Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Mäkinen, Markku & Jutila, Heli

Transkriptio

1 Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys 2002 Mäkinen, Markku & Jutila, Heli Ympäristöosaston monisteita

2 Kannen kuva: Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), Markku Mäkinen ja istukkakääpä (Postia placenta). Viittausohje: Mäkinen Markku & Jutila Heli 2004: Ahveniston luonnonsuojelualueen kääväkässelvitys Ympäristöosaston monisteita 62. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 7 s. + 1 liite (8 sivua). ISBN ISSN

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Johdanto 4 Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus 4 Kääväkkäitten ekologiaa 4 Tulokset 5 Lajimääristä 5 Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana 5 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät 6 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon 7 Lähteet 7 Liitteet Liite 1. Ahvenistolta löytyneiden kääväkkäiden ja muutaman muunkin sienen kuvia. Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. 3

4 Tiivistelmä Johdanto Ahveniston kääväkässelvitys toteutettiin osana Interreg IIIa-rahoitteista NAPA-projektia (Nature protected areas in Finland, Estonia and Latvia), jossa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto oli Lahden valvonta- ja ympäristökeskuksen vetämän hankkeen toinen suomalainen toimija. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luonnonsuojelualueiden lajistokartoituksien tekemien erityisesti vähemmän tutkittujen lajiryhmien osalta. Kääväkkäiden taksonomia ja uhanalaisuus Kääväkkäisiin kuuluu monimuotoinen joukko kantasieniä. Mukana ovat käävät, orakkaat, orvakat, haarakkaat ja muutamat pienemmät ryhmät (mm. vahverot). Käävillä on alapinnalla yleensä pillit, joskus heltat (Ahvenistolla aidaskääpä (Gloeophyllum sepiarum) ja koivunhelttakääpä (Lenzites betulina)). Orakkailla alapinnalta löytyvät ainakin mikroskooppiset piikit. Orvakat ovat sileitä, poimuisia tai ryppyisiä alapinnaltaan. Kääväkkäitä esiintyy Suomessa kaikkiaan noin 830 lajia, joista uhanalaisia (hävinneet, äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset sekä vaarantuneet) on nykyisen (v. 2000) luokituksen perusteella 120 kpl. Lisäksi 75 luokitetaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi. Kääpiä tunnetaan Suomesta 214 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 62 lajia. Orakkaita tunnetaan Suomesta noin 90 lajia, joista uhanalaisiksi on listattu 12 lajia (4 erityisesti suojeltavia). Yhä edelleen löydetään uusia orvakoita (>370 lajia) ja kääpiä (>220 lajia), joista monet ovat uhanalaisia luonnonmetsien lajeja, toiset eteläisiä tulokkaita tai yhdestä lajista tarkemmassa tutkimuksessa eriytettyjä. Kääväkkäitten ekologiaa Valtaosa kääväkkäistä lahottaa puuvartisia kasveja tai kariketta, joittenkin muodostaessa symbioosissa sienijuurta. Suomen kaikista kääpälajeista 70 % on saprotrofeja, eli ne hajottavat kuollutta puuainesta, 25 % on patogeeneja eli ne pystyvät tappamaan myös eläviä puita, 5 % on mykorritsasieniä tai humuksen lahottajia. Uhanalaiset kääpälajit jakaantuvat elintavoiltaan samalla tavoin. Lähes kaikki uhanalaiset patogeeniset käävät ovat eteläisiä, jaloja lehtipuita lahottavia lajeja. Lähes kaikki vanhojen metsien uhanalaiset kääpälajit ovat saprotrofeja, eivätkä ne pysty tarttumaan eläviin puihin. Osa lahottajasienistä iskeytyy kasvaviin puihin juurten, rungon tai oksien vauriokohdista. Useat kääväkkäät edellyttävät puun lahoamisasteelta ja/tai pienilmastolta enemmän. Lajista riippuen otollisia kasvualustoja ovat melko tuoreet maapuut, jo kuorensa menettäneet tai pitkälle sammaloituneet liekopuut. Tietyt käävät edellyttävät jonkin toisen lajin alkulahotusta puussa. Tällaisia Ahvenistoltakin löytyviä lajipareja ovat taulakääpä (Fomes fomentarius) / sitkokääpä (Antrodiella semisupina), pakurikääpä (Inonotus obliquus) / tikankääpä (Gloeoporus dichrous), lepänkääpä (Inonotus radiatus) / voikääpä (Antrodiella hoehnelii) ja kantokääpä (Fomitopsis pinicola) / rusokääpä (Pycnoporellus fulgens). Valkolahottajat (esim. taulakääpä) käyttävät puun kaikkia ainesosia, selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Syntyvä laho on säikeistä, väriltään ja kuvioinniltaan laji- tai sukutyypillistä. Ruskolahottajat (esim. kantokääpä) eivät käytä ligniiniä, jolloin jää jäljelle ruskeaa, helposti murenevaa lopputuotetta. 4

