Ari Aalto & Miia Kokkonen Kääväkäskartoituksia Keurusseudulla 2015 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY
Sisällysluettelo Johdanto... 1 Keuruun entisen varuskunta-alueen metsät... 3 Iso-Mittamo... 3 Moisionkumpare... 4 Morrinoja... 4 Mäkelä... 6 Papuvuoren ympäristö... 7 Peurunniemi... 9 Pirttiniemi... 10 Yksittäishavainnot muilta alueilta... 11 Yhteenveto... 11 Koivulahti, Ruovesi... 14 Keuruun kaupungin omistamat metsät... 15 Haitto... 15 Päijänteenmäki... 16 Pöyhölä... 17 Ilovuori-Mäntymäki, Keuruu... 18 UPM-Kymmene Oyj:n omistamat metsät... 19 Pihlajaveden suo- ja metsäkokonaisuus, Keuruu... 19 Pyörkkilänperä, Keuruu... 21 Mullikkasuo, Keuruu... 22 Särkivuori, Multia... 23 Kirjallisuus... 24 Karttapohjat: Maanmittauslaitos 2016 Kansikuva: Krappikääpä (Hapalopilus ochraceolateritius). Kuva: Ari Aalto.
Johdanto Keurusseudun Luonnonystävät ry:n vapaaehtoiset kartoittajat, pääasiassa tämän raportin kirjoittajat, suorittivat syksyllä 2015 kääväkäsinventointeja Keurusseudun suojelemattomissa metsissä. Inventoinnit kohdistettiin julkisyhteisöjen sekä metsäyhtiöiden (UPM-Kymmene Oy) omistamille alueille. Kartoitusten tavoitteena ei ollut tutkia jokaista lahopuuta ja löytää kaikkia lajeja, vaan pyrkiä kartoitusalueilla tarkastamaan lajistollisesti mielenkiintoisimmat rungot mahdollisimman kattavasti. Totaalikartoituksessa alueilta löytyisikin varmasti lisää mielenkiintoista lajistoa. Kartoituksissa havaitut arinakäävät (Phellinus igniarius coll.) käsiteltiin yhtenä lajina, sillä niiden erottaminen toisistaan on käytännössä mahdotonta muutoin kuin isäntäpuun perusteella. Samoin lajiparia siperian- ja kuusenkääpä ei eritelty toisistaan, sillä lajien mikroskooppisetkin erot ovat hyvin pieniä. Yleisesti käytetyn tulkinnan mukaan (mm. Savola ja Kolehmainen 2015) kuusenkäävä (Phellinus chrysoloma) alueellinen uhanalaisuus koskee myös siperiankääpää (Phellinus abietis). Siten tässä selvityksessä löytyneet siperian-/kuusenkäävät (Phellinus abietis/chrysoloma) on tulkittu alueellisesti uhanalaisiksi kuusenkäävän uhanalaisuusvyöhykkeellä 2b. Kartoituksia tehtiin kymmenellä eri metsäalueella, joiden koko vaihteli kymmenestä useaan sataan hehtaariin (Kuva 1). Lisäksi tehtiin kartoitusten ulkopuolella maastokäyntejä muutamille kohteille. Kartoitettujen kohteiden kääpälajisto paljastui hyvin monimuotoiseksi. Inventoinneissa löytyi yksi erittäin uhanalaisen, 18 alueellisesti uhanalaisen, 19 valtakunnallisesti silmälläpidettävän sekä 209 vanhojen metsien indikaattorilajin havaintopistettä. Seudulle uusia lajeja olivat esimerkiksi erittäin uhanalainen sitkaskääpä (Antrodia piceata), silmälläpidettävä krappikääpä (Hapalopilus ochraceolateritius) sekä silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset riekonkääpä (Antrodia albobrunnea) ja harjasorakas (Gloiodon strigosus). Tutkimuksen tekemistä tuki Vuokon luonnonsuojelusäätiö myöntämällään apurahalla. Kartoituksessa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN. Lahopuustoista vanhaa mäntymetsää Keuruun Mullikkasuolla. 1
Kuva 1. Kartoitusalueiden sijainti. 2
Keuruun entisen varuskunta-alueen metsät Varuskunta-alueella inventoitiin niitä vanhoja metsiä, joita Metsähallituksen toimesta ei inventoitu. Raportti voi sisältää joitain yksittäisiä päällekkäisiä havaintoja Morrinojalla, Peurunniemessä ja Iso-Mittamolla. Iso-Mittamo Iso-Mittamolla kartoitettiin vain pintapuoleisella maastokäynnillä niitä laitaosia, joita ei Metsähallituksen kartoituksessa inventoitu. Kartoitusalue kattoi lähinnä mäen pohjoispuolista puronvartta, jossa erityisesti järeän kuusilahopuun määrä on poikkeuksellisen suuri. Myös eri lahoasteiden koivu- ja mäntymaapuuta on metsässä runsaasti. Näin on koko Iso-Mittamon alueella. Kartoitusalueella havaittiin valtakunnallisesti silmälläpidettävä tippakääpä (Oligoporus guttulatus). Vanhojen metsien indikaattorilajeja havaittiin 3 (15 havaintopistettä), joista ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus) oli hyvin runsas. Muista huomionarvoisista lajeista tavattiin maitovahakääpä (Physisporeus vitreus) (Taulukko 1). Alueella on suuri kääväkäspotentiaali. Taulukko 1. Iso-Mittamolla havaitut huomionarvoiset kääväkkäät. Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377077 6904629 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377105 6904587 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377137 6904665 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377180 6904671 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377229 6904357 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377011 6904607 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377047 6904611 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377111 6904635 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377185 6904671 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377193 6904315 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377209 6904681 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377229 6904555 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377229 6904645 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377235 6904507 Tippakääpä Oligoporus guttulatus NT, ind. 377041 6904586 Maitovahakääpä Physisporinus vitreus 377183 6904689 Maitovahakääpä Physisporinus vitreus 377033 6904619 Iso-Mittamon kartoitusalueella on erittäin runsaasti lahopuuta. 3
