1 PÄÄTÖS Nro 108/11/1 Dnro PSAVI/261/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2011 ASIA HAKIJA Ruoholamminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Pyhäntä Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 7 Puupolttoaineen varastointi... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 9 Kalasto ja kalastus... 11 Ojituksen vaikutus Ruoholammen vedenkorkeuteen... 12 Pöly ja melu... 12 Ruoholamminnevan alusmaan happamuus... 12 Ympäristöriskit... 13 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 13 Käyttötarkkailu... 13 Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tarkkailu... 14 Päästötarkkailu... 14 Vaikutustarkkailu... 16 Kalataloustarkkailu ja pohjaeläintarkkailu... 16 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 16 Vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettu toisen maalla olevan ojan käyttö... 17 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 17 Hakemuksen täydennykset... 17 Hakemuksesta tiedottaminen... 17 Lausunnot... 17 Muistutukset... 21 Mielipiteet... 22 Hakijan vastine... 25 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 28 Ympäristöluparatkaisu... 28 Ratkaisun perustelut... 28 Vesitalousasiassa tarkoitetun oikeuden myöntäminen... 30 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN... 30 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 31 KÄSITTELYMAKSU... 31 Ratkaisu... 31 Perustelut... 31 Oikeusohje... 31
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 20.10.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Ruoholamminnevan 77,5 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon ja vesilain mukaista lupaa johtaa pintavalutuskentältä vesiä toisen ojaan Pyhännän kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Vesilain 10 luvun 6 :n mukaan jäteveden johtamiseen toisen ojaan tarvitaan vesilain mukainen lupa. Jos asia liittyy ympäristölupa-asiaan, oikeuden myöntää ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen eli aluehallintovirasto. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Osa suunnitellusta tuotantoalueesta on vuokratulla alueella ja osa tuotantoalueesta ja pintavalutuskentän alue ovat hakijan omistuksessa. Pyhännän kunta kuuluu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Kaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 antamalla päätöksellä. Ruoholamminnevan kohdalla ei ole kaavamerkintöjä. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ruoholamminnevan turvetuotantoalue sijaitsee Pyhännän kunnassa noin 15 km Pyhännän kuntakeskuksesta itä-kaakkoon. Turvetuotantoalueella on neljä lohkoa, joiden tuotantoala on 74,5 ha ja kaksi auma-aluetta, joiden yhteisala on 3 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe arviolta vuoteen 2040. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon.
Kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja niiden lietesyvennykset, laskeutusaltaat, pintavalutuskentän ojasto sekä penger- ja patorakenteet, reuna- ja kokoojaojat sekä sarkaojat lietesyvennyksineen. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein 1,2 1,5 metrin syvyyteen. Sarkaojien alapäihin asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet. Sarkojen pintakerros puuaineksineen poistetaan 1 2 vuoden kuluttua ojituksesta. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon, sarkaojat kunnostetaan sekä tehdään auma-alueiden salaojitus ja kunnostus. Alueen kuntoonpanotyöt tehdään talviaikaan. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan. Alueelle ei tule kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa tai sähköliittymää. Ruoholamminnevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Haku-menetelmällä keräiltynä ja kysynnän mukaan palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 30 000 MWh. Turvepaksuus on keskimäärin 2,8 m. Laskennallisesti alueella on turvetta noin 800 000 MWh. Yrittäjät hoitavat kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja turpeen toimituksen. Energiaturve käytetään Haapaveden, Oulun tai Iisalmen voimalaitoksella. Turvetuotannon loputtua alue siistitään, jätteet ja tarpeettomat rakenteet poistetaan alueelta. Vesien käsittelyä jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai vesien johtaminen voidaan muuten lopettaa. Jälkihoitovaiheen vesientarkkailu sovitaan ELY -keskuksen kanssa. Maanomistaja ratkaisee turvetuotannon jälkeisen maankäyttömuodon. Turveruukki Oy tekee alustavan jälkikäyttösuunnitelman maansa osalta 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä. Tuleva maankäyttö voidaan huomioida ojituksissa ja maansiirroissa. Tuotannosta poistuvia alueita voidaan siirtää joustavasti jälkikäyttöön. Tulevan maankäytön vaihtoehtoja ovat esimerkiksi metsitys, maatalous, kuitu- ja energiakasvien sekä siirtonurmen tuotanto, maa-aineksien ja malmien tuotanto, urheilualue, virkistysalue, tuhkan sijoitus tai uudelleen soistaminen. 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Ruoholamminnevan vedet johdetaan pintavalutuskentältä vesistöön reittiä Kivipuro Lehmipuro Siikajoki. Vesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta sekä pintavalutuskenttä. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Vedet johdetaan painovoimaisesti pintavalutuskentälle ympäri vuoden. Pintavalutuskentän pinta-ala on 7,4 ha ja valuma-alue noin 92 ha. Kentän pinta-ala on 8 % valuma-alueestaan. Kenttä on ojittamatonta lyhytkortista nevaa. Se rakennetaan pengertämällä alue jakokammasta alaspäin. Pintavalutuskentän alapäähän asennetaan mittapato. Ruoholamminnevan tuotantoalue on puoliksi metsäojitettua suota ja puoliksi ojittamatonta suota. Ojittamattoman alueen nykyinen kuormitus vastaa luonnonhuuhtoumaa: kiintoaine 2 mg/l, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn )
18 mg/l, typpi 500 µg/l ja fosfori 20 µg/l. Metsäojitetun alueen kuormitusta arvioidaan käyttäen julkaisussa Metsätalouden vesistökuormituksen hallinta suopohjilla (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 866, 2002) esitettyjä metsätalouskäytössä olevien valuma-alueiden veden mediaanipitoisuuksia Pohjois-Suomessa. Tutkimuksen mediaanipitoisuudet ovat: kiintoaine 3,9 mg/l, CODMn 27 mg/l, typpi 680 μg/l ja fosfori 27 μg/l. Valumaarvona on käytetty Perukan osavaluma-alueen (57.033) vuosien 1961 2008 valumakeskiarvoa 11,2 l/s km 2. Laskettuna koko hankealueen nykyiseksi vuosikuormitukseksi saadaan 810 kg kiintoainetta, 6 kg fosforia ja 160 kg typpeä. Hankealueen nykyistä kuormitusta on arvioitu käyttäen vuonna 2008 Kivipurosta hankealueen alapuolelta otettujen ennakkotarkkailunäytteiden pitoisuuskeskiarvoja. Pitoisuudet ovat olleet keskimäärin: kiintoaine 10 mg/l, typpi 1 150 μg/l ja fosfori 74 μg/l. Kivipuron vedenlaadun perusteella ja Perukan osavaluma-alueen keskimääräisellä vuosivalumalla laskettuna hankealueen nykyinen vuosikuormitus on 1 370 kg kiintoainetta, 160 kg typpeä ja 10 kg fosforia. Kivipuron