Koko kunnan toteuma 1-8 2016.xlsx Tuloslaskelma 7.9.2016 Tammikuu-Elokuu 2016 922 Vesilahti Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintatuotot 6 332 678 2 942 143 3 390 535 46,5 3 522 830 6 077 661 Myyntituotot 2 893 969 1 116 003 1 777 966 38,6 1 514 723 2 749 071 3001 Vesi- ja jätevesimaksut 461 200 218 747 242 453 47,4 208 684 421 224 3002 Vesi- ja jätevesimaks. perusma 92 000 38 155 53 845 41,5 35 677 72 730 3060 Muut liiketoiminnan tuotot 180 265 98 557 81 708 54,7 92 051 242 851 3099 Muut korvaukset - - - - 6 781 6 781 3100 Kotikuntakorvaukset 100 000 85 728 14 272 85,7 63 960 108 238 3135 Oppisopimuskoulutuksen koulutu - 210-210 ***** 360 440 3140 Muut myyntituotot 2 060 504 674 607 1 385 897 32,7 1 107 210 1 896 806 Maksutuotot 656 500 302 552 353 948 46,1 367 761 571 654 3257 Hoitopäivämaksut 430 200 211 105 219 095 49,1 256 552 400 610 3275 Muut opetus-ja kultt.toimen ma 101 000 39 519 61 481 39,1 46 426 80 428 3280 Suunnittelu- ja mittaustoiminn 2 000-2 000 - - 330 3285 Rakennusvalvonta- ja -tarkastu 84 000 46 920 37 080 55,9 56 866 82 363 3286 Maankäyttö- ja kehitt.korvauks 32 500-32 500 - - - 3294 Muut palvelumaksut 6 800 5 008 1 792 73,6 7 918 7 923 Tuet ja avustukset 404 120 118 878 285 242 29,4 140 045 296 668 3300 Työllistämistuki 25 000 6 677 18 323 26,7 12 745 18 944 3326 Valt.osuus perustoim.tt:n kust 97 300 54 086 43 214 55,6 62 624 75 379 3327 Valt.korvaus kuntoutt. työtoim 60 000 14 176 45 824 23,6 16 356 46 384 3330 Muut tuet ja avustukset 221 820 43 939 177 881 19,8 48 320 155 960 Muut toimintatuotot 2 378 089 1 404 709 973 380 59,1 1 500 301 2 460 269 3410 Asuntojen vuokrat 33 700 21 438 12 262 63,6 23 096 34 230 3420 Muiden rakennusten vuokrat 2 077 389 883 219 1 194 170 42,5 1 342 217 2 166 693 3430 Maa- ja vesialueiden vuokrat 2 200 7 850-5 650 356,8 3 236 7 038 3460 Muut vuokratuotot 99 100 27 194 71 906 27,4 45 742 76 334 3510 Pysyvien vast. luovutusvoitot 163 000 462 826-299 826 283,9 81 226 164 738 3530 Muut tuotot 2 700 2 183 517 80,9 4 783 11 236 Toimintakulut - 29 678 332-17 763 879-11 914 453 59,9-19 039 170-29 584 855 Henkilöstökulut - 8 438 246-5 364 448-3 073 798 63,6-5 660 419-8 196 191 Palkat ja palkkiot - 6 540 076-4 202 754-2 337 322 64,3-4 387 270-6 333 893 4000 Kuukausipalkat - 4 815 066-3 011 022-1 804 044 62,5-3 050 716-4 437 546 4001 Kokous- ja luott.toimi.palkkio - 66 950-28 812-38 138 43,0-30 568-56 457 4004 Sijaisten palkat - 355 813-448 419 92 606 126,0-363 626-573 614 4005 Erilliskorvaukset - 48 409-22 457-25 952 46,4-32 676-54 373 4006 Työllistettyjen palkat - 50 000-27 462-22 538 54,9-29 035-33 388 4008 Opettajien palkat VAEL - 1 012 181-602 125-410 056 59,5-680 472-984 033 4055 Muut palkat - 209 457-134 432-75 025 64,2-260 292-352 591 4060 Jaksotetut palkat ja palkkiot - 10 000 - - 10 000-930 45 899 4230 Sairausvakuutuskorvaukset 27 800 70 868-43 068 254,9 55 673 108 496 4240 Tapaturmakorvaukset - 295-295 ***** 1 057 1 261 4250 Muut KELAn korvaukset - 812-812 ***** 2 454 2 454 Henkilösivukulut - 1 898 170-1 161 694-736 476 61,2-1 273 150-1 862 298 Eläkekulut - 1 524 119-925 963-598 156 60,8-1 060 247-1 553 249 4100 KuEL-palkkaperusteinen eläkema - 941 541-611 046-330 495 64,9-630 434-909 127 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk - 315 200-158 217-156 983 50,2-233 635-347 244 4102 KuEL-varhemaksut - 61 500-21 334-40 166 34,7-27 756-43 349 4110 Muut työeläkemaksut - 205 878-135 365-70 513 65,8-168 578-253 686 4130 Jaksotetut eläkekulut - - - - 157 157 Muut henkilösivukulut - 374 051-235 731-138 320 63,0-212 903-309 049 4150 Kansaneläke- ja sair.vak.maksu - 140 187-90 082-50 105 64,3-91 214-131 138 4160 Työttömyysvakuutusmaksut - 206 349-127 642-78 707 61,9-103 806-152 645 4170 Tapaturmavakuutusmaksut - 27 315-15 328-11 987 56,1-14 874-22 258 4180 Muut sosiaalivakuutusmaksut - 200-2 679 2 479 1 339,5-3 053-3 053 4190 Jaksotetut sos.vak.maksut - - - - 45 45 Sivu 1 / 3
Koko kunnan toteuma 1-8 2016.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Palvelujen ostot - 17 148 092-10 393 345-6 754 747 60,6-10 999 498-17 629 567 4300 Asiakaspalv.ostot - 12 589 250-8 314 352-4 274 898 66,0-8 333 069-13 230 135 4340 Toimisto- ja asiantuntijapalve - 266 540-83 008-183 532 31,1-145 435-213 006 4341 Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) - 41 300-27 785-13 515 67,3-56 438-121 071 4342 ICT-palvelut - 278 950-165 362-113 588 59,3-205 027-293 861 4344 Rahoitus- ja pankkipalvelut - - 1 535 1 535 ***** - 1 384-2 192 4346 Työvoiman vuokraus - 13 000-46 463 33 463 357,4-38 029-53 025 4350 Painatukset, ilmoitukset ja ma - 35 000-19 343-15 657 55,3-28 316-36 885 4360 Posti- ja kuriiripalvelut - 45 450-8 823-36 627 19,4-9 721-14 544 4370 Vakuutukset - 30 080-25 942-4 138 86,2-23 903-24 744 4380 Puht.pito- ja pesulapalvelut - 493 950-166 170-327 780 33,6-334 191-516 056 4385 Jätevesimaksut - 156 700-70 007-86 693 44,7-84 320-132 843 4389 Rakennusten rak. ja kun.pito p - 468 909-147 492-321 417 31,5-243 421-477 788 4390 Alueiden rak. ja kun.pito palv - 257 500-98 671-158 829 38,3-144 345-232 482 4400 Koneiden, kaluston ja laitteid - 126 900-61 482-65 418 48,4-78 852-109 605 4410 Majoitus- ja ravitsemuspalvelu - 741 037-191 315-549 722 25,8-326 678-660 461 4411 Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa - 3 800-1 325-2 475 34,9-178 - 4 977 4420 Matkustus- ja kuljetuspalvelut - 595 376-343 706-251 670 57,7-372 625-641 214 4421 Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p - 4 300-2 605-1 695 60,6-199 - 920 4430 Sosiaali- ja terveyspalvelut - 80 500-45 078-35 422 56,0-48 474-80 833 4440 Koulutus- ja kulttuuripalvelut - 84 300-40 730-43 570 48,3-28 801-65 271 4441 Henk.koul.koulutuspalv. - 23 850-15 470-8 380 64,9-5 309-15 467 4450 Osuus verotuskustannuksiin - 108 000-52 716-55 284 48,8-53 774-107 549 4460 Muut yhteistoimintaosuudet - 672 600-455 774-216 826 67,8-418 590-568 622 4470 Muut palvelut - 15 800-1 688-14 112 10,7-10 014-11 979 4471 Kustannusten korv, päivähoito - 15 000-6 505-8 495 43,4-8 403-14 036 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 1 576 910-856 220-720 690 54,3-839 574-1 302 235 4500 Toimisto- ja koulutarvikkeet - 45 890-28 225-17 665 61,5-29 263-37 847 4510 Kirjallisuus - 76 460-52 799-23 661 69,1-55 480-58 499 4515 Kirjastoaineisto - 30 000-24 722-5 278 82,4-22 679-30 063 4520 Elintarvikkeet - 321 600-179 576-142 024 55,8-188 593-295 658 4530 Vaatteisto - 5 700-2 846-2 854 49,9-2 503-4 559 4541 Hoitotarvikkeet - 1 100-1 048-52 95,3-17 - 213 4550 Puhdistuaineet ja tarvikkeet - 50 600-26 993-23 607 53,3-24 256-37 013 4560 Poltto- ja voiteluaineet - 15 200-5 191-10 009 34,1-7 424-8 864 4570 Lämmitys - 277 600-115 439-162 161 41,6-132 450-207 211 4571 Sähkö ja kaasu - 309 650-164 965-144 685 53,3-187 155-291 927 4572 Vesi - 160 800-65 879-94 921 41,0-87 777-132 508 4580 Kalusto - 147 960-85 402-62 558 57,7-46 061-81 883 4590 Rakennusmateriaali - 78 950-41 315-37 635 52,3-21 804-55 192 4600 Muu materiaali - 55 400-61 821 6 421 111,6-34 112-60 800 Avustukset - 706 900-454 632-252 268 64,3-456 207-630 995 4700 Lasten kotihoidon tuki - 315 000-233 967-81 033 74,3-230 445-256 424 4705 Yksityisen hoidon tuki - 30 000 - - 30 000 - - - 39 730 4707 Yksityisen hoid.tuen kuntalisä - 30 000 - - 30 000 - - - 41 477 4724 Kuntout.työtoim.matkak.työmark - 10 000-7 985-2 015 79,8-6 560-10 285 4730 Muut avustukset kotitalouksill - 1 000 - - 1 000 - - 525-525 4740 Avustukset yhteisöille - 88 900-53 392-35 508 60,1-125 895-139 829 4742 Yksityistieavustukset peruspar - 5 500-77 - 5 423 1,4 - - 4743 Yksityistieavustuksen kunnoss - 76 500-72 427-4 073 94,7-358 - 749 4745 Työmarkkinatuen kuntaosuus - 150 000-86 784-63 216 57,9-92 425-141 976 Muut toimintakulut - 1 808 184-695 234-1 112 950 38,4-1 083 471-1 825 866 4800 Maa- ja vesialueiden vuokrat - - - - - - 165 4820 Rakennusten ja huoneist. vuokr - 1 635 089-550 370-1 084 719 33,7-962 208-1 589 038 4825 Pääomavastikekulut - - 99 99 ***** - 891-1 189 4840 Koneiden ja laitteiden vuokrat - 10 200-3 112-7 088 30,5-3 868-5 848 4850 Leasingvuokrat - 117 495-69 837-47 658 59,4-83 462-112 108 4860 Muut vuokrat - 15 400-3 909-11 491 25,4-831 - 2 113 4900 Välilliset verot - 400-2 630 2 230 657,4-3 379-8 221 4910 Välittömät verot - 1 000-539 - 461 53,9-42 - 6 811 4920 Pysyvien vast. luovutustappiot - - 20 20 ***** - - 12 406 4930 Jäsenmaksut - 4 200-2 532-1 668 60,3-2 322-2 322 4940 Muut kulut - 24 400-22 032-2 368 90,3-28 624-37 559 4941 Luottotappiot - 3 652-3 652 ***** 2 155-4 279 4942 Takaustappiot - - 43 806 43 806 ***** - - 43 806 Sivu 2 / 3
Koko kunnan toteuma 1-8 2016.xlsx Toteutunut Toteutunut Ta 2016 Ta-Tot.2016 TA-% 2015 TP2015 Toimintakate - 23 345 654-14 821 736-8 523 918 63,5-15 516 340-23 507 194 Verotulot 16 285 000 11 086 785 5 198 215 68,1 10 933 223 16 028 747 5000 Kunnan tulovero 14 800 000 10 730 327 4 069 673 72,5 10 589 817 14 477 001 5100 Kiinteistövero 1 128 000 43 709 1 084 291 3,9 39 602 1 117 111 5200 Osuus yhteisöveron tuotosta 357 000 312 749 44 251 87,6 303 804 434 636 Valtionosuudet 8 467 000 5 654 960 2 812 040 66,8 5 426 560 8 159 487 5860 Kunnan ja peruspalv.valt.osuus 6 413 000 4 644 096 1 768 904 72,4 4 334 824 6 502 668 5861 Verotul perust valtionos.tasau 2 227 000 1 489 296 737 704 66,9 1 443 552 2 165 333 5862 Järjestelmämuutoksen tasaus 933 000 237 680 695 320 25,5 385 576 578 369 5863 Opet.-ja kult.toimen muut valt - 1 106 000-716 112-389 888 64,7-737 392-1 086 883 Rahoitustuotot ja -kulut - 221 500-94 204-127 296 42,5-152 894-189 616 Korkotuotot - - - - 330 721 6030 Maksuliikennetilien korot - - - - 330 721 Muut rahoitustuotot 29 100 5 721 23 379 19,7 67 731 35 614 6120 Verotilitysten korot ja korotu 2 000 1 812 188 90,6 25 38 6130 Viivästyskorot 1 000 1 385-385 138,5 1 526 2 883 6140 Peruspääoman korot kuntayhtymi 25 600-25 600 - - 25 676 6160 Arvopapereiden luovutusvoitot - - - - 62 727-6170 Muut rahoitustuotot 500 2 523-2 023 504,6 3 453 7 016 Korkokulut - 250 100-99 193-150 907 39,7-221 147-224 938 6210 Korkokulut lain. ulkopuolisilt - 250 000-109 041-140 959 43,6-176 021-159 771 6240 Maksuliikennetilien korot - 100-1 - 99 1,2-25 - 26 6250 Korkokulut lainoista suoj koro - 9 850-9 850 ***** - 45 101-65 141 Muut rahoituskulut - 500-732 232 146,5 192-1 013 6310 Verotilitysten korot - 100-9 - 91 9,4 - - 6320 Viivästyskorot ja korotukset - 100-1 039 939 1 038,6-154 - 666 6380 Muut rahoituskulut - 300 316-616 - 105,2 345-347 Vuosikate 1 184 846 1 825 804-640 958 154,1 690 548 491 424 Poistot ja arvonalentumiset - 1 564 000-627 139-936 861 40,1-1 107 321-1 823 101 Suunnitelman muk. poistot - 1 564 000-627 139-936 861 40,1-1 107 321-1 793 705 7110 Poistot tietokoneohjelmista - 22 500 - - 22 500 - - - 7120 Poistot muista pitkävaik.menoi - 49 800-22 383-27 417 44,9-26 494-43 350 7130 Poistot rakennuksista - 1 002 400-412 007-590 393 41,1-662 407-1 000 360 7140 Poistot kiint.rakenteista ja l - 399 800-152 342-247 458 38,1-254 793-387 251 7150 Poistot koneista ja kalustosta - 89 500-40 407-49 093 45,1-82 304-128 019 7210 Muut lisäpoistot - - - - - 81 324-234 726 Arvonalentumiset - - - - - - 29 395 7230 Pysyv.vast.hyödykkeiden arvona - - - - - - 29 395 Satunnaiset erät - - 5 5 ***** - - Satunnaiset kulut - - 5 5 ***** - - 8150 Muut satunnaiset kulut - - 5 5 ***** - - Tilikauden tulos - 379 154 1 198 660-1 577 814-316,1-416 773-1 331 676 Poistoeron muutos 39 100-39 100 - - 39 122 8550 Poistoeron vähennys (+) 39 100-39 100 - - 39 122 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 340 054 1 198 660-1 538 714-352,5-416 773-1 292 554 Vyörytyserät - - - - - - Vyörytyserämenot - 574 180-17 190-556 990 3,0 - - 454 789 9100 Vyörytyserämenot - 574 180-17 190-556 990 3,0 - - 454 789 Vyörytyserätulot 574 180 17 190 556 990 3,0-454 789 9200 Vyörytyserätulot 574 180 17 190 556 990 3,0-454 789 Sivu 3 / 3
Toteuma khlle 1-8 2016 perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 2016 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summatasot: Vastuualue 7.9.2016 Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 3000 Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot - - - - - 63 034 Myyntituotot - - - - - 307 Muut toimintatuotot - - - - - 62 727 Toimintakulut - 284 110-205 876-78 234 72,5-183 039-316 905 Henkilöstökulut - 146 170-91 277-54 893 62,4-86 470-133 427 Palkat ja palkkiot - 125 803-75 994-49 809 60,4-72 113-112 139 Henkilösivukulut - 20 367-15 283-5 084 75,0-14 357-21 287 Eläkekulut - 15 399-11 740-3 659 76,2-11 359-16 814 Muut henkilösivukulut - 4 968-3 543-1 425 71,3-2 998-4 473 Palvelujen ostot - 123 340-106 038-17 302 86,0-85 004-117 157 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 3 700-3 467-233 93,7-5 907-6 634 Avustukset - - 200 200 ***** - - 5 426 Muut toimintakulut - 10 900-4 894-6 006 44,9-5 658-54 262 Toimintakate - 284 110-205 876-78 234 72,5-183 039-253 872 Rahoitustuotot ja -kulut - - - - 62 727 - Muut rahoitustuotot - - - - 62 727 - Vuosikate - 284 110-205 876-78 234 72,5-120 312-253 872 Poistot ja arvonalentumiset - - - - - - 29 395 Arvonalentumiset - - - - - - 29 395 Tilikauden tulos - 284 110-205 876-78 234 72,5-120 312-283 267 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 284 110-205 876-78 234 72,5-120 312-283 267 Vyörytyserät - 7 400 - - 7 400 - - - 6 038 Vyörytyserämenot - 7 400 - - 7 400 - - - 6 038 3100 Yleishallinto Toimintatuotot 80 500 7 108 73 392 8,8 29 336 82 344 Myyntituotot 12 500 430 12 070 3,4 16 448 18 950 Tuet ja avustukset 68 000 6 678 61 322 9,8 12 888 63 284 Muut toimintatuotot - - - - - 110 Toimintakulut - 996 494-615 759-380 735 61,8-618 375-917 989 Henkilöstökulut - 375 494-253 449-122 045 67,5-242 943-348 189 Palkat ja palkkiot - 279 441-194 235-85 206 69,5-180 009-257 426 Henkilösivukulut - 96 053-59 215-36 838 61,6-62 934-90 763 Eläkekulut - 80 105-48 674-31 431 60,8-54 340-78 516 Muut henkilösivukulut - 15 948-10 541-5 407 66,1-8 594-12 247 Palvelujen ostot - 545 100-312 516-232 584 57,3-322 220-514 595 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 4 800-4 846 46 101,0-3 563-3 074 Avustukset - 25 300-16 041-9 259 63,4-14 086-16 428 Muut toimintakulut - 45 800-28 907-16 893 63,1-35 563-35 703 Toimintakate - 915 994-608 651-307 343 66,4-589 039-835 645 Rahoitustuotot ja -kulut - - 7 7 ***** 258 642 Korkotuotot - - - - 314 705 Muut rahoitustuotot - - - - - 31 - Korkokulut - - - - - 25-26 Muut rahoituskulut - - 7 7 ***** - - 37 Vuosikate - 915 994-608 659-307 335 66,4-588 781-835 003 Sivu 1 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 perinteinen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden tulos - 915 994-608 659-307 335 66,4-588 781-835 003 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 915 994-608 659-307 335 66,4-588 781-835 003 Vyörytyserät 502 460-502 460 - - 449 493 Vyörytyserämenot - 7 900 - - 7 900 - - - 5 296 Vyörytyserätulot 510 360-510 360 - - 454 789 3400 Tukipalvelut Toimintatuotot 1 648 160 596 570 1 051 590 36,2 950 125 1 527 581 Myyntituotot 1 648 160 596 570 1 051 590 36,2 950 045 1 527 501 Muut toimintatuotot - - - - 80 80 Toimintakulut - 1 624 060-953 250-670 810 58,7-1 058 645-1 544 836 Henkilöstökulut - 1 002 960-593 565-409 395 59,2-642 213-912 950 Palkat ja palkkiot - 790 696-469 525-321 171 59,4-505 228-719 782 Henkilösivukulut - 212 264-124 040-88 224 58,4-136 985-193 168 Eläkekulut - 166 280-97 862-68 418 58,9-112 443-158 058 Muut henkilösivukulut - 45 984-26 178-19 806 56,9-24 542-35 110 Palvelujen ostot - 100 500-94 661-5 839 94,2-120 990-165 826 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 363 900-216 741-147 159 59,6-205 418-327 940 Muut toimintakulut - 156 700-48 284-108 416 30,8-90 025-138 120 Toimintakate 24 100-356 680 380 780-1 480,0-108 520-17 255 Rahoitustuotot ja -kulut - - 340 340 ***** - - 12 Muut rahoituskulut - - 340 340 ***** - - 12 Vuosikate 24 100-357 021 381 121-1 481,4-108 520-17 268 Poistot ja arvonalentumiset - 29 100-13 427-15 673 46,1-20 327-32 893 Suunnitelman muk. poistot - 29 100-13 427-15 673 46,1-20 327-32 893 Tilikauden tulos - 5 000-370 448 365 448 7 409,0-128 847-50 161 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 5 000-370 448 365 448 7 409,0-128 847-50 161 Vyörytyserät - - - - - - 33 422 Vyörytyserämenot - 63 820-17 190-46 630 26,9 - - 33 422 Vyörytyserätulot 63 820 17 190 46 630 26,9 - - 3500 Elinkeinotoimi Toimintatuotot 90 700 4 053 86 647 4,5 2 574 2 870 Myyntituotot 10 000 3 407 6 593 34,1 2 087 2 087 Tuet ja avustukset 80 000-80 000 - - - Muut toimintatuotot 700 646 54 92,2 487 783 Toimintakulut - 234 349-81 355-152 994 34,7-82 307-118 059 Henkilöstökulut - 84 349-57 290-27 059 67,9-55 117-78 134 Palkat ja palkkiot - 68 703-46 583-22 120 67,8-45 011-63 716 Henkilösivukulut - 15 646-10 707-4 939 68,4-10 106-14 418 Eläkekulut - 11 839-8 154-3 685 68,9-7 964-11 365 Muut henkilösivukulut - 3 807-2 552-1 255 67,0-2 142-3 053 Palvelujen ostot - 131 300-22 709-108 591 17,3-24 561-32 