5 Monet uhanalaiset ja harvinaiset kääväkkäät edellyttävät metsältä luonnontilaisuutta. Ns. aarniolajit kärsivät jo vähäisistäkin harvennushakkuista. Vähimpään tyytyvät vanhan metsän indikaattorit (esim. oravuotikka (Asterodon ferruginosus) ja riukukääpä (Phellinus viticola)). saattavat sinnitellä talousmetsissäkin, mikäli pinnanmuodot tai aluskasvillisuus luovat maapohjalle varjoisuutta. Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), silmälläpidettäviin liitetty indikaattori, vaatii jo kasvulieoiltaan ja pienilmastolta enemmän. Vanhat kangasmetsät (lähinnä niiden lahopuut) ovat ensisijainen elinympäristö 61 prosentille Suomen uhanalaisista kääpälajeista (54 % kaikista uhanalaisista kääväkkäistä), lehtometsät 21 prosentille (25 %) ja vanhat lehtometsät (lahopuineen) 13 prosentille (12 %). Muutama yksittäinen laji elää ensisijassa puistoissa ja pihoilla (lähinnä eteläisiä jalopuiden lajeja) ja tulvarannoilla. Vanhojen metsien uhanalaiset kääpä- ja muut kääväkäslajit elävät useimmiten järeillä lahopuilla, monet ovat hyvin spesifisiä isäntäpuun puulajin ja lahoasteen suhteen ja eräät vaativat jonkin muun (tietyn) kääpälajin esilahottamaa puuta. Elävillä haavoilla ja raidoilla elää myös muutamia uhanalaistuneita lajeja. Muutamat uhanalaiset lajit ovat erikoistuneet kuolleisiin pieniin, kitukasvuisiin alikasvospuihin, tai vaativat erityisen suojaisaa, kosteaa pienilmastoa. Kuusi on, moniin lehtipuihin nähden pitkäikäisempänä, kääpälajistoltaan rikkain puulaji. Männylläkin lahottajia riittää, vaikka se vastustaa lahoamista mm. keloutumalla. Jaloilta lehtipuilta löytyvät omat spesialistinsa (Ahvenistolla vaahterankääpä (Oxyporus populinus)). Kääväkkäissä on myös maaperän rehevyyttä, jopa kalkkipitoisuutta vaativia lajeja. Silmälläpidettävä huopakääpä (Onnia tomentosa) ja useat orakkaat ovat Ahveniston rehevyydestä hyötyneitä lajeja. Menetelmät Markku Mäkinen kartoitti kääväkkäitä Ahveniston luonnonsuojelualueella keväällä 2002 ja uudelleen syksyllä Heli ja Karri Jutila tutustuivat kääpäesiintymiin. Heli Jutila korjasi julkaisun tekstin sekä viimeisteli ja täydensi sitä. Karri Jutila otti kääväkkäiden kuvat (liite 1). Tulokset Lajimääristä Selvityksessä Ahvenistolta tavattiin 152 kääväkäslajia, joista 10 oli silmälläpidettäviä, 54 muita harvinaisia, 1 harvinaistunut, kaksi melko yleistä, 32 yleistä ja yksi puistoissa yleinen laji (liite 2). Ahvenisto kääväkkäitten kasvupaikkana Ahvenisto on sienilajiston elinympäristönä hyvin vaihteleva. Paahteisilla harjuilla esiintyy vain hyvin vähän puun lahottajakääpiä, joista mainittakoon vanhoissa männyissä kasvava, harvinaistunut männynkääpä. Maassa kasvavia harjujen kääväkkäitä ovat mm. kangaskääpä ja ruosteorakas. Notkelmissa ja suppien pohjilla olisi pienilmastollisesti otolliset olot kääväkkäitten monimuotoisuudelle, mikäli lahopuujatkumoa ensin syntyy. Lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat hyviä paikkoja sekä kariketta ja oksia lahottaville sienille että mykorritsasienille. Rehevät tiheiköt pikkusoitten ja kosteikkojen lähellä suosivat harvinaistakin lajistoa, kuten voikääpää ja levykääpää. 5

