Meluntorjunnan 15.1.2008 toimintasuunnitelma
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Sisältö Esipuhe... 5 1 Johdanto...5 2 Melun torjunnasta melun välttämiseen...6 3 Meluntorjunta osana kaupunkiympäristön kehittämistä...8 3.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen... 8 3.2 Sidosryhmätyöskentely toimintasuunnitelman valmistelussa... 8 3.3 Vuorovaikutus melun ennaltaehkäisyssä ja meluntorjunnan suunnittelussa... 9 3.4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma...10 5 Tavoitteista konkretiaan: meluntorjuntaa kohteittain...13 5.1 Priorisoinnin periaatteet...13 5.2 Kohteet priorisointiluokassa I...14 5.3 Kohteet priorisointiluokassa II...15 5.4 Yhteistyökohteet...15 6 Rahoitus ja aikataulutus...16 7 Vaikutukset...18 8 Lähteet...18 9 Liitteet...19 4 Meluntorjunnan tavoitteet...11 4.1 Meluntorjunnan tarpeet ja toiveet...11
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 5 Esipuhe 1. Johdanto Meluntorjunnan toimintasuunnitelma toteuttaa Tampereen kaupungin strategisia tavoitteita. Toimintasuunnitelmassa määritellään meluntorjunnalle tietyt toimintaperiaatteet, jotka eri tavoitteiden kautta ohjaavat toimintaa kohti toivottua päämäärää. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa ovat ohjanneet meluntorjuntaa koskevat direktiivit ja käytännöt. Se on muodostettu yhteistyössä Tampereen kaupungin eri hallintoryhmien ja konsulttien edustajien kanssa. Myös kaupunkilaisia on kuultu ottamalla huomioon yleisötilaisuudessa käyty keskustelu sekä kaupungille tulleet valitukset. Toimintasuunnitelma koskee vuosia 2008-2012. Tampereen kaupungin strategiat, ohjelmat sekä suunnitelmat vaikuttavat ympäristömeluun merkittävästi. Melun kannalta tärkeitä ja pitkävaikutteisia päätöksiä ovat esimerkiksi keskustan liikenneosayleiskaavan tunneli- ja pikaraitiotieratkaisut. Yleiskaava ja maakuntakaava vaikuttavat ympäristömeluun kuten myös seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun linjaukset sekä esimerkiksi joukkoliikenteen tukeminen. Tämän vuoksi meluntorjunta ei ole yksin Tampereen kaupungin ratkaisuista kiinni vaan melua on torjuttava yhdessä Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon Hämeen tiepiirin, Finavian sekä naapurikuntien kanssa. Tätä toimintasuunnitelmaa on ollut laatimassa Tampereen kaupunki yhteystyötahoineen (sidosryhmätyöskentelystä kpl 3.2). Konsulttina on toiminut vuosina 2005-2007 Noisecase Oy (ent. Suomen Akustiikkakeskus Oy) sekä 30.3.2007 alkaen Ramboll Finland Oy. Ramboll Finland Oy:ssä työstä ovat vastanneet HM Hanna Herkkola ja DI Hans Westman. Tampereen kaupunki ympäristöineen on voimakkaan väestönkasvun aluetta. Kasvu aiheuttaa haasteita kaupungin toiminnalle ja kehityksen kestävyydelle. Melutilanteen kannalta suurimpia haasteita on ajoneuvoliikenteen kasvu ja siitä aiheutuvat meluongelmat sekä lisääntyvän melun ja maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Jotta Tampereen kaupunki voisi jatkossakin olla visionsa (Tampereen tasapainoinen kaupunkistrategia vuoteen 2016) veroinen ja tarjota mm. viihtyisän asuinympäristön ja toimivan kaupunkirakenteen nykyisille ja tuleville asukkaille, on myös meluntorjunnalle asetettava tavoitteita. Meluntorjunnalle on asetettu tavoitteita ja reunaehtoja valtakunnallisella tasolla, ja nämä ohjaavat myös Tampereen kaupungin meluntorjuntatyötä. Valtakunnallinen meluntorjunnan toimintaohjelman (2004) ja valtioneuvoston periaatepäätöksen (2006) pohjalta on käynnistynyt selvityksiä ja meluntorjunnan toimintaohjelmia eri tahoilla. Tie- ja raideliikenteen osalta meluntorjuntaa on pohdittu LVM:n Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketissa 2008-2012 (2007). Tiehallinnolla on myös valmisteilla ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma päätieverkolle. Lähtökohtaisesti melusta aiheutuvien haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi ehkäistään melua sen lähteessä, estetään melun leviämistä, sijoitetaan toiminnot melun kannalta tarkoituksenmukaisesti ja suojataan melulle altistuvia kohteita. Tärkeimmät muut meluntorjuntatoimet liittyvät alueidenkäytön ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, asuntojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja kunnossapitoon sekä ajoneuvojen, laitteiden ja moottorien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöön.