727 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 10 200-405 - 9 795 4,0-875 - 2 153 Avustukset - 5 000 - - 5 000 - - - Muut toimintakulut - 3 500-952 - 2 548 27,2-1 754-5 045 Toimintakate - 143 649-77 302-66 347 53,8-79 734-115 189 Rahoitustuotot ja -kulut - - - - - - 129 Muut rahoituskulut - - - - - - 129 Vuosikate - 143 649-77 302-66 347 53,8-79 734-115 319 Tilikauden tulos - 143 649-77 302-66 347 53,8-79 734-115 319 Sivu 2 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 perinteinen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 143 649-77 302-66 347 53,8-79 734-115 319 Vyörytyserät - 5 300 - - 5 300 - - - 2 755 Vyörytyserämenot - 5 300 - - 5 300 - - - 2 755 3600 Kaavoitus Toimintatuotot 36 500 4 337 32 163 11,9-2 037 Myyntituotot 2 000 4 337-2 337 216,9-1 707 Maksutuotot 34 500-34 500 - - 330 Toimintakulut - 63 300-4 571-58 729 7,2-35 237-76 210 Henkilöstökulut - 1 500-617 - 883 41,2-806 - 1 513 Palkat ja palkkiot - 1 500-570 - 930 38,0-630 - 1 290 Henkilösivukulut - - 47 47 ***** - 176-223 Eläkekulut - - 36 36 ***** - 169-205 Muut henkilösivukulut - - 12 12 ***** - 7-18 Palvelujen ostot - 61 800-3 953-57 847 6,4-34 430-74 093 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - - - - - - 47 Muut toimintakulut - - - - - - 557 Toimintakate - 26 800-234 - 26 566 0,9-35 237-74 173 Vuosikate - 26 800-234 - 26 566 0,9-35 237-74 173 Tilikauden tulos - 26 800-234 - 26 566 0,9-35 237-74 173 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 26 800-234 - 26 566 0,9-35 237-74 173 Vyörytyserät - 1 000 - - 1 000 - - - 861 Vyörytyserämenot - 1 000 - - 1 000 - - - 861 3800 Maa- ja metsätilat Toimintatuotot 200 700 393 456-192 756 196,0 58 178 201 731 Myyntituotot 100 000 56 464 43 536 56,5 33 658 154 076 Muut toimintatuotot 100 700 336 992-236 292 334,6 24 520 47 655 Toimintakulut - 19 000-19 366 366 101,9-21 254-42 297 Henkilöstökulut - - 176 176 ***** - - 105 Palkat ja palkkiot - - 135 135 ***** - - 105 Henkilösivukulut - - 41 41 ***** - - Eläkekulut - - 41 41 ***** - - Palvelujen ostot - 18 000-16 832-1 168 93,5-21 213-35 381 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - - 1 819 1 819 ***** - - Muut toimintakulut - 1 000-539 - 461 53,9-42 - 6 811 Toimintakate 181 700 374 089-192 389 205,9 36 924 159 434 Vuosikate 181 700 374 089-192 389 205,9 36 924 159 434 Tilikauden tulos 181 700 374 089-192 389 205,9 36 924 159 434 Tilikauden ylijäämä (alij.) 181 700 374 089-192 389 205,9 36 924 159 434 Vyörytyserät - 300 - - 300 - - - 464 Vyörytyserämenot - 300 - - 300 - - - 464 3901 Rahoitus Toimintatuotot - 1-1 ***** - - Muut toimintatuotot - 1-1 ***** - - Toimintakulut - 3 105-3 105 ***** 158 - Palvelujen ostot - - - - - - Muut toimintakulut - 3 105-3 105 ***** 158 - Toimintakate - 3 106-3 106 ***** 158 - Verotulot 16 285 000 11 086 785 5 198 215 68,1 10 933 223 16 028 747 Sivu 3 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 perinteinen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Valtionosuudet 8 467 000 5 654 960 2 812 040 66,8 5 426 560 8 159 487 Rahoitustuotot ja -kulut - 221 500-94 583-126 917 42,7-217 134-191 653 Korkotuotot - - - - 16 16 Muut rahoitustuotot 29 100 4 472 24 628 15,4 3 592 33 552 Korkokulut - 250 100-99 193-150 907 39,7-221 122-224 912 Muut rahoituskulut - 500 138-638 - 27,5 380-308 Vuosikate 24 530 500 16 650 268 7 880 232 67,9 16 142 806 23 996 582 Tilikauden tulos 24 530 500 16 650 268 7 880 232 67,9 16 142 806 23 996 582 Tilikauden ylijäämä (alij.) 24 530 500 16 650 268 7 880 232 67,9 16 142 806 23 996 582 4001 Maaseututoimi Toimintatuotot - - - - - 25-25 Muut toimintatuotot - - - - - 25-25 Toimintakulut - 58 800-50 114-8 686 85,2-54 681-58 403 Henkilöstökulut - 3 500-1 763-1 737 50,4-2 672-3 968 Palkat ja palkkiot - - - - - 200-200 Henkilösivukulut - 3 500-1 763-1 737 50,4-2 472-3 768 Eläkekulut - 3 500-1 763-1 737 50,4-2 467-3 764 Muut henkilösivukulut - - - - - 4-4 Palvelujen ostot - 55 000-48 075-6 925 87,4-51 467-53 828 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 300-275 - 25 91,7-542 - 607 Toimintakate - 58 800-50 114-8 686 85,2-54 706-58 428 Vuosikate - 58 800-50 114-8 686 85,2-54 706-58 428 Tilikauden tulos - 58 800-50 114-8 686 85,2-54 706-58 428 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 58 800-50 114-8 686 85,2-54 706-58 428 Vyörytyserät - 900 - - 900 - - - 642 Vyörytyserämenot - 900 - - 900 - - - 642 RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 056 560 1 005 524 1 051 036 48,9 1 040 188 1 879 572 Myyntituotot 1 772 660 661 208 1 111 452 37,3 1 002 238 1 704 628 Maksutuotot 34 500-34 500 - - 330 Tuet ja avustukset 148 000 6 678 141 322 4,5 12 888 63 284 Muut toimintatuotot 101 400 337 638-236 238 333,0 25 061 111 330 Toimintakulut - 3 280 113-1 927 186-1 352 927 58,8-2 053 380-3 074 700 Henkilöstökulut - 1 613 973-998 138-615 835 61,8-1 030 221-1 478 285 Palkat ja palkkiot - 1 266 143-787 042-479 101 62,2-803 191-1 154 657 Henkilösivukulut - 347 830-211 096-136 734 60,7-227 030-323 627 Eläkekulut - 277 123-168 270-108 853 60,7-188 742-268 722 Muut henkilösivukulut - 70 707-42 826-27 881 60,6-38 288-54 905 Palvelujen ostot - 1 035 040-604 784-430 256 58,4-659 885-993 607 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 382 900-227 552-155 348 59,4-216 305-340 456 Avustukset - 30 300-16 241-14 059 53,6-14 086-21 854 Muut toimintakulut - 217 900-80 471-137 429 36,9-132 883-240 498 Toimintakate - 1 223 553-921 662-301 891 75,3-1 013 193-1 195 128 Verotulot 16 285 000 11 086 785 5 198 215 68,1 10 933 223 16 028 747 Valtionosuudet 8 467 000 5 654 960 2 812 040 66,8 5 426 560 8 159 487 Rahoitustuotot ja -kulut - 221 500-94 930-126 570 42,9-154 149-191 152 Korkotuotot - - - - 330 721 Muut rahoitustuotot 29 100 4 472 24 628 15,4 66 288 33 552 Korkokulut - 250 100-99 193-150 907 39,7-221 147-224 938 Muut rahoituskulut - 500-210 - 290 42,0 380-487 Sivu 4 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 perinteinen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Vuosikate 23 306 947 15 725 153 7 581 794 67,5 15 192 441 22 801 954 Poistot ja arvonalentumiset - 29 100-13 427-15 673 46,1-20 327-62 289 Suunnitelman muk. poistot - 29 100-13 427-15 673 46,1-20 327-32 893 Arvonalentumiset - - - - - - 29 395 Tilikauden tulos 23 277 847 15 711 726 7 566 121 67,5 15 172 114 22 739 666 Tilikauden ylijäämä (alij.) 23 277 847 15 711 726 7 566 121 67,5 15 172 114 22 739 666 Vyörytyserät 487 560-487 560 - - 405 312 Vyörytyserämenot - 86 620-17 190-69 430 19,8 - - 49 477 Vyörytyserätulot 574 180 17 190 556 990 3,0-454 789 Sivu 5 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 tekninen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 2016 Vastuualue: 4100, 4200, 4600, 4700, 4800 Summatasot: Vastuualue 7.9.2016 Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 4100 Tekninen hallinto Toimintatuotot - - - - 172 172 Myyntituotot - - - - 172 172 Toimintakulut - 100 071-62 917-37 154 62,9-71 460-94 006 Henkilöstökulut - 48 271-32 433-15 838 67,2-40 672-50 083 Palkat ja palkkiot - 39 404-24 926-14 478 63,3-32 989-37 646 Henkilösivukulut - 8 867-7 507-1 360 84,7-7 683-12 437 Eläkekulut - 6 789-6 211-578 91,5-6 118-10 689 Muut henkilösivukulut - 2 078-1 296-782 62,4-1 566-1 748 Palvelujen ostot - 31 000-13 819-17 181 44,6-15 350-23 838 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 2 000-7 494 5 494 374,7-2 822-4 159 Muut toimintakulut - 18 800-9 171-9 629 48,8-12 616-15 926 Toimintakate - 100 071-62 917-37 154 62,9-71 288-93 834 Rahoitustuotot ja -kulut - - 330 330 ***** - 37-252 Muut rahoitustuotot - - - - - 22 2 Muut rahoituskulut - - 330 330 ***** - 15-254 Vuosikate - 100 071-63 247-36 824 63,2-71 325-94 086 Tilikauden tulos - 100 071-63 247-36 824 63,2-71 325-94 086 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 100 071-63 247-36 824 63,2-71 325-94 086 Vyörytyserät - 2 500 - - 2 500 - - - 1 892 Vyörytyserämenot - 2 500 - - 2 500 - - - 1 892 4200 Kiinteistötoimi Toimintatuotot 2 573 598 1 098 602 1 474 996 42,7 1 559 172 2 609 083 Myyntituotot 409 509 68 797 340 712 16,8 141 867 354 588 Muut toimintatuotot 2 164 089 1 029 804 1 134 285 47,6 1 417 305 2 254 494 Toimintakulut - 1 649 648-760 307-889 341 46,1-923 377-1 630 033 Henkilöstökulut - 245 509-157 328-88 181 64,1-203 851-292 412 Palkat ja palkkiot - 193 151-124 806-68 345 64,6-162 902-233 393 Henkilösivukulut - 52 358-32 522-19 836 62,1-40 949-59 019 Eläkekulut - 41 336-25 519-15 817 61,7-33 176-47 801 Muut henkilösivukulut - 11 022-7 003-4 019 63,5-7 773-11 218 Palvelujen ostot - 733 939-247 406-486 533 33,7-362 411-749 446 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 658 600-352 163-306 437 53,5-345 520-555 353 Muut toimintakulut - 11 600-3 410-8 190 29,4-11 594-32 822 Toimintakate 923 950 338 295 585 655 36,6 635 795 979 050 Rahoitustuotot ja -kulut - - 59 59 ***** - 8-109 Muut rahoitustuotot - - - - - - Muut rahoituskulut - - 59 59 ***** - 8-109 Vuosikate 923 950 338 236 585 714 36,6 635 787 978 941 Poistot ja arvonalentumiset - 1 046 200-434 070-612 130 41,5-800 365-1 283 638 Suunnitelman muk. poistot - 1 046 200-434 070-612 130 41,5-800 365-1 283 638 Tilikauden tulos - 122 250-95 834-26 416 78,4-164 578-304 697 Sivu 1 / 3
Toteuma khlle 1-8 2016 tekninen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Poistoeron muutos 39 100-39 100 - - 39 122 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 83 150-95 834 12 684 115,3-164 578-265 575 Vyörytyserät - - - - - - 23 150 Vyörytyserämenot - - - - - - 23 150 4600 Liikenneväylät ja yleiset alue Toimintatuotot 99 900 27 779 72 121 27,8 47 261 74 655 Myyntituotot - 88-88 ***** 136 136 Muut toimintatuotot 99 900 27 691 72 209 27,7 47 125 74 519 Toimintakulut - 273 000-116 437-156 563 42,7-120 230-188 836 Palvelujen ostot - 185 900-64 389-121 511 34,6-91 874-142 599 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 80 800-50 186-30 614 62,1-24 414-41 773 Avustukset - 1 000 - - 1 000 - - 25-25 Muut toimintakulut - 5 300-1 862-3 438 35,1-3 917-4 438 Toimintakate - 173 100-88 658-84 442 51,2-72 969-114 181 Rahoitustuotot ja -kulut - - 6 6 ***** 13 13 Muut rahoitustuotot - - - - 19 19 Muut rahoituskulut - - 6 6 ***** - 6-6 Vuosikate - 173 100-88 663-84 437 51,2-72 955-114 168 Poistot ja arvonalentumiset - 198 200-74 750-123 450 37,7-113 152-176 509 Suunnitelman muk. poistot - 198 200-74 750-123 450 37,7-113 152-176 509 Tilikauden tulos - 371 300-163 413-207 887 44,0-186 107-290 677 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 371 300-163 413-207 887 44,0-186 107-290 677 Vyörytyserät - 3 500 - - 3 500 - - - 2 059 Vyörytyserämenot - 3 500 - - 3 500 - - - 2 059 4700 Vesi- ja viemärilaitos Toimintatuotot 553 200 256 902 296 298 46,4 244 361 495 890 Myyntituotot 553 200 256 902 296 298 46,4 244 361 495 890 Toimintakulut - 495 245-301 211-194 034 60,8-364 472-505 532 Henkilöstökulut - 35 345-23 860-11 485 67,5-30 224-37 436 Palkat ja palkkiot - 28 559-19 446-9 113 68,1-24 381-29 953 Henkilösivukulut - 6 786-4 414-2 372 65,0-5 844-7 483 Eläkekulut - 5 155-3 410-1 745 66,1-4 632-5 994 Muut henkilösivukulut - 1 631-1 005-626 61,6-1 212-1 488 Palvelujen ostot - 265 700-149 846-115 854 56,4-223 801-296 116 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 190 400-81 685-108 715 42,9-108 142-166 559 Muut toimintakulut - 3 800-45 820 42 020 1 205,8-2 304-5 422 Toimintakate 57 955-44 310 102 265-76,5-120 111-9 642 Rahoitustuotot ja -kulut - 1 198-1 198 ***** 1 178 1 726 Muut rahoitustuotot - 1 227-1 227 ***** 1 215 1 765 Muut rahoituskulut - - 29 29 ***** - 36-39 Vuosikate 57 955-43 112 101 067-74,4-118 933-7 916 Poistot ja arvonalentumiset - 248 400-88 809-159 591 35,8-149 112-226 927 Suunnitelman muk. poistot - 248 400-88 809-159 591 35,8-149 112-226 927 Tilikauden tulos - 190 445-131 921-58 524 69,3-268 045-234 843 Sivu 2 / 3
Toteuma khlle 1-8 2016 tekninen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 190 445-131 921-58 524 69,3-268 045-234 843 Vyörytyserät - 7 800 - - 7 800 - - - 6 203 Vyörytyserämenot - 7 800 - - 7 800 - - - 6 203 4800 Palo- ja pelastustoimi Toimintakulut - 355 100-212 779-142 321 59,9-214 435-307 304 Henkilöstökulut - 5 100-1 053-4 047 20,6-3 556-2 173 Henkilösivukulut - 5 100-1 053-4 047 20,6-3 556-2 173 Eläkekulut - 5 100-1 053-4 047 20,6-3 556-2 173 Palvelujen ostot - 350 000-211 726-138 274 60,5-210 880-305 128 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - - - - - - 3 Toimintakate - 355 100-212 779-142 321 59,9-214 435-307 304 Vuosikate - 355 100-212 779-142 321 59,9-214 435-307 304 Tilikauden tulos - 355 100-212 779-142 321 59,9-214 435-307 304 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 355 100-212 779-142 321 59,9-214 435-307 304 Vyörytyserät - 4 900 - - 4 900 - - - 3 351 Vyörytyserämenot - 4 900 - - 4 900 - - - 3 351 RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot 3 226 698 1 383 283 1 843 415 42,9 1 850 966 3 179 800 Myyntituotot 962 709 325 787 636 922 33,8 386 537 850 787 Muut toimintatuotot 2 263 989 1 057 496 1 206 493 46,7 1 464 430 2 329 013 Toimintakulut - 2 873 064-1 453 651-1 419 413 50,6-1 693 974-2 725 712 Henkilöstökulut - 334 225-214 675-119 550 64,2-278 303-382 103 Palkat ja palkkiot - 261 114-169 179-91 935 64,8-220 272-300 992 Henkilösivukulut - 73 111-45 496-27 615 62,2-58 032-81 111 Eläkekulut - 58 380-36 192-22 188 62,0-47 481-66 657 Muut henkilösivukulut - 14 731-9 304-5 427 63,2-10 551-14 455 Palvelujen ostot - 1 566 539-687 187-879 352 43,9-904 316-1 517 128 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 931 800-491 527-440 273 52,8-480 898-767 848 Avustukset - 1 000 - - 1 000 - - 25-25 Muut toimintakulut - 39 500-60 263 20 763 152,6-30 431-58 608 Toimintakate 353 634-70 368 424 002-19,9 156 992 454 088 Rahoitustuotot ja -kulut - 803-803 ***** 1 147 1 378 Muut rahoitustuotot - 1 227-1 227 ***** 1 212 1 785 Muut rahoituskulut - - 424 424 ***** - 65-407 Vuosikate 353 634-69 565 423 199-19,7 158 139 455 467 Poistot ja arvonalentumiset - 1 492 800-597 630-895 170 40,0-1 062 629-1 687 074 Suunnitelman muk. poistot - 1 492 800-597 630-895 170 40,0-1 062 629-1 687 074 Tilikauden tulos - 1 139 166-667 195-471 971 58,6-904 490-1 231 607 Poistoeron muutos 39 100-39 100 - - 39 122 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 1 100 066-667 195-432 871 60,7-904 490-1 192 485 Vyörytyserät - 18 700 - - 18 700 - - - 36 655 Vyörytyserämenot - 18 700 - - 18 700 - - - 36 655 Sivu 3 / 3
