan nivoutumisen eri ihmisten ja ihmisryhmien kannalta luontevalla tavalla toimivaksi kokonaisuudeksi. Ammatillisen työn, vapaaehtoisuuden ja vertaistuen yhdistäminen eli edelliseenkin kohtaan liittyen järjestöjen toiminnan erityinen arvo rakentuu usein juuri niiden mahdollisuudelle toimia yhdistävänä siteenä eri lähtökohdista toimintaa mahdollistavien ja siihen osallistuvien ihmisten välillä. 11 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! 12 6
Hankkeiden yleisiä hylkäämisperusteita Tavoitteiden epäselvyys => odotettavissa olevien tulosten määrittely vaikeaa => tulosten ja vaikutusten osoittaminen vaikeaa Riittävän yhteistyön puuttuminen Juurruttamissuunnitelman ohuus tai sen puuttuminen 13 RAY-avustukset paikallisella tasolla Luontevia avustamisen kohteita paikallisella tasolla (esim. vertaisryhmätoiminta) alueellisella (muistihäiriöisten asiantuntijakeskukset) valtakunnallisella tasolla (edunvalvontatyö tai sosiaalinen lomatoiminta) Mutta: paikallisjärjestöjen perustoiminnan rahoittaminen RAY:lle haasteellista Kunnan tuki paikallisten järjestöjen perustyöhön olennaista RAY:n rahoitus paikallistasolla lähinnä kehittämishankkeille ja muille määräaikaishankkeille (esimerkiksi käynnistämishankkeille) toiminta-avustukset pääosin valtakunnallisille tai alueellisille toiminnoille 14 7
avustus, 27.1.2012 Elina Varjonen 9.2.2012 15 RAY:n avustusohjelma vuosille 2012 17 Avustusohjelma kokoaa yhteen eri järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Noin 10 hanketta vuodessa: yhteensä noin 40 eri hanketta ja sosiaali- ja terveysalan järjestöä Ohjelman toiminnallisesta koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto. RAY tukee lapsi-, perhe- ja nuorisotyötä tänä vuonna yhteensä 41 miljoonalla eurolla, mistä avustusohjelman osuus on noin 2,5 miljoonaa euroa. avustus, 27.1.2012 Elina Varjonen 9.2.2012 16 8
Voimavaroja ja tukea eri elämäntilanteisiin Lisätään aikuisten yhteistä vastuuta lapsista: sekä asenteita että toimintaa Vahvistetaan ja tuetaan vanhemmuuteen liittyviä valmiuksia ja voimavaroja Puolustetaan lapsen oikeutta olla lapsi, korostetaan lapsen omia sosiaalisia verkostoja Parannetaan lasten ja lapsiperheiden huomioimista yhteiskunnassa eri elämäntilanteissa: lainsäädäntö työmarkkinat elinkeinoelämä palvelujärjestelmä avustus, 27.1.2012 Elina Varjonen 9.2.2012 17 Esimerkkejä ensimmäisen vuoden hankkeista Lapsiperheet ja arjenhallinta Marttaliitto: Lapsiperheiden arjen tukeminen Väestöliitto: Perhenetti Miessakit: Isyyden tueksi Pienperheyhdistys: Pikkukaveria ei jätetä Lapset, koti ja koulu Suomen Vanhempainliitto: Kodin ja koulun päivä Pesäpuu: Sijoitettu lapsi koulussa koulumenestys syrjäytymisen ehkäisijänä Vapaa-aika Walter: Urbaanit lapset ja nuoret Sijaishuolto Pelastakaa lapset: Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliitto: Huostaanoton jälkeenkin VOIKUKKIA valtakunnallinen verkostohanke avustus, 27.1.2012 Elina Varjonen 9.2.2012 18 9
Mukaan Emma & Elias -ohjelmaan? Mukaan valitaan lupaavia projekteja ja toimintoja, jotka muodostavat toimivan kokonaisuuden. Emma & Elias -ohjelmaan voi hakea mukaan seuraavien kolmen avustusvuoden aikana. Alustavasti uusia toimintoja ja hankkeita tuetaan viimeisen kerran vuonna 2017. Ei erillistä hakua, vaan avustusten hakeminen tapahtuu RAY:n normaaleina hakuaikoina ja normaaleilla hakulomakkeilla. Haettavien hankkeiden ja toimintojen on täytettävä normaalit avustusvalmistelun kriteerit avustus, 27.1.2012 Elina Varjonen 9.2.2012 19 Ikääntyneen hyvä arki -avustusohjelma Päämäämääränä edistää yli 60-vuotiaiden ikäihmisten