6 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2. Melun torjunnasta melun ennaltaehkäisyyn Meluhaittojen ennaltaehkäisyssä ovat avainasemassa ratkaisut, jotka tehdään maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Yhtenä lähtökohtana ovat valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueidenkäytössä on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta (vähennetään liikennetarvetta), ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta linjaa alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelua valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin pohjautuen. Alueidenkäyttö ja liikenne Melua aiheuttavien ja melulle herkkien toimintojen väliin tulee suunnitteluvaiheessa jättää riittävä etäisyys. Ellei se ole mahdollista, tulee meluntorjunnasta huolehtia muilla keinoilla. Tampereella kantakaupungin liikennemeluongelmia on pyritty ratkomaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikenneosayleiskaavan ja muiden suunnitelmien linjausten mukaisesti. Mahdollisuuksia vähentää liikennemelua liikennejärjestelmäratkaisuilla on tarkasteltu mm. TASE2025 työssä. Selvityksessä on arvioitu joukkoliikennejärjestelmien kehittämisen vähentävän liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja. Edullista meluntorjuntaa on esimerkiksi varastojen tai autokatosten sijoittaminen melulähteiden ja asutuksen väliin. Tämä edellyttää maankäytön suunnittelijoiden ja tonteille sijoittuvien yritysten ja maanomistajien yhteistyötä. Meluntorjunta ei aiheuta kustannusten kasvua tai lisäkustannukset ovat ainakin vähäisiä. Tätä keinoa ei ole toistaiseksi osattu kovin paljon käyttää. Melun syntyyn vaikutetaan tehokkaimmin pienentämällä liikennevälineiden melupäästöjä ja vähentämällä liikennetarvetta. Ohjaamalla liikennettä pois asuinkaduilta ja oppi- tai hoitolaitosten vierestä voidaan vähentää myös melun haittoja. Liikennemelun tasoon voidaan vaikuttaa lisäksi liikenteen rauhoittamisen ja erilaisten liikennerajoitusten avulla. Ajonopeuksien alentaminen on tehokas keino torjua melua. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää, että kyetään turvaamaan erilaisten hiljaisten alueiden säilyminen. Taajamissa tarvitaan suhteellisen hiljaisia virkistysalueita, jotka ovat päivittäin saavutettavissa. Selvityksessä ei ole erikseen arvioitu lentomelua, mutta sen mahdolliset vaikutukset yhteismeluun on kuitenkin pidetty tarkastelussa mukana mahdollisten moniongelmakohteiden tunnistamiseksi. Melupäästöjen vähentäminen Eri liikennevälineiden, työkoneiden ja ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä koskevat määräykset kuuluvat EY:n sisämarkkinoiden toimialaan. Ajoneuvojen vähämeluisuudella voidaan myös vaikuttaa melutasoon. Melupäästöjä voidaan edistää myös hiljaisia päällysteitä toteuttamalla ja renkaita kehittämällä.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 7 Tampereen kaupungin sisäisellä ohjeistuksella, hankittaessa ajoneuvoja, koneita tai laitteita kaupungin töihin, voidaan vähämeluisuus määrittää tärkeäksi valintaperusteeksi kustannusten, energiankulutuksen ja muiden teknisten ominaisuuksien lisäksi. Teollisuuden osalta on laitosten melupäästöjä arvioitava ympäristölupapäätöksissä sekä suunniteltava muutoksia parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan sekä ympäristön kannalta parhaisiin käytäntöihin perustuen. Tilapäisistä, erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista tapahtumista ja töistä on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä esimerkiksi louhinnasta ja kivenmurskauksesta. Tilapäisiä tapahtumia, joista on tehtävä ilmoitus, ovat ulkoilmakonsertit, moottoriurheilukilpailut ja muut suuret yleisötapahtumat, joista saattaa aiheutua meluhaittoja. Konserttien melutasoihin voidaan vaikuttaa valvonnan myötä myös tapahtumajärjestäjien ohjeistuksella ja valistuksella. Asuntojen rakentaminen ja peruskorjaus Konkreettisia muita meluntorjuntakeinoja on esimerkiksi rakennuksien ulkokuoren ääneneristyksen parantaminen. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa ulkomelulle asetettavia tavoitteita ei saavuteta, huolehditaan siitä, ettei ympäristömelusta aiheutuva sisämelu ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia melutason ohjearvoja (993/1992). Tähän on syytä jatkossakin kiinnittää huomiota rakennusluvan ja toimenpideluvan myöntämisen yhteydessä. Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 2005 tarkastuskertomuksessaan pitäneet tärkeänä kiinteistökohtaisen ääneneristyksen tarpeen ja menetelmien sekä rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä erityisesti kantakaupunkien liikennehaittojen vähentämiseksi. Valtiovalta selvittää eri tukimuotojen, erityisesti asunto-osakeyhtiöiden ja vuokratalojen peruskorjaamisen korkotukilainojen, käyttämistä meluntorjuntaan. Meluesteet Meluntorjuntaa voidaan viime kädessä toteuttaa myös meluesteillä. Meluesteet voivat olla muun muassa meluvalleja, -kaiteita tai meluseiniä. Meluesteinä voivat toimia myös pienemmät rakenteet esim. tonttikohtaiset aidat, pysäkkikatokset jne. Meluesteillä ja rakennusten ääneneristävyyden parantamisella vaikutetaan myös visuaaliseen ympäristöön. Meluesteet rajaavat näkymiä ja voivat heikentää tai parantaa ympäristön esteettistä laatua. Meluaidat tai vallit saatetaan kokea kielteisesti niiden rajoittaessa näkymiä ja joskus ne ovat epäesteettisiä. Haittoja voi joissain paikoissa syntyä myös tuuliolosuhteiden muuttumisesta ja liikenteen päästöjen kertymisestä meluesteiden rajaamalle alueelle. Parhaimmillaan taas meluesteiden rakentaminen istutuksineen jäsentää ympäristöä ja lisää ympäristön viihtyisyyttä.