Toteuma khlle 1-8 2016 sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 2016 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Tulosyksikkö 7.9.2016 Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 5001 Sos.- ja terv.toimen hallinto Toimintatuotot 60 000 14 176 45 824 23,6 16 356 46 384 Tuet ja avustukset 60 000 14 176 45 824 23,6 16 356 46 384 Toimintakulut - 229 673-154 681-74 992 67,3-163 315-236 969 Henkilöstökulut - 60 873-45 326-15 547 74,5-53 593-53 073 Palkat ja palkkiot - 44 117-31 693-12 424 71,8-36 249-33 400 Henkilösivukulut - 16 756-13 632-3 124 81,4-17 344-19 674 Eläkekulut - 14 580-9 328-5 252 64,0-12 920-15 405 Muut henkilösivukulut - 2 176-4 304 2 128 197,8-4 425-4 268 Palvelujen ostot - 3 400-6 936 3 536 204,0-2 980-16 509 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 500-222 - 278 44,3-304 - 494 Avustukset - 160 000-94 846-65 154 59,3-98 985-152 261 Muut toimintakulut - 4 900-7 352 2 452 150,0-7 452-14 632 Toimintakate - 169 673-140 505-29 168 82,8-146 959-190 585 Vuosikate - 169 673-140 505-29 168 82,8-146 959-190 585 Tilikauden tulos - 169 673-140 505-29 168 82,8-146 959-190 585 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 169 673-140 505-29 168 82,8-146 959-190 585 Vyörytyserät - 4 300 - - 4 300 - - - 3 353 Vyörytyserämenot - 4 300 - - 4 300 - - - 3 353 5101 Sosiaalipalvelut Toimintatuotot 97 300 54 086 43 214 55,6 62 691 75 715 Tuet ja avustukset 97 300 54 086 43 214 55,6 62 624 75 379 67 335 Toimintakulut - 2 455 326-1 636 938-818 388 66,7 Henkilöstökulut - 1 800-1 283-517 71,3-1 496 986-2 470 392 Henkilösivukulut - 1 800-1 283-517 71,3-1 537-2 370 Eläkekulut - 1 800-1 283-517 71,3-1 537-2 370 Palvelujen ostot - 2 453 526-1 635 655-817 871 66,7-1 537-2 370-1 492 782-2 465 969 Toimintakate - 2 358 026-1 582 852-775 174 67,1 - - - 2 667-2 053 Vuosikate - 2 358 026-1 582 852-775 174 67,1-1 434 295-2 394 677 Tilikauden tulos - 2 358 026-1 582 852-775 174 67,1-1 434 295-2 394 677 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 2 358 026-1 582 852-775 174 67,1 Vyörytyserät - 34 060 - - 34 060 - - - 26 940 Vyörytyserämenot - 34 060 - - 34 060 - - - 26 940 Sivu 1 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 sote.xlsx 5281 Lasten ja nuorten tukipalvelut Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintakulut - 147 258-98 177-49 081 66,7-79 689-115 290 Palvelujen ostot - 147 258-98 177-49 081 66,7-79 689-115 290 Toimintakate - 147 258-98 177-49 081 66,7-79 689-115 290 Vuosikate - 147 258-98 177-49 081 66,7-79 689-115 290 Tilikauden tulos - 147 258-98 177-49 081 66,7-79 689-115 290 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 147 258-98 177-49 081 66,7-79 689-115 290 Vyörytyserät - 2 200 - - 2 200 - - - 1 257 Vyörytyserämenot - 2 200 - - 2 200 - - - 1 257 5301 Vanhusten palvelut Toimintatuotot - 53-53 - 721 916 Myyntituotot - 53-53 ***** - - Muut toimintatuotot - - - - 721 916 Toimintakulut - 2 709 049-1 798 035-911 013 66,4-1 986 733-3 038 503 Henkilöstökulut - 69 800-31 130-38 670 44,6-42 224-67 219 Palkat ja palkkiot - - - - - 687-687 Henkilösivukulut - 69 800-31 130-38 670 44,6-41 537-66 532 Eläkekulut - 69 800-31 130-38 670 44,6-41 520-66 515 Muut henkilösivukulut - - - - - 17-17 Palvelujen ostot - 2 639 249-1 764 949-874 299 66,9-1 944 508-2 971 378 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - - 1 956 1 956 ***** - - Muut toimintakulut - - - - - 94 Toimintakate - 2 709 049-1 797 982-911 066 66,4-1 986 012-3 037 587 Vuosikate - 2 709 049-1 797 982-911 066 66,4-1 986 012-3 037 587 Poistot ja arvonalentumiset - - 883 883 ***** - - 711 Suunnitelman muk. poistot - - 883 883 ***** - - 711 Tilikauden tulos - 2 709 049-1 798 865-910 183 66,4-1 986 012-3 038 297 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 2 709 049-1 798 865-910 183 66,4-1 986 012-3 038 297 Vyörytyserät - 38 100 - - 38 100 - - - 33 135 Vyörytyserämenot - 38 100 - - 38 100 - - - 33 135 5401 Perusterveydenhuolto Toimintatuotot - - 8 8 ***** 1 574 2 004 Myyntituotot - - 8 8 ***** 64 96 Muut toimintatuotot - - - - 1 510 1 908 Toimintakulut - 2 756 744-1 799 217-957 527 65,3-1 773 592-2 824 796 Henkilöstökulut - 49 600-30 468-19 132 61,4-44 752-68 091 Henkilösivukulut - 49 600-30 468-19 132 61,4-44 752-68 091 Eläkekulut - 49 600-30 468-19 132 61,4-44 752-68 091 Palvelujen ostot - 2 707 144-1 768 749-938 395 65,3-1 728 687-2 756 789 Muut toimintakulut - - - - - 153 83 Toimintakate - 2 756 744-1 799 225-957 519 65,3-1 772 018-2 822 792 Vuosikate - 2 756 744-1 799 225-957 519 65,3-1 772 018-2 822 792 Poistot ja arvonalentumiset - 11 300-4 737-6 563 41,9-7 594-11 407 Suunnitelman muk. poistot - 11 300-4 737-6 563 41,9-7 594-11 407 Sivu 2 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 sote.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden tulos - 2 768 044-1 803 963-964 081 65,2-1 779 612-2 834 199 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 2 768 044-1 803 963-964 081 65,2-1 779 612-2 834 199 Vyörytyserät - 38 500 - - 38 500 - - - 30 804 Vyörytyserämenot - 38 500 - - 38 500 - - - 30 804 5502 Erikoissairaanhoito Toimintakulut - 4 474 223-2 971 484-1 502 740 66,4-3 011 870-4 819 490 Henkilöstökulut - 64 200-31 570-32 630 49,2-45 036-67 003 Henkilösivukulut - 64 200-31 570-32 630 49,2-45 036-67 003 Eläkekulut - 64 200-31 570-32 630 49,2-45 036-67 003 Palvelujen ostot - 4 410 023-2 939 913-1 470 110 66,7-2 966 834-4 752 487 Toimintakate - 4 474 223-2 971 484-1 502 740 66,4-3 011 870-4 819 490 Vuosikate - 4 474 223-2 971 484-1 502 740 66,4-3 011 870-4 819 490 Tilikauden tulos - 4 474 223-2 971 484-1 502 740 66,4-3 011 870-4 819 490 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 4 474 223-2 971 484-1 502 740 66,4-3 011 870-4 819 490 Vyörytyserät - 62 000 - - 62 000 - - - 52 557 Vyörytyserämenot - 62 000 - - 62 000 - - - 52 557 5602 Ympäristöterveysvalvonta Toimintakulut - 33 200-34 271 1 071 103,2-26 209-29 554 Palvelujen ostot - 33 200-34 271 1 071 103,2-26 209-29 554 Toimintakate - 33 200-34 271 1 071 103,2-26 209-29 554 Vuosikate - 33 200-34 271 1 071 103,2-26 209-29 554 Tilikauden tulos - 33 200-34 271 1 071 103,2-26 209-29 554 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 33 200-34 271 1 071 103,2-26 209-29 554 Vyörytyserät - 500 - - 500 - - - 322 Vyörytyserämenot - 500 - - 500 - - - 322 Sivu 3 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 sote.xlsx 5603 Eläinlääkintähuolto Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintakulut - 71 400-62 747-8 653 87,9-64 391-71 059 Henkilöstökulut - 4 900-2 034-2 866 41,5-3 577-4 471 Henkilösivukulut - 4 900-2 034-2 866 41,5-3 577-4 471 Eläkekulut - 4 900-2 034-2 866 41,5-3 577-4 471 Palvelujen ostot - 66 500-60 713-5 787 91,3-60 814-66 589 Toimintakate - 71 400-62 747-8 653 87,9-64 391-71 059 Vuosikate - 71 400-62 747-8 653 87,9-64 391-71 059 Tilikauden tulos - 71 400-62 747-8 653 87,9-64 391-71 059 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 71 400-62 747-8 653 87,9-64 391-71 059 Vyörytyserät - 1 000 - - 1 000 - - - 775 Vyörytyserämenot - 1 000 - - 1 000 - - - 775 5701 Sotiemme veteraanit Toimintakulut - 22 000-11 571-10 429 52,6-15 340-21 448 Palvelujen ostot - 22 000-11 571-10 429 52,6-15 550-21 444 Muut toimintakulut - - - - 210-5 Toimintakate - 22 000-11 571-10 429 52,6-15 340-21 448 Rahoitustuotot ja -kulut - - - - 5 5 Muut rahoitustuotot - - - - 5 5 Vuosikate - 22 000-11 571-10 429 52,6-15 335-21 443 Tilikauden tulos - 22 000-11 571-10 429 52,6-15 335-21 443 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 22 000-11 571-10 429 52,6-15 335-21 443 Vyörytyserät - 400 - - 400 - - - 234 Vyörytyserämenot - 400 - - 400 - - - 234 Sivu 4 / 5
Toteuma khlle 1-8 2016 sote.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot 157 300 68 307 88 993 43,4 81 343 125 019 Myyntituotot - 45-45 ***** 64 96 Tuet ja avustukset 157 300 68 262 89 038 43,4 78 980 121 763 Muut toimintatuotot - - - - 2 299 3 159 Toimintakulut - 12 898 873-8 567 121-4 331 752 66,4-8 618 124-13 627 502 Henkilöstökulut - 251 173-141 811-109 362 56,5-190 719-262 228 Palkat ja palkkiot - 44 117-31 693-12 424 71,8-36 936-34 087 Henkilösivukulut - 207 056-110 117-96 939 53,2-153 783-228 141 Eläkekulut - 204 880-105 813-99 067 51,6-149 341-223 856 Muut henkilösivukulut - 2 176-4 304 2 128 197,8-4 442-4 285 Palvelujen ostot - 12 482 300-8 320 934-4 161 366 66,7-8 318 055-13 196 007 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 500-2 178 1 678 435,6-304 - 494 Avustukset - 160 000-94 846-65 154 59,3-98 985-152 261 Muut toimintakulut - 4 900-7 352 2 452 150,0-10 062-16 511 Toimintakate - 12 741 573-8 498 814-4 242 759 66,7-8 536 781-13 502 483 Rahoitustuotot ja -kulut - - - - 5 5 Muut rahoitustuotot - - - - 5 5 Vuosikate - 12 741 573-8 498 814-4 242 759 66,7-8 536 776-13 502 478 Poistot ja arvonalentumiset - 11 300-5 620-5 680 49,7-7 594-12 117 Suunnitelman muk. poistot - 11 300-5 620-5 680 49,7-7 594-12 117 Tilikauden tulos - 12 752 873-8 504 434-4 248 439 66,7-8 544 371-13 514 596 Tilikauden ylijäämä (alij.) - 12 752 873-8 504 434-4 248 439 66,7-8 544 371-13 514 596 Vyörytyserät - 181 060 - - 181 060 - - - 149 378 Vyörytyserämenot - 181 060 - - 181 060 - - - 149 378 Sivu 5 / 5
ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Vesilahden kunta Tarkastuslautakunta 30.5.2016
1..1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITEHTÄVÄ Vesilahden kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko kunnan talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta arvioi myös sitä, onko kunnan toiminta ja palvelut järjestetty tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lautakunta on työskennellyt kuntalain perusteella suoraan valtuuston alaisena. Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenet ovat puheenjohtaja Mika Allén, varapuheenjohtaja Raija Marttila, jäsenet Elina Järvenpää-Mäkelä (Mauri Ranta 26.1.2015 asti), Liisa Luukkaala ja Antti Uusi-Rasi. Varajäsenet ovat samassa järjestyksessä Panu Bergius, Maria Forsman, Sirpa Himanen (Kristiina Ranta 26.1.2015 asti), Jussi Virtamo ja Olli Tuominen. Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT-Yhteisö BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Minna Ainasvuori ja avustavana tarkastajana Riku Stengård. Tilikauden 2015 arviointia varten lautakunta on pitänyt 8 varsinaista kokousta. Tarkastuslautakunta on tehnyt yhteistyötä Tampereen ympäristökuntien tarkastuslautakuntien kanssa yhteisen koulutuksen. Lisäksi Tampereen ympäryskuntien tarkastuslautakuntien puheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti tilikauden aikana. Tarkastuslautakunta on arviointitehtävän suorittamiseksi seurannut kunnan toimielinten päätöksentekoa ja tutustunut hallituksen laatimaan toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen sekä haastatellut kunnan eri sektoreiden vastuullisia viran- ja toimenhaltijoita. Tarkastuslautakunta kävi myös tutustumassa Lammasniemen alueeseen ja kunnan varikkoon sekä Peuraniityn päiväkotiin. Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tarkastuslautakunta esittää, että myös muut toimielimet käsittelevät osaltaan arviointikertomusta ja antavat siitä lausuntonsa kunnanhallitukselle siten, että ne ovat valtuuston käsittelyssä alkusyksyn kokouksessa. Arvio kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeesta Toiminnan määrällisten, laadullisten ja taloudellisuustavoitteiden toteutumista on kuvattu kunnanhallituksen vuodelta 2015 laatimassa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta kiinnitti tilinpäätöksessä huomiota määrärahojen ja tuloarvioiden raportoimiseen. Monien vastuualueiden määrärahoissa ja tuloarvioissa oli olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen, joka on johtunut organisaatiomuutoksista ja erilaisista kulujen ja tulojen kohdentamistavoista. Näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista euroihin ei ole kuitenkaan annettu selvitystä riittävästi tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen lukijan on vaikeaa hahmottaa mitkä ovat todelliset tuottojen ja kulujen muutokset eri palveluissa.
Tavoitteiden mitattavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Tavoitteen saavuttamista ja siitä raportointia vaikeuttaa, mikäli tavoitteille ei ole asetettu toimivia mittareita. Nyt jotkut tavoitteista ovat joko liian laajoja tai ei-konkreettisia, joiden mittaaminen on hankalaa. Tarkastuslautakunta esittää näkemyksenään, että tilinpäätös toimintakertomuksineen antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnasta ja taloudesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki muuttui tilikaudella 2014 siten, että valtuuston on tullut hyväksyä perusteet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valtuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen vuonna 2013 ja samalla päivitettiin myös hallintosääntö kuntalain edellyttämällä tavalla. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa lautakunta edellytti koko kunnan tasolla ja hallintokunnissa tulee kartoittaa olennaisimmat riskit ja miettiä niiden hallintakeinot. Vuonna 2015 kunnassa toteutettiin riskikartoitus yhdessä BDO:n kanssa. Tunnistettujen riskien minimoimiseksi tai hallinnoimiseksi laadittiin toimenpidesuunnitelma. Jokaiselle toimenpiteelle nimettiin vastuuhenkilö tai vastuutaho. Sisäisen valvonnan selonteossa on tuotu esille, että teknisen toimen hankintaprosesseissa on todettu puutteita ja, että nämä toiminnot tullaan saattamaan säännösten ja ohjeiden edellyttämälle tasolle. Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että kunnan toiminnassa noudatetaan lakeja ja hyvää hallintoa. Toimiva hankintaprosessi on myös tärkeä osa sisäistä valvontaa. Tarkastuslautakunta haluaa myös edelleen kiinnittää huomiota avainhenkilöriskeihin. Viranja toimenhaltijoita on vaihtunut ja vaihtumassa, joten sijaisuusjärjestelyt ja tiedonkulun varmistaminen korostuvat. 1..2 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuusto on hyväksynyt kunnalle strategian kokouksessaan 14.3.2016. Valtuusto osallistui sen tekemiseen aktiivisesti ja hyvin käytännönläheisesti. Kunnan tila, heikkoudet ja vahvuudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Strategian pääkohdat eivät ilmeisesti poikkea paljoakaan monen muun kunnan tekemästä ja oleellista onkin kunnan sijainnin ja ominaispiirteiden näihin tavoitteisiin tuoma sisältö. Tarkastuslautakunta toivoo, että lautakunnat, hallitus ja valtuusto ottavat vuosittain strategian käsiteltäväksi ja pohtivat miten siihen kirjattuja tavoitteita voidaan edistää. Strategian toteutumisesta tulisi raportoida myös tilinpäätöksissä. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen näkyi voimakkaasti kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa edelleen vuonna 2015. Hallintokunnat ovat sitoutuneet säästötavoitteiden toteuttamiseen ja myös seuranneet ohjelman toteutumista pääasiassa hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektoria lukuun ottamatta tasapainottamistavoitteet on saavutettu. Yleishallinnon säästötavoitteesta osa siirtyy seuraavaan talouden tervehdyttämisohjelmaan.
Toimintakate kasvoi vuonna 2015 3,6 % vuodesta 2014. Jos tarkastelusta jätetään pois Pirkkalan yhteistoiminta-alueen sote-kustannukset, kunnan toimintamenot laskivat 0,3 %. Vuoden 2015 lopulla päätettiin uuden tasapainottamisohjelman tekemisestä. Kunnassa on ollut tarkka seuranta talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta. Tilinpäätöksessä esitetyn yhteenvedon perusteella euromääräinen tasapainottamistavoite on saavutettu vuosina 2014-2015. Vuoden 2015 tavoitteena oli 676.090 euroa ja toteuma 699.500 euroa. Kunnanhallituksen vastuualue Yleishallinto Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2014 arviointikertomuksessa, että sopimustenhallinnan kehittämiseen tulee panostaa jatkossakin ja kunnan tavoitteiden mukaisesti keskittää ne keskushallintoon. Tarkastuslautakunnan mielestä tämän tulisi edelleen olla tavoitteena, samoin kuin sähköinen sopimushallintajärjestelmä. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota viranhaltijapäätösten ottooikeusmenettelyn toteutumiseen. Toimielimet eivät pääsääntöisesti kokoonnu siten, että viranhaltijapäätökset voitaisiin otto-oikeuden käyttämisen sallimissa rajoissa tuoda toimielimen käsittelyyn. Kuitenkin mahdollisuus otto-oikeusmenettelyyn tulisi varmistaa muilla tavoin, esimerkiksi siten, että toimielimen puheenjohtajalle ja esittelijälle viedään aina päätökset tiedoksi ja mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten nopeasti niiden tekemisen jälkeen. Talouden tasapainottamisohjelmaan oli kirjattu, että yleishallinnosta vähennetään yksi henkilötyövuosi. Tähän ei kuitenkaan päästy ja tavoite on siirretty seuraavaan tasapainottamisohjelmaan. Muut yleishallinnon talousarviotavoitteet pääsääntöisesti toteutuivat. Tukipalvelut Tukipalvelujen tulot ja menot jäivät tavoitteen alle (tulot alittuivat 135 000 euroa ja menot alittuivat 152 100 euroa). Alitusta perustellaan talouden tasapainottamisohjelman tuomilla toimintaprosessien muutoksilla. Talousarviossa arvioidut ruokapalvelun suoritemäärät eivät toteutuneet ja tämä johtuu siitä, että hallintokunnat tilaavat aterioita budjetointivaiheessa enemmän kuin tosiasiassa toteutuu. Valtuusto päätti kesäkuussa 2015, että tukipalvelujen, kiinteistötoimen ja vesi- ja viemärilaitoksen talousarviolukujen sitovuus muutetaan vuoden 2016 alusta nettositovuudeksi. Tarkastuslautakunnan mielestä tämä muutos on tervetullut. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.
Elinkeinotoimi Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että elinkeinotointa koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että fokus raportoinnissa on nimenomaan valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutuminen. Elinkeinotoimen toimintamenot alittuivat 37.800 euroa talousarviosta. Kaavoitus Kaavoituksessa tavoitteena oli viihtyisän, turvallisen ja maaseutumaisen asuinympäristön säilyttäminen tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä. Toimenpiteitä on toteutettu maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Seudun rakennesuunnitelma on päivitetty vuoden 2015 alussa. Tavoitteena oli lisäksi mm. asuntojakautuman monipuolistaminen mm. senioriasunnot -vaihtoehdon kartoittamisella. Tämä asia ei edennyt tilikaudella. Asuintonttien kysyntä oli edelleen vähäistä, vaikka tontteja on ollut tarjolla riittävästi. Vesilahdessa on myönnetty 2015 kymmenen uutta asuinrakennuksen rakennuslupaa. Kunnan kaavatontteja myytiin vain yksi ja rakentamista tapahtui haja-asutusalueille. Tarkastuslautakunnan mielestä uusien teollisuustonttien lisäämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Tekninen hallinto Teknisen hallinnon toimintamenojen toteuma jäi 13 500 euroa alle talousarvion. Eläköitymisen myötä teknisen toimen organisaatiomuutos on toteutettu vuoden 2015 alusta. Organisaatiomuutos ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla sairauspoissaolojen ja tarkastusmestarin irtisanoutumisen vuoksi. Toiminnan tehostaminen kilpailutuksen avulla ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Organisaatiomuutos ja henkilöstön muutokset eivät ole voineet olla vaikuttamatta teknisen sektorin toimintaan. Erityisesti johtamisen ja hallinnon osalta on ollut haasteita. Organisaatiomuutoksissa on tärkeää päivittää toimenkuvat, vastuut, ohjeistukset ja muut hyvän hallinnon toteuttamisen kannalta olennaiset asiakirjat. Lisäksi riittävä tiedonkulku tulee varmistaa.
