RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT

Samankaltaiset tiedostot
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ

CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen

SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Suunta-antennin valinta

BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Tietoliikennesignaalit & spektri

1 db Compression point

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

EMC Suojan epäjatkuvuudet

HÄVIÖLLISEN PYÖREÄN AALTOJOHDON SIMULOINTI

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia)

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Antennit Radioaaltojen eteneminen

Kvanttifysiikan perusteet 2017

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

Mustan kappaleen säteily

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim.

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Braggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on

S OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä

1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin

Numeeriset menetelmät

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. 2 ov

SATELCOM OY DI Leif Saarela. Esiselvitys

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

Kanavat eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Maan laadun, antennin korkeuden ja polarisaation vaikutus HF-antennin suorituskykyyn

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI

Suodatus ja näytteistys, kertaus

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

Polarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

ELEKTRONISET TOIMINNOT

Ch4 NMR Spectrometer

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

6.2.3 Spektrikertymäfunktio

Aaltoliike ajan suhteen:

LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Matkaviestinverkkojen sisäantenniverkkojen suunnittelun lähtökohdat

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku ) E a 2 ds

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Radioamatöörikurssi 2018

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

Signaalien generointi

Maximum likelihood-estimointi Alkeet

Transkriptio:

1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu?

ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden sinisignaalien summautuessa antennissa. 180 ο (λ/2) vaihesiirrossa aallot sammuttavat toisiaan. Signaali on kohinasta ja monitie-etenemisestä johtuen stokastinen prosessi. Stokastisen osan jakauma tunnettava, jotta suorituskykyä voidaan arvioida ja suunnittelua voidaan sen perusteella optimoida.

RADIOKANAVAN KOHINATYYPIT Kertova (etenemisgeometria muokkaa SM-kentän etenemistä): Antennin suuntakuvio Heijastus (tasaisista pinnoista) Absorptio (seinät, puut, ilmakehä) Sironta (karkeista pinnoista) Diffraktio (rakennusten reunat, vuoret) Refraktio (taittuminen ilmakehässä taitekertoinmuutoksen vuoksi) Summautuva (SM-kenttä peräisin kohinalähteestä): Ilmakehästä tai kosmisesta alkuperästä aiheutuva, tekninen kohina Terminen, 1/f-, ja raekohina RF-häiriöt (tahallinen häirintä, tahaton häiriö naapurikanavista, ns. radio frequency interference, RFI) 3

LOS, HEIJASTUS, SIRONTA, DIFFRAKTIO 4 Diffraktio aiheuttaa varjostumista. Alkeisaallokkeet interferoivat destruktiivisesti veitsenterädiffraktiossa

5 SM-SIGNAALIN IDEAALINEN VAIMENEMINEN: FREE-SPACE-LOSS Miten vaimennus lasketaan?

SM-SIGNAALIN VAIMENEMINEN: FREE-SPACE-LOSS 6 Friisin kaava/siirtoyhtälö: PR ( r) P L T Free = ( r) db G T G R 4 λ π = 10 log r, L 4π r λ ( L ) = 20 log = 20 log Free Free Mitä suurempi taajuus (lyhempi aallonpituus), niin sitä suurempi häviö, kun vain 1/r 2 tyyppinen perusvaimennus otetaan huomioon. Kaava voidaan myös kirjoittaa muotoon: L Free 2 Kun etäisyys r ilmaistaan kilometreinä ja taajuus megahertseinä, nähdään, että etäisyyden tai taajuuden tuplaaminen lisää vaimennusta 6 db. = PT GTG P R R = 4π λ r 2 = 4π r c 4π r c ( r) db = 32,4 + 20 log ( Rkm ) + 20 log10( 10 MHz f f f ) 2

7 2-TIEKANAVAN AIHEUTTAMA LISÄHÄVIÖ Miten monitie-eteneminen pahentaa tilannetta?