ennakkotarkkailunäytteiden perusteella lasketut hankealueen kiintoaineen ja kokonaisfosforin nykykuormitusarvot ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin kirjallisuuden perusteella lasketut kuormitusluvut. Kokonaistypen kuormitusarvo on samaa luokkaa sekä kirjallisuudesta saatujen arvojen perusteella että ennakkotarkkailunäytteiden perusteella laskettuna. Ruoholamminnevan päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosien 2004 2008 päästötarkkailutulosten tietojen avulla. Kuntoonpanovaiheen päästöjen laskennassa on käytetty ympärivuotisten pintavalutuskentällisten ja laskeutusaltaallisten soiden tuloksia. Tästä syystä laskettu kuormitus on todennäköisesti jonkin verran liian suuri. Tuotantovaiheen päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten soiden tarkkailuaineiston vuosien 2001 2008 ominaiskuormituksien perusteella. Seuraavassa taulukossa on Ruoholamminnevan arvioitu vesistökuormitus kuntoonpanon ja tuotannon aikana: 5 Kuntoonpanovaiheen aikana Ruoholamminnevan hankealueen kiintoainepäästöt kasvavat noin kolminkertaisiksi, kokonaistyppipäästöt noin kaksinkertaisiksi ja kokonaisfosforipäästöt kasvavat noin viisinkertaisiksi kirjallisuudesta saatujen vedenlaatuarvojen avulla laskettuun nykykuormitukseen verrattuna. Verrattuna Kivipuron ennakkotarkkailunäytteiden avulla laskettuihin nykykuormitusarvoihin, kasvavat kiintoaine- ja kokonaistyp- Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe COD Mn kg/v BRUTTO Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v NETTO Kok.P kg/v Kok.N kg/v 10 320 2 150 30 390 1 950 24 240 7 550 1 540 13 390 880 7 200 Kuormitusarvioissa ei ole otettu huomioon sitä, että Ruoholamminnevalla pintavalutuskenttä on suurempi kuin tavanomaiset, suosituksiin perustuvat pintavalutuskentät. Lisäksi Ruoholamminnevan pintavalutuskenttä on ojittamatonta aluetta. Esitetyt kuormitusarviot ovat siten todennäköisesti yliarvioituja.
pipäästöt noin kaksinkertaisiksi ja kokonaisfosforipäästöt noin kolminkertaisiksi. Tuotantovaiheen aikana kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipäästöt kasvavat kaksinkertaisiksi kirjallisuustietojen perusteella laskettuihin taustapitoisuuksiin verrattuna. Ennakkotarkkailunäytteiden tulosten perusteella laskettuihin nykykuormitusarvoihin verrattuna kiintoainekuormitus kasvaa tuotantovaiheessa 11 %, kokonaisfosforikuormitus 15 % ja kokonaistyppikuormitus kasvaa noin 2,5-kertaiseksi. 6 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöille on tunnusomaista tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Turvetuotannon pölypäästöt vaihtelevat eri työvaiheissa. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Turpeen keräilymenetelmistä hakumenelmä aiheuttaa suurimmat pölypäästöt. Turvetuotannon eri työvaiheiden kokonaisleijumasta keskimäärin 47 % on alle 10 μm hiukkasia ja 33 % alle 2,5 μm hiukkasia. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Jo sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta pölyn määrä on laskenut merkittävästi lähtötasosta. Valtioneuvoston asetuksessa nro 711/2006 on määrätty hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden raja-arvoksi 50 μg/m 3 24 tunnin keskiarvona laskettuna. Hakumenetelmää käytettäessä yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä mainittua raja-arvoa 100 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa kyseisen raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta hakumenetelmällä noin 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 metrin etäsyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Tuotantoalueelta saattaa kulkeutua ajoittain turvepölyä luoteispuolella lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsevaan Ruoholampeen. Tuotantosuon ja Ruoholammen välissä on suojaavaa puustoa. Melupäästöt vaihtelevat tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan. Toiminnassa on lyhytkestoisia meluisia jaksoja ja pitkiä lähes äänettömiä tilanteita. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Tuotannosta aiheutuva melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Tuotantopäiviä on kesäisin 30 40. Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Turpeen kuljetuksen melu syntyy kuormauksessa. Hakumenetelmän eri työvaiheiden lähtömelutasot ovat 100 110 db(a) ja kuntoonpanotoimien lähtömelutasot ovat 116 117 db(a). Hakumenetelmässä päiväajan melun ohjearvo 55 db(a) ei missään työvaiheessa ylity 100 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset. Kuntoonpanotoimien aikana hetkellinen 55 db(a) melutasovyöhyke voi ulottua noin 350 metrin
etäisyydelle työkoneista. Äänen vaikutusalue voi kuitenkin olla äänilähteen voimakkuudesta ja suuntaavuudesta sekä ympäristön olosuhteista riippuen useita kilometrejä. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot ja kasvillisuus. Turve kuljetetaan Ruoholamminnevalta kahta rakennettavaa työmaatietä pitkin nykyiselle metsäautotielle ja edelleen Tavastkengän paikallistien kautta Pyhäntä Kajaani -maantielle. Toimitukset ovat mahdollisia ympäri vuoden ennalta laaditun toimitussuunnitelman mukaisesti. Yhdistelmäajoneuvoja käy tuotantoalueella enimmillään 20 30 vuorokaudessa. Liikenne tuotantoalueella ja turvetoimitukset aiheuttavat pölyn lisäksi pakokaasupäästöjä. 7 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään joko tukikohdassa tai auma-alueella paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Valumaaltaallisten tai vastaavien säiliöiden koko on 2 000 9 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 25 000 litraa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa, yleensä lukituissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä, kiinteää öljyjätettä, erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä, muovijätettä ja rautaromua. Jätemäärät ovat jäteöljyjä lukuun ottamatta vähäisiä. Eri jätejakeille on omat keräysastiansa. Jätteet lajitellaan ja jäteastiat tyhjennetään Pyhännän kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueella toimiva urakoitsija vastaa jätehuollosta jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines (10 t koko tuotantoaika) välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Pintamaat (7 500 t), kivet (4 t), kivennäismaat (750 t) ja laskeutusaltaiden lietteet (60 t) maisemoidaan maapohjana. Puupolttoaineen varastointi Ruoholamminnevan auma-alueilla varastoidaan ja haketetaan puuperäisiä polttoaineeksi käytettäviä jätteitä, esimerkiksi kemerapuuta, hakkuutähteitä, purua tai kutterinlastua, alle 5 000 t vuodessa. Materiaali on peräisin lähialueen hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Hake toimitetaan sellaisenaan tai turpeeseen sekoitettuna energiantuotantoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut kuormitusta vähentävät rakenteet, niiden huolto ja tuotantotoiminta ovat hakemuksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset.