8 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 3. Meluntorjunta osana kaupunkiympäristön kehittämistä 3.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen Meluntorjunnan toimintasuunnitelman eräänä lähtökohtana on toiminut Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueelle vuodelta 2003. Selvityksessä todettiin vuonna 2003 asuvan tie- ja katuliikenteen yli 55 db melualueilla 40.700 tamperelaista näistä 4.700 yli 65 db: n alueella. Kantakaupungin asukkaista noin 19 % asuu tie- ja katuliikenteen melualueilla. Ilman meluntorjuntatoimenpiteitä altistuvien asukkaiden määrän oletetaan kasvavan noin 18 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Kovan melun alueella asuvien määrän oletetaan kuitenkin laskevan noin 15 %:lla keskusta-alueella käyttöönotettavien alempien nopeusrajoitusten sekä uusien tie- ja katuyhteyksien käyttöönoton vuoksi. Rautatieliikenteen melualueella arvioitiin vuonna 2003 asuvan noin 4000 asukasta. Selvityksessä arvioitiin, ettei määrä oleellisesti muutu vuoteen 2020 mennessä. Edellä esitetyt luvut osoittavat, että melu merkittävä asuinympäristön viihtyisyyteen ja terveellisyyteen vaikuttava tekijä. Meluun ja sen torjuntaan kytkeytyvät monet eri toimenpiteet eri sektoreilla. Menestyksellinen ja luonteva meluntorjunta edellyttää kaupungin hallintokuntien ja yksiköiden sekä muiden osapuolten avointa yhteistyötä. Tästä syystä meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti eri osapuolten kanssa. Tämän meluntorjunnan toimintasuunnitelman päämääränä on turvata tamperelaisille terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö ennaltaehkäisemällä melun syntymistä, estämällä melun leviämistä ja vähentämällä meluhaittoja sekä säilyttämällä erityyppisiä hiljaisia alueita. Tässä työssä on asetettu tavoitteeksi Valtioneuvoston periaatepäätöksen 2006 mukaisesti, että päiväajan yli 55 db katu- ja tieliikennemelualueilla asuvien ihmisten määrä on vuonna 2020 vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003. Välitavoitteeksi on asetettu, että määrä on vuoteen 2013 mennessä vähentynyt 5-10 %. 3.2 Sidosryhmätyöskentely toimintasuunnitelman valmistelussa Tämän toimintasuunnitelman laadinnassa pyrittiin EU:n ympäristömeludirektiivin 2002/49/EY mukaisesti avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Vuorovaikutuksen pääpaino oli kaupungin hallintokuntia, yksiköitä sekä väylä- ja muita viranomaisia edustavan meluntorjunnan yhteistyöryhmän työskentelyssä. Yhteistyöryhmään kuului edustajia seuraavilta tahoilta (suluissa henkilömäärä): Ympäristövalvonta (2), kuntatekniikka- ja liikennesuunnittelu, kiinteistötoimi, kaavoitus (2), koulutoimi (2), liikuntatoimi, liikennelaitos, sosiaali- ja terveystoimi. Myös rakennusvalvonta oli kutsuttu työpajoihin. Lisäksi edustettuina olivat Hämeen tiepiiri, Pirkanmaan ympäristökeskus sekä Tiehallinnon keskushallinto. Ryhmä osallistui suunnittelun aikana yhteen päivän mittaiseen meluntorjunta-aiheiseen retkeen ja työpajaan Helsingin seudulle ja kolmeen puolen päivän mittaiseen yhteiseen työpajaan Tampereella. Työpajoissa toimittiin pääosin pienryhmissä työstäen konkreettista konsulttien valmistelemaa aineistoa. Lisäksi jäseniltä pyydettiin kirjalliset kommentit kolmesta suunnitelman osaluonnoksesta. Asukkaille järjestettiin työn alkuvaiheessa yksi yleisötilaisuus. Tilaisuuteen liittyi näyttely Tampereen melutilanteesta sekä erilaisista melun-