6 Ehdottomasti tärkein kääväkkäitten elinympäristö Ahvenistolla on laajennettu aarnialue. Kaikki löydetyt silmälläpidettävien ja useimpien harvinaistenkin lajien esiintymät ovat sen sisällä. Runsain silmälläpidettävistä lajeista on ruostekääpä. Harvinaisilla vanhojen metsien indikaattoreilla rusokäävällä, pihkakäävällä (Onnia leporina), riukukäävällä, viinikäävällä (Gloeoporus taxicola) ja oravuotikalla on alueella merkittävät esiintymät. Loppuvuodesta 2001 riehunut myrsky synnytti paljon uutta maapuuta keskeiselle paikalle aarnialueella. Vaikkei noissa rungoissa juurikääpää lukuun ottamatta ollut paljoakaan alkulahottajia, ne tarjoavat vuosien saatossa kasvutilaa silmälläpidettävillekin kuusiin mieltyneille kääväkkäille. Aarnialueen ulkopuolellakin tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää tuulenkaadot metsään. Siten osa harvinaisuuksista saattaisi levittäytyä Ahveniston muihin osiin. Kääpien lukumäärässä koko Ahveniston luonnonsuojelualue ja pisteytyksessä aarnialue saavat hyvän arvosanan. Orakkaitten ja haarakkaitten osalta yksi kartoitusvuosi (kuiva syksy!) ei kerro koko lajistollista totuutta. Kääväkkäitten värikylläisyys ja muotomaailma ovat Ahvenistolla helposti saavutettavissa. Ihania tuoksuja tarjoavat mm. aniskääpä (Gloeophyllum odoratum; kuusten kannoissa) ja tervakääpä (Ischnoderma benzoinum; kuusten rungoissa). Parhaimmista liekopuista löytyy kymmenkuntakin lahottajalajia. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kääväkkäät Kartoituksessa Ahvenistolta ei löytynyt yhtään uhanalaista kääväkäslajia, mutta valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) tavattiin kymmenen lajia, jotka edustivat kahdeksaa sukua (suluissa alueellinen uhanalaisuus): Anomoporia bombycina Käpäläkääpä (+) Asterostroma laxum Tähtivuotikka (RT) Ceriporia purpurea Punakerikääpä (+) Onnia tomentosa Huopakääpä (+) Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä (+) Phlebia diffissa Kermarypykkä (-) Phlebia serialis Okrarypykkä (RT) Postia placenta Istukkakääpä (RT) Postia septentrionalis Keltahaprakääpä (+) Sistotrema alboluteum Kultakurokka (RT) Kaikki silmälläpidettävät lajit tavattiin aarnialueella. Ne ovat tyypillisiä vanhan metsän lajeja. Huopakääpä on kuusen juurilla, rehevissä metsissä esiintyvä laji. Muista tavatuista sienistä myös hytymaljakas (Sarcosoma globosum) on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. 6