8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunnitellulla tuotantoalueella vuosina 2007 ja 2008 tehdyn kasvillisuusselvityksen mukaan Ruoholamminneva on puoliksi luonnontilaista nevaa ja puoliksi ojitettua neva- ja rämemuuttumaa. Aluetta ympäröivät ojitetut suot ja kangasmetsät. Alueella ei ole uhanalaisia kasvilajeja. Alueella esiintyy paikoin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvaa vaaleasaraa. Lisäksi todettiin silmälläpidettävän ja alueellisesti uhanalaisen suopunakämmekän ja maariankämmekän risteymä. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi metsäsaareketta, jotka ovat metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Molemmat saarekkeet on rajattu pois tuotantoalueesta. Linnustoselvitys on tehty vuonna 2008 linjalaskentana hakijan omistamalla tuotantoalueen osalla. Ruoholamminneva on kohtalaisen hyvä suokahlaajien elinympäristö. Kahlaajista todettiin jänkäkurppa ja kapustarinta. Todetuista linnuista Suomen vastuulajeihin kuuluvat Ruoholammen ympäristössä pesivä laulujoutsen, teeri, jänkäkurppa, pikkukuovi, valkoviklo, liro sekä metsäsaarekkeiden leppälintu ja isokäpylintu. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja ovat laulujoutsen, teeri, kapustarinta, liro ja viirupöllö. Maakunnallisesti alueen linnusto on melko tavanomainen. Kesällä 2011 on kirjallisuusselvityksenä selvitetty luonnonsuojelulain liitteissä 2 ja 5 mainittujen eläinten esiintymistä suunnitellulla tuotantoalueella ja pintavalutuskentällä. Todennäköisesti alueella esiintyy sisilisko, joka on rauhoitettu eläin. Sammakkoeläimistä ei ole kuulo- eikä näköhavaintoja 19.5.2011 tehdyllä maastoinventoinnilla. Pintavalutuskentällä oleva painauma, joka on merkitty peruskarttaan Kivipuroksi, kulkee maastossa pintavalutuskentän itäpuolella. Se on joko aikojen saatossa umpeutunut oja tai ainoastaan painauma suoalueella, eikä sitä voida pitää luonnontilaisena uomana. Asutus ja maankäyttö Ruoholamminnevan lähiympäristössä tai alapuolisten Kivipuron ja Lehmipuron varrella ei sijaitse asutusta tai peltoja. Siikajoen varrella on asutusta ja peltoja. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Suunnitellulla tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Noin kaksi kilometriä Ruoholamminnevan suunnitellusta tuotantoalueesta koilliseen sijaitsee Törmäsenrimpi Kolkannevan Natura 2000 -alue, joka on myös soidensuojeluohjelma-alue (SSO110346). Muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemia ei ole suon lähituntumassa.
Hankealueesta noin 3 kmetrin etäisyydellä länteen sijaitsee Palokankaan (11630007) vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei hakemuksen mukaan ole vaikutuksia luonnonsuojelualueiden luonnonarvoihin tai pohjavesialueisiin. 9 Vesistö Ruoholamminneva sijaitsee Siikajoen yläosan valuma-alueella (57.03) osittain Kuurajoen osavaluma-alueella (57.036) ja suurimmaksi osaksi Perukan osavaluma-alueella (57.033). Siikajoen yläosan valuma-alueen koko on 635 km 2, Kuurajoen osa-valuma-alueen 30 km 2 ja Perukan osavalumaalueen 58 km 2. Siikajoen vesistön käyttö on virkistyskäyttöä kuten veneilyä ja uimista. Kivipurolla ja Lehmipurolla ei ole virkistyskäyttöarvoa. Hakijalla on vireillä Siikajoen valuma-alueella Hevoskorven ympäristölupahakemus (91 ha). Hakijan arvion mukaan valuma-alueelta poistuu tuotantoalueita noin 300 ha 10 vuoden kuluessa. Kuurajoen ja Perukan valumaalueilla ei ole muita turvetuotannossa olevia alueita. Lehmipuron valuma-alueen pinta-ala on noin 1,13 km 2. Keskivirtaama (MQ) Lehmipuron suulla on 0,15 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) 1,05 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,01 m³/s. Siikajoen valuma-alueen pinta-ala Lehmipuron kohdalla on 100 km 2. Virtaamat Lehmipuron alapuolella Siikajoessa ovat: keskivirtaama 1 m³/s, keskiylivirtaama 4,7 m³/s ja keskialivirtaama 0,05 m³/s. Veden ennakkotarkkailutuloksia on vuodelta 2009 Ruoholamminnevan alapuolisesta Kivipurosta, Kivinevan alapuolisesta metsäojasta sekä Siikajoesta Ruoholamminnevan alapuolelta pisteiltä Si 145 ja Si 154. Herttatietokannasta löytyy vedenlaatutietoja Ruoholamminnevan yläpuoliselta Siikajoen pisteeltä (Siikajoki) vuodelta 2007 sekä alapuoliselta pisteeltä (Siikajoki, Haarala) vuosilta 2002 2008. Kivipuron vesi on ollut tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinteikasta. Veden ph:n keskiarvo on ollut 6,4 eli hieman happaman puolella. Sähkönjohtavuus on ollut luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Fosforipitoisuus