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 9 torjuntakeinoista. Osallistujille jaettiin aihetta selventävää ja tukevaa aineistoa. Työssä otettiin huomioon myös asukkaiden ja asukasryhmien ympäristömelua käsitelleet kirjalliset ja suulliset yhteydenotot Tampereen kaupungin yksiköihin. Työn jatkovaiheessa huhtikuusta 2007 alkaen kohteita sekä meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa pohdittiin alkuvaiheen pohjalta vielä Tampereen kaupungin eri sektoriviranomaisten ja konsultin tapaamisissa, joihin kutsuttiin mukaan myös Tiehallinnon ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajat. Kohdetarkastelua täydennettiin lisäksi asukasmäärätarkasteluilla. 3.3 Vuorovaikutus melun ennaltaehkäisyssä ja meluntorjunnan suunnittelussa Melu eroaa monista ympäristön pilaajista siinä, että pilaantumista ei koeta pysyväksi, kun taas monien saasteiden ominaisuuksista uhkaavimpina pidetään juuri pysyviä ja kertyviä haittoja. Melulähde voi silti olla hyvin pysyvä. Monia muita päästöjä seurataan jatkuvilla mittauksilla. Monille merkittäville päästöille on myös esimerkiksi lupaehdoissa selkeät rajat. Ympäristömelua ei sen mukaan juurikaan seurata jatkuvatoimisilla mittareilla, eikä mittaluvuista voida myöskään suoraan johtaa tarvittavia meluntorjuntatoimenpiteitä. Melun sietokynnys on erilainen eri ihmisillä, useista eri tekijöistä riippuen. Hallinnon ohjeiden ja normien mukaan ihmisten pitää sietää tietty määrä melua. Monilla melun sietokynnys ylittyy jo ennen ohjearvojen ylittymistä. Meluun suhtautumiseen vaikuttaa myös rakennetaanko uusi väylä aiemmin hiljaisen asuinalueen läheisyyteen vai levennetäänkö väylää alueella, jolla on jo totuttu liikenteen meluun. Ympäristömelun mittarina käytetty keskimääräinen melutaso ei myöskään kuvaa ajoittaisia kovia ääniä. Lyhytkin kova melu katkaisee herkästi unen. Heräilyn katkomat jatkuvat huonot yöunet voivat aiheuttaa seurannaisvaikutuksina merkittäviä terveyshaittoja. Melua toki torjutaan kaupungin ja väyläviranomaisten toimin koko ajan. Hallinnollisia erityistoimia sen sijaan aiheutuu vasta kun ihminen tekee haitasta ilmoituksen eli valittaa. Yhtenä mittarina meluntorjunnan tarpeelle ovat melusta kaupungin eri tahoille tulleet valitukset meluhaitasta. Tätä ei kuitenkaan voida pitää ainoana mittarina mm. edellä kuvatusta melun kokemisen subjektiivisuudesta johtuen. Toisaalta ohjearvoja tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että niiden alittuminen ei tarkoita, etteikö melua voitaisi kokea silti häiritsevänä. Jos ja kun meluntorjunta on yhä enemmän kaikille julkista, myös sen perusteet ja reunaehdot esim. eri kohteiden meluntorjunnan toteuttamiselle tai toteutuksen esteille, luodaan pohjaa toisenlaiselle toimintakulttuurille. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen alkuvaiheessa pidettiin yleisötilaisuus, joka palautteen perusteella sai pääosin hyvän vastaanoton yleisöltä. Keskustelulle on siis tarvetta. Melun sietämistä voi myös helpottaa, jos saatavilla on joku varmuus meluntorjunnan, -vähentämisen tai estämisen toimenpiteiden etenemisestä ja aikataulusta. 3.4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen on edellyttänyt laajaa yhteistyötä. Laajaa ja jatkuvaa yhteistyötä edellyttää myös sen toteuttaminen. Keskustelua ja keskustelumahdollisuuksia kehittämällä tehostetaan meluntorjuntaa ja ehkäistään melun syntyä. Yhteistyötä tehdään kaupungin eri hallintokuntien välillä, Tiehallinnon Hämeen tiepiirin, Ratahallintokeskuksen, VR:n, Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä kaupunkilaisten kanssa. Tampereen kaupunkiseudulla on tärkeää myös koko työssäkäyntialueen kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyö, sillä palvelujen, asutuksen ja työpaikka-alueiden sijoittelulla vaikutetaan liikenteeseen ja sitä kautta ympäristövaikutuksiin.