toimijuutta omassa lähiyhteisössään Erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Lähtökohtana ihmisen omat voimavarat, vahvuudet, elämänkokemus ja näkemys omasta arjesta Ohjelmaan otetaan uusia hankkeita ja toimintoja vuosina 2013-15. Ohjelmaan valittavilta edellytetään kohderyhmän kuulemista, yhteistyötä hankkeen toimintaympäristön muiden tahojen kanssa ja suunnitelmaa toimintojen juurtumisesta Sitouduttava yhteiseen verkostotyöhön, seurantaan ja viestintään ja toimimaan ohjelman yhteisten päämäärien hyväksi Viestinnällisesti teemaa nostetaan esille sekä järjestökentälle että suurelle yleisölle Hakeminen normaalin aikataulun mukaisesti Avustuksia kohdennetaan lasten ja perheiden /ikäihmisten parissa tehtävään työhön avustusstrategian pohjalta myös ohjelman ulkopuolella Ohjelman käynnistysseminaari Helsingissä 23.3.2012 20 10
Mihin seurannalla pyritään? 1) Seurantaa tehdään, jotta sen tuottama tieto auttaa järjestöjä entistä paremmin kehittämään omaa toimintaansa toimintaympäristön vaatimuksien mukaiseksi. 2) Seurantatietoa hyödynnetään jakoehdotuksen valmistelussa ja avustusten suuntaamisessa. 3) Seurantatiedolla lisätään avustetun toiminnan läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisella tasolla. 4) Seurantatiedolla tuotetaan tietoa (valtiolle/) STM:lle avustetun toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. 5) Seurantiedon kautta voidaan paremmin hahmottaa ja levittää hyviä käytäntöjä, paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin sekä välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä. 6) Loppujen lopuksi: seurantiedon hyödyntämisen keskiössä on yksilö/ihminen/väestöryhmä 21 Miten seuranta toteutetaan? Tavoitteena strukturoitu järjestelmä, joka avulla saadaan mahdollisimman yhteismitallista, luotettavaa ja vertailtavaa tietoa. RAY:n puolella seurannasta vastaavat seurantapäällikkö ja tiimien seurantavastaavat; mukana kiinteästi myös koko valmistelu ja valvonta Seurantajärjestelmään kehitetään seuraavanlaisia kokonaisuuksia: 1) Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuottaman tiedon kerääminen 2) Osallistujatiedon kerääminen ja seuranta 3) Yhteistyökumppaneiden (toimintaympäristön) tuottaman tiedon kerääminen ja seuranta 4) Järjestöjen tekemä itsearviointi koko toiminnasta 5) Lupaavien käytäntöjen ja toimintojen seuranta 6) Yhtenäinen loppuraportin rakenne, jossa hyödynnetään em. tietoja (hankkeille) 22 11
Toimintakokonaisuudet 1) Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen 2) Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat 3) Loma- ja leiritoiminta 4) Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus 5) Ryhmämuotoinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 6) Yksilöllinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 7) Asumisen edistäminen ja kehittäminen 8) Palvelujärjestelmän ja toimintakokonaisuuksien kehittäminen 9) Kriisiauttaminen 23 Miten seuranta toteutetaan Seurantajärjestelmä kehitetään vuosien 2011 ja 2012 aikana ja otetaan käyttöön 2013 Pilotointi noin 220 järjestön kanssa Huomioitava kuitenkin jo nyt: Jokaisen järjestön tulee valita seurannasta vastaava henkilö /henkilöt Itsearviointi on olennainen osa: Itsearviointi tarkoittaa seurantajärjestelmän näkökulmasta kerättyjen tulosten analyysiä, jonka vaikutukset pitää näkyä järjestelmässä yhteenvetona Itsearvioinnin tapoja on useita: ei ole yhtä oikeaa tapaa 24 12