on ollut 70 470 μg/l ja typpipitoisuus 1 000 2 200 μg/l. Vedessä on ollut runsaasti epäorgaanisia ravinteita. Heinäkuun näytteenottokerralla puron vesi on ollut erityisen huonolaatuista, mikä on ilmennyt suurina ravinteiden, kiintoaineen ja raudan pitoisuuksina. Vedenlaatuun on tällöin saattanut vaikuttaa esimerkiksi kuivuus tai metsäojista tulleet valumat. Heinäkuun näytteenottokertaa lukuun ottamatta puron fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet keskimäärin rehevää tasoa. Kivinevan alapuoliseen metsäojaan tulee metsäojitusalueen vesiä ja näyte on otettu vertailukohdaksi Kivipuron vedenlaadulle. Ruoholamminnevan tuotantoalueen valumavedet eivät vaikuta metsäojaan. Ojassa vesi on ollut tummempaa ja humuspitoisempaa verrattuna samaan aikaan Kivipurosta otettuun vesinäytteeseen. Muutoin vedenlaadussa ei ole ollut merkittäviä eroja. Siikajoessa vesi on ollut tummaa, humus- ja rautapitoista sekä melko ravinteikasta. Veden ph on ollut happaman puolella ja sähkönjohtavuus luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Veden happitilanne on ollut hyvä. Jokiveden fosforipitoisuus on ollut 40 110 μg/l ja typpipitoisuus 280 1 000 μg/l. Kesän keskimääräisten fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Siikajoen yläosa voidaan luokitella reheväksi. Keskimääräisesti Siikajoen
eri näytteenottopisteillä vedenlaadussa ei ole merkittävää eroa, vaikkakin eroja vedenlaadussa eri näytteenottoajankohtina on nähtävissä. Seuraavassa taulukossa on hakijan arvio Ruoholamminnevan turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisistä Lehmipuron suulla ja Siikajoessa Lehmipuron suun alapuolella talven ja kesän virtaamatilanteissa. 10 Keskivirtaama MQ m³/s NETTO Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Lehmipuron suulla joulu-maaliskuu 0,02 kuntoonpanovaihe 1,6 38 320 tuotantovaihe 0,6 9,1 205 kesä-syyskuu 0,11 kuntoonpanovaihe 0,6 4,9 57 tuotantovaihe 0,2 1,7 39 Siikajoki Lehmipuron alapuolella joulu-maaliskuu 0,25 kuntoonpanovaihe 0,2 3,7 31 tuotantovaihe 0,1 0,9 20 kesä-syyskuu 0,77 kuntoonpanovaihe 0,1 0,7 8,3 tuotantovaihe 0,0 0,0 1,0 Kivipuro ja Lehmipuro ovat vähävirtaamaisia puroja, joissa laskennalliset kuntoonpanovaiheen aikaiset pitoisuuslisäykset ovat huomattavan suuria etenkin talviaikaan. Kivipuron vedenlaatu on pääosin hieman heikompi verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisiltä tarkkailusoilta lähtevän vedenlaatuun. Tämän perusteella laskennalliset pitoisuuslisäykset olisivat liian suuria. Kivipuro ja Lehmipuro ovat metsäojitusten vaikutusalueella oleva ojia, joiden vettä ei käytetä talousvetenä eikä niillä ole virkistys- tai kalataloudellista arvoa. Siikajoessa laskennalliset tuotantovaiheen pitoisuuslisäykset ovat Kivipuroa ja Lehmipuroa selvästi pienempiä. Lähinnä talven ja kesän alivirtaamatilanteen typen pitoisuuslisäyksellä on merkitystä Siikajoen vedenlaatuun. Fosforin ja kiintoaineen pitoisuuslisäykset ovat sen sijaan melko pieniä. Karttatarkastelun perusteella suuri osa Lehmipuron ja Siikajoen yläosan valuma-alueesta on ojitettua aluetta. Ruoholamminnevan turvetuotannon vaikutuksia Kivipurossa, Lehmipurossa ja Siikajoessa ei voida erottaa vaikutuksiltaan samankaltaisista metsäojitusalueiden vesistä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa 2010 2015 on todettu, että Siikajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä. Lehmipuron laskukohdassa Siikajoen tila on luokassa tyydyttävä. Lehmipuroa ei ole luokiteltu. Liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa ovat suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle. Happamuuden vähentämistarvetta on myös Neittävänjoessa ja Lamujoessa. Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi saada vähennetyksi noin puoleen nykyisestä, jotta joen keskimääräinen kokonaisfosforipitoi-