Moisionkumpare Ampumaradan eteläpuolen rinteessä kasvaa mäntyvaltaista varttunutta havumetsää, joka on rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista. Sekapuuna on mm. haapaa. Lahopuusto on pääosin ohutläpimittaista kuusi- ja mäntymaapuuta. Myös ohuehkoa haapaa on maapuuna jonkin verran. Lisäksi on joitain vanhoja sammaloituneita järeitä maapuita edellisistä puusukupolvista. Tämän eteläpuolella on noin 100-vuotiasta kuusikkoa, jossa on lahoasteiden 1-3 järeää kuusi- ja mäntylahopuuta jopa useita kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Seassa on myös koivua ja joitain haapoja. Rinteessä on noroja ja tihkuisuutta sekä rehevyyttä, mitä ilmentävät mm. useat metsässä kasvavat metsälehmukset. Aivan eteläisimmät osat ovat hieman karumpaa vanhaa rinnesekametsää, jossa on paikoin runsaasti pystylahopuuta, mutta järeitä maapuita lähinnä yksittäin siellä täällä. Metsät täyttävät METSO-kriteerit laajasti luokissa I ja II ja lopuilta osin luokassa III. Kartoitusalueella tehtiin havaintoja viidestä vanhojen metsien indikaattorilajista (15 havaintopistettä) (Taulukko 2). Vaikka järeää lahopuuta on runsaasti, on se pääosin melko tuoretta, mikä näkyy loppuvaiheen lahottajien määrässä. Tarkemmassa selvityksestä etenkin kosteiden painanteiden sammaloituneista kuusimaapuista voisi löytyä kiinnostavia lajeja. Taulukko 2. Moisionkumpareen kartoitusalueella havaitut huomionarvoiset kääväkkäät. Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 377318 6903070 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 377484 6902485 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 377728 6902243 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378076 6901677 Männynkääpä Phellinus pini ind. 377724 6902187 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 377768 6902099 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377450 6902273 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377492 6902399 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377526 6902357 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377537 6902373 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377718 6902231 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377720 6902261 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377748 6902245 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377542 6902373 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377632 6902341 Morrinoja Morrinoja poikkeaa täysin muista varuskunta-alueella kartoitetuista metsistä. Alue on puron varrella laajalti koivu- ja leppävaltaista rehevää lehtoa ja kauempana purosta rehevää sekametsää, jossa kasvaa mm. runsaasti järeitä haapoja. Lisäksi on kuusivaltaisia osia etenkin Kolhontien puoleisella reunalla. Inventointia ei tehty aivan puron varrella. Lehtilahopuuta on runsaasti ja monipuolisesti. Monin paikoin on myös järeitä kuusimaapuita, joista osa on jo sammaloitunut. Metsät täyttävät METSO-kriteerit laajasti luokissa I ja II. Loput täyttävät luokan III kriteerit lukuun ottamatta alueen keskelle jäävää pienialaista kasvatusmännikön kuviota. Liian rehevälle maapohjalle istutettuun männikköön on jo alkanut muodostua ohutläpimittaista lahopuuta. 4
Alueen kääpälajisto kartoitettiin melko kattavasti. Kartoitusalueella havaittiin 29 kääpälajia (Taulukko 3). Järeältä haapamaapuulta löytyi alueellisesti uhanalaista ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää harjasorakasta (Gloiodon strigosus). Vanhojen metsien indikaattorilajeja havaittiin 5 (6 havaintopistettä). Muista huomionarvoisista lajeista havaittiin pajunkääpä (Antrodia macra), luukääpä (Antrodiella faginea), torvikääpä (Polyporus brumalis), vaahterankääpä (Rigidoporus populinus), silokääpä (Gloeoporus pannocinctus) sekä hartsikääpä (Ceriporiopsis pseudogilvescens). Taulukko 3. Morrinojan kartoitusalueella havaitut käävät ja huomionarvoiset kääväkkäät. Arinakääpä Phellinus igniarius (coll.) Haavankääpä Phellinus tremulae Harjasorakas Gloiodon strigosus NT, RT, ind. 378762 6901660 Harmohaprakääpä Postia tephroleuca Hartsikääpä Ceriporiopsis pseugogilvescens Kantokääpä Fomitopsis pinicola Karvavyökääpä Trametes hirsuta Kelokääpä Antrodia sinuosa Kennokääpä Datronia mollis Kermaraspikka Basidioradulum radula Kuhmukääpä Phellinus punctatus Kuorikääpä Rigidoporus corticola Kuusenkynsikääpä Trichaptum abietinum Kuusinahakka Amylostereum chailletii Lehtokuorikka Laxitextum bicolor Levykääpä Phellinus laevigatus Nukkavyökääpä Trametes pubescens Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 378754 6901701 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 378782 6901743 Pajunkääpä Antrodia macra Paperiludekääpä Skeletocutis papyracea Pinovyökääpä Trametes ochracea Punahäivekääpä Leptoporus mollis ind. 378685 6901915 Pökkelökääpä Piptoporus betulinus Pörrökääpä Cerrena unicolor Rihmaharsukka Trechispora hymenocystis Rivikääpä Antrodia serialis Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 378819 6901638 Silokääpä Gloeoporus pannocinctus 378779 6901697 Sinihaprakääpä Postia caesia Tahrakääpä Postia fragilis Torvikääpä Polyporus brumalis 378682 6901555 Vaahterankääpä Rigidoporus populinus Valkoludekääpä Skeletocutis biguttulata 5
Vaahterankääpä ja torvikääpä kuuluvat Morrinojan lehtimetsän lajistoon. Mäkelä Mäkelän metsän ydin on itäosan korpi/turvekangas, joka kasvaa vanhaa kuusimetsää ja jossa on erityyppistä lahopuuta erittäin runsaasti, jopa kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Korven länsipuolella rinteessä on vastaavaa kangasmetsää, joka ylempänä rinteessä vaihettuu harjoituskäytössä kuluneemmaksi ja hoidetummaksi metsäksi. Laella järeää kuusi- ja mäntylahopuuta on edelleen kohtalaisesti, mutta se on suurimmaksi osaksi sahattuina 1-5-metrisinä pölleinä leirikäytössä kuluneella maapohjalla. Korpi ja rinne täyttävät METSO-kriteerit luokassa I ja muut osat luokissa II ja III. Mäkelän metsään tehtiin vain pikainen kartoituskäynti, jonka aikana löydettiin ruostekääpää ja riukukääpää viideltä rungolta kumpaakin (Taulukko 4). Molemmat ovat vanhojen metsien indikaattorilajeja. Alueella olisi tarpeen tehdä tarkempi inventointi, sillä tämän käynnin perusteella kohteen kääpälajisto voi olla huomattavan arvokas. 6