10 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Meluntorjunnan vaikuttavuuden kannalta Tiehallinto ja Ratahallintokeskus ovat merkittäviä toimijoita Tampereella. Kumpikin on tahollaan tehnyt suunnitelmia meluntorjunnasta esimerkkeinä mainittakoon Hämeen tiepiirin vuonna 2003 laatima raportti Hämeen tiepiirin meluntorjunnan toimenpiteiden priorisointi sekä Ratahallintokeskuksen vuonna 2003 laatima Tampereen rataympäristöselvityksen toisen vaiheen toimenpideohjelma. Tiehallinnon osalta on esitetty toimenpidelistaus LVM:n meluntorjunnan teemapakettia valmistelleen työryhmän toimesta. Tiehallinnon ympäristöohjelmassa vuoteen 2010 on määritelty kiireellisen meluntorjuntahankkeen kriteerit, mutta todettu samassa yhteydessä, että erillisiä hankkeita ei nykyisellä tienpidon rahoitustasolla pystytä toteuttamaan. Sekä Tiehallinto että RHK laativat myös EU:n meludirektiivin edellyttämät meluntorjunnan toimintasuunnitelmat, jotka valmistuvat vuonna 2008. Ratahallintokeskus on vuonna 2004 laatimassaan toimenpideohjelmassa listannut parannettavia melukohteita muun muassa Järvensivulla, Rautaharkossa, Multisillassa sekä Tesomalla. Näiden kohteiden lisäksi on muutamia yksittäisiä kiinteistökohteita. Meluntorjuntaa edellyttävät kohteet ovat tätä toimintasuunnitelmaa viimeisteltäessä lähdössä tarkempaan suunnitteluun. Meluntorjunnan yhteistyön ja toteuttamisen edistämiseksi ja tehostamiseksi toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä on tarkasteltu meluntorjunnan vastuita Tampereen kaupungin päättävissä elimissä sekä eri hallintokunnissa. Meluntorjuntaan liittyviä vastuita on kaupunginvaltuustolla ja hallituksella, pormestarilla, tilaajalautakunnilla sekä kaupunkiympäristön kehittämis-, ympäristöpalvelut sekä rakennusvalvonnan yksiköissä. Eri vastuutahojen tavoitteet vaihtelevat melupolitiikan luomisesta terveellisen ja viihtyisän asuntotuotannon luomiseen. Muita yleisiä kaikkia vastuutahoja koskevia tavoitteita ovat muun muassa: meluongelmien tunnistaminen estää niiden syntymistä etukäteen melutilanteen kehityksen seuranta ja arviointi nykyisten meluhaittojen vähentäminen yhteistyöt väylä- ja ympäristöviranomaisten, naapurikuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimintasuunnitelman laatimisen aikana eri vastuutahoille määritellyt tavoitteet, ydintehtävät, keinot ja mittarit esitellään luvussa 4 taulukossa 4.1. Tavoitteet on määritelty konsultin ja meluntorjunta-työryhmän toimesta, keinot ja mittarit on muodostettu toimintasuunnitelmatyön aikana.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 11 4. Meluntorjunnan tavoitteet 4.1 Meluntorjunnan tarpeet ja toiveet Raportin liitteenä (Liite 1) on esitetty esimerkkejä tavoitteiden viemisestä käytäntöön, mm. työnjaon ja yhteistyön sekä valvonnan ja seurannan kehittämiseen, melun kasvun hidastamisen ja estämiseen sekä opastukseen ja ohjaukseen liittyen. Kattava ja kokoava esitys toimintasuunnitelman tavoitteista ja keinoista on esitetty taulukossa 4.1. Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma pohjautuu Tampereen kantakaupungin liikennemeluselvityksen tuloksiin. Selvityksen tulokset ovat olleet yksi lähtöaineisto meluntorjunnan tarpeen selvittämisessä. Muina lähteinä on käytetty Tampereen kaupungille eri yksiköihin tulleita valituksia ja muita mahdollisia meluun liittyviä yhteydenottoja, sekä toimintasuunnitelman valmistelun aikana toimineen meluntorjunnan yhteistyöryhmän työskentelyn tuloksia.
12 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Taulukko 4.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman tiivistelmä vastuutahoittain
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 13 5. Tavoitteista konkretiaan: meluntorjuntaa kohteittain 5.1 Kohteiden valinta Työryhmä on kirjannut 29 meluntorjuntakohdetta, joissa voidaan todeta vuoden 2003 meluselvityksen perusteella olevan merkittävä määrä asutusta tai muita meluherkkiä toimintoja melualueella. Kohteita on tullut mukaan myös workshoppien sekä yleisötilaisuuden perusteella. Tarkasteltavia kohteita on pyritty priorisoimaan ottaen huomioon niiden kiireellisyys, mm. haitalle altistuvien määrä, haitan suuruus jne. Priorisoinnin yhtenä lähtötietona on hyödynnetty myös meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa laadittaessa pidetyn asiantuntijatyöpajan tuloksia ja työpajassa esitettyjä tärkeysjärjestysarvioita kohteista. Kohteiden tarkastelu luokittain ei sido päätöksentekoa, mutta pyrkii toimimaan sitä ohjaavana ja lisätietoa tuottavana työkaluna. Kohteiden priorisoinnissa ei ole otettu huomioon niiden kustannuksia ja mahdollista toteutusaikataulua. Resursointia käsitellään seuraavassa pääluvussa. Kohteiden valintakriteereinä on käytetty seuraavia työryhmässä pohdittuja periaatteita: Asukasmäärä melualueilla, >65dB -alueella asuvien määrää on painotettu kertoimella 10 ja 55 65 db -alueella asuvien määrää on painotettu kertoimella 2. Kohdekohtaisessa asukaslaskennassa on huomioitu saman melulähteen alueella sijaitsevien lähikatujen asukkaat, laskenta on tehty vuoden 2003 liikennemeluselvityksen melumallinnuksen mukaan. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman työpajojen asiantuntijaraadin painotukset. Palaute meluntorjunnan toimintasuunnitelman yleisötilaisuudesta sekä asukkaiden tekemät meluvalitukset. Melusuojauksen vaikuttavuus: paljonko asukkaita saadaan suojattua käytetyllä rahamäärällä. Melusuojauksen toteutettavuus. Talojen olemassa oleva rakenteellinen melusuojaus (melualueella voi olla laskennallisesti paljonkin asukkaita jos uusi kerrostalo on rakennettu tietoisesti melualueelle, tällöin melusuojaus on ollut mukana kaavamääräyksissä ja suojauksesta on huolehdittu melua eristävien rakenteiden avulla).