suus alenisi tasolle 40 μg/l. Lamujoella vähentämistarve on noin viidennes nykyisestä, mutta muissa Siikajoen vesistön tarkastelluissa vesimuodostumissa huomattavasti tätä enemmän. Suurin vähentämistarve koskee maataloutta. Siikajoen alaosalla ihmisen aiheuttama fosforikuormitus vähenee nykykäytännön toimenpitein laskennallisesti 10 % ja fosforipitoisuus alenee vuoteen 2015 mennessä nykytasolta 65 µg/l tasolle 60 µg/l. Vähennys ei riitä tilatavoitteen saavuttamiseen. Lisätoimenpiteenä uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi uuden turvetuotantoalueen lupahakemuksessa selvitetään vesistön happamoitumisriski ja esitetään tarvittavat toimenpiteet tai rajoitukset haittojen ehkäisemiseksi. Happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Ruoholamminnevan uudelle tuotantoalueelle on suunniteltu ympärivuotisesti painovoimalla toimiva pintavalutuskenttä. Happamoitumisriskiä ei Ruoholamminnevan alueella arvioida olevan. Alueelle kaivettavat laskeutusaltaat eivät ulotu kivennäismaahan. Hakija on näin ollen ottanut vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman huomioon tuotantoalueen suunnittelussa ohjelman lisätoimenpiteiden ja happamoitumisriskin mukaisesti. 11 Kalasto ja kalastus Siikajoen yläosan Kalliokoskella noin 3 km Kivipuron yläpuolella on tehty sähkökoekalastuksia vuonna 2008. Alueelta ei saatu saalista. Kesällä 2010 on tehty sähkökoekalastuksia Ruoholamminnevan alapuolisella Siikajoella kolmessa kohteessa. Kohteet olivat koski 200 metriä Kivipuron laskukohdan alapuolella, Myllykoski noin 2 km Kivipuron alapuolella ja Korpelankoski noin 5 km Kivipuron alapuolella. Kalasto oli hyvin niukka. Siikajoen yläosalla on edelleen heikko luontaisesti lisääntyvä tammukkakanta. On mahdollista, että tammukan lisääntymisalueet sijaitsevat nykyisin pääuoman sijasta Siikajoen sivu-uomissa, joista kalat voivat sitten levitä myös pääuoman alueelle. Siikajoen kalastusalueen isännöitsijän mukaan Tavastkengän yläpuolisella Siikajoella harjoitetaan pienimuotoista viehekalastusta. Saalis on pääasiassa haukea ja ahventa. Saaliksi saadaan vähän myös tammukkaa. Siikajoen kalastoon kuuluvat lisäksi ainakin särki ja made. Taimenta esiintyy edelleen Siikajoen yläosalla muun muassa Kivipuron alapuolisilla Mylly-, Korpelan- ja Leiviskänkoskella sekä sivuhaaroista Etelä- ja Kuurajoessa. Taimenen lisääntymisalueiden sijainnista ei ole olemassa tutkittua tietoa. Rapua ei esiinny Siikajoen yläosalla. Siikajoen yläosalle ei ole tehty kalanistutuksia. Isännöitsijän mukaan Siikajoen vesi on varsin tummaa ja ajoittainen veden vähyys haittaa kalastusta. Siikajoen yläosan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Ruoholamminnevan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Kivipuron alapuolisella Siikajoella esiintyy myös luontaista kantaa olevaa taimenta, joka on vedenlaadun suhteen selvästi vaateliaampi kuin kevätkutuiset kalalajit. Ruoholamminnevan
kuormitus osaltaan heikentää taimenen lisääntymisolosuhteita Siikajoessa, mutta sen ei arvioida vaarantavan taimenkannan olemassaoloa. Ruoholamminnevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Siikajoen vedenlaatuun. Kalastus Siikajoen yläosalla on vapakalastusta, johon kuormituksella ei ole suoranaista vaikutusta. Käytännössä Ruoholamminnevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. 12 Ojituksen vaikutus Ruoholammen vedenkorkeuteen Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella turvetuotantoon suunniteltu alue ei sijaitse Ruoholammen valuma-alueella. Hakija on tarkkaillut toisaalla tuotantoalueen lähellä sijaitsevien lampien vedenkorkeuksia. Ojituksen vaikutus on ulottunut vuodenajasta riippuen 50 75 metrin päähän tuotantoalueesta. Maatunut turve estää hyvin veden horisontaalista liikkumista. Ruoholamminnevan tuleva ojitus ulottuu 160 metrin päähän Ruoholammesta. Ojitusta ei uloteta mineraalimaahan saakka. Ojituksella ei ole vaikutusta lammen vedenkorkeuteen. Pöly ja melu Ruoholamminnevan tuotantoalue rajautuu suo- ja metsäalueisiin. Ruoholamminnevan turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa lähiympäristöön. Turvepölyn ei ole osoitettu aiheuttaneen vesistöjen rehevöitymistä tai madaltumista. Ruoholammella ei ole virkistyskäytöllistä merkitystä. Pölyämisen Ruoholammelle aiheuttamien haittojen arvioidaan kuitenkin jäävän melko vähäiseksi. Ruoholamminnevan suunnitellun työmaatien varrella ei ole asutusta. Pölyhaittaa läheisellä maantiellä voi esiintyä lähinnä turpeen kuljetusajankohtana, jolloin kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta maantielle. Turvekuormat suojataan pölyämisen estämiseksi. Ruoholamminnevan turvetuotantoalueen tai työmaateiden varrella ei ole asutusta. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun. Ruoholamminnevan alusmaan happamuus Siikajoen alaosan soiden alusmaa on muinaisen Litorinameren pohjaa, johon sisältyy happamia sulfiittimaan kerroksia. Ruoholamminnevan korkeus merenpinnasta on noin 130 metriä. Litorinameren ylin ranta on Siikajoen valuma-alueella noin 80 metrin korkeudella merenpinnasta. Ruoholamminnevan aluetta ei voida pitää happamuusriskiltään kovin ongelmallisena.