Taulukko 4. Mäkelän kartoitusalueella havaitut huomionarvoiset käävät. Riukukääpä Phellinus viticola ind. 376468 6903323 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 376502 6903165 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 376530 6903309 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 376575 6903195 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 376600 6903239 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 376434 6903291 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 376516 6903239 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 376526 6903309 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 376570 6903195 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 376586 6903257 Papuvuoren ympäristö Papuvuoren kallioisilla rinteillä kasvaa vanhaa, osin kilpikaarnaista karua mäntymetsää. Eri-ikäistä 10 20 cm läpimittaista mäntylahopuuta on maapuuna runsaasti. Paikoin on myös keskijäreää koivulahopuuta. Rinteen alla itäpuolella on koivuvaltainen noin 80-vuotias osin kosteapohjainen lehto. Järeää koivulahopuuta on runsaasti sekä maa- että pystypuuna. Lisäksi on muutamia suuria, sammaloituneita kuusen runkoja. Papuvuoren ja Kolhontien välisellä alueella kasvaa laajalti OMT-pohjaista 100-vuotiasta kuusimetsää, jossa lahopuun määrä kasvaa alarinnettä kohti. Lahopuusto on monipuolinen kattaen eri lahoasteita ja puulajeja. Vuoren länsipuolella on harjoituskäytössä kulunutta, vanhaa kuusimetsää. Metsä on luonnontilaisimmillaan alarinteessä ampumaradan läheisyydessä ja siellä myös lahopuuta on runsaimmin. Ylärinteen lahopuusto koostuu paljolti sahatuista 1-5-metrisistä pölleistä. Kartoitusalueen metsät täyttävät METSO-kriteerit laajalti luokissa I ja II ja lopuilta osin luokassa III. Alueella havaittiin alueellisesti uhanalainen ja valtakunnallisesti silmälläpidettävä rustikka (Protomerulius caryae) sekä valtakunnallisesti silmälläpidettävä tippakääpä. Lisäksi tehtiin havaintoja seitsemästä vanhojen metsien indikaattorikääväkkäästä, joiden havaintopisteitä kertyi eri puolilta yhteensä 13. Harvalukuisista lajeista tavattiin hammaskurokka (Sistotrema raduloides) (2 havaintopistettä), hopeakääpä (Cinereomyces lindbladii) ja silokääpä. Yhteensä kääpälajeja havaittiin peräti 36. Kaikki havaitut kääpälajit ja huomionarvoiset kääväkkäät ovat taulukossa 5. Kaunis tikankääpä koivumaapuulla Papuvuoressa. 7
Taulukko 5. Papuvuoren kartoitusalueella havaitut käävät ja huomionarvoiset kääväkkäät. Aidaskääpä Gloeophyllum sepiarium Arinakääpä Phellinus igniarius (coll.) Hammaskurokka Sistotrema raduloides 378040 6901062 Hammaskurokka Sistotrema raduloides 378125 6900943 Harmohaprakääpä Postia tephroleuca Hopeakääpä Cinereomyces lindbladii 378045 6901063 Kantokääpä Fomitopsis pinicola Karvashaprakääpä Postia stiptica Katkokääpä Antrodia xantha Kelokääpä Antrodia sinuosa Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378009 6901101 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378016 6900962 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378071 6901069 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378122 6901069 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378164 6901046 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 377855 6900992 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 377857 6900996 Koivunhelttakääpä Lenzites betulinus Kolokääpä Porpomyces mucidus Kuhmukääpä Phellinus punctatus Kultarypykkä Pseudomerulius aureus ind. 378151 6900974 Kuorikääpä Rigidoporus corticola Kuusenkynsikääpä Trichaptum abietinum Lepänkääpä Inonotus radiatus Levykääpä Phellinus laevigatus Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 378009 6901153 Pakurikääpä Inonotus obliquus Paperiludekääpä Skeletocutis papyracea Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. 378339 6901372 Pinovyökääpä Trametes ochracea Punakääpä Pycnoporellus cinnabarinus Pökkelökääpä Piptoporus betulinus Pörrökääpä Cerrena unicolor Raidankääpä Phellinus conchatus Riukukääpä Phellinus viticola ind. 377800 6901019 Rivikääpä Antrodia serialis Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 377828 6901031 Rustikka Protomerulius caryae NT, RT 378172 6901130 Rustokääpä Skeletocutis amorpha Silokääpä Gloeoporus pannocinctus 378180 6901130 Sitkokääpä Antrodiella pallescens Suklaakesikkä Serpula himantioides Taulakääpä Fomes fomentarius Tikankääpä Gloeoporus dichrous Tippakääpä Oligoporus guttulatus NT, ind. 378054 6901072 Valkoludekääpä Skeletocutis biguttulata 8
Peurunniemi Peurunniemen alue on laaja ja monipuolinen. Kartoitusalueet kattoivat ns. kalustorannan metsän kasarmien itäpuolella, niemen kaakkoisrannalla Metsähallitukselta tutkimatta jääneen vanhan metsän kuvion sekä niemen länsireunalla hiihtoladun ja rantatien välisiä metsiä. Kalustorannan metsä on vuosia sitten väljennyshakattua vaihtelevasti kuusi- tai mäntyvaltaista noin 100-vuotiasta havumetsää. Pohjoisrajalla kasvaa myös haapaa. Erirakenteisuus on hakkuun jälkeen palautumassa, mutta varsinkin järeää lahopuuta on vielä niukasti. Lahopuusto koostuu pääasiassa hakkuutähteestä sekä joistain järeistä vanhoista kuusi- ja mäntymaapuista. Metsän länsilaidalla on luonnontilainen, kitukasvuinen kostea korpipainanne. Väljennyshakkuu rajoittuu kalustorannan eteläpuoliseen tiehen, jonka eteläpuolella kartoitusalueella kasvaa järeää, kuusivaltaista sekametsää, jossa on sekapuuna paikoin runsaasti mm. raitaa. Kalustorannan metsät täyttävät METSO-kriteerit hakkaamattomilta osin enimmäkseen luokassa II. Peurunniemen kaakkoisrannalla kasvaa yli 100-vuotiasta järeää rantasekametsää, jossa on osittain runsaasti lehtipuuta, pääosin koivua. Kartoitus kattoi Metsähallituksen kartoituksissa tarkastamatta jääneen metsän pohjoiskulman. Metsä on sulkeutunutta ja sen erirakenteisuus on erinomainen. Vanhoja ylispuumäntyjä sekä esimerkiksi tervaleppää esiintyy paikoin. Lahopuusto koostuu muutamasta vanhasta kuusi- ja mäntylahopuusta sekä kohtalaisen suuresta määrästä eriasteisesti lahonnutta koivupuuta. Metsä täyttää METSO-kriteerit luokissa I ja II. Niemen luoteisosassa kartoitusalueen metsä on järeiden ylispuumäntyjen taajaan kirjomaa varttunutta kuusi-koivusekametsää, joka vaihettuu etelään mentäessä noin 100-vuotiaaksi erirakenteiseksi sekametsäksi ja lounaisosissa melko tasaikäiseksi, vanhaksi kuusimetsäksi. Aivan luoteiskulmalla on myös jyrkän rinteen kivikkoista vanhaa männikköä. Lahopuuta on aiemmin kerätty pois, joten vanhimmat lahoasteet puuttuvat kalliomänniköiden ulkopuolella yksittäisiä järeitä runkoja lukuun ottamatta. Noin 10 vuotta sitten kaatuneita kuusen ja koivun runkoja on maapuina siellä täällä, samoin kuin tuoreempia tuulenkaatoja. Kartoituksessa käytiin myös niemen keskiosaa hallitsevan, Metsähallituksen luontokohteena olevan yli 100-vuotiasta männikköä kasvavan kalliomäen laella, mutta kääpiä sieltä ei erityisesti etsitty. Metsät täyttävät METSO-kriteerit kalliomänniköiden osalta luokassa I ja muutoin luokissa II ja III. Rustikka (Protomerulius caryae) koivumaapuun halkeamispinnassa Peurunniemessä. 9