14 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kohteet järjestettiin kunkin tunnusluvun perusteella ja kunkin tunnusluvun mukaisista järjestysluvuista tehtiin yhteenveto (liite 2). Lopulliseen tarkasteluun valittiin myös workhopeissa esille tulleita koettuun meluun perustuvia kohteita, jota kautta on noussut esiin mm. herkkien kohteiden (kuten päiväkodit, koulut, sairaalat) meleuntorjunnan merkitys. Workshopeissa esiin nousseiden kohteiden priorisoinnista on keskusteltu hankeryhmässä. Valituissa kohteissa melulle altistuvan väestön määrä selvitettiin tarkkoihin maastomalleihin perustuvilla laskelmilla. Meluntorjunnan hyötyjä tutkittiin alustavasti arvioimalla mahdollisten meluntorjuntatoimenpiteiden laajuus ja kustannukset. 5.2 Kohteet priorisointiluokassa I Seuraavat kohteet on kirjattu meluntorjuntatoimenpiteiden priorisointiluokkaan I. Luokitus perustuu työn aikana esim. workshopeissa tehtyihin arviointeihin meluntorjunnan kiireellisyydestä. Priorisointia tarkennettiin mm. meluntorjunnan yhteistyöryhmässä käydyn keskustelun pohjalta. Katukohteet (numeroitu kohdekorttien mukaisesti) (1) Keskustan ja Amurin pääkadut (2) Tammelan ja Kalevan pääkadut (3) Lempääläntien itäreuna välillä Kuokkamaantie Kaartotie, Nekala (4) Pispalan valtatie (5) Nekalantie (6) Myllypuronkatu, eteläreuna välillä Vanhatie Tohlopinkatu (7) Päivärinne VT12 pohjoisreuna Päivärinteen kohdalla (8) Tesoman valtatie eteläreuna Nokiantiestä länteen (9) Palokallio Valkamankadusta Pohjoiseen Päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset (numeroitu kohdekorttien mukaisesti) (12) Kissanmaan perhetukikeskus, Riistakatu 1 (13) Pispalan päiväkoti, Pispalan vt 6 (14) Näsinpuiston päiväkoti, Hämeenpuisto 2 (15) Nekalan päiväkoti, Jokipohjantie 13 (16) Aleksanterin koulu, Hallituskatu 26, ala-aste (17) Amurin koulu, Satakunnankatu 60, ala- ja yläaste (18) Ruotsalainen ala-aste ja päiväkoti, Koulukatu 14 (yksityinen) Tarkemmat kohdekortit, joissa on kirjattu alustava näkemys toimenpiteistä, ovat raportin liitteenä 3.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 15 5.3 Kohteet priorisointiluokassa II Seuraavat kohteet on kirjattu meluntorjuntatoimenpiteiden priorisointiluokkaan II. Luokitus perustuu työn aikana esim. workshopeissa tehtyihin arviointeihin meluntorjunnan kiireellisyydestä. Katukohteet (numeroitu kohdekorttien mukaisesti) (10) Nokiantie välillä Pukkisaarenkatu - Tuularinkatu (11) Pohtolankatu Päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset (numeroitu kohdekorttien mukaisesti) (19) Harjun koulu, Nokiantie 22, ala- ja ylä-aste + päiväkoti koulun takana (20) Kaukajärven koulu, Juvankatu 13, ala- ja ylä-aste (21) Messukylän koulu, Messukylänkatu 35, ala-aste (22) Kalevanharjun päiväkoti, Kalevantie 8 5.4 Yhteistyökohteet Seuraavaan on listattu vielä tärkeiksi koettuja kohteita, jotka edellyttävät kuitenkin yhteistoimintaa Tiehallinnon kanssa. Kohteisiin suunniteltavia toimenpiteitä on esitetty myös Tiehallinnon raporteissa. Tiehallinnon yhteistyökohteet priorisointiluokassa 1 (23) Nuolialantie (24) Hyhky VT12 välillä Pispalan vt - Mattilankatu Tiehallinnon yhteistyökohteet priorisointiluokassa 2 (25) Kissanmaan koulu, Teiskontie 28, ala-aste (26) Atala ja Olkahinen VT9 välillä Olkahisenlahti ATAn tehdas (27) Hallila VT9 reuna välillä Loukkaankatu Hervannan valtaväylä (28) Teiskontie Tornimäenkadun talojen kohta Jaakonmäenkadusta itään n. 400 m (29) Paasikiventie välillä Onkiniemenkatu - Haarlankatu (30) Holvasti VT12 Orimuskadusta itään Edellä mainituista kohteista valtaosalla on käynnissä tai käynnistymässä suunnittelutyö, jossa ratkaistaan myös meluntorjuntaan liittyviä toimia. Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki valmistelevat yhdessä meluntorjuntaa myös rataympäristöselvityksen yhteydessä. Selvityksessä mukana olevia meluntorjunnan suunnittelukohteita on kahdeksan joita ovat Järvensivu, Rautaharkko, Multisilta, Tesoma, Huhtimäenkatu 3, Polvikatu 3, Ihanakatu 1 ja Postikatu 7.