13 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Ruoholamminnevan turvetuotantoalueelle laaditaan ennen tuotannon aloittamista sisäasianministeriön ohjeiden mukainen Ruoholamminnevan pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään siihen kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksen liitteenä on käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2005 2011 uusitaan vuonna 2012. Tällöin otetaan myös Ruoholamminnevan tuotantoalueen tarkkailutarve huomioon. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu alkaa heti, kun turvetuotantoaluetta aletaan kuntoonpanna turvetuotantoon, ja se jatkuu keskeytyksettä siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, vesienkäsittelylaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Käyttöpäiväkirja tai erilliset kirjanpitoasiakirjat sisältävät seuraavat tiedot: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta, tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä kunnostustyöt massansiirrot ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat
vesienkäsittelyrakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmasta laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt mittapadon ja mittauslaitteen huolto ja korjaukset mittapadon vedenkorkeuslukemat, jos suo on tarkkailussa vesinäytteiden ottoajat sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan tuulitauot huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet pöly- ja meluhavainnot maininnat mahdollisista valituksista havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen jälkikäyttöön alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajalle. Päiväkirjaa ja muita käyttötarkkailuun liittyviä asiakirjoja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ELY -keskukselle. Päiväkirjat ja muut käyttötarkkailuun liittyvät asiakirjat säilytetään mahdollista myöhemmin tehtävää tarkastusta varten niin kauan, kun tuottaja on vastuussa toiminnastaan. Vuosittain toiminnasta laaditaan lyhyt yhteenveto, joka toimitetaan vaadittaessa ELYkeskukseen sekä liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Tarkkailussa olevien turvesoiden osalta käyttötarkkailun vuosiyhteenvedot toimitetaan myös päästötarkkailun raportin laatijalle. 14 Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tarkkailu Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden ja tehon tarkkailu sisältyy käyttötarkkailuun. Tarkkailuun kuuluu aina vesienkäsittelyrakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkistaminen keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa muulloinkin. Tarkistusten seurauksena tehdään tarvittavat korjaukset ja puhdistukset. Pintavalutuskentän tehon tarkkailu tehdään ottamalla näytteitä laskeutusaltaiden alapuoliselta mittapadolta (mp1) ja pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta 2. Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta 2 seuraavan aikataulun mukaan:
15 Työvaihe tai ajanjakso Näytteenottotiheys Kuntoonpanotyöt käynnissä (aina 1 näyte / 2 viikkoa kun aktiiviset toimenpiteet käynnissä) Kevättulva 1 näyte / viikko Touko lokakuussa 1 näyte / 2 viikkoa Muutoin marras toukokuussa 1 näyte / kuukausi Virtaama mitataan kuntoonpanovuosina mittapadolta 2 jatkuvatoimisella virtaamamittarilla 15.5. 30.9. Mittapatonäytteistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), ammoniumtyppi (NH4-N) ja ph. Tehon tarkkailu Pintavalutuskentän tehon tarkkailemiseksi otetaan näytteet pintavalutuskentän yläpuolelta mittapadolta mp1 kerran kuukaudessa touko-syyskuun välisenä aikana ja muulloin joka toinen kuukausi (marras-, tammi-, maaliskuussa). Mikäli turvetuotantoalue ei siirry aktiivisesta kuntoonpanovaiheesta suoraan tuotantosuoksi, voidaan valvovan viranomaisen kanssa päättää kuntoonpanovaiheen näytteenoton harventamisesta. Tuotantovaiheen tarkkailu Virtaama mitataan tarkkailuvuosina mittapadolta jatkuvatoimisella virtaamamittarilla 15.5. 30.9. Tuotantovaiheen tarkkailu tehdään kahtena vuotena lupakaudella. Koska kuntoonpanovaiheen tarkkailu kestää 2 3 vuotta ja tuotantovaiheen tarkkailua tehdään kahtena vuonna, tulee lupakaudelle Ruoholamminnevalle 4 5 vuotta päästötarkkailua. Tuotantovaiheen tarkkailuvuosia ei voida vielä esittää. Päästötarkkailunäyte otetaan pintavalutuskentän alapuolella olevalta mittapadolta 2 kahden viikon välein 15.5. 30.9. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään fosfaattifosfori (PO 4 -P), ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti+nitriittityppi (NO 2 + NO 3 -N) ja rauta (Fe). Tehon tarkkailu Pintavalutuskentän tehon tarkkailemiseksi otetaan näytteet pintavalutuskentän yläpuolelta mittapadolta mp1 kerran kuukaudessa touko-syyskuun välisenä aikana kuukauden 1. näytteenottokerralla. Näytteestä määritetään samat parametrit kuin alapuoliselta pisteeltä. Poikkeustilanteiden tarkkailu Tuottajan edustaja ottaa tarkkailuvuosina ylimääräisiä kuormitusnäytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, jossa siitä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja COD Mn.
16 Päästöjen laskenta Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella lasketaan turvetuotannon päästöt vesistöön. Laskennassa noudatetaan soveltuvin osin Turvetuotannon tarkkailuoppaan (18.5.2006) päästöjen laskentamenetelmiä. Suppea tarkkailu Suppeaa tarkkailua ei esitetä tehtäväksi suon pienen koon vuoksi sekä koska suo on tulevalla lupakaudella tarkkailussa 4-5 vuotena (kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen päästötarkkailu). Vaikutustarkkailu Ruoholamminnevan vaikutustarkkailu tehdään Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2005 2011- ohjelman mukaisesti. Seuraavassa on esitetty pääkohdat liittyen alueen tarkkailuun. Ruoholamminnevan vaikutusta vesistöön tarkkaillaan Siikajoesta pisteestä Si154. Piste on ns. vaihtuvan tarkkailun näytepiste, jolta näytteet otetaan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailuvuosina. Näyte otetaan neljästi vuodessa. Ensimmäinen näyte otetaan kevättalvella ja loput kesä-, heinä- ja elokuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet otetaan samalla näytteenottokierroksella. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, kok. P, sähkönjohtavuus, PO 4 -P, ph, kok. N, väri, NO 2 + NO 3 -N, COD Mn, NH 4 -N, kiintoaine, Fe, sameus ja kesällä a-klorofylli. Vuosittain toistuvassa vesistötarkkailussa näytteitä otetaan vähintään kuudesta ennalta sovitusta havaintopaikasta. Näytteenottoajankohdat sekä määritykset ovat samat kuin vaihtuvassa tarkkailussa. Kalataloustarkkailu ja pohjaeläintarkkailu Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua tehdään Siikajoen yhteistarkkailuohjelma v. 2008 2012 -ohjelman osien II Kalataloustarkkailuohjelma ja III Pohjaeläintarkkailuohjelma mukaisesti. Vahinkoja estävät toimenpiteet Pohjois-Pohjanmaalla useiden pintavalutuskentällisten soiden kalatalousmaksun suuruus on viimeisimmissä ympäristölupapäätöksissä ollut tasoa 2 euroa/tuotantohehtaari. Ruoholamminnevan alapuolisella Siikajoella esiintyy luontaisesti taimenta, mikä nostaa vesistön kalataloudellista arvoa, joten siellä kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida 3 euroa/ha. Ruoholamminnevan (77,5 ha) kalatalousmaksun suuruus olisi siten 230 euroa vuodessa.