Peurunniemen kartoitusalueella havaittiin alueellisesti uhanalaista ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää rustikkaa kahdelta koivumaapuulta, joista toinen on niemen kaakkois- ja toinen länsilaidalla. Vanhan metsän indikaattorikääväkäslajeja havaittiin seitsemän (9 havaintopistettä) (Taulukko 6). Lisäksi niemen luoteisosasta järeältä mäntymaapuulta löytyi valtakunnallisesti silmälläpidettävä krappikääpä (Hapalopilus ochraceolateritius). Taulukko 6. Peurunniemen kartoitusalueella havaitut huomionarvoiset kääväkkäät. Hartsikääpä Ceriporiopsis pseugogilvescens Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378568 6900232 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378650 6900152 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 378700 6900622 Krappikääpä Hapalopilus ochraceolateritius NT 378627 6900136 Kultarypykkä Pseudomerulius aureus ind. 378700 6900656 Lattakääpä Ganoderma lipsiense Männynkääpä Phellinus pini ind. 378969 6899935 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 378770 6900759 Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. 378755 6900441 Puuterikääpä Oligoporus ptychogaster Raidankääpä Phellinus conchatus Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 379150 6899680 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 378765 6900759 Rustikka Protomerulius caryae NT, RT 378871 6899803 Rustikka Protomerulius caryae NT, RT 379215 6899747 Pirttiniemi Pirttiniemen alue on valoisaa, paikoin jopa haapavaltaista vanhaa haapa-koivu-mänty-sekametsää, jossa kasvaa järeitä kuusia lähinnä yksittäin. Lahopuuta on yksittäisinä järeinä runkoina. Rannoilla on koivuvaltaisia tulvametsiä, joissa on paikoin runsaasti ohutläpimittaista koivulahopuuta. Alueella elää liito-orava. Metsä täyttää METSO-kriteerit luokissa I ja II. Niemen kääväkkäät edustavat pääasiassa lehtipuiden lajistoa (Taulukko 7). Vanhojen metsien indikaattorilajeista kartoitusalueelta löytyi pikireunakääpä ja muista huomionarvoisista hammaskurokka, hopeakääpä ja ketunkääpä (Inonotus rheades). Taulukko 7. Pirttiniemen kartoitusalueella havaittua kääväkäslajistoa. Haavankääpä Phellinus tremulae Hammaskurokka Sistotrema raduloides 379043 6900924 Hopeakääpä Cinereomyces lindbladii 379012 6900933 Ketunkääpä Inonotus rheades Kuhmukääpä Phellinus punctatus Levykääpä Phellinus laevigatus Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. 379088 6900908 Pikkuhaprakääpä Postia alni Tuhkakääpä Bjerkandera adusta 10
Yksittäishavainnot muilta alueilta Metsähallitukselle jo aiemmin toimitetut yksittäishavainnot olivat pääosin Metsähallituksen tiedossa kartoituksia tehtäessä. Päällekkäisten havaintojen ehkäisemiseksi tässä julkaistaan vain varmasti Metsähallituksen kartoitukseen kuulumattomat havainnot. Tammikuussa 2015 Karhuvuoren etelärinteen notkosta löytyi harvalukuinen vanhojen metsien indikaattorilaji aarnikääpä (Phellinus nigrolimitatus). Lisäksi Rautovuoren osittain hakatusta leimikosta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyi linnustokartoituksen yhteydessä kesällä 2015 vanhojen metsien indikaattorilajeista ruoste- ja riukukääpää (Taulukko 8). Muista lajiryhmistä merkittävin havainto koskee läheltä varuskunnan ja Kolhontien risteystä teiden eteläpuolelta löytynyttä jauheneulajäkälää (Chaenotheca stemonea) (VU). Taulukko 8. Yksittäishavainnot muilta alueilta. Aarnikääpä Phellinus nigrolimitatus ind. 377780 6903205 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 378342 6903960 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 378382 6903854 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 378342 6904292 Jauheneulajäkälä Chaenotheca stemonea VU 378353 6901585 Yhteenveto Kartoitetut alueet olivat etukäteistietojen mukaan pääosin niukempilahopuustoisia kuin Metsähallituksen inventoimat kuviot. Lahopuuta löytyi kuitenkin kääpäinventoinnin yhteydessä alueilta varsin monipuolisesti ja kaikilla alueilla tehtiin havaintoja vanhojen metsien indikaattorilajistosta. Yhteensä varuskunnassa kartoitetuilta alueilta löytyi 59 kääpälajia (Taulukko 9). Muita kääväkkäitä ei aktiivisesti inventoitu, mutta muutamia huomionarvoisia, kuten indikaattorilajeja, on kuitenkin listattu taulukossa 10. Vyöhykkeellä 2b alueellisesti uhanalaisista lajeista havaittiin rustikka (3 havaintopistettä) ja harjasorakas. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä lajeista tavattiin näiden lisäksi tippakääpä (2 havaintopistettä) ja krappikääpä. Vanhojen metsien indikaattorilajeja havaittiin 11 ja niiden havaintopisteitä kertyi 72. Punahäivekääpä (Leptoporus mollis) kuorellisella kuusimaapuulla Morrinojan pohjoisosassa. 11