7 Suositukset Ahveniston luonnonsuojelualueen hoitoon Kääväkäslajiston monimuotoisuuden säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että lahopuujatkumo säilytetään luonnonsuojelualueella. Aarnialue ja sen ympäristö Ahvenistonjärven länsipuolella, missä tuulenkaadot muokkasivat metsäkuvaa suuresti, on kehittymässä arvokkaaksi vanhaksi metsäksi, josta tulevaisuudesta saattaa löytyä myös uhanalaisia kääväkäslajeja. Tällä alueella tulisi pidättäytyä kaikista metsähoitotoimista. Ahveniston alueen virkistyskäyttö tulee ohjata pääosin muualle esim. järven itäpuolelle, jolloin hoitamattomuus ei myöskään aiheuta ristiriitoja alueen käyttäjien kanssa. Lähteet Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. 7

8 LIITE 1 Antrodia serialis Rivikääpä Antrodia sinuosa Kelokääpä Antrodia xantha Katkokääpä Antrodiella hoehnellii Voikääpä Antrodiella semisupina Sitkokääpä Asterodon ferruginosus Oravuotikka 1

9 Basidioradulum radula Kermaraspikka Datronia mollis Kennokääpä Fomes fomentarius Taulakääpä Fomitopsis pinicola Kantokääpä Geastrum pectinatum Uurremaatähti Gloeophyllum odoratum Aniskääpä 2

10 Gleoporus taxicola Viinikääpä Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Inonotus obliquus Pakurikääpä Inonotus radiatus Lepänkääpä 3

11 Ischnoderma benzoinum Tervakääpä Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä Onnia leporina Pihkakääpä Phellinus alni Lepänarinakääpä Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä Panellus serotinus Talvivinokas 4

12 Phellinus conchatus Raidankääpä Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä Phellinus pini Männynkääpä Phellinus viticola Riukukääpä Phellinus punctatus Kuhmukääpä Phellinus tremulae Haavankääpä 5

13 Piptoporus betulinus Pökkelökääpä Postia alni Pikkuhaprakääpä Postia caesia Sinihaprakääpä Postia fragilis Tahrahaprakääpä Postia placenta Istukkakääpä Postia stiptica Karvashaprakääpä 6

14 Pycnoporellus fulgens Rusokääpä Sarcosoma globosum Hytymaljakas Stereum rugosum Ryppynahakka Sceletocutis papyraceae Paperiludekääpä Pheudohydnum gelatinosum Orahytykkä Stereum sanguinoletum Verinahakka 7

15 Trametes pubescens Nukkavyökääpä Tremella foliaceae Liuskahytykkä Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä 8