17 Vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettu toisen maalla olevan ojan käyttö Hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa Ruoholamminnevan turvetuotantoalueen vedet pintavalutuskentän alapuolisessa laskuojassa Siikajokeen. Pyyntö koskee metsäojaa 460 metrin matkalta kiinteistöllä 630-404-8-2. Hakija kunnostaa tarvittaessa nykyisen metsäojan ja säilyttää tai rakentaa alueella tarvittavat kulkuyhteydet (ojarummut). HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on ennen sen tiedoksi antamista täydennetty 7.12.2010 selvityksellä peruskarttaan merkityn Kivipuron luonnontilaisuudesta sekä 26.8.2011 Ruoholamminnevan sammakkoeläinselvityksellä ja selvityksellä eräiden muiden rauhoitettujen eläinten esiintymisestä Ruoholamminnevalla. Täydennysten tiedot on tarpeellisilta osin sisällytetty tämän päätöksen kertoelmaosaan. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Pyhännän kunnassa 7.1. 7.2.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 10.1.2011 Siikajokilaaksolehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä, Pyhännän kunnalta sekä Pyhännän kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Ruoholamminnevan alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Esitettyä turvetuotantoaluetta koskevat ainoastaan maakuntakaavan yleismääräykset. Turvetuotantoa koskevan yleismääräyksen mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat astuneet voimaan 1.3.2009. Kohdassa 4.4. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat todetaan erityistavoitteena, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Hakemuksen mukaan turvekuljetukset suuntautuvat joko Ouluun tai Iisalmeen. Yksi mahdollinen kuljetusreitti kulkee Tavastkengän kyläalueen läpi. Kylä on osoitettu maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi.
Ympäristölupaharkinnassa tulee ottaa huomioon tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan määräykset maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n ja 32 :n mukaisesti. Suunniteltu Ruoholamminnevan turvetuotantoalue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta. Tehtyjä kasvillisuus- ja linnustoselvityksiä voidaan pitää riittävinä, joskin suotyyppien ja suoyhdistymätyypin uhanalaistarkastelu puuttuu. Ruoholamminneva on puoliksi luonnontilaista nevaa ja puoliksi neva- ja rämemuuttumaa. Suon luonnontilainen osa on aapasuota. Inventointien yhteydessä on tavattu vaaleasaraesiintymä. Vaaleasara kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Kaksi kämmekkäesiintymää, risteymää suopunakämmekästä ja maariankämmekästä, tavataan tuotantoon suunnitellun alueen eteläosassa ja pohjoispuolella. Suopunakämmekkä on viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa (2010) arvioitu vaarantuneeksi (VU). Suon tuotantoon otto tulisi tuhoamaan eteläisen esiintymän ja heikentämään pohjoisen esiintymän kasvuolosuhteita merkittävästi. Alueella sijaitse kaksi metsäsaareketta, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Hakemuksen mukaan toiminta ei kuitenkaan vaikuttaisi metsäsaarekkeiden tilaan. Hanketta ympäröivät alueet ovat pääosin ojitettuja ja eriasteisesti muuttuneita. Ruoholamminnevalla tavatuista lintulajeista Suomen vastuulajeihin kuuluvat laulujoutsen, teeri, jänkäkurppa, pikkukuovi, valkoviklo, liro sekä metsäsaarekkeiden lajeista myös leppälintu ja isokäpylintu. Lisäksi EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja ovat laulujoutsen, teeri, kapustarinta, liro ja viirupöllö. Hankkeella ei ole vaikutusta lähimpiin suojelualueisiin. Vedet on tarkoitus johtaa ympärivuotisesti kahden laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskenttä on suunniteltu ojittamattomalle suolle, jonka turvepaksuus on keskimäärin 1,4 metriä ja pinta-ala 8 % valuma-alueestaan. Kaltevuutta ei ole ilmoitettu. Kasvillisuuskartoitus ulottui kentän alueelle, mutta tarkempia tietoja kentän turvelajeista tai maatuneisuudesta ei ole esitetty. Kenttä on kaukana itse tuotantoalueesta (noin 1,2 kilometriä), mikä hankaloittaa kentän säännöllistä toimivuuden tarkkailua normaalin toiminnan ohessa. Hakemuksessa on arvioitu, ettei hanketta voida pitää happamuusriskiltään kovin ongelmallisena, koska hankkeen korkeus merenpinnasta on noin 130 metriä. Kivipuro ei asiakirjojen ja ilmakuvien perusteella ole luonnontilainen uoma. Ruoholampi yli hehtaarin kokoisena ei ole vesilain 1 luvun 15a :ssä mainittu lampi. Välimatka lammesta tuotantoalueeseen on lyhimmillään 160 metriä. Toisaalla hakemuksessa (kohta 6.3.2) mainitaan, ettei tuotantoalue sijaitse lammen valuma-alueella, mutta 7.10.2010 päivätyn selvityksen mukaan tuotantoalue ulottuu osittain lammen valuma-alueelle. Hakemuksessa olisi tullut esittää kartta lammen valuma-alueesta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lammen valuma-alue pienenisi hankkeen seurauksena. Mikäli hankkeelle myönnettäisiin lupa, on lammen vedenkorkeutta seurattava säännöllisesti. 18
Vesistövaikutusarvio on tehty laimenemissuhteiden avulla Lehmipuron suulla ja Siikajoessa Lehmipuron suun alapuolella. Merkitys Siikajoen vedenlaatuun näkyy lähinnä talviaikaisissa typpipitoisuuksissa sekä tuotantovaiheessa myös kesän alivirtaamatilanteen typpipitoisuuksissa. Fosfori- ja kiintoainepitoisuuslisäykset Siikajoessa ovat laskennallisesti arvioitu melko pieniksi. Vesienhoitosuunnitelmassa Siikajoen yläosa on arvioitu asiantuntijalausunnon perusteella tyydyttäväksi ja vesistön tavoitetila saavutetaan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Lisätoimenpiteet liittyvät suurelta osalta hajakuormituksen vähentämiseen. Vapo Oy:n kuntoonpanovaiheessa oleva Sauvasuon turvetuotantoalue laskee Siikajokeen hiukan Ruoholamminnevan yläpuolella osavalumaalueella 57.033. Hakemuksessa ei ole arvioitu kuitenkaan turvetuotannon yhteisvaikutuksia. Mikäli lupa myönnetään, on