Taulukko 9. Kartoituksissa havaitut kääpälajit Laji Species Status Pajunkääpä Antrodia macra Rivikääpä Antrodia serialis Kelokääpä Antrodia sinuosa Katkokääpä Antrodia xantha Sitkokääpä Antrodiella pallescens Luukääpä Antrodiella faginea Tuhkakääpä Bjerkandera adusta Hartsikääpä Ceriporiopsis pseugogilvescens Pörrökääpä Cerrena unicolor Hopeakääpä Cinereomyces lindbladii Kennokääpä Datronia mollis Taulakääpä Fomes fomentarius Kantokääpä Fomitopsis pinicola Lattakääpä Ganoderma lipsiense Aniskääpä Gloeophyllum odoratum Aidaskääpä Gloeophyllum sepiarium Tikankääpä Gloeoporus dichrous Silokääpä Gloeoporus pannocinctus Krappikääpä Hapalopilus ochraceolateritius NT Pakurikääpä Inonotus obliquus Lepänkääpä Inonotus radiatus Ketunkääpä Inonotus rheades Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. Koivunhelttakääpä Lenzites betulinus Punahäivekääpä Leptoporus mollis ind. Tippakääpä Oligoporus guttulatus NT, ind. Puuterikääpä Oligoporus ptychogaster Raidankääpä Phellinus conchatus Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. Arinakääpä Phellinus igniarius coll. Levykääpä Phellinus laevigatus Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. Aarnikääpä Phellinus nigrolimitatus ind. Männynkääpä Phellinus pini ind. Kuhmukääpä Phellinus punctatus Haavankääpä Phellinus tremulae Riukukääpä Phellinus viticola ind. Maitovahakääpä Physisporinus vitreus Pökkelökääpä Piptoporus betulinus Torvikääpä Polyporus brumalis Kolokääpä Porpomyces mucidus Pikkuhaprakääpä Postia alni Sinihaprakääpä Postia caesia Tahrakääpä Postia fragilis 12
Karvashaprakääpä Postia stiptica Harmohaprakääpä Postia tephroleuca Rustikka Protomerulius caryae NT, RT Punakääpä Pycnoporellus cinnabarinus Kuorikääpä Rigidoporus corticola Vaahterankääpä Rigidoporus populinus Rustokääpä Skeletocutis amorpha Valkoludekääpä Skeletocutis biguttulata Routakääpä Skeletocutis carneogrisea Paperiludekääpä Skeletocutis papyracea Karvavyökääpä Trametes hirsuta Pinovyökääpä Trametes ochracea Nukkavyökääpä Trametes pubescens Rihmaharsukka Trechispora hymenocystis Kuusenkynsikääpä Trichaptum abietinum Taulukko 10. Havaittuja muita kääväkäslajeja. Laji Species Status Hammaskurokka Sistotrema raduloides Harjasorakas Gloiodon strigosus NT, RT, ind. Kermaraspikka Basidioradulum radula Kultarypykkä Pseudomerulius aureus ind. Kuusinahakka Amylostereum chailletii Lehtokuorikka Laxitextum bicolor Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. Suklaakesikkä Serpula himantioides Pikireunakääpä Papuvuoressa. 13
Koivulahti, Ruovesi Kohde sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla entisellä METLA-maalla. Paloselkään rajoittuva metsä on runsaslahopuustoista, rehevää vanhaa kuusimetsää. Seassa kasvaa runsaasti koivua sekä mm. tervaleppää, puumaisia metsälehmuksia ja näsiää. Lahopuuta on etenkin keski- ja itäosassa runsaasti, jopa kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Rinteen notkelmissa on luonnontilaisia, lehtipuuvaltaisia korpia, jotka niin ikään kuuluvat METSO-kriteeriluokkaan I. Kohteelle tehtiin nopeahko kartoitus, jossa tarkasteltiin lähinnä potentiaalisimman näköisiä runkoja. Kääväkäskartoitusalueen ulkopuolella suojelunarvoisia metsiä on myös metsäautotien pohjoispuolella sekä erillisenä kappaleena pohjoisessa Tuuhoskylä-Tammikoski-tien eteläpuolella. Kartoituksissa havaittiin koivumaapuulta valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen rustikka sekä alueellisesti uhanalainen siperian-/kuusenkääpä. Vanhojen metsien indikaattorilajeista tavattiin viime mainitun lisäksi riukukääpä ja ruostekääpä (Taulukko 11). Taulukko 11. Koivulahden metsässä havaitut huomionarvoiset kääväkäslajit. Siperian-/Kuusenkääpä Phellinus abietis/chrysoloma RT, ind. 356920 6882060 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 356946 6882081 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 356900 6882140 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 356914 6882125 Rustikka Protomerulius caryae NT, RT 356886 6881997 Ruostekäävän itiöemä levittäytyneenä pystyyn kuolleen kuusen rungolle Koivulahden metsässä. 14
Keuruun kaupungin omistamat metsät Haitto Haiton pienialainen, noin 9 hehtaarin laajuinen metsä sijaitsee entisen varuskunta-alueen rajalla, mikä lisäsi mielenkiintoa alueen lajistoa kohtaan. Metsä on länsilaidaltaan korpea, muuttumaa ja turvekangasta. Puusto on erirakenteista ja monilajista ja esimerkiksi keskikokoista haapaa ja muuta lehtipuuta esiintyy runsaasti. Eri-ikäistä ja -lajista lahopuuta on paikoin isoina rytöinä, mutta enimmäkseen lahopuu koostuu yksittäisistä kuusi-, mänty- ja koivumaapuista. Idempänä metsä muuttuu soistuneeksi, hieman kituliaaksi noin 80-vuotiaaksi kuusikoksi, jossa on yksittäisiä eri-ikäisiä kuusilahopuita. Metsä täyttää METSO-kriteerit pääosin luokassa II ja osin luokissa I ja III. Alueelle tehtiin vain pikainen maastokäynti, jossa keskityttiin kaikista mielenkiintoisimman näköisiin runkoihin. Vanhojen metsien indikaattorilajeja havaittiin kolme (Taulukko 12). Harvalukuisen ja silmälläpidettävän korkkikerroskäävän esiintymä oli hyvin runsas kattaen kolme vierekkäistä maapuuta. Suomen ympäristökeskuksen lajiesittelyssä (Korkkikerroskääpä. SYKEn lajiesittelyt. www.ymparisto.fi/lajit. Päivitetty 7.2.2014) lajin elinympäristön hoitosuosituksina todetaan seuraavaa: Yksittäiset tuulenkaadot tai muutamien puiden ryhmät tulisi jättää alueelle metsänkäsittelyn yhteydessä. Hakkuissa kasvupaikan ympäristö tulisi säilyttää jatkuvasti peitteisenä ja kuivattavia toimenpiteitä tulisi välttää. Taulukko 12. Haiton metsässä havaitut huomionarvoiset kääpälajit. Korkkikerroskääpä Perenniporia subacida NT, ind. 379134 6903788 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 378982 6903774 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 378953 6903817 Korkkikerroskäävän laajaa itiöemää kaatuneen kuusen juurakossa Haiton metsässä. 15