16 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 6. Rahoitus ja aikataulutus Meluntorjuntatoimenpiteiden rahoitus jakautuu neljään pääluokkaan: 1) kaupungin katukohteet, joita voidaan parantaa liikennesuunnittelulla, meluvalleilla tai aidoilla; 2) koulut ja päiväkodit, joiden tonttikohtaisesta suojauksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen osallistuvat tilakeskus ja kiinteistötoimi; 3) kohteet, joissa pääasiallinen meluntorjuntakeino on ikkunoiden ja ovien vaihtaminen tai kiinteistökohtainen suojaus, näitä varten varataan vuosittainen avustusraha; 4) yleiset tiealueet, joiden meluntorjunnan toteuttavat Tiehallinto tai Tiehallinto ja kaupunki yhdessä. Meluntorjuntamahdollisuuksien pohjatietona on käytetty vuonna 1994 laaditun Tampereen kaupungin liikenteen meluselvityksen (Tampereen kaupunki/ Tampereen Viatek Oy 1994) suunnitelmia ja selvityksiä. Meluesteiden pituus ja tyyppi tulee tarkastella tarkemmin suunnitteluvaiheessa, jolloin tarkastellaan kohdekohtaisesti myös kohteeseen ja kaupunkikuvaan sopiva ulkomuoto, istutukset sekä mahdolliset heijastukset. Kulttuurihistorialliset seikat ja meluesteiden sopivuus miljööseen tulee huomioida erityisesti Pispalassa, Messukylässä ja Nekalassa. Hinta-arviot on tehty Tiehallinnon selvityksen (Tiehallinto 2005: Mitä maksaa 2005) ja pääkaupunkiseudun meluntorjuntaohjelmien sekä kustannusindeksien mukaan, hinnat esitetään ilman arvonlisäveroa. Hiljaisen asfaltin käyttökohteiksi esitetään lähinnä keskusta-alueen suurimpia katuja sekä Pispalan valtaväylää, joilla voimakkaan melun alueella asuvia on eniten ja meluntorjunnan vaihtoehtoja on vähän. Hiljaista asfalttia on viime vuosina kehitetty ja tutkimustulokset ovat myönteisiä myös kaupunkinopeuksissa. Tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä että tasaisempi pinta vähentää jokakeväistä pölyongelmaa, koska tasainen pinta puhdistuu kevätpesuissa tehokkaammin (esim. Liikenne- ja viestintäministeriö: Vierintämelun vähentäminen- VIEME-tutkimus- ja kehittämisprojektin esiselvitys 2006). Hiljaisen asfaltin aiheuttamat kustannukset tulevat suurimmaksi osaksi pinnan nopeamman kulumisen aiheuttamasta huolto- ja uusimisvälin lyhenemisestä. Tässä toimintasuunnitelmassa hinta-arvio on laskettu yhdelle pinnoitukselle, joka tulisi tehtäväksi lisää verrattuna nyt käytössä olevaan päällysteeseen vuoteen 2012 mennessä, kun lasketaan hiljaisen asfaltin uusimisväliksi 2-3 vuotta ja normaalin asfaltin uusimisväliksi 4 5 vuotta. Hiljaisen asfaltin hintatieto on saatu Tiehallinnosta. Pinnoitettavien katujen leveydeksi on arvioitu 6 9 metriä.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 17 Kohteissa, joissa meluntorjuntaa on vaikeaa tai mahdotonta rakentaa muilla keinoin, harkitaan tapauskohtaisesti avustuksen myöntämistä ikkunoiden ja ovien uusimiseen paremmin ääntä eristäviin malleihin. Tämä avustus voidaan myöntää mikäli melusta on osoitettavissa terveyshaittaa, avustuksen määrä on 30-50% uusien ikkunoiden tai ovien hinnasta. Joissain tapauksissa melusuojausavustus voidaan myöntää myös muuhun rakenteelliseen melusuojaukseen, kuten tonttikohtaisen, oleskelupihaa suojaavien rakenteiden rakentamiseen. Tällaisia kohteita varten tulee varata terveyshaitan todennäköisyyden perusteella jaettavaa avustusrahaa noin 500 000 /vuosi. Avustusten myöntökriteerit sekä valvonta- ja opastusjärjestelmä suunnitellaan erikseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Keskeisessä asemassa avustusten jakamisessa ja valvonnassa tulevat olemaan rakennusvalvonta, korjausrakennusneuvoja ja ympäristöpalvelut. Tarvittavia työvoimaresursseja ei nykyisin ole, suunnittelukaudella 2008 2012 tarvitaan 5 lisähenkilötyövuotta mm. avustusten kohdentamiseen, sekä