Kiinteistötoimi Kiinteistötoimen toimintatulot ovat olleet 78.500 budjetoitua suuremmat, ja toimintamenojen ylitys 16.300 euroa. Toimintakatteen toteutuma-% oli tilikaudella 106,8 %. Suurimmat taloudelliset muutokset ovat aiheutuneet kiinteistöjen myynnin seurauksena saatavista kustannussäästöistä. Kokonaisuudessaan nämä säästöt tulevat näkymään vasta vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana kunnan toimintaa on tiivistetty. Toiminnan tehostaminen ja uusien käytänteiden käyttöönottaminen ei ole vuonna 2015 toteutunut talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa kunnan varikkoon Lammasniemessä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut tekniselle toimelle kehotuksen siistiä varikkoalue. Siistiminen ei kuitenkaan ole toteutunut edelleenkään jo menneestä määräajasta huolimatta. Sosiaali- ja terveystoimi Pirkkalan kunta toimii Vesilahden sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuukuntana. Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunta on antanut oman arviointikertomuksensa, jossa on tehty huomioita sote-palveluista ja joiltakin osin myös erikseen Vesilahden osalta. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa tapahtui tehtäväjärjestelyjä tilaajapäällikkönä toimineen sosiaali- ja terveystoimenjohtajan jäädessä pois työstä. Tilaajapäällikön tehtävät on jaettu kunnanjohtajan, talouspäällikön, varhaiskasvatuksen palvelusihteerin ja hallintojohtajan kesken. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Pirkkalan kunnan toimesta, tulisi kunnassa varmistaa riittävät resurssit ja riittävä osaaminen tämän palvelukokonaisuuden valvontaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelujen kustannusten toteutumisen seurantaa sekä palvelujen määrän ja laadun arviointia. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen menot alittivat muutetun talousarvion 172.600 eurolla (6,5%) ja pysyivät lähestulkoon alkuperäisen talousarvion tasolla. Palvelujen ostot ja avustukset olivat odotettua pienempiä etenkin lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon sekä päihdehuollon palveluissa. Toimeentulotuki ja vammaisille annetut avustukset toteutuivat alle budjetoidun. Lastensuojeluilmoitusten määrä on yli kaksinkertaistunut vuonna 2015 edelliseen vuoteen nähden. Osaltaan muutokseen vaikuttaa lastensuojelulain muutos. Asiakassuunnitelmat tulee lain mukaan tehdä kuukauden määräajassa, nyt ne on tehty keskimäärin 6 viikossa. Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen menomääräraha ylittyi 117.400 euroa (muutetun talousarvion toteuma 104 %). Ylityksiä perustellaan hoitotarvikekuluilla ja palvelujen ostoilla. Hoitotarvikkeiden osalta on tehty sopimus Pirkanmaan shp:n kanssa ja tässä yhteydessä kaikki
hoitotarvikejakelukustannukset on alettu kirjaamaan kotihoidon kustannuspaikalle. Palvelujen ostojen ylitys johtui työvoiman vuokrauskustannuksista. Omaishoidon tuki ei ole ollut enää määrärahasidonnainen vuonna 2015. Omaishoidon kustannukset kasvoivat noin 58.000 euroa budjetoidusta. Vanhusten palveluille asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääasiassa vuonna 2015. Kotihoidon mobiilisovelluksen käyttöönotto siirtyi vuoteen 2016. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto pysyi muutetun talousarvion rajoissa, toimintamenojen toteuma oli 99,8 %. Rekrytointiongelmat jatkuivat edelleen eikä hammashuoltoon ja psykiatriaan saatu palkattua lääkäriä. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon toteutuneet toimintamenot olivat n. 440.000 euroa alkuperäistä talousarviota suuremmat. Asukaskohtaiset nettomenot kasvoivat viime vuodesta 100 euroa/asukas. Vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitoksen alijäämä oli 234.842 euroa, kun se vuonna 2014 oli 226.302 euroa. Poistot ovat suuria ja laitos on melko korkeista käyttömaksuistaan huolimatta reilusti tappiollinen. Kasvatus- ja opetuslautakunta Tarkastuslautakunta esitti jo arviointikertomuksessaan 2013, että toimintakertomuksessa raportoitaisiin oppilaskohtaiset kustannukset eri kouluissa. Näin ei kuitenkaan ole tehty, mutta koko kunnan toteutunut /oppilas (v. 2014) on esitetty. Vuoden 2015 koulukohtainen tieto puuttuu edelleen. Peruskoulut Perusopetuksen toimintakate oli n. 21.200 euroa talousarvion tavoitetilaa paremmalla tasolla. Perusopetuksen toimintamenot ylittyivät 21.500 euroa budjetoituun nähden, ja vastaavasti toimintatulot olivat 42 700 euroa budjetoitua suuremmat. Oppilaskohtainen kustannus kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2014 kaikkiaan 1403 euroa ja samaan aikaan oppilaskohtainen laskennallinen valtionosuus 1137 euroa. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa päätettiin lakkauttaa Onkemäen koulu 1.8.2015
alkaen. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen menomäärärahat alittuivat 184.700 euroa ja toimintakate 183.700 euroa budjetoituun nähden. Menojen alitukseen vaikutti henkilöstömenojen hallitseminen sijaistuksissa ja ryhmien edelleen kasvanut käyttöaste. Kotihoidontukimenot alittuivat 52.000 euroa ja majoitus- ja ravitsemuspalvelut 55.000 euroa talousarvioon nähden. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että päiväkotien yksikkökustannukset on laskettu, mikä helpottaa eri yksiköiden välistä vertailua. Myös jatkossa yksikkökustannusten kehitystä on tärkeää seurata eri palveluyksiköissä. Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunnan hallinto Hyvinvointilautakunta on aloittanut toimintansa 1.1.2015. Siihen yhdistettiin liikunta- ja nuorisotoimi sekä kirjasto- ja kulttuuritoimi. Toiminnallisena tavoitteena oli toimintasuunnitelman valmistelu ja täytäntöönpano, tavoite toteutui. Vuoden 2015 aikana hyvinvointilautakunta hyväksyi hyvinvointipalvelujen toimintasuunnitelman vuosille 2015-2018. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan suunnitelma edistää toiminnan kehittämistä ja pitkäjänteistä suunnittelua. Seurafoorumi vahvistaa kunnan ja seurojen/yhdistysten välistä sekä seurojen/yhdistysten keskinäistä yhteistyötä. Kirjastotoimi Kirjastotoimen menot alittuivat budjetoituun nähden (toteutuma 87,1 %, määrärahat alittuivat 33.500 euroa). Uuden kirjaston suunnittelutyöryhmä valittiin, samoin arkkitehti ja muut suunnittelijat on valittu. Päätös valtionavustuksen (943.000 euroa) myöntämisestä on saatu. Lainojen määrät asukasta kohti ovat edelleen laskeneet. Samoin aineistohankinnat/asukas. Aineistomäärärahoja ei käytetty kokonaisuudessaan tilanahtauden vuoksi. Tarkastuslautakunta näkee tärkeäksi kirjaston lainausvalikoiman ajan tasalla pitämisen. Koska uusi kirjasto on kunnalle merkittävä investointi, tulee sen kuluseurantaan ja raportointiin kiinnittää erityistä huomiota. Valtuusto on hyväksynyt hankkeelle kokonaismäärärahan, jota tulee noudattaa. Kulttuuritoimi
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kulttuuritointa koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että keskitytään valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Sähköinen hakulomake ja raportointilomake on otettu käyttöön syksyllä. Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys ja kulttuuritoimen yhteistyö heidän kanssaan on edelleen erittäin tärkeää kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Liikunta- ja nuorisotoimi Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Liikuntatoimen tuotot ylittyivät, koska kuntosali- ja liikuntapaikkamaksuja on kertynyt odotettua enemmän. Nuorisotilatoiminta on ollut aktiivista; kävijämäärä on edelleen kasvanut edellisestä vuodesta. Toimintaa järjestettiin nyt myös Narvassa. Tarkastuslautakunnan mielestä toimintaa on ollut resursseihin nähden hyvin. Yhteistyötä seurojen ja yhdistysten kanssa pidetään tärkeänä. Etsivä nuorisotyö on Vesilahdessa vakiinnuttanut asemansa ja toimii hyvin. Yhteistyö Lempäälän kunnan starttipajatoiminnassa on toteutunut tavoitellusti. Nuorisovaltuusto osallistui aktiivisesti mm. kunnan strategian laadintaan. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisten toimintojen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Raportointia toimintakertomukseen voi tarkastuslautakunnan mielestä huomattavasti tiivistää ja kertoa vain valtuuston kannalta merkitykselliset asiat. Talouden lama näkyy rakennuslupien määrässä ja laskee lupamaksujen tuottoa. Rakennuslupia anottiin ja myönnettiin 25 lupaa vähemmän kuin edellisenä vuonna (laskua lähes 20 %). Toimenpideilmoituksien ja katselmuksien määrät ovat myös laskeneet. Jatkoaikapäätösten määrä on lähes kolminkertaistunut 20:stä 55:een. Rakennusvalvonnan pitää olla itsensä kannattavaa, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuu tyydyttävästi rakennustarkastajan tehdessä myös muita tehtäviä. Investoinnit Kirkonkylän palvelutalon peruskorjaukseen ja laajennukseen haettiin valtuustolta määräraha. Määrärahaa kasvatettiin kahdessa lisätalousarviossa. Lisämäärärahojenkin jälkeen lopulliset kustannukset ylittyivät huomattavasti. Alkuperäinen valtuustolle esitetty kustannusarvio moninkertaistui. Tarkastuslautakunta toteaa painokkaasti, että valtuustolle tuotaviin talousarviolukuihin on käytettävä riittävää asiantuntemusta ja valtuustolle on selvitettävä investointien ja käyttöönoton edellyttämät kaikki kustannukset sekä syyt kustannusten muutoksiin siten, että valtuustolla säilyy talousarviovalta
kuntalain mukaisesti. Investointimenot (brutto) olivat vuonna 2015 1,34 miljoonaa euroa (v. 2014: 429.000 euroa, v. 2013: 3,6 milj. euroa, 2012: 2,5 milj. euroa). Merkittävin investointi oli Kirkonkylän palvelutalon laajamittainen peruskorjaus ja laajennus, johon käytettiin rahoitusosuutena testamenttivaroja. Tasapainottamisohjelmassa päätettyjen kiinteistöjen myyntitulo oli 209.000 euroa, minkä lisäksi myyntituloja saatiin asunto-osakkeista 207.000 euroa ja maa-alueista 62.500 euroa. Vuosikatteen, nettoinvestointien ja poistojen määrää vuosina 2011 2017 voidaan tarkastella oheisen kuvion avulla. Tarkastelu osoittaa, että kunnan vuosikate ei tarkastelujaksolla ole kattanut poistoja kertaakaan viime vuosina, ja vuosikate saavuttaisi poistojen tason vasta suunnittelukauden lopulla. Nettoinvestoinnit ylittivät vuosikatteen merkittävästi vuosina 2012 2013, minkä jälkeen investointitason on arvioitu alenevan suunnitelmakaudeksi. 3. KUNNAN TALOUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tilikauden tulos ja tase Kunnan ulkoiset toimintatuotot olivat yhteensä 3,0 miljoonaa euroa (2014: 3,2 milj. euroa) ja toimintakulut 26,5 miljoonaa euroa (2013: 25,9 milj. euroa). Toimintatuotot kattoivat toimintamenoista 11,3 % (2013: 12,4 %). Toimintakate heikkeni edellisvuodesta 800.000 euroa, kun vuonna 2014 vastaava muutos oli 200.000 euroa.
Kunnan tuloista valtionosuudet muodostivat 8,2 milj. euroa (30 %) vähentyen edelleen vuoden 2014 tasosta. Vuoden 2013 tasoon nähden valtionosuuksien euromääräinen taso on laskenut 8,6 %. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,8 % ylittäen alkuperäisen talousarvion tavoitteen 88.750 eurolla. Vuoteen 2014 verrattuna verotulojen kasvu oli selvästi maltillisempaa (vuoden 2014 verotulot kasvoivat vuodesta 2012 n. 6,4 %). Kunnallisveroprosenttia nostettiin 1,0 prosenttiyksikkö vuodelle 2014, jolloin tuloveroprosentti oli 21,50 %, ja myös kiinteistöverokantoja korotettiin. Veronkorotukset selittävät osaltaan verotulojen merkittävää kasvua. Vuosikate oli 0,49 milj. euroa (2014: 1,23 milj. euroa) ja kattoi poistoista 27 % (2014: 73,9 %). Suunnitelman mukaiset poistot (1,8 miljoonaa euroa) kasvoivat hieman edellisvuodesta (1,6 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 1,29 miljoonaa euroa alijäämäinen (2014: 0,4 milj. euroa). Talousarviovertailussa vuoden 2015 tilikauden alijäämä oli muutetun talousarvion tasolla (- 85.000 euroa). Tarkastuslautakunta on huolissaan toimintakulujen kasvusta ja toimintakatteen heikkenemisestä. Tulojen muodostumisen painopisteen siirtyminen valtionosuuksista verotukseen on jatkunut, mikä kehitys on odotettavaa myös tulevaisuudessa.
Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 14,1 miljoonaa euroa (2014: 14,4 milj. euroa) ja 3 139 euroa/asukas (2014: 3 198 euroa/asukas). Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta vuonna 2014 oli 2 694 euroa. Vesilahden kunnan asukaskohtainen lainamäärä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin, kuten oli edellisvuonnakin. Tämä selittyy osin kunnan suurilla investointimenoilla. Positiivista kunnan talouden kannalta on, että viime vuosien aikana on tehty poikkeuksellisen suuria investointeja ja investointimenot eivät investointisuunnitelman mukaan jatku vastaavanlaisina tulevaisuudessa. Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Vesilahden omavaraisuusaste vuonna 2015 oli heikko, 32,8 %, ja heikkeni näin edellisvuoden lukemasta (2014: 36,1 %). Suhteellinen velkaantuneisuus %, tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 52 %. Vesilahdessa tunnusluku oli 71,0 % ja heikkeni hieman edellisvuoden tasosta (68,9 %). Vesilahti on Tampereen kaupunkiseudun kunnista suhteellisesti velkaantunein. Valtionvarainministeriö julkaisi kriisikuntien tunnuskriteerit kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Kriteereinä seurataan kunnan vuosikatetta, kunnan lainakantaa, taseen kertynyttä alijäämää, tuloveroprosenttia, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Kriisikunnaksi katsotaan kunta, joka täyttää neljä kuudesta kriisikunnan kriteeristä.
Kriteeri TP2015 Lainakanta ei ylitä maan keskiarvoa vähintään 50 %:lla (KL:n 3 139 EI TÄYTY ennakkotieto 2 793 euroa/asukas, ylitys 12 %). Kunnan vuosikate ei ole negatiivinen. 0,49 EI TÄYTY Kunnan taseessa ei ole kertynyttä alijäämää. 0,54 EI TÄYTY Kunnan veroprosentti 21,50 % ylittää vähintään 0,5 21,5 TÄYTTYY prosenttiyksiköllä maan painotetun keskiarvon (19,83%). Omavaraisuusaste on alle 50 % (36,1 %). 32,8 TÄYTTYY Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää 50 % rajan (68,9 %). 71,0 TÄYTTYY Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. Tilinpäätöksen 2015 lukujen perusteella kunta täyttää edelleen kolme kuudesta kriisikunnan kriteeristä. Konsernitilinpäätös Vuoden 2015 tilinpäätökseen on koottu ensimmäisen kerran ns. täydellinen konsernitilinpäätös eli konsernitiedot sisältävät aiemmin esitetyn konsernitaseen lisäksi myös konsernituloslaskelman ja -rahoituslaskelman tunnuslukuineen ja liitetietoineen. Konsernitilinpäätöksen- ja tunnuslukujen kehityksen seuranta ja arviointi tulee korostumaan tulevina vuosina. Uuden kuntalain myötä talousvaikeuksissa olevan kunnan kriteerit (kuntalaki 118 ) koskevat koko kuntakonsernia. Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 2017, kun on käytettävissä vuosien 2015 ja 2016 tilastotiedot. Siihen saakka sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ja sen perusteella annetun asetuksen mukaisia peruskuntien tunnuslukuja.
Uuden kuntalain mukaan erityisen vaikeassa tilanteessa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää ensinnäkin, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Talouden tunnusluvut ovat heikentyneet edellisvuodesta, huolimatta talouden tasapainottamisohjelman toteuttamisesta ja veroprosentin nostamisesta edellisinä vuosina. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota kunnan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja toteaa käynnistetyn 3. talouden tasapainottamisohjelman tarpeelliseksi. Suunnitelmakaudella 2016 2018 kunnan taseeseen kertyy alijäämää, ja talouden tervehdyttäminen vaatii tasapainottamisohjelman tiukkaa toteuttamista. Tuloksen käsittely Hallituksen ehdotukseen tilikauden tuloksen käsittelystä ei ole huomautettavaa. 4. YHTEENVETO Tarkastuslautakunta katsoo, että Vesilahden valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Tilikautta 2015 leimasi
talouden tasapainottamisohjelman toimeenpano ja tietoisuus siitä, että sekään ei riitä. Kuitenkin kehittämistyötäkin tehtiin mm. valmistelemalla uutta kuntastrategiaa, joka hyväksyttiin vuoden 2016 puolella. Vuoden 2015 yhteenvetona todetaan, että Vesilahdessa toiminnalliset tavoitteet ja palveluiden tuottaminen kuntalaisille on pääosin pystytty turvaamaan talouden tasapainottamisen paineista huolimatta. Kunnan toiminnan ja talouden kannalta riskialtista ja myös ennalta arvaamatonta on, että suuri osa kunnan toimintamenoista ovat sellaisia, joihin kunta ei suoraan pääse omilla päätöksillään vaikuttamaan. Tämän vuoksi erittäin tärkeää on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan ja kustannuksiin pyritään kunnan tilaajaohjauksella vaikuttamaan ja, että kulujen kehittymistä seurataan erityisen tiiviisti. Kunnan tulee myös huolehtia siitä, että omissa käsissä oleva toiminta on järjestetty mahdollisimman tuloksellisesti. Tähän työhön tulee koko luottamus- ja viranhaltijaorganisaation sitoutua. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnanhallitus ja lautakunnat käsittelevät arviointikertomuksen kokouksissaan mahdollisimman pian, erityisesti vuoden 2017 talousarviota laadittaessa, ja ottavat huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kehittämisehdotukset. Tarkastuslautakunta kiittää kunnan luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä vuoden 2015 arvioinnissa. Vesilahdessa 30.5.2016 Mika Allén puheenjohtaja Raija Marttila varapuheenjohtaja Elina Järvenpää-Mäkelä Liisa Luukkaala Antti Uusi-Rasi jäsen jäsen jäsen
Kunnanhallitus 12.09.2016 201 liite n:o 1 922-420-1-68 922-420-1-68 922-420-1-68 922-420-1-68 922-420-876-1 922-420-876-1 63 58 26 71 77 12 91 922-420-1-86 sm 922-420-1-87 1 22 25 31 I 10 22 22 8 RA 41 33 922-420-1-97 922-420-1-104 3 2 90 4 922-420-1-88 4 14 5 37 70 922-420-1-90 1 68 68 922-420-1-89 3 16 10 6 922-420-1-98 16 2 74 12 RA 15 74 74 922-420-1-92 922-420-1-91 922-420-1-99 I 4 6 5 22 rv 65 67 66 20 35 rv rv 99 922-420-1-105 76 4 7 VESILAHTI PYHÄJÄRVI, Vakkalanselkä Laukon alue Ranta-asemakaavan muutos PIENENNÖS 1:4000 1:2000 31 68 7 RA 11 3 I 922-420-1-96 66 2 93 43 922-420-1-68 Korttelit : 1,2,4,7,8,12 (RA) ja 3 (AO) 1 922-420-1-96 87 40 Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: SM Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen rv rv (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. sm Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 76 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 34 34 Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala. 12 1 Ohjeellisen rakennuspaikan numero. I Roomalainen luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Loma-asuntorakennuksissa on sallittua käyttää parviratkaisua. AO 40 38 36 34 32 30 28 26 24 24 22 22 42 44 46 48 RA 50 Korttelin numero. Yleiset määräykset: Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen loma52 asuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² 54 54 suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen, jonka 56 64 56 2 62 62 kerrosala saa olla enintään 25 k-m ja jossa60 saa olla lisäksi katettua64 kuistia 58 60 58 enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Lomaasuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä tai rakennusalalla muutoin osoitetun mukainen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Määräyksen vähimmäisetäisyydet eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. 69 69 Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla mudoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Päärakennusten sijoitusten osalta tulee suosia rakennuspaikkojen tasaisempia kohtia. Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. rv rv Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään tasolla +78.80 m ( N60 ). 66 66 68 68 70 70 76 76 74 74 72 72 Hämeenlinna 3.8.2016 66 66 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins.,yks 361 Tämä kaavakartta on Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä...
10 VESILAHTI PYHÄJÄRVI, Vakkalanselkä Laukon alue Ranta-asemakaavan muutos 1:2000 PIENENNÖS 1:4000 Korttelit : 1,2,4,7,8,12 (RA) ja 3 (AO) Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: 12 92 1 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala. Korttelin numero. Ohjeellisen rakennuspaikan numero. 62 922-420-1-94 32 SM sm Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen 55 (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen 922-420-1-95 (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. 75 39 SM 2 1 60 10 88 922-420-1-84 69 I AO RA Roomalainen 922-420-1-85 luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Loma-asuntorakennuksissa on sallittua käyttää parviratkaisua. Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 89 enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m 2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden 65 mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen lomaasuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Lomaasuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä tai rakennusalalla muutoin osoitetun mukainen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2. Määräyksen vähimmäisetäisyydet eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. 922-420-1-68 77 Yleiset määräykset: Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, 54 rakenteiden 30 ja laitureiden tulee olla mudoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Päärakennusten sijoitusten osalta tulee suosia rakennuspaikkojen 82 tasaisempia kohtia. Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. 26 Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään tasolla +78.80 m ( N60 ). Hämeenlinna 3.8.2016 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins.,yks 361 Tämä kaavakartta on Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä... 29 66 3 72 4 67 85 922-420-1-83 18 4 RA I 5 42 63 6 89 7 65 8 91 99 83 82 76 74 72 7 70 68 66 64
123 123 27 71 71 152 154 65 13 84 922-420-1-80 69 42 42 922-420-1-55 92 81 2 1 20 20 I 922-420-1-74 922-420-1-73 922-420-1-72 4 3 94 53 16 35 35 72 1 RA 922-420-1-75 83 47 2 RA 2 1 922-420-1-79 85 922-420-1-77 922-420-1-76 922-420-1-78 6 19 7 922-420-1-93 48 68 922-420-1-82 4 76 8 93 97 I 3 79 52 83 60 82 91 5 82 922-420-1-81 23 95 88 5 66 33 40 6 7 65 94 8 SM 65 12 11 11 50 139 139 143 141 137 1 135 133 922-420-1-68 I VESILAHTI PYHÄJÄRVI, Vakkalanselkä Laukon alue Ranta-asemakaavan muutos 1:2000 PIENENNÖS 1:4000 131 129 127 3 AO 125 123 121 121 119 117 2 Korttelit : 1,2,4,7,8,12 (RA) ja 3 (AO) 115 Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: SM Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. sm Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala. 113 12 111 111 Korttelin numero. 1 Ohjeellisen rakennuspaikan numero. I Roomalainen luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Loma-asuntorakennuksissa on sallittua käyttää parviratkaisua. AO 109 109 RA 107 107 Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen lomaasuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Loma105 105 asuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä tai rakennusalalla muutoin osoitetun mukainen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Määräyksen vähimmäisetäisyydet eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. 103 103 Yleiset määräykset: Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla mudoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Päärakennusten sijoitusten osalta tulee suosia rakennuspaikkojen tasaisempia kohtia. Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään tasolla +78.80 m ( N60 ). Hämeenlinna 3.8.2016 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins.,yks 361 Tämä kaavakartta on Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä...