Päijänteenmäki Päijänteenmäen vanha metsä sijaitsee itäisellä Keuruulla Pohjoisjärven kylässä. Noin 100-vuotiaissa kuusimetsissä lahopuuta on runsaasti (> 10 m 3 /ha) etenkin lakialueilla ja lounaisrinteessä, jossa metsä on erirakenteista ja sulkeutunutta ikimetsää. Lahopuu on eri-ikäistä ja monipuolista, vaikka keskittyykin keskilahoihin kuusi- ja mäntymaapuihin. Lounaiskulmassa olevan rämeen yläpuolella on kappale valoisaa, vuosia sitten väljennettyä yli 100-vuotiasta männikköä. Harvennetussa osassakin on tavanomaista runsaammin mäntylahopuuta. Virkalammen läheisyydessä on muuta rajausta kosteampipohjainen ja osin korpinen kuusikko. Mäen koillisrinteen yläosissa kasvaa useita metsälehmuksia sekä näsiää. Metsä täyttää METSO-kriteerit luokissa I ja II. Päijänteenmäen kartoituspäivä osui alkusyksyyn (1.9.), joten lajistollisesti aika ei ollut optimaalinen. Alueella on runsas ja monipuolinen lahopuusto, mutta ajankäytöllisistä syistä kartoituksessa keskityttiin silmämääräisesti mielenkiintoisimpiin lahopuihin. Läheskään jokaista runkoa ei tutkittu. Kartoitusalueella havaittiin viisi vanhojen metsien indikaattorilajia (9 havaintopistettä) (Taulukko 13). Osittain kuorellisesta kuusimaapuusta mäen alarinteestä korven reunalta tehtiin kartoitusten harvinaisin löytö, erittäin uhanalainen sitkaskääpä (Antrodia piceata). Kyseessä on ensihavainto tästä rehevien, lahopuustoisten aarnioiden lajista Keski-Suomessa. Sitkaskääpä on luonnonsuojelulain mukainen erityisesti suojeltava laji. Myös havaitut harvalukuiset ruso- ja tippakääpä kertovat alueen kuusilahopuun laadusta. Taulukko 13. Päijänteenmäessä havaitut huomionarvoiset kääväkkäät. Sitkaskääpä Antrodia piceata EN, erit. suoj. 3882xx 69001xx Riukukääpä Phellinus viticola ind. 388132 6900457 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 388205 6900284 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 388242 6900126 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 388282 6900172 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 388306 6900214 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 388068 6900322 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. 388208 6900284 Rusokääpä Pycnoporellus fulgens ind. 388069 6900468 Tippakääpä Oligoporus guttulatus NT, ind. 388178 6900230 Järeää kuusilahopuuta Päijänteenmäen rinteessä. 16
Pöyhölä Pöyhölän vanhat metsät Keurusselän länsirannalla liittyvät Haiton metsän tavoin entisen varuskunta-alueen laajoihin vanhoihin metsiin. Metsät ovat pohjois- ja itäosissa laajalti mäntyvaltaista, yli 100-vuotiasta osin kilpikaarnaista avaraa männikköä. Mäntykeloja on yksittäin. Etelämpänä ja rajauksen keskiosissa metsä on järeää noin 80 100-vuotiasta kosteapohjaista kuusikkoa. Vanhoja tuulenkaatoja on keräilty pois, mikä on vaikuttanut alueen lahopuujatkumoon. Järeää, monilajista lahopuuta on kuitenkin erityisesti keski- ja pohjoisosissa. Rajauksen läntisin osa on pääosin koivuvaltaista, osin korpista vanhaa lehtimetsää, jossa eri-ikäistä koivu-, haapa- ja leppälahopuuta on paikoin runsaasti. Alue täyttää METSO-kriteerit suurimmalta osin luokassa II ja osin luokissa I ja III. Kartoituksessa alue käveltiin ympäri ja reitille osuneet rungot tarkastettiin. Pöyhölän metsässä havaittiin kaksi vanhojen mäntymetsien indikaattorilajia (4 havaintopistettä) (Taulukko 14). Lahopuustoisessa alueen keskiosassa havaittiin koivumaapuulla alueellisesti uhanalaista ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää rustikkaa. Lisäksi tehtiin kartoitusten kolmas ja ainoa varuskuntametsien ulkopuolinen havainto harvalukuisesta kosteiden lehtimetsien lajista maitovahakäävästä (Physisporinus vitreus). Erityisesti pohjoisosien männikön vanhojen kelojen sekä sisäosien lehtipuuvaltaisten kosteiden metsien lajistoa olisi syytä tutkia vielä tarkemmin. Taulukko 14. Pöyhölän kartoitusalueella havaitut huomionarvoiset kääväkkäät. Kultarypykkä Pseudomerulius aureus ind. 379187 6901971 Lattakääpä Ganoderma lipsiense Männynkääpä Phellinus pini ind. 379387 6901761 Männynkääpä Phellinus pini ind. 379517 6901901 Männynkääpä Phellinus pini ind. 379561 6901959 Raidankääpä Phellinus conchatus Rustikka Protomerulius caryae NT, RT 379378 6902005 Maitovahakääpä Physisporinus vitreus 379212 6902058 Kultarypykkä on paitsi harvinainen myös varsin koristeellinen sieni. 17
Ilovuori-Mäntymäki, Keuruu Keuruun seurakunta omistaa aivan Keuruun keskustan kupeessa laajan metsäalueen, joka on suosittu lähivirkistyskohde polkuverkostoineen. Alueen metsät ovat pääosin noin 100-vuotiaita vaihtelevan lahopuustoisia kuusikoita. Karummilla lakialueilla kasvaa valoisia kalliomänniköitä, joissa vanhimmat puut ovat kilpikaarnaisia aihkeja. Paikoin on myös kosteita, luonnontilaisen kaltaisia korpia. Lahopuustoa on alueella laikuittain, parhaimmillaan noin 10 m 3 /ha ja paikoin 2-5 m 3 /ha. Pääosa lahopuusta on kuusimaapuuta. Rajauksen lounaisosassa on myös luontaisesti niukkalahopuustoisia hiekkakankaan vanhoja männiköitä. Metsät täyttävät METSO-kriteerit luokissa I-III. Alueelle tehtiin muutaman tunnin pituinen kartoitus, jossa kierrettiin rajauksen eri osissa ja reitille sattuneet kiinnostavat rungot inventoitiin. Kartoituksessa löytyi neljä vanhan metsän indikaattorilajia (9 esiintymää) (Taulukko 15). Harvinaisimmat havaitut lajit olivat silmälläpidettävä aarniometsän indikaattori pohjanrypykkä sekä kuolleella koivulla kasvanut koralliorakas. Ruostekääpä vaikutti olevan alueella erityisen runsas. Taulukko 15. Ilovuori-Mäntymäen kartoitusalueella havaitut huomionarvoiset kääväkkäät. Koralliorakas Hericium coralloides ind. 382993 6903156 Pohjanrypykkä Phlebia centrifuga NT, ind. 382695 6903437 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 382562 6903520 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 383067 6903626 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 382700 6903437 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 382956 6902925 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 382958 6902909 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus ind. 382967 6903433 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. Koralliorakas järeällä koivumaapuulla Ilovuoressa. 18