16 Liite 2. Ahvenistolta löytyneet kääväkkäät. Laji Suomessa: Lajin yleisyys, uhanalaisuus ja indikaattoriarvo Suomessa; NT=silmälläpidettävä, H=harvinainen, Y=Yleinen Kasvupaikka: v= vanhojen, r= rehevien, k=kosteiden metsien laji, kt= kulttuurinsuosija, ha= havumetsät, le=lehtimetsät, la= lahopuulla, le= lehtipuulla, ku=kuusi, km=kuusimaapuu, kä= käävillä, käpy=y Ruokasieni= * Ahvenisto: Lajin yleisyys ja runsaus Ahvenistolla; h= harvakseltaan, y= yleinen Valokuva= v Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Laji Su KasvRuokAhvenValokuLuonnehdinta Albatrellus confluens Typäskääpä Y ku * y sammaleisissa kuusikoissa koko tutkimusalueella, nuorena syötävä Albatrellus ovinus Lampaankääpä Y ha * Anomoporia bombycina Käpäläkääpä NT v km h aarnialueella (46) kuusimaapuilla, vanhan metsän laji Antrodia heteromorpha Väljäpillikääpä h km, le aarnialueella havulieoissa, harvemmin lehtipuissa Antrodia macra Pajunkääpä H paju harvakseltaan pajuissa, (68, 94, 95, 97, aarnialue) Antrodia serialis Rivikääpä Y ham v havulieoissa koko alueella Antrodia sinuosa Kelokääpä Y ha v tuoksuu lakritsilta Antrodia xantha Katkokääpä Y v joskus lehtipuissa Antrodiella hoehnelii Voikääpä H le, r v lepänkäävällä (68), rehevien metsien laji Antrodiella semisupina Sitkokääpä H le, k v taulakäävällä, aarnialueella (140, runsas), kosteiden metsien laji aarnialueella kannoissa, lieoissa ja pystypuissakin, vanhan metsän laji (sopeutuvimmasta päästä) Asterodon ferruginosus Oravuotikka H v v Asterostroma laxum Tähtivuotikka NT v aarnialueella (117, 139) havupuulieoilla, vanhan metsän laji Auriscalpium vulgare Käpyorakas my hakä kävyissä (97, aarnialue) Bankera fuligineoalba Lakritsiorakas Y mä männiköissä (23-25, 91-93, ), tuoksuu lakritsilta Bankera violascens Kimppuorakas H sa ku sammaleisissa metsissä, (22-25, aarnialue) Basidioradulum radula Kermaraspikka Y v lehtipuissa koko alueella Bjerkandera adusta Tuhkakääpä my le lieoissa ja kannoissa Byssocorticium molliculum Karikekääpä Y havulieoissa ja karikkeella koko tutkimusalueella Byssomerulius corium Kelmukka Y haapa paju lehtipuissa (varsinkin lepissä) koko tutkimusalueella Cantharellus cibarius Keltavahvero Y le ha* monenlaisissa metsissä ( , aarnialue), hyvä ruokasieni Cantharellus lutescens Kosteikkovahvero H k kg * rehevissä kosteikoissa (aarnialue: 137, 139), hyvä ruokasieni Cantharellus tubaeformis Suppilovahvero Y kg * sammaleisissa kuusikoissa ( , aarnialue), hyvä ruokasieni

17 Ceriporia excelsa Kirjokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporia purpurea Punakerikääpä NT la le aarnialueella (133) pitkälle lahonneissa lehtipuissa Ceriporia reticulata Verkkokerikääpä H le lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Ceriporiopsis resinascens Hartsikääpä H le lehtipuissa, varsinkin raidoissa, (aarnialue, 13, 68, 95) Cerrena unicolor Pörrökääpä Y le lehtipuissa (varsinkin koivuissa) koko alueella Chaetodermella luna Kuuorvakka H v aarnialueella mäntylieoissa, vanhan metsän laji Clavariadelphus ligula Pikkunuijakas y karikkeella (12-13, aarnialue, ) Clavariadelphus pistillaris Isonuijakas H r v ravinteisissa metsissä, (22, aarnialue, 98) Clavariadelphus sacchalinensis Taiganuijakas H k ne karikkeella (12-13, aarnialue) Clavulina cristata Korallihaarakas H sammaleisissa metsissä (12-13, aarnialue) Climacocystis borealis Pohjankääpä H v kuusilieoissa (12-13, 97-99, 107, , aarnialue) Coltricia perennis Kangaskääpä Y mäntykankailla ja poluilla koko alueella Craterellus cornucopioides Mustatorvisieni Y sammalikossa ja poluilla (12-13, aarnialue) Creolophus cirrhatus Tupasorakas H harvinaisehko, aarnialue + 68, lehtipuulieoissa Cylindrobasidium evolvens Pehmikkä Y lehtipuissa koko alueella Dacryobolus sudans Tippauumakka H liekopuissa (12-13, 31-33, 41-42, aarnialue) Datronia mollis Kennokääpä H lehtipuissa (aarnialue, 13, 68) Diplomitoporus lindbladii Hopeakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Fomes fomentarius Taulakääpä Y v koko alueella koivuissa, joskus haavassa Fomitopsis pinicola Kantokääpä Y v koko alueella havupuissa (joskus lehtipuissa) Ganoderma lipsiense Lattakääpä H haavoissa ja koivuissa (aarnialue, 13, 68) kuusten kannoissa rehevissä metsissä (97-99, 129, aarnialue), tuoksuu anikselta Gloeophyllum odoratum Aniskääpä melko r v Gloeophyllum sepiarium Aidaskääpä Y kuusilieoissa (suosii ohuita riukuja) koko alueella Gloeoporus dichrous Tikankääpä H pakurikäävän lahottamissa koivuissa (12-13, 25, 68, 95, aarnialue) Gleoporus taxicola Viinikääpä H v v aarnialueella yleinen, etenkin kuusilieoissa, vanhan metsän laji Heterobasidion annosum Männynjuurikääpä H harjualueella ( , ) Heterobasidium parviporum Kuusenjuurikääpä Y v kuusissa koko alueella Hydnellum aurantiacum Oranssiorakas H monenlaisissa metsissä (97-98, aarnialue) Hydnellum caeruleum Siniorakas melko Y männiköissä ( , 86-88) Hydnellum concrescens Vyöhykeorakas h hl rehevissä kangasmetsissä, aarnialueella (137) Hydnellum ferrugineum Ruosteorakas Y mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punaruskeita guttaatiopisaroita runsain mäntykankailla koko alueella, nuorissa yksilöissä punertavia guttaatiopisaroita Hydnellum peckii Karvasorakas Y Hydnellum suaveolens Tuoksuorakas H kuusikoissa (22, 24, 98, aarnialue), tuoksuva