näiden turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu suunniteltava yhteisesti Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailussa. Sauvasuon havaintopaikaksi valittu Siikajoki, Haarala (7114750 3477500) on myös Ruoholamminnevan alapuolinen havaintopaikka. Hakemuksessa esitetystä Ruoholamminnevan vesistötarkkailun havaintopaikoista puuttuivat koordinaatit. Myös havaintopaikkojen nimiä ja selitteitä on tarkennettava, jotta ne vastaavat Hertta-tietokannassa ja yhteistarkkailussa käytettyjä havaintopaikkojen nimiä. Vesistön tilan arvioimiseksi Sauvasuon ja Ruoholamminnevan alapuolisessa Siikajoessa tarvitaan tietoa myös biologisista tekijöistä. Ruoholamminnevan luonnontilaisella osalla on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta, josta syystä se olisi hyvä jättää turvetuotantotoiminnan ulkopuolelle. Kivinevalla puolestaan ei ole erityisiä luontoarvoja, eikä sen tuotantoon otto siten heikentäisi luonnon monimuotoisuutta. Mikäli lupa myönnetään, tulee ottaa huomioon myös edellä lausunnossa esitetyt vaatimukset Ruoholammen tarkkailusta sekä vesistötarkkailusta. 2. Kainuun ELY -keskus, kalatalouden ryhmä Kuormituksen vesistövaikutukset olisivat suurimmillaan Kivipurossa ja Lehmiojassa, joiden merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen. Siikajoen pääuomassa vaikutukset olisivat pienempiä, mutta kuormitus kuitenkin lisäisi osaltaan nykyisiä kalataloudellisia haittoja. Hajakuormituksen ohella Siikajoen yläosaa kuormittaa Saarinevan turvetuotanto. Vesistön tila edellyttää kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen määräämistä. Tarkkailu on yhtenäisen käytännön varmistamiseksi määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY -keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestettäisiin osana Siikajoen yhteistarkkailua, jonka nykyinen ohjelma on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2021 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan kuntoonpanon aloittamisvuodesta alkaen 230 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun ELY -keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Pyhännän kunnanhallitus Ruoholamminnevan suunniteltu turvetuotantoalue on sijainniltaan syrjäinen. Tuotannosta ei näin ollen aiheudu haittaa paikallisille asukkaille. Pyhännän kunta suhtautuu myönteisesti ympäristölupahakemukseen. 19
4. Ympäristöpalvelut Helmi Pyhännän kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena Lupamääräyksissä tulisi ottaa huomioon Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa annetut yleiset suunnittelumääräykset. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotannon valuma-aluekohtaisen vesistön kuormituksen tulee vähentyä valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Suunnitellusta tuotantoalueesta puolet on ojittamatonta suota. Tuotantoalueen ojitus ulottuu lyhimmillään noin 160 metrin päähän siitä luoteeseen sijaitsevasta pienestä Ruoholammesta ja tuotantoalue ulottuu osittain Ruoholammen valuma-alueelle. Tuotantoalueen rajaus Ruoholammen valuma-alueen suuntaan tulisi selvittää ja määrätä sellaiseksi, että tuotannosta ei ole haittaa Ruoholammen vedenkorkeuteen eikä vesimäärään. Ruoholamminnevan linnustoselvitys perustuu vain yhtenä päivänä tehtyyn linjalaskentaan ja on näin ollen suppea. Hakemuksessa todetaankin, että soilla tehtävien ympäristövaikutusten arvioinneissa linjalaskentojen riittävyyttä pidetään usein kyseenalaisena, mutta koska kyseessä ei ole YVA - menettely, on linjalaskennan katsottu riittävän tässä tapauksessa. Linnustoselvityksen teon ajankohtaan liittyvä epätarkkuus tulisi selventää, sillä liitteen 4.3 Pyhännän Ruoholamminnevan luontoselvityksen kohdan 1.1. linnustoselvitys mukaan arviointivuosi on ollut 2008 ja saman liitteen kohdan 4.4. johtopäätökset mukaan arviointivuosi on ollut 2006. Kuntoonpanovaiheen typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormitus ilmenee Lehmipurossa selvästi ja heikentää vähävirtaamisten Kivipuron ja Lehmipuron vedenlaatua. Kivipurolla ja Lehmipurolla ei kuitenkaan ole virkistyskäytön tai kalatalouden kannalta suurta arvoa eikä niistä oteta talousvettä. Myös tuotantovaiheen aikaiset ravinne- ja kiintoainepitoisuuslisäykset Kivipurossa ja Lehmipurossa arvioidaan huomattaviksi varsinkin talviaikaan. Siikajoessa sekä kuntoonpanon että tuotantovaiheen aikaiset mainittujen tekijöiden pitoisuuslisäykset ovat kuitenkin selkeästi pienempiä Kivipuroon ja Lehmipuroon verrattuna. Kokonaistypen pitoisuuslisäys on merkityksellisempi. Ruoholamminnevan suunnitellulta tuotantoalueelta tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus heikentää alapuolisten vesistöjen vedenlaatua. Hakemuksen mukaan Siikajoen vesi on tummaa, humus- ja rautapitoista sekä melko ravinteikasta ja kesäaikaisten fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Siikajoen yläosan vesi on luokiteltu reheväksi. Näillä tekijöillä on todettu olevan vaikutusta myös kalastukseen, vaikka lisääntyvän kalaston on todettu koostuvan pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä lajeista, kuten hauki, ahven ja särki. Luvan hakija onkin esittänyt vuotuista euromääräistä korvausta haitoista. Lupamääräyksin tulisi huolehtia siitä, että vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitus ei lisäänny eikä muukaan virkistyskäyttö heikenny nykyisestään. Valuma-aluekohtaisen vesistön kuormituksen tulee vähentyä valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Vesien käsittelymenetelmien ja -rakenteiden tehokkuuden, kunnon ja toimivuuden säännöllinen tarkastelu ja seuranta sekä kunnostus sisältyvät esitettyyn käyttötarkkailuun. Lupamääräyksin tulisi lisäksi edellyttää ryhtymistä välittömästi tehokkaampien menetelmien käyttöönottoon vesien puhdistamisessa, mikäli tarkkailutulosten perusteella puhdistuminen ei ole riit- 20