UPM-Kymmene Oyj:n omistamat metsät Pihlajaveden suo- ja metsäkokonaisuus, Keuruu Soidensuojelun täydennysohjelman selvityksissä valtakunnallisesti arvokkaaksi todettujen soiden (Martinjärven itäpuoliset suot) ympärillä on varsin laaja vanhojen kangasmetsien sekä puustoisten suolaikkujen kokonaisuus, jonka yhteispinta-ala soineen on peräti noin 950 hehtaaria. Inventoinnin piirissä oli alueen metsistä noin 200 ha. Kartoituksissa keskityttiin runsaslahopuustoisimpiin alueisiin ja potentiaalisimman näköisiin runkoihin. Suoalueen metsät täyttävät varsin laajalti METSO-kriteerit luokissa I-III. Kuusivaltaisissa metsissä lahopuuta on paikoin kymmeniä kuutioita hehtaarilla, mutta suurelta osin noin 5-10 m 3 /ha. Eri puolille aluetta tehtiin useita käyntejä, mutta kohteen laajuuden vuoksi osa kartoituksista jäi pintapuolisiksi ja osa vanhoista metsistä kartoittamatta kokonaan. Parhaiten inventoitiin Siipikankaan ja Kekkelinsuon väliset metsät. Alueen kääpälajisto on varsin monipuolinen. Vanhojen metsien indikaattorilajeja havaittiin peräti 12 (47 havaintopistettä) (Taulukko 16). Näistä alueellisesti uhanalaista ruostekääpää tavattiin viidessä havaintopisteessä. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä lajeista havaittiin pohjanrypykkä ja tippakääpä. Huomionarvoista oli myös harvalukuisen vanhojen metsien lajin oravuotikan runsaus. Muista indikaattorilajeista mielenkiintoisimpia havaintoja olivat rusokääpä (Pycnoporellus fulgens) ja punahäivekääpä. Taulukko 16. Pihlajaveden suo- ja metsäkokonaisuudella havaitut huomionarvoiset kääväkkäät. Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 367075 6922249 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 370519 6917605 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 370776 6917453 Kultarypykkä Pseudomerulius aureus ind. 370220 6917291 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 367633 6921849 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 369642 6919683 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 369668 6918939 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 369675 6918986 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 369815 6919083 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 369816 6919054 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 369822 6919105 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 370238 6917253 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 370396 6917685 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 370407 6917675 Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. 367985 6921643 Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. 369640 6918959 Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. 369719 6918953 Pohjanrypykkä Phlebia centrifuga NT, ind. 370442 6917213 Punahäivekääpä Leptoporus mollis ind. 370531 6917630 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 366965 6922269 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 367537 6921963 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 367633 6921933 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 367874 6902175 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 369677 6918988 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 369728 6919087 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 369745 6919058 19
Riukukääpä Phellinus viticola ind. 369829 6919037 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370320 6917382 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370421 6917271 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370440 6917222 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370441 6917198 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370485 6917212 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370505 6917209 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370568 6917624 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370714 6917366 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 370742 6917476 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 366970 6922269 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 367205 6922207 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 367633 6921849 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 370430 6917226 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 370735 6917475 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. 370223 6917529 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. 370326 6917386 Rusokääpä Pycnoporellus fulgens ind. 369676 6918987 Rusokääpä Pycnoporellus fulgens ind. 370420 6917276 Siperian-/Kuusenkääpä Phellinus abietis/chrysoloma ind. 367353 6922187 Tippakääpä Oligoporus guttulatus NT, ind. 369832 6919076 Riukukääpää ja alueellisesti uhanalaista ruostekääpää kaatuneen kuusen rungolla kartoitusalueella Pihlajaveden Kapuskapurolla. 20
Pyörkkilänperä, Keuruu Pyörkkilänperällä on noin 100-vuotiasta kuusimetsää sekä laajalti myös luonnontilaista korpea. Järeää, eriikäistä ja monilajista lahopuuta on vaihtelevasti jopa 15 20 m 3 /ha, vaikka tuulenkaatoja on aiemmin keräilty etenkin alueen länsilaidasta. Inventoidun alueen pinta-ala oli noin 30 hehtaaria ja se kuuluu käytännössä kokonaan METSO-luokkiin I ja II. Vanhojen metsien indikaattorilajeja havaittiin 9 (27 havaintopistettä) (Taulukko 17). Alueellisesti uhanalaista ruostekääpää havaittiin neljällä rungolla ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää tippakääpää kolmella rungolla. Muista havainnoista huomionarvoisimpia olivat aarnikääpä, kultarypykkä ja silokääpä. Taulukko 17. Pyörkkilänperällä havaitut huomionarvoiset kääväkäslajit. Aarnikääpä Phellinus nigrolimitatus ind. 350347 6919011 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 350322 6918994 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 350410 6919179 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 350520 6918995 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 350535 6918971 Kultarypykkä Pseudomerulius aureus ind. 350837 6918819 Kultarypykkä Pseudomerulius aureus ind. 350950 6919086 Siperian-/Kuusenkääpä Phellinus abietis/chrysoloma ind. 350570 6919002 Siperian/-Kuusenkääpä Phellinus abietis/chrysoloma ind. 350585 6919088 Siperian/-Kuusenkääpä Phellinus abietis/chrysoloma ind. 350844 6919183 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 350953 6919086 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 350372 6919026 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 350845 6918871 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 350855 6919255 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 350866 6919015 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 350938 6919114 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 350350 6919011 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 350870 6919015 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 350930 6919012 Ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus RT, ind. 350935 6919035 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. 