Miten seuranta toteutetaan Vuonna 2012 projektien loppuraportoinnissa uusi loppuraporttipohja Loppuraportin palauttaminen on edellytys projektin viimeisen maksuerän maksamiselle. Loppuraportti korvaa vanhan loppuselvityslomakkeen. C-hankkeista tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys joka vuosi (helmikuu) Ak-avusteiset toiminnot täyttävät tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen järjestelmään joka toinen vuosi järjestelmä pyytää sen (maaliskuu) Yleisavusteiset toiminnot vielä selvityksen alaisena Seurantaa tehdään jatkossa valmiin järjestelmän kautta myös em. peruskäytäntöjen lisäksi esimerkiksi ohjelma- tai toimintoryhmäkohtaisten erillisselvitysten tai tutkimusten avulla. Kyse on tällöin syvällisemmästä tiedon keräämisestä ja analyysistä. 25 Seurantajärjestelmän logiikka (Ak ja C) Järjestöt Osallistujatiedon kerääminen Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuottaman tiedon kerääminen RAY:n seurantatiimi Myös valmistelu ja valvonta Yhteistyökumppaneiden tuottaman tiedon kerääminen Itsearviointi Lupaavat käytännöt (vain C) Loppuraportti 26 13
Mitä seurantajärjestelmä järjestöiltä vaatii? Seurantatiedon keräämisen perusteiden osaamista Seurantatiedon kokoamista sähköiseen muotoon ohjeiden mukaisesti Itsearviointiin keskittymistä ja sen tulosten konkretisointia kerätyn tiedon pohjalta ns. arvioivan työotteen kehittämistä Lupaavien käytäntöjen kehittämistä ja kuvaamista Loppuraportin kirjoittamista Tarvittaessa valmiutta vastata kysymyksiin ja erityisesti intoa kehittää yhdessä RAY:n kanssa toimintojensa tuloksia ja vaikutuksia 27 Arviointikoulutusta Jyväskylässä 21.3.2012 RAY järjestää keväällä kahdeksalla paikkakunnalla arviointikoulutusta järjestöille. Koulutuksessa käsitellään arvioinnin perusteita osana tuloksellista toimintaa. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu järjestöille, joilla on vähemmän kokemusta arvioinnin toteuttamisesta. Jyväskylässä järjestettävä arviointikoulutus pidetään 21.3.2012 Sokos Hotel Alexsandrassa osoitteessa Hannikaisenkatu 35. Koulutuspäivän keskeiset teemat: 1) Mitä itsearviointi on ja miten sillä voidaan tukea kehittämishankkeen tai perustoiminnan tuloksellista toteuttamista, kehittämistä sekä tulosten ja vaikutusten näkyviin saamista. Konkreettisia esimerkkejä itsearviointimalleista, niiden sovelluksista ja käytännön toteuttamisesta. 2) Mitä on vaikutusten, erityisesti kohderyhmävaikutusten arviointi ja minkälaisia vaihtoehtoisia lähestymistapoja sen toteuttamiseen on. 3) Arvioinnin hyviä käytäntöjä, mukana on myös konkreettinen järjestöesimerkki. Kouluttajina toimivat Tuomas Koskela ja Henna Harju Kuntoutussäätiön Arviointi- ja koulutusyksiköstä. 28 14
Tuloksellisuus- ja vaikutusseurannan prosessi STM Valvontaja seurantasuunnitelma 2011 Valvontaja seurantakertomus 2011 Valvontaja seurantasuunnitelma 2012 Seuranta Valmistelee seurannan päällikkö vuosisuunnitelman Koordinoi selvitysten ja toimintaympäristötiedon hankintaa Analysoi toimintaympäristötiedon ja raportoi siitä osastolle Kokoaa johtopäätökset valvonta- ja seurantakertomukseen Valmistelee seurantasuunnitelman Seurannan ulkopuoliset sidosryhmät Selvitys -THL:n ATH - muut Järjestöt Vuosiselvitys (19 ) Tuloksellisuusja vaikutusselvitys Seurantakäynnin havainnot Projektin loppuraportti Seurantavastaava Toteuttaa - omia selvityksiä - selvitysten valmistelua Analysoi tuloksellisuus raportit Laatii seurantakertomuksen Laatii seuranta- ja kehittämisrap ortin Analysoi loppuraportin Tekee synteesiä havainnoista toimintakokonaisuuksittain Osallistuu seurantasuunnitelman valmisteluun Toteuttaa - seurantakäyntejä Hyödynnetään seurantatieto avustusvalmistelussa, valvonnassa jne 29 Emma & Elias -avustusohjelma - pidetään huolta lapsista 30 15