18 Hydnum repandum Vaaleaorakas Y sammaleisissa kuusikoissa koko alueella Hydnum rufescens Rusko-orakas Y kosteissa kuusikoissa ja korvissa (13, 28, aarnialue) Hymenochaete tabacina Ruskovuotikka Y v lehtipuissa, varsinkin pajuissa koko alueella Hyphoderma setigerum Isonyhäkkä H liekopuissa (12-13, 24-25, 98, aarnialue) Hyphodontia abieticola Sänkiotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia alutacea Nuhruotaraspikka H havulieoissa (12-13, 28, 98, aarnialue) Hyphodontia arguta Viitaotaraspikka H rehevien paikkojen lehtipuissa (68, 95) Hyphodontia aspera Kuusiotaraspikka Y havulieoissa koko alueella Hyphodontia barba-jovis Partaotaraspikka H lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Hyphodontia breviseta Valko-otaraspikka Y v havulieoissa koko alueella Hyphodontia paradoxa Rosokääpä H lehtipuissa (13, 28, 68, 95, 97, 114, 115, aarnialue) Hypochnicium bombycinum Puistohuovakka H ku lehtipuissa (68, 95), kulttuurinsuosija Hypochnicium detriticum Karikehuovakka H karikkeella (12-13, 25, aarnialue), (runsain aarnialueella) Inonotus obliquus Pakurikääpä Y v koivuissa ja tervalepissä koko alueella Inonotus radiatus Lepänkääpä Y v lepissä koko alueella Ischnoderma benzoinum Tervakääpä H v kuusilieoissa yleinen (25, 28, 41, , aarnialue), tuoksuu voimakkasti Junghuhnia lacera Irtokarakääpä H lehtipuitten oksissa ja varsinkin ohuissa liekorungoissa (12-13, 41, 68, 95, aarnialue) Junghuhnia luteoalba Kermakarakääpä H v v aarnialueen havulieoissa runsas, (12-13, 28, 41, , aarnialue), suosii vanhoja metsiä Junghuhnia nitida Risukarakääpä H lehtipuiden oksissa ja liekorungoissa aarnialueella (133, 139, 140) Lenzites betulinus Koivunhelttakääpä H v pysty- ja maapuissa, varsinkin koivuissa (13, 28, 66, 68, 95, 97, aarnialue) Oligoporus ptychogaster Puuterikääpä aarnialueella havupuissa; kasvattaa puun pinnalle rihmastopallon; hajoaa vanhemmiten puuterimaiseksi pölyksi Oligoporus sericeomollis Korokääpä aarnialueella havupuissa (kannoissa ja juurakoissa) Onnia leporina Pihkakääpä H v harvakseltaan aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji Onnia tomentosa Huopakääpä NT r aarnialueella (137) kuusten juurilla, rehevien metsien laji sammalikossa, karikkeella tai lahopuulla (21-22, , aarnialue), Macrotyphula fistulosa Hoikkanuijakas h le h pudonneilla lehtipuun oksilla Mucronella calva Parvipiikki h la aarnialueella liekopuissa, runsaimmillaan vanhoissa metsissä Peniophora pithya Kuusiorvakka y kuusilieoissa koko alueella Phanerochaete sanguinea Helo-orvakka yy la, kg h liekopuissa (13, 25, 28, 41, , aarnialue) Phellinus alni Lepänarinakääpä y v koko alueella lepissä Phellinus chrysoloma Kuusenkääpä H v aarnialueella kuusissa, vanhan metsän laji