350189 6918974 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. 350494 6918996 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. 350509 6918960 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. 350793 6918808 Silokääpä Gloeoporus pannocinctus 350796 6918831 Tippakääpä Oligoporus guttulatus NT, ind. 350503 6919017 Tippakääpä Oligoporus guttulatus NT, ind. 350504 6919005 Tippakääpä Oligoporus guttulatus NT, ind. 350566 6919058 21
Mullikkasuo, Keuruu Suon pohjois- ja itäpuoliset karut, kallioiset metsät ovat selvästi yli 100-vuotiaita lahopuustoisia, erirakenteisia männiköitä. Vanhimmat puut ovat arviolta yli 200-vuotiaita kilpikaarnaisia aihkeja. Lahopuusta huomattava osa koostuu vanhoista kauan sitten maahan sortuneista keloista. Kallioiden väleissä on korpi- ja rämelaikkuja ja notkoissa paikoin laajemminkin soistuneita osia. Pohjoiseen jatkuvan rotkon pohjalla oleva rämeinen ja korpinen juotti on varttunutta, sekapuustoista metsää. Männiköt täyttävät METSO-kriteerit käytännössä kokonaan luokassa I ja muut osat luokissa II-III. Alueelle tehtiin kaksi kartoituskäyntiä, joista muodostuu yhdessä melko kattava selvitys. Kartoituksissa havaittiin kaksi alueellisesti uhanalaista ja viisi vanhojen metsien indikaattorilajia (8 havaintopistettä) (Taulukko 18). Kartoituksissa havaitut alueellisesti uhanalaiset korpiludekääpä (Skeletocutis odora) ja riekonkääpä (Antrodia albobrunnea) ovat vaateliaita vanhojen metsien lajeja. Riekonkääpää oli vuoteen 2007 mennessä havaittu Keski-Suomessa vain 17 paikalla, joista eteläisessä Keski-Suomessa sijaitsee vain Isojärven kansallispuiston esiintymä (Kunttu 2007). Riekonkääpä esiintyy vanhojen luonnonmetsien kauan sitten maahan sortuneissa keloissa (Niemelä 2005). Pitkälle lahonneelta kelopuulta löytyi myös harvalukuinen, Keuruun ensimmäinen kuromakääpä (Oligoporus rennyi). Taulukko 18. Mullikkasuon kartoitusalueella havaitut huomionarvoiset kääväkäslajit. Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 368007 6912487 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 367957 6912573 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 368037 6912517 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 368217 6912411 Korpiludekääpä Skeletocutis odora NT, RT, ind. 368195 6912391 Kultarypykkä Pseudomerulius aureus ind. 368227 6912305 Kuromakääpä Oligoporus rennyi 368175 6912285 Männynkääpä Phellinus pini ind. 368199 6912339 Pahviludekääpä Skeletocutis subincarnata 368087 6912753 Riekonkääpä Antrodia albobrunnea NT, RT, ind. 368227 6912305 Kuromakäävän kasvupaikka Mullikkasuolla. 22
Särkivuori, Multia Särkivuorella on säilynyt todellisia aarniometsiä, joista löytyy esimerkiksi runsaasti järeitä haapoja ja raitoja. Tällaisia METSO-I-luokkaisia selvästi yli 100-vuotiaita kuusivaltaisia tai sekapuustoisia, paikoin aihkimäntyjä kasvavia ikimetsiä on erikokoisia laikkuina eri puolilla aluetta. Lahopuuta on monipuolisesti ikivanhoista keloaihkeista järeisiin haapoihin. Näiden ydinten ympärillä rajauksiin sisältyy jonkin verran noin 70 100-vuotiaita METSO I, II ja osin III-kriteeriluokkien havumetsiä, jotka ovat rakenteeltaan luontaisia ja joissa on kohtalaisesti lahopuuta. Kääpäkartoitus koostui lähinnä alueella kävellystä kierroksesta ja reitille osuneiden puiden inventoinnista. Kartoituksissa havaittiin valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen korpiludekääpä. Vanhojen metsien indikaattorilajeja havaittiin 6 (10 havaintopistettä) (Taulukko 19). Kartoitustuloksissa korostui alueen monipuolinen haavoilla kasvava kääpälajisto. Esimerkiksi näiden kartoitusten ainoa haavanarinakääpä (Phellinus populicola) kasvoi yhdessä Särkivuoren rinteen järeistä haavoista. Taulukko 19. Särkivuoren kartoitusalueella havaitut huomionarvoiset kääväkkäät. Haavanarinakääpä Phellinus populicola 390874 6941595 Hopeakääpä Cinereomyces lindbladii 390794 6941369 Korpiludekääpä Skeletocutis odora NT, RT, ind. 391284 6941455 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 390774 6940885 Kermakarakääpä Junghuhnia luteoalba ind. 391164 6941489 Oravuotikka Asterodon ferruginosus ind. 391106 6941525 Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. 390768 6940919 Pikireunakääpä Phellinus lundellii ind. 391494 6939655 Raidankääpä Phellinus conchatus Riukukääpä Phellinus viticola ind. 390860 6940963 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 391080 6941487 Riukukääpä Phellinus viticola ind. 391522 6939651 Ruskohaprakääpä Postia leucomallella ind. 390866 6941569 Poikkeuksellisen keltainen korpiludekääpä haapamaapuun alapinnalla Särkivuorella. 23
Kirjallisuus Kunttu, P. 2007. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääpälajien esiintyminen Keski-Suomessa. Pro gradututkielma, Jyväskylän yliopisto [pdf]. Saatavilla http://users.jyu.fi/~pahalme/jututpdf/kunttugradu.pdf [viitattu 22.1.2016] Niemelä, T. 2005. Käävät, puiden sienet. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 319s. Savola, K. & Kolehmainen, K. 2015. Pääkaupunkiseudun viherkehän suojelualueiden käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A 220 [pdf]. Saatavilla https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/asarja/a220.pdf [viitattu 20.1.2016]. 24