Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Tanja Kirjavainen, VATT Koulutussuunnittelu ja ekonomia symposium, Kasvatustieteen päivät 22.-23.11.2007, Vaasa
Vähän hyvinvointipalvelujen taloudellista tutkimusta, vaikka Suuri panostus julkinen hyvinvointipalvelujen kulutus 24 mrd. euroa Yksityinen yli 7 mrd. euroa Suuri vaikutus terveys! koulutus panoksena talouskasvussa Suuret tulevaisuuden haasteet terveys- ja hoivapalveluissa yhtä suuret menojen kasvupaineet kuin eläkkeissä
Julkisten ja yksityisten hyvinvointipalveluiden työlliset* ja kaikki työlliset 1975 2006 ja skenaario** 2007 2040 pelkästään ikärakenteen muuttuessa tuhatta 2500 2000 Työlliset Suomessa 1975-2006 ja muuttumattomin työllisyysastein vuoteen 2040 1500 Muiden alojen työlliset 1000 500 Hyvinvointipalvelujen työlliset 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 *Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan. ** Ikärakenne muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan. Palvelurakenne ja työllisyysasteet säilyvät vuoden 2006 mukaise Lähde: VATT-vuosikirja 2007
Tuottavuus on yksi unohdettu aihe Se on vain yksi tekijä ikääntymiseen varautumisessa Hinnat: työvoimakustannukset Kysyntä: terveydentila, kysynnän tulojousto, yksin asuminen, Tarjonta: syntyvyys, maahanmuutto, tuottavuus muualla taloudessa Toisaalta onnistuessaan vaikutus on voimakas Prosentin tuottavuuden kasvu poistaisi lisätyövoimatarpeen Muualla taloudessa totuttu yli 2 prosentin tuottavuuden kasvuun
tuhatta 800 Julkisten ja yksityisten hyvinvointipalveluiden työlliset* 1975 2006 ja skenaario 2007 2040 eri tuottavuusoletuksilla 700 600 500 400 Työlliset Ei tuottavuuden muutosta Tuottavuus kohoaa 1 % vuodessa 300 200 100 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 *Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan. Lähde: VATT-vuosikirja 2007
Perusopetus Joten koulutuksenkin tuottavuuden tutkiminen tärkeää Aaltonen-Kirjavainen-Moisio (2005): Kuntien perusopetuksen tehokkuuserot ja tuottavuus 1998-2004. VATT-keskustelualoitteita 374. Aaltonen-Kirjavainen-Moisio (2006): Efficiency and Producitivity in Finnish Comprehensive Schooling 1998-2004. VATTtutkimuksia 127. Nuorten lukiokoulutus Kirjavainen (2007): Nuorten lukiokoulutuksen tehokkuus 2000-2004. VATT-tutkimuksia 131. Kirjavainen (2007): Efficiency of Finnish Upper Secondary Schools: An Application of Stochastic Frontier Analysis with Panel Data. VATT-keskustelualoitteita 428 Lehtonen (2007): Lukioiden tehokkuus: Yksilöpohjaisen DEA-mallin sovellus. VATT-keskustelualoitteita (tulossa). Ammatillinen peruskoulutus Ollikainen (2007): Ammatillisen peruskoulutuksen kustannustehokkuus 2001-2003. VATT-tutkimuksia 132. Yliopistojen tuottavuus (käynnissä) Räty, T. (2007) Korkeakoulujen tuottavuuden kehitys 1998-2005. Teoksessa Hyvinvointipalvelujen tuottavuus: Tuloksia opintien varrelta. Räty, T. - Kivistö, J. (2006) Mitattavissa oleva tuottavuus Suomen yliopistoissa. VATT-tutkimuksia 124. Ammattikorkeakoulujen tuottavuus ja tehokkuus (käynnissä) Kangasharju, A. (toim.) (2007): Hyvinvointipalvelujen tuottavuus: Tuloksia opintien varrelta. VATT-julkaisuja 46. Koulutuspalvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimushanke 2005-2007 Aaltonen-Kirjavainen-Moisio-Ollikainen (2007): Perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus loppuraportti. VATT-tutkimuksia 135.
TUOTTAVUUS TUOTOS/PANOS Tehokkuus ja tuottavuus TEHOKKUUS YKSIKÖN TUOTTAVUUS/MAKSIMITUOTTAVUUS ELI SUHDELUKU, JOKA ILMAISEE YKSIKÖN TUOTTAVUUDEN SUHTEESSA VERTAILUJOUKON PARHAIMPAAN/PARHAIMPIIN YKSIKÖIHIN
Tuottavuuden muutos vuosittain, % Kuntasektorin kokonaistuottavuus: (TK) - Koulutuspalvelut - Terveydenhuoltopalvelut - Sosiaalipalvelut Perusopetus (VATT) Lukiot (VATT) Ammatillinen koulutus (VATT) Yliopistot (VATT) Päivähoito (VATT) Terveyskeskukset (VATT) Erikoissairaanhoito(CHESS) Vanhusten laitoshoito (CHESS) 2001 2002 2003 2004 2005 2006-3,1-2,0-1,4-1,0 1,0-1,4-1,3-1,1-1,4-0,6 1,0-0,5-3,2-2,8-1,8-1,4 1,6-1,8-5,3-1,9-0,5-0,8 0,1-2,0-2,8-0,6-2,4-1,2-0,2-4,2-2,3-2,7-1,9 + 2 / vuosi, 2001-2003 + 0,5 / vuosi, 2001-2005 -2,1 0,2-0,8-3,2-3,4-2,7-1,9-0,7-2,2 0,1-0,3-1,6-0,8-6,4-0,5-0,5-2,1
Kustannustehottomuuserot,% v. 2004 Keskiarvo Minimi Maksimi Perusopetus 8,0 1,0 39,0 Lukiot 4,0 1,0 20,2 Ammatillinen peruskoulutus (v. 2003) 13,0 (27,0)
Tehottomuuserot, % Keskiarvo Minimi Maksimi Perusopetus (v. 2003 PISA) 3,0 1,0 9,1 Lukiot (v. 2004) 6,0 2,0 13,4
Käyttömenojen ja koulujen keskikoon välinen yhteys perusopetuksessa 8500 8000 7500 7000 menot/oppilas 6500 6000 5500 5000 4500 4000 1 10 100 1000 10000 koulukoko (logaritminen asteikko)
Opetuksen menojen ja lukioiden keskikoon sekä opiskelija-opettaja suhteen välinen yhteys (mallin ennuste, muut tekijät kontrolloitu) 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 Opetuksen menot (eur)/opiskelija 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 Opetuksen menot (eur)/opiskelija 0 200 400 600 800 1000 Lukioiden keskikoko 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Opiskelijoita/Opettajat ja rehtorit
Tehokkuuden ja oppilaitoksen koon välinen yhteys ammatillisessa perusopetuksessa Tehokkuus 0,50 0,55 0,60 0,65 0,70 M a lli A M a lli B 0 1000 2000 3000 O pis ke lija m ää rä
Lopuksi Tuottavuus laskenut osassa koulutuspalveluja Tuottavuus kuitenkin korkea kansainvälisesti vertailtuna (OECD) Tehokkuuseroja löytyy, mutta ne ovat suhteellisen pieniä, joten tuottavuuden parantumista haettava koko järjestelmää kehittämällä ennemmin kuin parhaimpia käytänteitä levittämällä Tuottavuustutkimuskin vaatii kehittämistä erityisesti aineistojen osalta Puutteelliset aineistot vaikeuttavat tarkastelua ja aiheuttavat epätarkkuutta tuloksiin
KIITOS!