19 Phellinus cinereus Koivunarinakääpä y koivuissa koko alueella Phellinus conchatus Raidankääpä y paju y v raidoissa koko alueella Phellinus ferrugineofuscus Ruostekääpä NT v toinen nimi Phellinidium ferrugineofuscus Phellinus laevigatus Levykääpä H vk aarnialueella + 13 koivuissa suosii vanhoja, kosteita metsiä Phellinus lundellii Pikireunakääpä H vk aarnialueella (137) koivuissa, vanhojen, kosteiden metsien laji Phellinus nigrolimitatus Aarnikääpä H v aarnialueella (139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phellinus pini Männynkääpä harvinaistunut y v vanhoissa männyissä koko luonnonsuojelualueella Phellinus punctatus Kuhmukääpä Y y v koko alueella, varsinkin raidoissa Phellinus tremulae Haavankääpä Y y v koko alueella haavoissa aarnialueella yleinen kuusilieoissa ja riu uissa, vanhan metsän laji Phellinus viticola Riukukääpä H v h-y v (sopeutuneimmasta päästä) Phellodon connatus Tummaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon niger Mustaorakas H h erilaisten metsien sammalikossa (97-98, aarnialue) Phellodon tomentosus Ryytiorakas Y y poluilla ja ohuessa sammalikossa koko alueella, tuoksuu lakritsilta myös kuivattuna Phlebia diffissa Kermarypykkä NT v aarnialueella (119, 137, 139) havulieoissa, vanhan metsän laji Phlebia fuscoatra Karhirypykkä h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Phlebia serialis Okrarypykkä NT v aarnialueella (117) havulieoissa, aarniolaji Phlebiopsis gigantea Harmaaorvakka y koko alueella havulieoissa ja kannoissa Physisporinus vitreus Maitovahakääpä h (12-13, 28, 41, 68, 95, aarnialue), lehtipuitten loppulahottajana Piptoporus betulinus Pökkelökääpä y koivulla y v koko alueella koivuissa Plicatura nivea Leppävanukka h le y koko alueella lepissä Polyporus brumalis Talvikääpä y le h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Polyporus ciliatus Ripsikääpä h erilaisissa lehtipuulieoissa (12-13, 28, 41, 68, 95, , aarnialue) Porpomyces mucidus Kolokääpä h liekopuissa, juurakoissa ja kannoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia alni Pikkuhaprakääpä h v lehtipuulieoissa (13, 68, 95, aarnialue) Postia caesia Sinihaprakääpä y v koko alueella kuusilieoissa Postia fragilis Tahrahaprakääpä y v havulieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Postia lactea Valkohaprakääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Postia placenta Istukkakääpä NT v v aarnialueella (119, 136) kuusilieoissa, vanhan metsän laji Postia septentrionalis Keltahaprakääpä NT v aarnialueella (137, 139) havulieoissa, suosii vanhoja metsiä Postia stiptica Karvashaprakääpä y v kuusissa (13, 41, , aarnialue) Postia tephroleuca Harmohaprakääpä aarnialueella kuusilieoissa