melutilanteen ja meluesteiden kunnon seurantaan. Meluntorjunnan valtakunnallisen linjauksen ja toimintaohjelman (Ympäristöministeriö, 2004) tavoitteena on myös lisätä meluntorjunnan henkilöresursseja ja koulutusta. Kohdekorteissa esitetyt kustannusarviot perustuvat seuraaviin hintatietoihin: Toimenpide meluaita 2 m meluaita 2,5 m meluaita 3 m Hinta 1000 / m 1150 / m 1300 / m meluaidan korotus 250 / m 2 meluvalli 2 m meluvalli 3 m melukaide n. 1 m 100 / m 200 / m 600 / m hiljainen asfaltti 4 / m 2 Uusi direktiivin mukainen meluselvitys ja meluntorjunnan toimintaohjelma tulee Tampereella tehtäväksi vuonna 2012. Siihen mennessä tavoitteena on suojata vähintään I-prioriteettiluokassa olevat kohteet. Myös useimpien mainittujen tie- ja liikennesuunnitelmien tavoitteena on toteutus vuosiin 2012 2014 mennessä. Valtioneuvoston asetuksessa korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006) ei mainita melua. Meluntorjuntatoimet tulisi rinnastaa muihin terveysperustaisiin korjausavustuksiin myös lainsäädännössä vähintään yhtenä terveyshaitta-avustusten perusteena.
18 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 7. Vaikutukset 8. Lähteet Toteutuessaan meluntorjunnan toimintasuunnitelma ensisijaisesti parantaa ja säilyttää asuinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä. Se voi vaikuttaa myös hiljaisten alueiden säilymiseen. Hiljaiset alueet parantavat niiden kaupunkilaisten virkistäytymismahdollisuuksia, jotka kaipaavat luonnonrauhaa, ja edesauttavat eläimistön viihtymistä kaupunkiympäristössä. Paikoin esim. meluntorjunta meluestein voi aiheuttaa haitallisia maisemavaikutuksia. Osa toimenpiteistä voi vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, mikäli liikennettä ohjataan vaihtoehtoisille reiteille. Liikenteelliset vaikutukset lienevät kuitenkin vähäisiä. Meluesteillä voidaan parhaimmillaan saavuttaa 16 db vaimennus. Vaimennuskyky riippuu korkeudesta suhteessa melulähteen ja havaintopisteen sijaintiin. Matalilla rengasmelukaiteilla saavutettava enimmäisvaimennus on n. 7 db. Maasto-olosuhteista riippuen niiden teho voi olla myös hyvin vähäinen. On otettava huomioon, että meluesteistä huolimatta osa asukkaista esteen takana jää edelleen huonommin suojattua. Suunnitelma edistää eri tahojen yhteistyötä ja mahdollistaa kustannustehokkaiden ratkaisujen saavuttamisen ja turhan päällekkäisen suunnittelun minimoinnin. Näin seurauksena voi olla kustannussäästöjä sekä yhtenäisempi linja seudullisessa meluntorjunnassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta. (Ympäristömeludirektiivi) Hämeen tiepiirin meluntorjunnan toimenpiteiden priorisointi. Tiehal linto, Hämeen Tiepiiri. Tampere 2003. Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueelle. SCC Viatek Tampere, raportti 30.9.2003 Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma. Suomen ympäristö 696. Ympäristöministeriö. Helsinki 2004. Tampereen kaupungin liikenteen meluselvitys. Meluesteiden tarve ja rakentamismahdollisuudet eräille katuosuuksille. Tampereen Viatek Oy. Tampere 1994. Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 2. Toimenpideohjelma. Osaraportti 1 melu. Ramboll Finland Oy. Tampere 2004. Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta sekä perustelu muistio 22.5.2006. Ympäristöhallinnon meluntorjunnan yleiset linjaukset.ympäristöhallinnon meluverkko 2002. Ympäristöministeriön moniste 102. Ympäristöministeriö. Helsinki 2002. Ympäristömelun arviointi ja torjunta. Ympäristöopas 101. Ympäristöministeriö. Helsinki 2003. Ympäristönsuojelulaki 86/2000.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 19 9. Liitteet Liite 1 Tavoitteet Liite 2 Kohdetaulukko Liite 3 Meluntorjunnan kohdekortit Liite 4 Yhteenvetokartat