KAKSITIEKANAVA: 2-RAY-FADING-PATH-LOSS (S) 8 L Interferenssi suoraan edenneen ja maasta heijastuneen signaalin välillä aiheuttaa matkaeron (r 2 -r 1 ) funktiona häipymistä λ/2 välein. r,tai f tuplaaminen 12 db PEL = 40 log10( r) 20 log10( hm ) 20 log10( hb ) n = 4 1/r 2 -tyyppinen vapaan tilan vaimeneminen (2-tiemallin häipymää ei huomioitu) Lisäksi kaksitiekanava huomioitu 1/r 2 -mallissa P P R T λ = 2 4π r 2 2 2hmhb θ 1 cos k r,cos( θ ) 1 2 2 2 2 PR λ 2hmhb hmhb k, hm << r, hb << r 4 PT 4π r r r Johtopäätös: jo 2-tiekanava approksimoi hyvin todellista monitiekanavaa miljoonine kaikuineen, sillä jo tällä n = 4.

MONITIEKANAVA: TOTAL PATH LOSS 9 Etenemismittauksilla (kallis operaatio) voidaan päätellä empiirinen etenemisvaimennus-malli eri toimintaympäristöissä. Kuvan mittaukset suoraan sovittamiseksi tehty esikaupunkialueella. Eksponentiaalisista 1/r n -käyristä tulee suoria jos molemmat akselit logaritmisia

MONITIEKANAVA: TOTAL PATH LOSS 10 Etenemisvaimennus suunnittelun tehobudjetin lähtökohtana. Häipymismarginaali ja maksimi sallittu etenemishäviö määrittävät solun maksimikoon, kun keskimääräinen vastaanoton SNR tunnetaan. Tässä käyrä ei ole suora koska etäisyysakseli ei ole logaritminen kuten edellisen kalvon kuvassa.

11 RADIOKANAVA SATUNNAISPROSESSINA Mistä osatekijöistä vaimeneminen ja häipyminen koostuu?

RADIOKANAVA SATUNNAISPROSESSINA 12 Signaalin vaimeneminen 1/r n -laista johtuen (path loss) määrää karkeasti peittoalueen. Häipymisen vuoksi path-loss exp. n = 2...6. Varjostuminen, jota sanotaan myös hitaaksi häipymiseksi, on ns. large-scale ilmiö: Muutokset sadan metrin skaalassa (esim. 20 db luokaa oleva vaihtelu esteistä johtuen). Log-normaalijakautunut (teho db:nä normaalijakautunut). Nopea häipyminen on small-scale ilmiö: Muutokset aallonpituuden puolikkaan siirtymäskaalassa (esim. 35...40 db destruktiivisesta interferenssistä). Lisäksi antennien suuntakuviot vaikuttavat.

RADIOKANAVA SATUNNAISPROSESSINA 13 Small-scale fading Large-scale fading 1/r 2 path loss Huom. Koska molemmat akselit ovat logaritmisia, tulee eksponentiaalisesta 1/r 2 laista suoran yhtälö.

RADIOKANAVA SATUNNAISPROSESSINA 14 Pelkkä 1/r 2 -laki Hyvä kanavamallitutoriaali löytyy osoitteesta: http://www.telecomlab.oulu.fi/~kk/dtsp/tutoriaalit/barocchi.pdf

LARGE&SMALL SCALE FADING: TOTAL PATH LOSS (S) 15 Edellä 8-kalvon 2-tiekanavalla asymptoottinen kulmakerroin n = 4 Path-loss exponent n values for different environments: Free space 2 Urban area cellular radio 2.7 to 3.5 Shadowed urban cellular radio 3 to 5 In building, line of sight 1.6 to 1.8 Obstructed in building 4 to 6 Obstructed in factories 2 to 3 L ( r) L Seinät kokoavat tehoa, ja siksi n < 2 1/r n -laissa! db r r 0 ( r) = L n F, db ( ) L F, db r 0, r 0 = freespacecloseinreferencedist. ( r ) 0 + 10 n log r0 r Suoran yhtälö

SISÄLLÄ MITATTUJA ETENEMISVAIMENNUKSIA (S) 16 Kanavamittausten tavoitteena on löytää toimintaympäristöön soveltuva keskimääräinen tehon vaimeneminen etäisyyden funktiona eli n-arvo (kulmakerroin) suoralle. Mittausten varianssi on suuri! Tyypillisiä käytettyjä jakaumamalleja satunnaisen jänniteosan tilastolliseksi kuvaamiseksi: Rayleigh, Rice, log-normaali, Nakagami-m