20 Postia undosa Poimuhaprakääpä H aarnialueella (139) kuusilieoissa Protodontia piceicola Naskalihytykkä H v aarnialueella (117, 119) havupuissa, suosii vanhoja metsiä Protodontia subgelatinosa Hammashytykkä H v aarnialueella (117, 119) lehtipuissa, suosii vanhoja metsiä Pseudohydnum gelatinosum Orahytykkä my la ha h v kuusten kannoissa ja juurakoissa (28, 41, 98, aarnialue) Pseudomerulius aureus Kultarypykkä H v aarnialueella (133) männyissä, vanhan metsän laji aarnialueella (137, 139) runsaasti kantokäävän lahottamilla kuusilla, vanhan metsän laji Pycnoporellus fulgens Rusokääpä H v y v Ramaria corrugata Kuusihaarakas y koko alueella kuusikoissa Ramaria flava Keltahaarakas my leha h sammalikossa ja karikkeella (13, 25, aarnialue) Resinicium bicolor Maitotahra y havulieoissa koko alueella Rigidoporus corticola Kuorikääpä h v h lehtipuissa (aarnialue, 68) Rigidoporus populinus Vaahterankääpä Y puistoissa vaahteroissa (95) männiköissä (joskus kuusikoissa) koko alueella, sientä käytetty värjäyksessä Sarcodon imbricatus Suomuorakas y ha y Scopuloides rimosa Pikkuorvakka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Sistotrema alboluteum Kultakurokka NT v aarnialueella (137, 139) kuusilieoissa, suosii vanhoja metsiä Sistotrema brinkmannii Nuppikurokka y koko alueella lieoissa ja pökkelöissä Skeletocutis amorpha Rustokääpä y la ha h kannoissa ja lieoissa (13, 28, 41, , aarnialue) Sceletocutis biguttulata Valkoludekääpä h mäntylieoissa (12-13, 28, , aarnialue) Sceletocutis carneogrisea Routakääpä aarnialueella, usein kuusenkynsikäävän seurassa Sceletocutis papyracea Paperiludekääpä v aarnialueella havulieoissa Steccherinum fimbriatum Ripsikarakka my la hale h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Steccherinum ochraceum Orakarakka h re le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Stereum hirsutum Karvanahakka yy le y koko alueella lehtipuissa Stereum rugosum Ryppynahakka yy le y v koko alueella lehtipuissa Stereum sanguinolentum Verinahakka yy ha y koko alueella havupuissa Stereum subtomentosum Leppänahakka h le y koko alueella lepissä Thelephora palmata Löyhkäsilokka my ha h sammaleisissa metsissä (12-13, 22, , aarnialue) hiekalla tai sammalikossa koko alueella; sulkee kasvaessaan ruohonkorsia ja varpuja sisäänsä Thelephora terrestris Karvasilokka y ka la y Trametes hirsuta Karvavyökääpä y le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes ochracea Pinovyökääpä yy le y koko alueella lehtipuissa Trametes pubescens Nukkavyökääpä h le h v lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Trametes velutina Valkovyökääpä h lehtipuissa (68, 95, aarnialue) Trechispora farinacea Jauhoharsukka y havupuissa koko alueella Trechispora hymenocystis Rihmaharsukka y lehtipuissa

21 Trichaptum abietinum Kuusenkynsikääpä yy ha le y v varsinkin kuusissa Trichaptum fuscoviolaceum Männynkynsikääpä y ha y v varsinkin männyissä Tyromyces chioneus Liitukääpä my le h lehtipuissa (13, 68, 95, aarnialue) Mainintoja muista sieniryhmistä Sarcosoma globosum Hytymaljakas NT v aarnialue (46) + 22 Geastrum pectinatum Uurremaatähti v aarnialue (137) Gyromitra gigas Lehtokorvasieni aarnialue Panellus serotinus Talvivinokas v HJ lisännyt valokuvista Tremella foliaceae Liuskahytykkä v HJ lisännyt valokuvista