1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY VESILAHTI PYHÄJÄRVI, VAKKALANSELKÄ LAUKON ALUEEN RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOS Korttelit 1,2,4,7,8 ja12 RA ja 3 AO. KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS / 3.8.2106 Laatija: Dipl.ins Juha Poutanen, YKS 361 Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna puh. 03-6122552 sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Hyväksymiskäsittelyt: Kunnanhallitus : vireilletulo 1.6.2015, kaavaluonnos 9.11.2015 kaavaehdotus 9.5.2016 Kunnanvaltuusto: 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.2. Alueen sijainti Kaava-alueet sijaitsevat Vesilahden Laukon kartanon pohjoispuolisilla rantaalueilla Vakkalanselän alueella. Kaava-alueiden etäisyys Narvan kyläkeskuksesta on noin 4-5 km, Narvassa on mm. erityyppisiä yksityisiä palveluja, kuntapalvelut saa Vesilahden kirkonkylästä, noin 15 km.
2 Alla sijaintikartta kaavamuutosalueista 1.3. Kaavan tavoitteet Tavoitteena on nostaa Laukon voimassaolevan ranta-asemakaavan rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia nykyisen rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei lisätä. Kaavamuutoksella muutetaan myös yhden korttelin käyttötarkoitus AO-käyttöön, kortteliin on jo rakennettu AOtyyppinen asuinrakennus. Kaavamuutosalueen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaalle Vesilahden maisema-alueelle, tavoitteena huomioidaan myös maisema-alueeseen sopeutuva suunnittelu ja toteutus yhtenä kaavan lähtökohtana. Kaava-alueella olevat muinaismuistokohteet huomioidaan museoviranomaisten ohjeiden mukaisesti. 1.4 Kaavan liiteaineisto - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - vastineet kaavaehdotuksen 24.3.2016 lausuntoihin - arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, v.2015 - kaavakartat 1:2000, 2 kpl ja kaavamääräykset. 2. Tiivistelmä Kaavamuutoksessa on voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaisten RA-rakennuspaikkojen rakennusoikeuksia nostettu Vesilahden kunnan nykyisen rakennusjärjestyksen mukaisiksi rantayleiskaavan rakennusoikeusmääräyksen mukaan. 3 RA-korttelin rakennuspaikat on muutettu AO-käyttöön ja samalla yhdistetty kaksi korttelin 3 RA-rakennuspaikkaa yhdeksi jo rakennetuksi AO-rakennuspaikaksi. Kaavamuutosalueet käsittävät vain voimassaolevan ranta-asemakaavan
3 mukaiset RA-korttelialueet. Kaavamuutosalueella on 3 erillistä muinaismuistokohdetta, jotka on yksilöity tarkemmin kohdassa 5.3.3. Kaava-alueella tehtiin kesällä 2015 arkeologinen inventointi, jossa löydettiin 4 kpl uusia muinaismuistokohteita, niistä 3 kpl sijoittuu kaavamuutosalueelle. Muinaismuistokohteista yksi on vanha torpan paikka ja kaksi vanhoja hiilihautoja ja yksi kaavamuutosalueen ulkopuolelle sijoittuva ehkä vanha kaivo tai vastaava. Kohteet on merkitty kaavaan Pirkanmaan maakuntamuseon ja Museoviraston ohjeiden mukaisesti. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueet ovat voimassaolevan kaavan mukaisia RA-rakennuspaikkoja. Ne sijoittuvat pääosin peitteiseen metsämaastoon. Kaavamuutosalueen rannoilta on näkymät pääosin pohjoiseen suuntaan Pyhäjärven Vakkalanselälle. Kaavamuutosalueet eivät näy maaston topografian ja puuston peitteisyyden puolesta Laukon kartanon talouskeskusalueelle. Osalla RA-rakennuspaikoista on jo rakennuksia, kaavamuutosalueille tulee jo autotiet ja sähköverkosto ja rakennuspaikat ovat pääosin jo lohottuja omiksi tiloiksi. 3.1.2. Luonnonympäristö Kaava-alue on talousmetsää rakentamattomien tonttien alueilla ja tonttimaata rakennettujen rakennuspaikkojen alueilla. Rantayleiskaavan yhteydessä alueelta on tehty luontoselvitykset v. 2000 tienoilla. Kaavamuutosalueella ei ole todettu silloin olevan erityisiä luontoarvoja. Vesilahden kunnan arvokkaat luontokohteet on tutkittu vuonna 2010 ( Kari Laamanen ), selvityksessä ei ole osoitettu kohteita kaavamuutosalueille, Laukon Päiretniemessä on noin 2 ha:n suuruinen lehtoalue, joka ei kuitenkaan rajoitu kaavamuutosalueille. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on osittain rakennettuna 18 kpl nykyisiä RA-tontteja, kaavamuutoksessa on mukana yhteensä 44 RA-tonttia. Kaava-alueelle on rakennettu jo aiemmin tiestöä kortteleiden takareunoja sivuten. Rakennetuille tonteille ja osin myös rakentamattomille tulee sähköverkko. Palvelut Kaupallisia peruspalveluja saa Narvan taajamasta noin 4-5 km. Kunnallisia palveluja saa Vesilahden kirkonkylästä noin 15 km. Kaava-alueilta on lyhyet yksityistieyhteydet yleiselle maantielle N:o 301. Vesistö
4 Pyhäjärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen Tampereen eteläpuolella. Järven ala on noin 121 km2. Keskisyvyys on 5.5 m ja suurin syvyys 50 m. 3.1.4. Maanomistus Kaavamuutosalueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tässä kaavamuutoksessa huomioidaan ranta-asemakaavaan soveltuen seuraavia tavoitteita, Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva- vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kaavamuutosalueen kuuluessa valtakunnalliseen arvokkaaseen laajempaan Vesilahden maisema-aluerajaukseen, kaavassa huomioidaan maisemaaluerajauksen tavoitteet. Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa muutosalueelle ei ole osoitettu varsinaisia aluevarauksia. Kaavamuutosalue kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluerajaukseen. Suunnittelumääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksessa (ollut nähtävillä 3-4/2015) Laukon kartanon talouskeskusalue on osoitettu pääosin RM-alueena matkailukäyttöön, rajaus ei kuitenkaan ulotu kaavamuutosalueille. Vakkalanselän puolelle maakuntakaavan luonnoksessa oli osoitettu pienvenesataman paikka kartanon matkailu-
toimintoja varten. Kartanon matkailua palveleva laituri on kuitenkin tarkoitus sijoittaa maanomistajan tavoitteen mukaan Pajalahden etelärannalle kaavamuutosalueen ulkopuolelle, josta paikasta on lyhyt kävelymatka kartanon matkailua palvelevalle talouskeskusalueelle ja joka näinollen palvelee paremmin Tampereen suunnasta tulevaa laiva- ja pieneveneliikennettä. Liitekartta: Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaava 5 Liitekartta: Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys-inventointi, Pirkanmaan ELY-keskus 2014. Rantayleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden kunnan rantayleiskaava, joka on vahvistettu 10.12.2002. Rantayleiskaava noudattaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan RA-korttelit on osoitettu rantayleiskaavassa. Luku merkinnän
6 alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen määrän alueella. Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueilla on voimassa 3.12.1991 vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavamuutosalueella on 44 kpl RA-rakennuspaikkoja. Nykyisen ranta-asemakaavan tonttikohtainen rakennusoikeus on RA-tonteilla enintään 100 k-m2 ja kaavamuutosalueeseen kuulumattomille RA-2 tonteilla enintään 300 k-m2. Voimassaolevan ranta-asemakaava, rasteroidut alueet ovat mukana kaavamuutoksessa.
7 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään voimassaolevan kaavan pohjakarttaa 1:2000, jota on täydennetty v. 2016 ajantasaisella kiinteistöjaotuksella, rakennukset on mitattu maastossa v. 2015 ja konstruoitu karttapohjalle. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1. Kaavan suunnittelun tarve Aloitteen kaavamuutoksen laatimisesta ovat tehneet nykyisen ranta-asemakaavan eräät tontinomistajat, jotka ovat hakeneet poikkeamislupia voimassaolevan kaavan enimmäisrakennusoikeuksista ja tässä yhteydessä kunta on suositellut kaavamuutokseen ryhtymistä. Muutokseen on liittynyt sittemmin kaikki voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaiset mantereella sijaitsevat RA-rakennuspaikat. Kaavamuutoksessa eivät ole tarkoituksella mukana voimassaolevan kaavan RA-2 rakennuspaikat ( 6 kpl ), joilla on jo nykyisessä kaavassa muita RAtontteja suurempi tonttikohtainen rakennusoikeus eivätkä Sammassaarissa sijaitsevat kolme RA-tonttia, joille ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa nykyistä suurempaa rakennusoikeutta tonttien saarisijainnin perusteella. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kunnanhallitus on päättänyt kaavamuutoksen vireillelaitosta 1.6.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnassa suunnittelutyön ajan alkaen 22.6.2015. Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksessa 31.3.2015. Kaavamuutosluonnos on pidetty nähtävillä kunnassa 26.11.2015-18.12.2016 aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty erillisessä lausuntovastineessa, LIITE. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 18.5-17.62016 välisenä aikana ja siitä on pyydetty viranomaislausunnot. Muistutuksia ei ole tullut. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty erillisessä lausuntovastineessa, LIITE. 4.3. Osalliset 4.3.1. Yksityiset ja yhteisöt:
8 Laukon ranta-asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat Kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan tekninen jaosto, rakennus- ja ympäristölautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Vattenfall Oy 4.3.2. Vireilletulo Kaava on laitettu kuntaan vireille 4.2015 aikana. Vesilahden kunta on kuuluttanut kaavamuutoksen vireilletulon 22.6.2015. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnanvirastolla suunnittelutyön aikana. Vireilletulosta on kuulutettu myös Lempäälän-Vesilahden Sanomat lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto ja kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto. Museoviraston ja Maakuntamuseon kanssa on pidetty neuvonpitoa alueella olevien muinaismuistokohteiden merkinnöistä kaavassa. Mielipiteitä OAS:stä ei jätetty määräaikaan 14.8.2015 mennessä mielipiteitä. Vastine OAS vaiheen lausunnoista on selostuksen liitteenä. Kaavamuutosluonnos on pidetty nähtävillä kunnassa 26.11.2015-18.12.2016 aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty lausuntovastineessa, LIITE. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 18.5-17.62016 välisenä aikana ja siitä on pyydetty viranomaislausunnot. Muistutuksia ei ole tullut. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty erillisessä lausuntovastineessa, LIITE. Muinaismuistokohteiden osalta on pidetty neuvottelu Pirkanmaan Maakuntamuseolla 8.3.2016 museoviranomaisten ja muinaismuistokohteiden maanomistajien kesken. Neuvottelussa sovittiin sm-kohteiden kaavamerkinnöistä. Korttelin 2 RA tontti 8:n vanhan torpanpaikan pidettiin vielä tarkistava maastokatselmus 19.4, jonka mukaan korttelin 2 tontilla 8 oleva SM-alue rajattiin museoviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rajauksessa huomioitiin riittävä suojavyöhyke. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Yleistä Kaavamuutoksella on osoitettu 41 kpl RA-rakennuspaikkoja ja 2 kpl AOrakennuspaikkoja. RA-rakennuspaikkojen rajaus ei poikkea voimassaolevan kaavan rajauksista., voimassaolevan kaavan 3RA kortteli on osoitettu muutoksessa kahdeksi AO-rakennuspaikaksi. Kaavamuutosalueet käsittävät RA- ja AOkorttelialueita sekä SM-alueita.
9 5.2 Mitoitus Kaava-alueen mitoitus on määräytynyt voimassaolevan ranta-asemakaavan ja rantayleiskaavan mukaisesti. Rakennuspaikkojen kokonaismäärä vähenee kaavamuutoksella yhden RA-tontin verran, kun kaksi voimassaolevan kaavan RAtonttia yhdistetään yhdeksi jo rakennetuksi AO-tontiksi. Kaava-alueen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nousee RA-tonttien osalta 100 k-m2:stä 150 k-m2:iin ja uusien AO-tonttien osalta tonttikohtainen rakennusoikeus on enintään 300 k-m2. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 15 m2:n suuruisen kevyen vajan tai katoksen, jota ei lasketa kerrosalaan eli vaja tulee 150 k-m2:n lisäksi. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Erillispientalojen korttelialue ( AO ) Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m2, saunarakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. 5.3.2. Loma-asuntojen korttelialueet ( RA ) Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen loma-asuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaan laskemattoman yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m2, saunarakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Loma-asuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä tai rakennusalalla muuten osoitetun mukainen ( kapea niemitontti RA 8 / tontti 1 sekä korttelin 2 tontti 8 SM-alueen vuoksi. ). Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Vähimmäisetäisyydet rantaviivasta eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Vesikäymälävedet tulee johtaa umpisäiliöön. 5.3.3 Muinaismuistokohteet ( SM ) Kaava-alueella tehtiin arkeologinen inventointi keväällä 2015 ja sitä täydennettiin Jussilanhaan torpanpaikan osalta vielä keväällä 2016. Muinaismuistokohteet on osoitettu RA-rakennuspaikoilla Pirkanmaan Museon ja Museoviraston ohjeiden mukaisesti, kuten Pirkanmaan Museon kaavaehdotuslausunnosta 15.6.2016 myös ilmenee. SM-alueiden rajauksissa on huomioitu myös riittävät suojavyöhykkeet
( vähintään 3 m ). SM-aluerajauksia sisältävät RA-tontit ovat siis muilta osin täysin rakennettavissa ilman, että SM-alueille kohdistuu mitään haittoja tai muuta vaaraa tonttien rakentamistoimenpiteistä. Muinaismuistokohteiden viralliset tiedot ovat seuraavassa ( Museoviraston mjrekisteri ) Jussilanhaka, mj-tunnus 1000027749, kiinteä muinaisjäännös, asuinpaikat, torpat, historiallinen, ajoitus ei määritelty. Päiretniemi : mj-tunnus 1000027750, kiinteä muinaisjäännös, työ- ja valmistuspaikat, hiilimiilut, historiallinen, ajoitus ei määritelty. Pritkoolinlahti : mj-tunnus 1000027752, kiinteä muinaisjäännös, työ- ja valmistuspaikat, hiilimiilut, historiallinen, ajoitus ei määritelty. Arkeologisen inventoinnin ( v. 2015 ) yksityiskohtainen raportti, Mikroliitti Oy, on kaavaselostuksen liitteenä. 5.3.4. Tekninen huolto ja tiestö Vesihuollon osalta noudatetaan yleisestikulloinkin voimassa olevaa valtakunnallista haja-asutusalueiden jätevesiasetusta ja kunnan omia vesihuoltomääräyksiä. AO- ja RA tonteilla wc-jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Käyttövesi saadaan alueelle jo rakennetuista tai rakennettavasta rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. Kaava-alueen rakennuspaikoille tulee jo valmiit autotiet tonttien takana, sähköverkosto tulee jo pääosalle aluetta, 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tässä kaavamuutoksessa huomioidaan seuraavia tavoitteita, Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Kaavamuutosalue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle maakuntakaavan maisema-alueelle, kaavaratkaisut rakennuspaikkojen sijoittelusta on määritetty jo voimassaolevan kaavan perusteella, kaavamuutoksessa on rakennusalarajauksilla ja muilla kaavamääräyksillä huomioitu arvokkaan maisema-alueen tavoitteet ja olosuhteet. Alue on myös peitteistä metsämaata, joka edistää rakennusten sijoittumista rantamaisemaa häiritsemättä. Kaava-alue ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi määritellylle aluerajaukselle, joka rajaus käsittää pääosin Laukon kartanon talouskeskusalueen ja ympäröivät peltoalueet. Kaavamuutosalueet eivät myöskään 10
11 näy korkeus- ja muiden maastoesteiden takia kartanon talouskeskusalueelle. Liitekartta Rakentamisen toteuttamisen ohjaamiseksi on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet huomioimaan kaava-alueen sijoittuminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisemarajausalueelle. Kaava-alueelle sijoittuvat muinaismuistokohteet on osoitettu museoviranomaisten ohjeiden, neuvottelun 8.3.2016 ja suoritetun maastokatselmuksen 19.4.2016 mukaisesti. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia kyläverkostoa ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Kaava-alueen rakennuspaikat ovat jo voimassaolevan kaavan mukaisia, ne ovat palvelujen saavutettavuudeltaan edullisissa paikoissa noin 4-11 km:n päähän palveluista. Kaava-alue tukeutuu lähinnä Narvan kyläkeskukseen, jossa on kaupallisia palveluja. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys.
12 Kaava-alueen mitoitus ja luontoarvotekijät on määritetty ja tutkittu jo rantayleiskaavassa sekä aiemman ranta-asemakaavan yhteydessä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kaavamääräyksissä on määritetty alimmat rakentamiskorkeudet mahdollisia tulvia varten. Kaava-alueen rakennuspaikat sijoittuvat pääosin nopeasti nousevaan rinteiseen maastoon. Rakentamisen korkeustasoissa on huomioitu Pyhäjärven säännöstelykorkeudet. Alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kaava-alueen rakennuspaikoilta voidaan hakea palveluja kunnan keskustaajamasta myös joukkoliikennettä ( linja-autot ) käyttäen maantietä 2992 pitkin.. Myös nopeasti yleistyvillä sähköpolkupyörillä voidaan hakea palveluja varsinkin kesäaikana hyväpintaista maantietä käyttäen mm. Narvan taajamasta. 5.4.2 Rantayleiskaavan huomiointi, ohjausvaikutus ja vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alueen lähiympäristössä on myös muuta vanhempaa vakituista asutusta ja uudempaa vakituista asutusta mm. Laukon kartanon vanhoissa asuinrakennuksissa. Myös kauempana Laukon niemellä sekä Kuralan ja Vakkalan kylissä on muuta vakituista asutusta. Kaava-alueen voidaan muuten katsoa kuuluvan kuuluu Narvan kyläkeskuksen vaikutuspiiriin. Asumisen tarpeet ja mm. sosiaalipalveluiden saatavuus Kunnallisia peruspalveluja saadaan Vesilahden kunnan keskustaajamasta sekä kaupallisia ja muita yksityisiä palveluja Narvan kyläkeskuksesta. Kunta järjestää myös vanhusten koti- ja ateriapalveluja asukkaille. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Jätevesihuolto perustuu valtakunnalliseen jätevesiasetukseen ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin, jolloin voidaan aina käyttää parasta mahdollista laitekantaa ja puhdistusmenetelmiä. Ympäristöhaittojen vähentäminen Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Rakennuspaikat sijoittuvat pääosin peitteisille metsäalueille. Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa mm. rakennusalojen osalta, kaavamääräyksissä sanallisesti ja rakennustapaohjeissa.
13 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavamuutoksessa on huomioitu muutosalueiden kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen Vesilahden laajaan maisema-alueeseen. Rakentamisen ohjaamiseksi on kaavaa varten tehty erilliset rakentamistapaohjeet. Rakennustapaohjeissa korostetaan maisemallisten arvojen huomiointia rakentamisen sijoittelussa, nurmikenttien välttämisessä sekä rakennusten ulkovärityksissä ja materiaaleissa. Kaavassa on huomioitu alueelta löydetyt muinaismuistokohteet ja niiden osalta on neuvoteltu museoviranomaisten kanssa soveltuvat kaavarajaukset ja -määräykset niiden huomioimiseksi niiltä osin kuin ne sijoittuvat RA-tonttien yhteyteen. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kyse on ranta-asemakaavasta, jossa jokamiehenoikeuskäyttöön tarkoitetut vapaaalueet on osoitettu voimassaolevassa kaavassa metsätalousalueille vapaina rantaosuuksina. Kaavamuutos käsittää vain vanhoja RA-rakennuspaikkoja. 5.4.3 Tehdyt erillisselvitykset Kaavan vaikutuksia on voitu arvioida myös mm. seuraavien ylemmänasteisten kaavojen ja tehtyjen erillisselvitysten perusteella: - Maakuntakaavojen aineistot - Rantayleiskaavan aineistot - Pirkanmaan maakuntamuseon tieto alueen arkeologisesta tilanteesta v. 2015 - Arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, 2015. - Maastokatselmus Pirkanmaan Museo 19.4.2016, SM-kohteet. - Vesilahden arvokkaat luontokohteet 2010 ( Kari Laamanen ) - Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 2014 5.4.4 MRA 1 :n mukainen vaikutusten selvittäminen Viitataan jo edellä käsiteltyihin valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden ja yleiskaavan sisältövaatimusten vaikutusten huomioimiseen, lisäyksenä seuraavaa MRA 1 :n osalta. 5.4.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavan mukaisten rakennuspaikkojen ei voida katsoa aiheuttavan merkityksellistä heikentämistä tai haittaa ihmisten elinoloihin ja elinympäristön laatuun. 5.4.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Ilmaan ja ilmastonmuutokseen kaavamuutoksella ei ole käytännössä vaikutusta. Päinvastoin, rakennusoikeuden maltillinen korottaminen mahdollistaa oleskelun rakennuspaikoilla pidempään, jolloin turha edestakainen ajoneuvoliikenne vähe-
nee. Palveluja voidaan hakea myös kevyt- ja joukkoliikennettä käyttäen läheisistä Narvan taajamasta ja Vesilahden kuntakeskuksesta Rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta sovelletaan yleisesti jätevesien käsittelystä annetun valtakunnallisen asetuksen ( 209/2011 ) määräyksiä ja kunnan ympäristösuojelumääräyksiä. 5.4.4.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta-. ja energiatalouteen sekä liikenteeseen. Kaavalla ei ole välittömiä yhdyskuntarakenteellisia tai -taloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamiskustannuksista vastaavat kokonaan maanomistajat. Kaavaalueelle tulee jo valmis tie- ja sähköverkosto, joten uusia rakenteita ei tarvitse rakentaa. 14 5.4.4.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa rakennuspaikkoja sijoitettaessa ja rakennusaloja määritettäessä sekä rakennustapaohjeissa. Kaavamuutos ei tule muuttamaan arvokasta rantamaisemaa, kaavamuutoksessa on huomattavasti tarkemmat määräykset ja ohjeet maisematekijöiden huomioimiseksi kuin voimassaolevassa ranta-asemakaavassa. Rakennusoikeuden lisäyksen vaikutus ei myöskään ole haitallinen tai maisemaa muuttava, koska rakentaminen on osoitettu kauemmaksi rannasta kuin voimassaolevassa kaavassa ja rakentamista ohjataan kaavamääräyksillä ja rakennustapaohjeilla. Rakennuspaikat ovat peitteistä metsämaastoa, kaavamääräykset turvaavat myös suojapuuston säilyttämisen. Kaavamuutosalueella on tehty arkeologinen inventointi keväällä 2015. Inventoinnissa löydettiin 3 kpl aiemmin tuntemattomia pistemäisiä kohteita ja 1 kpl alueellinen muinaismuistokohde. RA-rakennuspaikkojen alueille sijoittuvat kohteet on merkitty kaavakartoille ja kaavamääräykseen museoviranomaisilta ( Pirkanmaan Maakuntamuseo, Museovirasto ) saatujen ohjeiden, neuvottelun 8.3.2016 ja maastokatselmuksen 19.4.2016 mukaisesti. Merkinnät turvaavat muinaismuistokohteiden säilymisen kaava-alueella ilman niihin kajoamista, SMaluerajauksissa on huomioitu riittävät Museoviranomaisten määrittämät suojaalueet. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset. 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja sen ajoitus
15 Kaavan toteutus tapahtuu maanomistajan päätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteuttamisen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Toteutusta ohjaavat laaditut rakennustapaohjeet. LIITTEET : - Osallistumis-ja arviointisuunnitelma, 15.3.2016 - Vastineet kaavaehdotuksesta 24.3.2016 annettuihin lausuntoihin, 3.8.2016 - Arkeologinen inventointi, v. 2015, Mikroliitti Oy - Kaavakartat määräyksineen, 2 kpl
VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3AO, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA tark. 15.3.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen prosessisuunnitelma, missä kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä eri vaiheissa kaavaan voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merki-tykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Suunnittelualueen yleissijainti ja rajaukset. Rajauksia voidaan tarkistaa hankkeen aikana. YHTEYSTIEDOT Vesilahden kunta Kaavan laatija: Aluearkkitehti Leena Lahtinen Juha Poutanen, DI, YKS 361 Puh. 040 3354 223 puh. 0400 480338 leena.lahtinen@vesilahti.fi toimisto@poutanenoy.fi 1
KAAVA-ALUEET VOIMASSA OLEVASSA RANTA-ASEMAKAAVASSA Kaavamuutosalueet sijaitsevat Vesilahden Laukon kartanon pohjoispuolisilla alueilla Vakkalanselän ranta-alueilla. kaavarajaukset 1 ja 2 2
KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on nostaa Laukon ranta-asemakaavan rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mukaisiksi. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei muuteta. Kaavamuutoksen yhteydessä muutetaan yksi RA-kortteli pysyvän asuntojen AO-kortteliksi. Muutoksessa huomioidaan alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. SUUNNITTELUN ALOITE JA VIREILLETULOPÄÄTÖS Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt nykyisen ranta-asemakaavan eräät tontinomistajat. Muutokseen on liittynyt sittemmin voimassaolevan ranta-asemakaavan kaikki ne tontit, joilla on nykyisessä kaavassa 100 k-m 2 :n rakennusoikeus, saaritontteja lukuunottamatta. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 1.6.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäristö Kaavamuutosalueet ovat voimassaolevan kaavan mukaisia RA-rakennuspaikkoja. Ne sijoittuvat kaikki peitteiseen metsämaastoon. Kaavamuutosalueen rannoilta on näkymät pääosin pohjoiseen suuntaan Vakkalanselälle. Kaavamuutosalueet eivät näy Laukon kartanon talouskeskusalueelle. Osalla RA-rakennuspaikoista on jo rakennuksia, kaavamuutosalueille tulee jo autotiet ja rakennuspaikat ovat pääosin lohottuja omiksi tiloiksi. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa muutosalueelle ei ole osoitettu varsinaisia aluevarauksia. Kaavamuutosalue kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluerajaukseen (sininen vaakaraidoitus). Suunnittelumääräyksenä on, että alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksessa (ollut nähtävillä 3-4/2015) Laukon kartanon talouskeskusalue on osoitettu pääosin RM-alueena matkailukäyttöön, rajaus ei ulotu kaavamuutosalueille. Vakkalanselän puolelle on osoitettu pienvenesataman paikka, jonka sijainti on tässä vaiheessa alustava. 3
Rantayleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden kunnan rantayleiskaava, joka on vahvistettu 10.12.2002 Rantayleiskaava noudattaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan RAkorttelit on osoitettu rantayleiskaavassa. Luku merkinnän alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen määrän alueella. rantayleiskaava 4 Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueilla on voimassa 3.12.1991 vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavamuutosalueella on yhteensä 44 kpl RA-rakennuspaikkoja. Kaavakartat esitetty sivulla 2. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET Kaavamuutoksen laadinnassa voidaan käyttää lisäksi seuraavia laadittuja selvityksiä: Pirkanmaan Liitto, maakuntakaavojen aineistot Vesilahden kunta, rantayleiskaavan aineistot Laukon ranta-asemakaava, aineistot Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Pirkanmaan ELY-keskus Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään uusina selvityksinä. Arkeologinen inventointi RA-korttelialueilta, tehty keväällä 2015. Mahdollinen jatkotutkimustarve arkeologisen selvityksen perusteella. Laukon ranta-asemakaavan muutosta laadittaessa keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat: Vaikutukset rantamaisemaan ja valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset vesistöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset vakituisen asumisen osoittamisen osalta
VAIKUTUSALUE Asemakaavalla on vaikutusta eniten kaavamuutosalueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin. Vaikutuksia tarkastellaan myös laajemmalta alueelta liittyen vakituisen asumisen osoittamiseen. OSALLISET Laukon ranta-asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat Kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan tekninen jaosto, rakennus- ja ympäristölautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Vattenfall Oy OSALLISTUMINEN Kaavaprosessin eri vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta (luonnosvaihe) ja kaavaehdotuksesta. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Hankkeen nettisivut: www.vesilahti.fi PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Laukon ranta-asemakaavan muutos VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu on pidetty 31.3.2015 ELY-keskus Pirkanmaa. Kaavamuutosluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa pidetty neuvottelu muinaismuistokohteista 8.3.2016. Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja. 5
KAAVAHANKKEEN KULKU Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus maalis-, huhtikuu 2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. 22.6.2015 suunnittelutyön ajan Viranomaisneuvottelu 31.3.2015 Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Kaavamuutosluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kevät-kesä 2015 Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen, 30 pv. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä. joulukuu 2015, tammikuu 2016 6
Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus helmi-, maaliskuu 2016 Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Kaavaselostuksen täydentäminen Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. (Kaavaehdotuksen tarkistaminen) asetettavaksi) Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. huhtikuu 2016 kesäkuu 2016 Kaavan osalta voi hakea muutosta 30 pv:n sisällä päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta. 7
VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 SAADUT LAUSUNNOT SEKÄ VASTINEET NIIHIN, KAAVAEHDOTUS 24.3.2016 pvm. 15.6.2016 Lausuntojen antaja ja sisältö referoituna 1. LAUSUNNOT Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Vesilahden Laukon ranta asemakaavanmuutoksen ehdotuksesta. Maakuntamuseo toteaa, että muinaisjäännösinventoinnin raporttia (Mikroliitti Oy, 2015) on täydennetty asianmukaisesti. Kiinteiden muinaisjäännösten huomioonottamisesta kaavassa on neuvoteltu muinaismuistolain 13 :n edellyttämällä tavalla 8.3.2016. Alueella on lisäksi pidetty 19.4.2016 maastokatselmus, johon maakuntamuseon edustajan ja kaavanlaatijan lisäksi osallistuivat Mikroliitti Oy ja em. kohteen maanomistaja. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty asemakaavaehdotukseen neuvotteluissa sovitun mukaisesti ja niihin liittyvät kaavamääräykset on korjattu oikealla tavalla. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että kaavaselostuksesta puuttuvat edelleentiedot alueen arkeologisista kohteista. Selostukseen tulisi sisällyttää vähintään niiden perustiedot (nimi, muinaisjäännösrekisteritunnus, laji, muinaisjäännöstyyppija tyypin tarkenne, ajoitus). Lisäksi pyydetään korjaamaan selostustekstissä mainitun valtakunnallisesti arvokkaan maisema alueen nimi: kyseessä on Vesilahden maisema alue. Kaavanlaatijan vastineet Kaavaselostukseen on lisätty lausunnossa pyydetyt tiedot muinaismuistokohteista Museoviraston muinaismuistorekisteristä. Kaavaselostuksessa korjataan lausunnon kohdassa esitetty maisema alueen nimi.
VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 15.6.2016 Pirkanmaan ELY keskus Ranta asemakaavan rakennusoikeuksien nostaminen edellyttää tarkastelua, jossa on huomioon otettu myös rakennusoikeuksien kokonaismäärä ja jakautuminen tasapuolisesti maanomistajien kesken. Ranta asemakaavoissa osoitettavien rakennusoikeuksien tulee olla suhteessa rakennuspaikkojen riittävän suureen kokoon siten, että kooltaan suurempi rakennus on mahdollista sijoittaa maisemaan ja ympäristöön sovittaen riittävän etäälle rantaviivasta. EL Y keskus toteaa, että rakennusoikeuden kasvattaminen vanhojen rantakaavojen rakennuspaikoilla ei välttämättä johda tyydyttävään lopputulokseen rakennusten sijoittumisen ja rantaviivaetäisyyksien osalta, koska rakennuspaikkojen rakenne ja muoto on alun perin muodostettu pienempiin rakennusoikeuksiin tähdäten. Siten rakennusoikeuden nostaminen edellyttäisi sekä mitoituksen että rakennuspaikkojen uudelleen tarkastelua ja esimerkiksi rakennuspaikkojen yhdistämistä tai niiden ulottuvuuden lisäämistä sisämaahan päin, jotta suurempi kerrosala olisi sovitettavissa rakennuspaikalle. Nyt kyseessä olevaan kaavamuutokseen on liitetty rakentamistapaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia kaava alueen uudis ja täydennysrakentamisessa. Lisäksi rakennusoikeudet on jaoteltu rakennuspaikkakohtaisesti siten, että AO rakennuspaikalla asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k m2 ja RA rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k m2 suuruisen loma asunto rakennuksen. ELY keskuksen näkemyksen mukaan päärakennusten soveltuvuutta ympäristöönsä, johtuen niiden koosta, tulee ohjeistaa siten, että rakennusten ja rakennusalojen vähimmäisetäisyydeksi rantaviivasta tulee 30 m. Kaava alueen rakennusalat on muutettu lausunnon mukaisesti eli vähintään 30 m rantaviivasta aiemman 25 m:n sijasta.
VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 3 Kaavaehdotukseen liitetyissä rakentamistapaohjeissa sekä rakennusoikeuksien jaottelussa on otettu huomioon viranomaisneuvottelussa esitetyt alueen luonteeseen, maisema ja luonnonarvoihin sekä muuhun ympäristöön liittyvät asiat ja ranta alueelle jää riittävästi yhtenäistä rakentamatontaaluetta. Olennaista on, että kaavalla pystytään turvaamaan korttelialueiden ja maisemallisesti sekä luonnonarvoiltaan arvokkaan rakentamattoman ranta alueen säilyminen viihtyisänä. ELY keskuksen käsityksen mukaan rantaasemakaavassa esitettyä rakennusoikeuden lisäystä voidaan pitää kohtuullisena, kun otetaan huomioon Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava ja alueen luonnonolosuhteet. Kaavaehdotus esitetyssä muodossaan täyttää maankäyttö ja rakennuslain 73 :n erityiset sisältövaatimukset sekä ottaa riittävästi huomioon alueen maisema ja ympäristöarvot. Todetaan ELY keskuksen puoltava lausunto kaavamuutoksen osalta ja että muutos täyttää maankäyttö ja rakennuslain säännökset ja ottaa huomioon riittävästi alueen maisema ja ympäristöarvot. 10.6.2016 Pirkanmaan Liitto Suunnittelualue sijaitsee Laukon kartanon läheisyydessä, maanteitse noin 15 kilometrin päässä Vesi lahden kuntakeskuksesta. Kaava alue käsittää osan voimassa olevan Laukon ranta asemakaavan RA rakennuspaikoista, 44 kpl. Laukon ranta asemakaava on hyväksytty 3.12.1991. Kaavan tavoite on nostaa voimassa olevan ranta asemakaavan rakennuspaikkakohtaiset rakennusoikeudet nykyisen rakennusjärjestyksen mukaiseksi, sekä muuttaa yhden RA korttelin käyttötarkoitus erillispientalojen AO korttelialueeksi. Vahvistuessaan kaava mahdollistaisi 41 RArakennuspaikkaa ja kaksi AO rakennuspaikkaa.
VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 4 Voimassa olevan kaavan tonttikohtainen rakennusoikeus RA tonteilla on enintään 100 k m2. Kaavamuutoksen myötä rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus RAtonteilla nousisi 150 k m2:een ja AOtonteilla 300 k m2:een. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle (Vesilahden kulttuurimaisema, MAm021) ja Laukon kartanon valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (akv226) läheisyyteen. Laukon alueen ranta asemakaavan muutoksen suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan, minkä vuoksi on hyvin perusteltua, että maisemaan sopeutuva suunnittelu on nostettu kaavaselostuksen kuvauksessa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kaavahankkeessa, ja että maisemaan sopeuttamiseen on kiinnitetty huomiota kaavaa laadittaessa. Tämä näkyy mm. annetuissa kaavamääräyksissä rantapuuston säilyttämisestä ja laadituissa rakennustapaohjeissa, joiden noudattamista kaavamääräyksellä perustellusti edellytetään. Rantapuuston säilymisen ja rannan luonnonmukaisen ilmeen turvaaminen ovat keskeisiä tekijöitä alueen maisemallisten piirteiden historiallisen jatkumon säilymisessä, puuston peittäessä rakennukset taakseen järveltä katseltaessa. Vaikutusten arviointia maisemaan kohdistuvien muutosten osalta (selostuksen kohta 5.4.4.4) esitetään edelleen täydennettäväksi. Kohdassa on tarpeen esittää kuvaus, kuinka kaavan ratkaisu tulee muuttamaan maiseman nykytilannetta ja sen ominaispiirteitä lisääntyvän rakentamisen myötä. Tarvittaessa arvioinnin tuloksiin on tarpeen reagoida vaikutuksia lieventävillä ratkaisuilla kaavakartalla ja rakennustapaohjeessa. Vaikutusten arviointia on täydennetty lausunnon mukaisesti kohdassa 5.4.4.4. Maisema arvojen kannalta puuston säilyttäminen luonnonmukaisena rakennusalojen
VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 5 ja rannan välissä on tärkeää, mistä on perustellusti annettu yleismääräys. Kaavakarttaan esitetään harkittavaksi myös rakennusalojen tarkempaa osoittamista, suosien tontin tasaisinta kohtaa, millä voidaan edistää rakennusten sokkeleidensäilymistä mahdollisimman matalina. Tällä voidaan edelleen vähentää rakennusten näkymistä ranta maisemassa. Vaihtoehtoisesti tämä voidaan kirjata korttelialueiden kaavamääräykseen. Rakennustapaohjeeseen esitetään täydennystä, ettei rannan ja rakennusten väliselle alueelle tule sijoittaa nurmialueita, jotka sopivat huonosti maiseman historialliseen kehitykseen. Pirkanmaan liitto puoltaa Laukon alueen ranta asemakaavan muutoksen hyväksymistä edellä esitetyt kohdat huomioiden. Kaavamääräyksissä on annettu yleismääräys pyrkiä sijoittamaan päärakennukset rakennuspaikkojen tasaisille kohdille. Kun kaava alueen tontit sijoittuvat pääasiassa eri kaltevuudet omaaville rinnealueille ja toisaalta rakennuspaikkojen sisäisiä tulevia järjestelyjä ei ole tiedossa, rakennusaloja on vielä muutettu pääosin vähintään 30 metriin rantaviivasta, Tontit ovat myös peitteisiä, joten rakennukset eivät tule näkymään siitäkään syystä rantamaisemassa häiritsevästi. Todetaan Pirkanmaan Liiton puoltava kanta kaavaehdotuksen osalta. 7.6.2016 Rakennus ja ympäristölautakunta Kaava alueen maisema arvoihin ja muinaismuistoalueisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaava alueella olevat muinaisjäännökset ja niiden suoja alueet on merkittävä riittävän laajasti, jotta luvanhakijoiden lupakäsittelyn yhteydessä pyydettävien lausuntojen määrä ei muodostu ongelmaksi. Erityisesti tämä koskee SM merkittyä muinaismuistoaluetta. RA aluevarausten rajoja on tarpeen siirtää huomioimaan muinaismuistolain vaatimukset tai tulee siirtää rakennuspaikka 8 toisaalle. Kaava alueen maisema arvot on huomioitu erityisesti rakennusalojen sijoittelussa, kaavamääräyksissä ja rakennustapaohjeissa. Muinaismuistokohteet on huomioitu täsmälleen museoviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kaava alueelle sijoittuvat muinaisjäännökset on osoitettu Museoviraston ja Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa käytyjen neuvottelujen ja maastokatselmusten mukaisesti. Riittävät suoja alueet on huomioitu asianmukaisesti museoviranomaisten ohjeiden ja esitysten mukaan. Korttelin 2 RA rakennuspaikka 8:n alueelle sijoittuvan muinaismuistoalueen rajauksessa on huomioitu riittävä suojavyöhyke jo SM alueen rajausta tehtäessä. Korttelin 8 tontin 2 aluetta on lausunnon johdosta vielä osin laajennettu ja samalla rakennusalarajausta on tarkistettu jättäen riittävä väli SM aluerajaukseen.
VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 6 Koska korttelin 2 rakennuspaikkoja 6, 7 ja 8 ei ole vielä lohkottu, voi kaavaehdotukseen helposti tehdä vielä muutoksia tonttijärjestelyiden osalta. Siten saadaan turvattua muinaismuistoalueen riittävä koko ja rakentamisen sijoittuminen turvallisen etäisyyden päähän rauhoitetuista muinaismuistoista. Rakennuspaikkoja 6 ja 7 tulisi kaventaa ja samalla siirtää rakennuspaikkaa 8 länteen päin. Rakennuksen rakentamisen yhteydessä on yleensä maastoa muokattava vähintään 3 metrin etäisyydellä rakennuksen perustuksista. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kaavatontilla 8 pysty rakentamaan kohtuullisesti, siten että muinaismuistoa ei vaaranneta. Alueen kaikki rakennuspaikat sijoittuvat rantavyöhykkeelle, jossa kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan käsiteltyjen wcvesien johtaminen maahan on kielletty (100 metriä vesistöstä). Selkeyden vuoksi rakennuspaikkoja koskeviin kaavamääräyksiin (RA ja AO) tulee laittaa: Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Yleismääräyksistä voi poistaa vesihuoltoa koskevan virkkeen: Kaava alueen vesihuollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa hajaasutusalueita koskevaa jätevesiasetusta sekä kunnan vesihuoltomääräyksiä. SM aluerajaukset on määritetty kuten edellä on todettu yhdessä Museoviranomaisten kanssa. Museoviranomaiset ovat antaneet kaavamuutoksesta puoltavan lausuntonsa. Korttelirajausta ei voida muuttaa lausunnossa esitetyllä tavalla, rakennuspaikoista muodostuisi liian kapeita, tonttien pintaalat olisi liian pieniä ja rantaviivan määrä jäisi jopa alle 40 m:n. Tontin 8 SM rajauksen ulkorajat on myös osoitettu siten, että riittävä suojavyöhyke jää SM alueen sisällekin. Korttelin 8 tontin 2 SM rajaus ja rakennusalamääritys on tehty, kuten edellä on todettu, täsmälleen museoviranomaisten ohjeiden ja maastotarkastuksen mukaisesti. Kaavamääräykseen lisätään RA ja AOkortteleiden osalta wc jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Yleismääräyksistä poistetaan lausunnon mukainen lause. Hämeenlinna 3.8.2016 Juha Poutanen, dipl.ins kaavan laatija
2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat... 4 Muinaisjäännökset... 5 1 VESILAHTI JUSSILANHAKA... 5 2 VESILAHTI PÄIRENNIEMI... 10 3 VESILAHTI PAJALAHTI... 11 4 VESILAHTI PRITKOOLINLAHTI W... 12 peltoaluetta Pajalahden läntisimmän pohjukan luoteispuolella Perustiedot Alue: Vesilahti. Laukon kartanon luoteis-, pohjois- ja koillispuolella, Pyhäjärven Säijänselän etelärannalla sijaitsevia rantakaavan muutosalueita. Tarkoitus: Selvittää onko voimassa olevan kaavan RA-alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työaika: maastotyö 17.4.2015 Kustantaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Aiemmat tutkimukset: Luettelo Vesilahden pitäjän kiinteistä muinaisjäännöksistä: Väinö Maajoki 1939; Vesilahden inventointi: Laakso, Pukkila & Vuorinen 1995 / Tampereen museot Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Sepänmaa ja Ville Laakso, raportin viimeistely ja valmistelu T Jussila. Tulokset: Tutkimusalueilta ei aikaisemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa löytyi neljä historiallisen ajan muinaisjäännöskohdetta: talon tai torpan paikka tähän liittyvine muine rakenteineen, maakellarin tai muun kivikkoon tehdyn kuopparakenteen jäännökset sekä kaksi hiilihautaa. Tutkitut alueet vihreällä ja havaitut muinaisjäännökset 1-4 punaisella pallolla. Muuta lähialueen muinaisjäännökset eri symbolein.
3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta keväällä 2015 ellei toisin mainittu. Kohdekuvauksissa myös YKJ koordinaatit (PI). Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvaajat: Timo Sepänmaa ja Ville Laakso. Inventointi Laukon kartanon luoteis-, pohjois- ja koillispuolisilla rannoilla on voimassa olevaan rantaasemakaavaan tekeillä rakennusoikeuksien lisäämiseen tähtäävä kaavamuutos. Aikaisempaan 1990-luvulla hyväksyttyyn kaavaan liittyen muinaisjäännösinventointia ei kaava-alueella ole tehty. Kaavamuutokseen vedoten Pirkanmaan maakuntamuseo vaati muinaisjäännösinventoinnin suorittamista kaava-alueella ja tarkkuusinventointia rakentamattomilla tonteilla. Hankkeen kaavakonsulttina toimiva Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Timo Sepänmaa ja Ville Laakso tekivät maastotutkimukset 17.4.2015, työn kannalta hyvissä olosuhteissa. Maastotyö tehtiin normaalin asemakaavatason muinaisjäännösinventoinnin menetelmin mutta hieman tarkemmin, minkä katsottiin tässä maastossa olevan täysin riittävä tapa työn tarkoituksen ja tavoitteen saavuttamiseksi. Maastotyö rajautui voimassa olevan kaavan rakennetuille ja rakentamattomille RA-alueille ja niiden läheisyyteen. Muuta aluetta ei tarkemmin tutkittu. Tutkimusalueelta ei aikaisemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Lähialueelta, Laukon kartanon mailta tunnetaan ennestään neljä kiinteää muinaisjäännöstä: kolme rautakautista kalmistokohdetta Pajalahdenranta ja Riihimäki, tähän yhtenäisenä muinaisjäännösalueena liittyvä Riihimäki sekä Laukon puisto. Nämä em. kohteet sijaitsevat tämän inventoinnin tutkimusalueilta noin 800 1000 m kaakkoon ja etelälounaaseen. Vesilahden perusinventointia on tehty vuosina 1939 (Väinö Maajoki) ja 1995 (Jouko Pukkila ja Ville Laakso). Ainakaan jälkimmäisen inventoinnin yhteydessä ei liikuttu tähän tutkimukseen liittyvillä alueilla. Tässä inventoinnissa tonttimaat liepeineen ja lähialueineen tarkastettiin maastossa kattavasti silmänvaraisesti. Rakentamattomilla alueilla maan alaisille muinaisjäännöksille sopiviksi arvioiduissa maastoissa tehtiin myös koekuoppia ja käsikairausta. Paikoin tehtiin myös metallinilmaisinharavointia. Valmisteluvaiheessa tarkasteltiin aluetta kuvaavia vanhoja karttoja, pääosin yleiskarttoja 1700-1900 luvuilta, mutta myös v. 1773 isojakokarttaa, jossa ei yhden torpan ohella (kohde 1) ollut mitään arkeologisesti mielenkiintoisia merkintöjä muualla tutkituilla alueilla. Niihin ei ole merkitty alueelle asutusta tms. muinaisjäännöstä tuottavaa toimintaa kuin alueen länsiosaan (kohde 1). Alueesta laadittiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta maastomalli, jonka perusteella pyriittiin paikantamaan ennakkoon arkeologisesti mielenkiintoisia maastoja ja maarakenteita tutkittavilta alueilta. Inventoinnissa löytyi neljä historiallisen ajan muinaisjäännöskohdetta: torpan paikka tähän liittyvine muine rakenteineen, maakellarin tai muun kivikkoon tehdyn kuopparakenteen jäännökset sekä kaksi hiilihautaa. 22.5.2015 Ville Laakso Timo Sepänmaa
4 Yleiskartat Kaavan rakennusalueet - tonttimaat on rajattu sinisellä. Havaitut muinaisjäännökset nro 1-4 punaisella. Ote 1840-luvun Vesilahden pitäjänkartasta tutkimusalueen kohdalta Ote v. 1909 Senaatinkartasta tutkimusalueen kohdalta
5 Ote v. 1954 peruskartasta tutkimusalueen kohdalta Muinaisjäännökset 1 VESILAHTI JUSSILANHAKA Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: asuinpaikka: torpanpaikka Koordin: N: 6805 351 E: 311 973 Z: 85 P: 6808 207 I: 3312 068 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Laakso & Sepänmaa 2015 inventointi Paikka sijaitsee Vesilahden kirkosta 7,9 km länteen, Laukon kartanosta 1,6 km luoteeseen Pajalahden suun länsipuolella rannassa. Paikka on Laukon kartanosta 1,6 km luoteeseen, Pyhäjärven Pajalahden luoteispuolella, pelto-alueiden ja Vakkalanselän rajaamalla matalalla, metsäisellä kumpareella. Alueella todettiin noin 45 x 30 m:n alalla viisi maanpinnalle erottuvaa rakennetta sekä lisäksi kulttuurikerrosta ja löytöjä yhdeltä alueelta, jossa maanpinnalla ei ollut havaittavissa rakenteita. A: (N 6805337 E 311975). Rakennuksenperusta, osittain kivi- osoittain maaperustainen, koko noin 10 x 6 m, uuni noin 3 m laajuisena kumpareena perustusten keski- kaakkoisosassa. B: (N 6805333 E 311965). Röykkiö, halkaisija noin 3 m, korkeus noin 70 cm. Vaikuttaa pelkistä kivistä kootulta. Tulkinta: luultavimmin raivausröykkiö, mutta uunin jäännös tai hautaröykkiökin ovat mahdollisia. Kohteet C, D ja E sijaitsevat melko tasaisen alueen pohjoiskoillisreunalla, törmän päällä, osittain kalliopohjalla.
6 C: (N 6805362 E 311989). Moreeniin kaivettu kuoppa, koko noin 4 x 3 m, syvyys noin 1 m. Ilmeisesti maakellari. D: (N 6805364 E 311986). Rakennuksenperusta koko noin 5 x 5 m, multa- ja kivipenkki, uunin jäännös kaakkoisosassa. Uuniin tehdyssä koekuopassa tiilenkappaleita. E: (N 6805364 E 311986). Matala röykkiö tai kiveys, koko noin 5 x 3 m, korkeus 30 cm. Ilmeisesti ainakin osaksi kalliopohjalla. Vierelle, noin 1 m luoteislaidasta koilliseen tehdyssä koekuopassa havaittiin tummaa likamaata, jossa oli runsaasti tiilensiruja, joitakin palamattoman luun kappaleita sekä kappale tuluspiitä. Ulkoisesti sekä sijaintinsa perusteella (sijaitsee törmän reunalla, näkymä järvelle) muistuttaa rautakautista hautarauniota, mutta koekuopan löytöjen perusteella lienee historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. F: (N 6805343 E 311957). Matala tasalakinen noin 10 x 10 m laajuinen alue, joka on ympäristöään vähäkivisempää. Alueelle tehdyssä koekuopassa havaittiin likamaata ja vihreää epätasaista ikkunalasia. Lasi lienee 1800-luvun puoliväliä vanhempaa. Alue on kuusivoittoista sekametsää. Maaperä on paikoin moreenia, paikoin vähäkivistä hietaa. Kohteet vaikuttavat varsin hyvin säilyneiltä. Kyseessä on torpan paikka, joka on merkitty v. 1773 kartalle sekä 1840-luvun Vesilahden pitäjänkarttaan. Torppaa - tai mitään rakennuksia ylipäätään - ei ole enää merkitty myöhempiin karttoihin, kuten v. 1909 senaatinkarttaan ja 1954 peruskarttaan. Torppa on siten hylätty viimeistään aivan 1900-luvun alussa. Ns. Kuninkaan kartassa (1796-1804) kohdalle ei ole merkitty mitään, mutta paikalle menee sama tie joka merkitty pitäjänkartalle 1840l. Kuninkaan tiekartasto Suomessa 1790 -teoksen kartassa s. 172 on Pajalahden suun länsirannalle merkitty kylä (useita taloja) jonka voi tulkita sijaitsevan samalla paikalla sijaitsevaksi missä torpanpaikka. Taloryhmän yläpuolella on kartassa teksti "Paidaniemi". On epäselvää tarkoittaako nimi taloryhmää vaiko itäpuolella sijaitsevaa niemeä joka nykyään tunnetaan Päireniemenä. V. 1773 kartan selityksissä mainitaan: nro 25, Strandvik Dagsvåreks torp anlags år 1750 och är bos af Hendrick Matsson... Sen perusteella torppa olisi perustettu v. 1750. Tarkka hylkäysajankohta ei ole tiedossa. Torpan paikka on kuitenkin arkeologisesti hyvin säilynyt ja ehjä kokonaisuus jonka asutus ja käyttö on päättynyt yli 100 v sitten. Vaikka 1700-l puoliväliä myöhemmät torpanpaikat eivät lähtökohtaisesti ole muinaisjäännöksiä, niin tässä tapauksessa paikka täyttää Museoviraston historiallisen ajan muinaisjäännöksistä antaman suojeluohjeen muinaisjäännöskriteerit. Muinaisjäännöksen pohjoisosa ulottuu hieman voimassa olevan kaavan RAalueelle.
7 Muinaisjäännösrajaus suoja-alueineen punaisella ja havaitut rakenteet. Torpanpaikka kuninkaankartalla 1706-1804, pitäjänkartalla 1840-l ja Senaatinkaralla 1909 Kuninkaan tiekartasta 1790 ei ole otetta, siinä samoille kohdin on merkitty taloryhmä. Strandvik torp (nro 25) v. 1773 kartalla (H88 9/2)
12 4 VESILAHTI PRITKOOLINLAHTI W Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: hiilihauta Koordin: N: 6805 735 E: 313 763 Z: 80 P: 6808 591 I: 3313 858 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Laakso & Sepänmaa 2015 inventointi Paikka sijaitsee Vesilahden kirkosta 6,5 km luoteeseen. Vanhalla rantatörmällä soikea kuoppa, mitat noin 2,5 x 3,5 m, syvyys noin 40 cm. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa todettiin vahvaa nokimaata, millä perusteella kyseessä lienee hiilihauta. Kuopasta jatkuu pohjoiseen, vanhan rantatörmän yli matala ura, millä perusteella kyseessä saattaa olla myös poikkeuksellisen pieni tervahauta. Maaperä on hietaa, puusto pääasiassa kuusta. Hiili- tai tervahauta sijoittuu voimassa olevan kaavan RA-alueelle, tontin itäosaan. Suojeltavaksi alueeksi esitämme kaksi metriä haudan ulkovallin ulkoreunoista. Suojelualueen laajuuden päättää Museovirasto.
Liite Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Vesilahti Täyttämispvm 3.8.2016 Kaavan nimi Laukon ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm 3.8.2016 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 22.6.2015 Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 17,9059 Kunnan kaavatunnus Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 17,9059 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 3,040 Rakennuspaikat [lkm] 2 Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] 41 Omarantaiset 41 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 17,9059 100 6750 0,04 0,0000 +2450 A yhteensä 1,1761 6,6 600 0,05 +1,1761 +600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 16,6009 92,7 6150 0,04-1.3050 +1850 L yhteensä E yhteensä S yhteensä 0,1289 0,7 +0,1289 M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 17,9059 100 6750 0,04 0,0000 +2450 A yhteensä 1,1761 6,6 600 0,05 +1,1761 +600 AO 1,1761 600 0,05 +1,1761 +600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 16,6009 92,7 6150 0,04-1,3050 +1850 RA 16,6009 6150 0,04-1,3050 +1850 L yhteensä E yhteensä S yhteensä 0,1289 0,7 +0,1289 SM 0,1289 +0,1289 M yhteensä W yhteensä
1 VESILAHTI PYHÄJÄRVI, VAKKALANSELKÄ LAUKON RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJE 3.8.2016
2 YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia kaava alueen uudis ja täydennysrakentamisessa. Laukon alueen v. 1990 laadittu ranta asemakaava on pääosin jo rakentunut. Näillä rakennustapaohjeilla on tarkoitus ohjata alueella vielä tapahtuvaa täydennysrakentamista sekä rakentamattomien tonttien osalta uusien rakennusten sijoittelua, massoittelua ja väritystä. Kaavamuutosalueet kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema aluerajaukseen. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Kaavamuutosalueet sijoittuvat Pyhäjärven etelärannalle. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa rakennustapaohjeita huomioiden kuitenkin ohjeissa myös esitetyt suositellut ja vaihtoehtoiset ratkaisut. Kaava alueella on noudatettava ensisijaisesti kaavamääräyksiä ja toissijaisesti kunnan rakennusjärjestystä. Hämeenlinna 3.8.2016 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins., YKS 361
3 LAUKON ALUEEN RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MUODOSTUU SEITSEMÄSTÄ ERILLISESTÄ KORTTELIALUEESTA Ranta asemakaavan muutoksessa on mukana kuusi ( 6 kpl ) loma asuntorakennusten korttelialuetta (RA) ja yksi ( 1 kpl ) erillispientalojen korttelialue (AO). RAKENTAMISEN YLEISILME Rakennusten mittasuhteet Rakennusten sijoittelu suositellaan toteutettavaksi tontille niin, että saunan, talousrakennuksen ja vajan harjan suunta on suoraan järvelle. Päärakennuksen harjan suunta voi olla rannan suuntainen. Kattomuotona suositellaan käyttää harja satula tai pulpettikattoa. Kotelomaisia päätyjä ei sallita. Koska rakennukset ovat yksikerroksisia, on kattokaltevuuden oltava melko loiva, välillä 1:3 1:2. Parviratkaisut ovat sallittuja. Rakennusten runkosyvyys ei tulisi ylittää yli kymmentä metriä. Yksinkertainen muoto, jota on elävöitetty kuisteilla tai terasseilla, on suositeltava. Perinteiset mittasuhteet takaavat sopusuhtaisen ja kauniin lopputuloksen. Julkisivumateriaalit ja väritys Suunnittelualueella rakennusten julkisivujen päämateriaaliksi suositellaan puuta. Hirsirakennus on myös mahdollinen, joskin pyöröhirren käyttöä ei suositella vielä kokonaan rakentamattomilla tonteilla. Katemateriaalina tulee käyttää kattotiiltä, huopakatetta tai mattapintaista konesaumapeltiä. Julkisivulaudoitusta voidaan elävöittää käyttämällä julkisivussa sekä vaaka että pystysuuntaista laudoitusta.
Julkisivuissa sokkelia ja katetta lukuun ottamatta tulee käyttää vain yhtä pääväriä, josta voidaan hillitysti tehokeinona käyttää kahta eri tummuusastetta; tässä tulee noudattaa samaa periaatetta kuin erisuuntaisia laudoituksia käytettäessä: tummuusasteen vaihdos voi ilmetä julkisivussa vain kertaalleen. Ikkunanpuitteet, karmilaudat, listoitukset, ym. yksityiskohdat voivat olla valkoisia tai julkisivuun sointuvaa tummempaa väriä. Ulkoseinissä tulee käyttää murrettuja värisävyä. Esimerkiksi punamullan punainen ja harmaan ruskea suomalaiseen maisemaan sopivina väreinä ovat suotavia. Katemateriaalin värin tulee olla tumman harmaa, musta tai tiilen punainen ja peltikate tulee olla aina mattapintainen. Terassien värityksen tulee sopeutua siihen liittyvän rakennuksen värimaailmaan tai ympäröivän maastopohjan väreihin. Sokkelin värityksen tulee olla muuhun väritykseen sointuva harmaa tai ruskea. Kaikissa kortteleissa väritys tulee mahdollisuuksien mukaan sopeuttaa, joko viereisen tontin jo olevaan rakennuskantaan tai tontin olemassa oleviin rakennuksiin. Rakennettaessa rakentumattomalle rakennuspaikalle värityksen tulee olla hillitty ja maaston luonnollisiin väreihin sopeutuva, seuraavassa esimerkkejä : 4 Katto huopakate, konesaumattu pelti tai talousrakennuksissa viherkatto Julkisivu puupinta Sokkeli
5 LOMARAKENNUSTEN KORTTELIALUEET (RA) Rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeus määräytyy kaavamääräysten mukaisesti 150 kerrosalaneliömetriksi. Suurin sallittu kerrosluku on I, jossa parviratkaisu on kuitenkin sallittu, millä on tavoiteltu mahdollisimman luonnonmukaista näkymää järveltä että rantateiltä katsottuna. Ranta asemakaavan muutoksessa on rakennusala osoitettu väljästi, kuitenkin vähintään 25 metrin etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta lukuun ottamatta erillistä enintään 25 k m 2 suuruista saunarakennusta, jonka saa sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Lomarakennuksen harjasuunta on suositeltua rakentaa rannansuuntaiseksi. Talousrakennus Talousrakennusten tulee olla alisteisia loma asuinrakennuksille ja niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon päärakennuksen arkkitehtuuri. Tontille on suositeltavaa rakentaa erillinen autotalli ja varastorakennus, jonka tulee olla julkisivumateriaaleiltaan ja väreiltään tulee yhtenäinen asuinrakennuksen kanssa. Talousrakennuksen väritys saa olla kuitenkin astetta tummempi päärakennukseen verrattuna. Autotallia ei saa sijoittaa asuinrakennukseen eikä kiinni tähän. Autotallirakennus on suositeltavaa rakentaa poikittaissuuntaisesti asuinrakennukseen nähden. Kattomuotona saa käyttää satulakattoa tai loivaa pulpettikattoa. Autotalli ja varastorakennuksen julkisivu ei saa olla asuinrakennuksen julkisivua korkeampi. Harjakorkeuden tulee olla asuinrakennuksen harjakorkeutta matalampi. Autotalli tai varastorakennusta ei saa käyttää muuhun kuin auton säilytykseen tai varastointiin liittyvään käyttötarkoitukseen. Rantasauna Erillisen 25 k m 2 saunarakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Saunan harjan on suunnattava mielellään kohti rantaviivaa. Kortteleissa, joissa Pyhäjärvi avautuu pohjoisenpuolella, kannattaa saunan terassin sijoitusta harkita esimerkiksi osaksi länsisivua. Piha alue Rakennuspaikan suhde rakennukseen tulee olla sellainen, että maanpinnan taso säilyy mahdollisuuksien mukaan ennallaan, jolloin rakennukset istuvat maisemaan luontevasti.
Alueen puustoa ja kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisimman monipuolisesti. Kasvillisuuden säilyttäminen tekee uudesta rakennuspaikasta valmiimman näköisen ja sopeuttaa sen nopeammin ympäristöön. Puusto suojaa myös leikki ja oleskelualueita. Piha alueen aitaamista ei suositella tehtäväksi istutuksin, vaan suosia vapaasti kasvavia pensaita ja puita. Koko ranta aluetta ei tule laittaa nurmelle. Muurattu tai metallirakenteinen aita ei ole sallittu. Sisääntulopihojen päällysteeksi soveltuu parhaiten pienirakeinen sora. Asfalttipintoja ei tule käyttää. Rakennuspaikan pintavesien poisjohtamisesta tulee huolehtia joko loivalla maastonmuotoilulla kivipesiin tai salaojituksella. Rannan ja rakennusten väliin ei tule sijoittaa nurmikkoalueita. Laajat nurmikkoalueet eivät sovellu alueen maisemahistorialliseen kehityskuvaan. 6 Kaaviokuva esimerkkinä miten rakennukset voivat sijoittua rakennuspaikalle, jotta luonnontilaista kasvillisuutta jää rajoille. Puustoiset alueet rannalla suojaavat myös tuulelta ja järveltä katsottaessa antaa rauhallisen vaikutelman. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE (AO) Erillispientalojen rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen.
Rakennusten sallittu kerrosluku on I. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k m 2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m, parviratkaisu on sallittu. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k m 2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta. Erillisen saunarakennuksen saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k m 2. Korttelialueella tulee huomioida julkisivuvärityksellä herkkä maisema ja yhteensopivuus viereisen jo toteutetun rakennuspaikan kanssa. Erillispientalojen korttelialueella suositellaan muuten samoja ohjeita kuin lomarakennusten korttelialueilla. 7 Vesilahden kunnan yhteyshenkilöt: Rakennusvalvonta: Rakennustarkastaja Satu Uusi Erkkilä p. 0500 331046 Kaava asiat: Aluearkkitehti Leena Lahtinen p. 040 3354223
1 K a a v o i t u s k a t s a u s v u o d e l l e 2016 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaukseen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille muitakin kohteita. Tässä Vesilahden kunnan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kunnassa voi-massa oleva kaavatilanne sekä ajankohtaiset kaava-asiat ja muut maankäytön suunnitelmat. Kaavoituskatsauksen on laatinut aluearkkitehti Leena Lahtinen ja kaavoituskatsaus on hyväksytty kunnanhallituksessa xx.x.2016 xx. Kaavoituskatsaus on saatavana kunnanvirastosta ja kirjastosta sekä luettavissa kunnan Internet-sivuilla www.vesilahti.fi.
2 I. K a a v a j ä r j e s t e l m ä Yleiset tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :ssä korostetaan, että tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteeksi asetetaan myös osallistumismahdollisuuksien, suunnittelun laadun, asiantuntemuksen monipuolisuuden sekä avoimen tiedottamisen turvaaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä esitetään alueiden käytön suunnittelun tavoitteiksi turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luominen. Lisäksi tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta, riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriympäristön vaalimista. Tavoitteena on myös edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista. Tavoitteena on myös edistää yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palveluiden saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Nämä tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille ja niitä toteutetaan eri kaavamuotojen sisältövaatimuksien kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka täydentävät kaavajärjestelmää valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakaantuvat kahteen tyyppiin yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueiden käytön ja sen suunnittelun periaatteellisia linjauksia ja erityistavoitteet ovat alueiden käyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. Lähtökohtina tulee ottaa huomioon viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, joita tällä hetkellä ovat: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Helsinki 1993), Vesilahden kunnan alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Vesilahden kulttuurimaisemat (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995). Alue on merkitty vaaleansinisellä vaakaviivoituksella s.3.maakuntakaavaan. Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983) sekä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY (Museovirasto 2009); inventointi on korvannut aikaisemman inventoinnin (Ympäristöministeriö 1993). Valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna ympäristönä RKY Vesilahdelta on luokiteltu yksi kohde: Laukon kartano. Kohteeseen voit tutustua Museoviraston sivulla: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=3988 Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia ympäristöjä oli vanhemman inventoinnin (Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt; Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Museovirasto ja Ympäristöministeriö, Helsinki 1993.) mukaan kolme, Vesilahden Kirkonkylän miljöö, Laukon kartanon kulttuurimaisema sekä Narvan kylä ja kulttuurimaisema.
3 Maakuntakaava Maakuntakaava (kuvaote yllä) on kartalla esitetty suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnassa. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osaalueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto. Vuoden 2016 alkupuolella voimaan tuleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee muuttamaan maakuntakaavan valmisteluprosessia. Muutoksen myötä ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistamisesta. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osaaluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, johon kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset selityksineen. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään mm. kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut tarpeelliset tiedot. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö. Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavoja voidaan laatia koskemaan hyvin erikokoisia alueita; asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin- ja virkistysalueineen, joskus puolestaan vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Asemakaavaan kuu-
4 luvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy myös selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava on erityinen asemakaavan muoto, jonka laatimisesta vastaa maanomistaja. Kunnan tehtävänä on hoitaa kaavan hallinnollinen käsittely. Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueeseen sisältyvät suoraan lain nojalla alueet, jotka vastaavat aiempaa taajaasutuksen määritelmää. Uudisrakentamisella muodostuu käytännössä tällaista rakentamista, mikäli yhdestä kiinteistöstä muodostetaan esimerkiksi kolmesta neljään uutta rakennuspaikkaa käsittävä kokonaisuus. Käsitteen piiriin sisältyy myös sellainen yksittäinen rakentaminen, jolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vesilahden suunnittelutarvealueet ja niiden ominaispiirteet on määritelty kunnan rakennusjärjestyksen 12 sekä siihen liittyvässä kartassa joka on astunut voimaan 22.4.2015. Näillä alueilla rakentaminen edellyttää erityistä suunnittelutarveratkaisua, jonka voi myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen, paitsi rantarakentamisen osalta, jolloin päätösvalta on ympäristökeskuksella. II. K a a v o i t u s t i l a n n e 1. M a a k u n n a n k a a v o i t u s t i l a n n e Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavan laatiminen ovat maakunnan liiton, Pirkanmaalla Pirkanmaan liiton tehtävä joka on laatinut maakuntakaavoitusta koskevan kaavoituskatsauksen 2016. Seuraavat maakuntakaavoituksen ajankohtaistiedot ovat kooste siitä. Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa liiton Internet-sivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaavan vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 8.1.2013. Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 25.11.2013. Kaavassa keskitytään tie-, raide- ja lentoliikenteen alueiden ja verkostojen kehittämiseen. Maakuntakaavojen yhdistelmään voi tutustua ositteessa: http://kartta.pirkanmaa.fi/ Vireillä oleva maakuntakaava: Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 5.3. 10.4.2015. Pirkanmaan maakuntahallitus on käsitellyt kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja antanut niihin vastineet. Maakuntakaavasta on laadittu kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2016 lopulla, viimeistään 2017 alussa. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemistä voi seurata osoitteessa: http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi
5 Vaikutuksia arvioidaan Maakuntakaavaa varten on laadittu useita taustaselvityksiä. Lisäksi kaavan vaikutuksia on arvioitu koko kaavaprosessin ajan. Kaavaehdotukseen laaditaan kaavan kokonaisvaikutusten arviointi ja Natura 2000 alueiden arvioinnin tarveharkinta sekä tarvittaessa Natura-arvioinnit. Maakuntakaavaa arvioidaan mm. suhteessa valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin, maakuntakaavan tavoitteisiin, muihin maakunnallisiin tavoitteisiin sekä voimassa oleviin maakuntakaavoihin. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi laaditaan omana selvityksenään vuoden 2016 aikana. Tampereen läntiset väylähankkeet Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelukokonaisuudessa määritellään Tampereen läntiselle ratayhteydelle Lempäälästä Ylöjärvelle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälästä Pirkkalaan sekä 2- kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle tekniset ratkaisut ja sijainnit. Työssä tarkastellaan myös järjestelyratapihan siirtämistä läntisen ratayhteyden varrelle Lempäälään. Suunnitelman tavoitteena on löytää väylille ja järjestelyratapihalle maankäytön, ympäristön ja liikenteen näkökulmista paras sijainti. Työ tehdään Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa radasta ja 2-kehästä oli nähtävillä vaihtoehtoisia linjauksia, mutta maakuntakaavan ehdotuksessa tullaan esittämään radalle, 3-tien oikaisulle ja 2-kehälle kullekin vain yksi sijaintiratkaisu. Suunnitelma väylien sijainnista on tarkentunut vaikutusten arvioinnin ja maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Loppuraportti läntisen radan linjauksesta valmistuu vuoden 2016 alkupuolella. Pirkanmaan ampuma- ja moottorirata alueiden lisäselvitys ja kehittämissuunnitelma Kevään 2016 aikana valmistuu ampuma- ja moottorirataverkoston lisäselvitys. Selvityksen tarkoituksena on vastata kaavaluonnoksesta saatuun runsaaseen palautteeseen ja määrittää seudullisesti merkittävien ja kehitettävien rata-alueiden verkosto tarkoituksenmukaisin kriteerein. Verkosto tullaan osoittamaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa. Samalla päivitettiin tiedot kaikkien ampuma- ja moottoriratojen osalta pohjatyönä lakisääteistä maakuntaliittojen ylläpitämää ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmaa varten. Kevään 2016 aikana laadittavaan Pirkanmaan kehittämis- ja ylläpitosuunnitelmaan sisällytetään myös moottorirataverkosto. Maakuntakaavaehdotusta varten täydennettävät muut selvitykset Maakuntakaavan selvitysaineistoja on täydennetty kaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen, maakuntakaavaehdotuksen valmistelun tueksi. Täydennyksiä tehdään ampuma- ja moottoriratoihin, tuulivoimaan, arkeologiaan ja läntisiin väylähankkeisiin liittyen. Tuulivoiman osalta lisäselvityksiä on jo tehty tuulivoimaloiden näkyvyydestä, alueiden lepakkopotentiaalista sekä vaikutuksista ekologiseen verkostoon. Tuulivoima-alueiden arkeologisen potentiaalin selvitys julkaistaan alkuvuonna. Selvitykset ovat luettavissa maakuntakaavan internetsivuilla. Muut vuoden 2016 puolella toteutettavat hankkeet Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Nykyinen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus on laadittu kaudelle 2012-2016, ja uusi kausi valmistellaan vuoden 2016 aikana. Pirkanmaan aluetietopalvelu. Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa alettu edistää paikkatietoaineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille alustoille ja palveluihin. Pirkanmaan ekosysteemipalvelut -hankkeessa on selvitetty, miten yksittäiset ekosysteemipalvelut tai monien palvelujen keskittymät maakunnassa sijoittuvat ja mikä on niiden rahallinen arvo ja potentiaali. Hankkeessa on perehdytty edesauttamaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnon alueiden ja niiden ekosysteemipalveluista saatavien hyötyjen turvaamista tulevaisuudessa. Hankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa: http://www.pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus/pirkanmaan-ekosysteemipalvelut
6 2. Y l e i s k a a v a t Kunnassa voimassa olevat yleiskaavat Voimassa olevat yleiskaava-alueet kuvassa Narva ja Kirkonkylä punaisella sekä 23.3.2016 voimaan tulleen Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan aluerajaus sinisellä. Rantaosayleiskaava käsittää kunnan rantaalueet lukuun ottamatta Kirkonkylän ja Narvan osayleiskaava-alueita sekä jokien ja purojen rantoja. Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus Kirkonkylän osayleiskaavassa oli tarkistamis- ja laajentamistarpeita. Kaavahanke käynnistyi vuonna 2003, jolloin hankkeesta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä käynnistettiin kaavoitusta varten tarvittavien selvitysten hankinta. Kunnanhallitus hyväksyi kaavoituksen pohjaksi tavoitteet kesäkuussa 2004 ja saman vuoden syksyllä valittiin suunnitelman laatijaksi Air-Ix Ympäristö Oy. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville 5.6.- 4.7.2006 väliseksi ajaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 13.11.2006, 70. Valtuuston päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta koska valitus koski vain pientä rajattua aluetta, määräsi kunnanhallitus kaavan tulemaan muilta osiltaan voimaan tammikuussa 2007. Kaava on tullut voimaan myös valituksenalaisena olleilta osiltaan 19.3.2009. Narvan osayleiskaava Narvaan on Hämeen ympäristökeskus vahvistanut osayleiskaavan 19.2.1997. Osayleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Rantaosayleiskaava Pirkanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Vesilahden rantaosayleiskaavan 24.10.2002, ja se on vahvistettu 10.12.2002. Rantaosayleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa ranta-asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi ranta-alueilla. Vesilahden rantaosayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa tavanomaista lomarakentamista varten. Rakennusmääräykset rantaosayleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ovat Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksessä.
7 Viimeisin voimaan tullut osayleiskaava: Koskenkylän ympäristön osayleiskaava Koskenkylä ja sitä ympäröivä alue on keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta Vesilahden kulttuurimaisema-aluetta, mikä asettaa maankäytölle erityisiä haasteita. Alueelle suuntautuvan rakentamisen ohjaaminen maaseudun kulttuuriympäristö sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu turvaten vaatii osayleiskaavatasoisen tarkastelun. Kunnanhallitus päätti kesällä 2010 Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan virelletulosta ja hyväksyi 1.11.2010 / 146 kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelma pidetiin nähtävillä 19.11.2010 alkaen koko suunnittelutyön ajan. Koskenkylän osayleiskaavoituksen pohjaksi tehtävät selvitystyöt olivat käynnissä vuosina 2009-2015 seuraavasti: Luontoselvitys 2010,sen täydennys 2013 ja arvokkaiden biotooppien osalta täydennys 2014 Muinaisjäännösinventointi 2011 ja inventoinnin täydennys 2015 Rakennusinventointi 2011, Inventoinnin esittely ja kaavatyön 1. yleisötilaisuus pidettiin marraskuussa 2011 Ylämäen koululla. Maisema- ja kulttuuriympäristön selvitys 2013 Liikenneselvitys valmistui 2014 Osayleiskaavaa valmisteltaessa tavoitteeksi asetettiin laaja-alainen osallistaminen jota toteutettiin järjestämällä yleisötilaisuuksia ja maanomistajien vastaanottopäiviä sekä perustiin yhteistyöryhmä. Osayleiskaavoitus eteni rakennemallien ja mitoitustutkielmien kautta luonnosvaiheeseen vuoden 2013 aikana. Koskenkylän osayleiskaavan luonnosvaiheen aineisto oli nähtävillä 2.12.- 20.12.13 ja 7.1.- 28.1.14. Kaavoitus eteni huomioiden luonnosvaiheen runsas palaute ja lausunnot kaavaehdotuksen laadintaan. Tarkennusten ja muutosten jälkeen kaavaehdotus valmistui keväällä 2015 ja oli nähtävillä 9.4.- 11.5.2015. Kaavoituksesta järjestettiin 4. yleisötilaisuus 13.4.2015 sekä kaavoittajan vastaanottopäivä 6.5.2015. Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi 23.11.2015 54 oikeusvaikutteisen Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan ja kaava on tullut voimaan kuulutuksella 23.3.2016. Osayleiskaava ohjaa alueen maankäyttöä ja rakentamista. Osayleiskaavan alueella on voimassa myös rakentamistapaohjeisto jossa ohjataan niin uudis- kuin korjausrakentamista. Kaavassa on osoitettu mm. alueen laajoja maisemallisesti arvokkaita peltoalueita joille ei saa rakentaa muita kuin maatalousrakennuksia. Kaavassa on osoitettu uusia pientalojen rakennuspaikkoja 173 kpl tilakohtaisesti mitoitusalueelle. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan (MRL44 ). Kaava-aineisto sekä valmistuneet pohjaselvitykset ovat nähtävänä kunnantalolla sekä osoitteessa: http://www.vesilahti.fi/palvelut/tekniset-palvelut/kaavoitus/osayleiskaavat/
8 3. A s e m a k a a v a t Viimeisimmät hyväksytyt asemakaavat 1. Järvenrannan asemakaava kunnanhallitus kuulutti vireille asemakaavan 9.8.2012 ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13.8.2012 lähtien. Asemakaava koskee osaa Järvenrannan kylän kiinteistöstä Tanska 2:44 ja Pikkumoisio 1:54 sekä kiinteistöjä Kaussa1:55, Mäkirinne1:58 ja Lammashaka 1:62 kokonaisuudessaan. Asemakaavoitus käynnistyi maanomistajien aloitteesta ja maanomistajien kanssa on solmittu maankäyttösopimus. Kaava-alue jakautuu kahteen osaan. Pohjoisempi, kiinteistöt Tanska (2:44) ja Kaussa (1:55) käsittävä osa sijaitsee Vihniäntien eteläpuolella metsässä rajoittuen Hovin asemakaavaan. Eteläisempi alue käsittää kiinteistön Lammashaka (1:62) rajoittuen Vesilahdentiehen/MT301. Kaavaluonnos oli nähtävillä huhti-toukokuussa 2013. Vuoden 2014 aikana kaavoitus eteni huomioiden luonnosaineistosta saatu palaute kaavaehdotuksen laadintaan. Kaavaehdotus liiteaineistoineen oli nähtävillä 23.6.- 4.7. ja 4.8.-22.8.14. Kunnanvaltuusto hyväksyi Järvenrannan asemakaavan sekä kaava-aluetta koskevan rakennustapaohjeiston 26.1.2015 / 9. Asemakaava astui kuulutuksella voimaan 7.2.2015. Asemakaavalla muodostuvat Järvenrannan kylän korttelit 258-266, lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousaluetta ja katualuetta. Kortteleihin sijoittuu 28 kpl erillispientalotontteja. Kaava-alueen rakentamisen aluetehokkuus on 0.10. 2. Ranta-hovin asemakaavan muutos Kaava-alue sijaitsee Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla. Asemakaavan muutos koskee Kirkonkylän korttelia 71, lähivirkistysaluetta ja maatalousaluetta. Suunnittelualueen laajuus 2,4 ha. Alueelta on laadittu luontoselvitys sekä arkeologinen tarkkuusinventointi. Yllä 3Dmallinnus nähtynä pohjoisesta Kirkkolahden suunnasta alueesta ja kuvaote kaavasta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Vesilahden kunnan Kirkonkylän kortteli 71 sekä lähivirkistysaluetta, maatalousaluetta ja katualuetta. Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta ja kunnanhallituksen päätöksestä 9.12.2013 245. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 1.6.2014 alkaen koko kaavaprosessin ajan. Kaavaluonnos oli nähtävänä huhtitoukokuussa 2015. Siitä saadun palautteen käsittelyn jälkeen valmistui kaavaehdotus joka oli nähtävänä 15.2.- 18.3.2016 välisenä aikana. Kunnanvaltuusto hyväksyi Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen sekä kaava-aluetta koskevan rakennustapaohjeiston 27.6.16 46. Asemakaava astuu kuulutuksella voimaan mikäli siitä ei ole saapunut valituksia valitusajan kuluessa. Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 925 kem². Asemakaavassa osoitetaan yhteensä 3 uutta erillispientalon tonttia ja yksi olemassa oleva loma-asunnon tontti. Kaavaan liittyen on valmistunut rakennustapaohjeisto joka ohjaa rakentamista alueella.
9 Vireillä olevat asemakaavat 1. Rahoisten asemakaava Kunnanhallitusen päätöksen 30.05.2016 148 mukaisesti on Rahoisten asemakaava kuulutettu vireille 15.6.2016. Asemakaavoitus koskee osaa tilasta Rahoinen (kiinteistötunnus 922-438-1-2). Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 hehtaaria ja se on rakentumatonta metsätalouskäytössä ollutta maaaluetta. Alue sijaitsee Vesilahden Kirkonkylästä n. 2 km lounaaseen rajoittuen Suomelan, Savelanmetsänhelmen ja Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueisiin. Kunnan ja maanomistajan välillä on solmittu 14.12.2015 sopimus kaavoituksen aloittamisesta. Myöhemmin, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, laaditaan maanomistajan ja kunnan välinen maankäyttösopimus. Alustavana tavoitteena on kaavoittaa Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti alueelle noin 60-70 pientalotonttia (erillispientalotonttien, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita), virkistys- ja leikkialueita ja alueen tiestö. Tavoitteena on liittää alue nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen huomioimalla kevyenliikenteen tarpeet ja kokoojakatu, Suomelantie. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävänä 15.6.2016 alkaen koko suunnittelutyön ajan Vesilahden teknisessä toimistossa. 2. Lammasniemen asemakaava ja asemakaava muutos Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylän länsipuolella rajautuen Pyhäjärveen pohjoisrajastaan, Kirkonkylän asemakaavaalueisiin itäosastaan sekä etelärajaltaan Rautialantiehen sekä Savelanmetsänhelmen asemakaavaan. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 30 hehtaaria. Asemakaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Vesilahden kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 1.6.2015 kuuluttaa vireille asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ja asettaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä 22.6.2015 alkaen koko suunnittelutyön ajan. Kuvassa karttaan rajattu sinisellä katkoviivalla suunnittelualue. Alueelta laaditaan kesän 2016 aikana luontokartoitus ja kaavaluonnosta lähdetään valmistelemaan sen valmistuttua. Lamma ni emi Rautalan ti 3. Vesaniemen eteläisen alueen asemakaava Vesilahden kunnanhallitus on kuuluttanut vireille Vesaniemen eteläisen alueen asemakaavan 30.12.2010 ja asettanut sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi kunnanviraston teknisessä toimistossa 3.1.2011 alkaen koko suunnittelutyön ajaksi. Asemakaavan kaksi luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä kesällä 2011. Asemakaavoitus koskee Vesaniemen alueen eteläosaa Vesilahden Kirkonkylän taajamassa sijoittuen kiinteistöille 3:134; 3:116, 3:133 ja 3:46. Alue rajoittuu idästä Toutosen rantaan, lännestä Sakaselkään, pohjoisessa kiinteistöjen 3:138 ja 3:139 etelä/kaakkoisrajaan ja etelässä kiinteistöjen 3:89 ja 3:90 pohjoisrajaan. Asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa alueelle Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti pientalotontteja ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavoitus ei ole edennyt vuosien 2012-2015 aikana.
10 4. R a n t a a s e m a k a a v a t Vireillä olevat ranta-asemakaavat 1. Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaava Kunnanhallitus kuulutti vireille Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaavan 25.10.2012 maanomistajan aloitteesta ja asetti sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 26.10.2012 alkaen koko suunnittelutyön ajaksi. Ranta-asemaakaavoitus koskee Vesilahden kunnan Narvan kylän tilaa Laukko 922-420-1-68 jonka omistaja on ilmoittanut kunnalle aikeensa käynnistää ranta-asemakaavan laatimisen Laukon kartanon alueelle Pyhäjärven ranta-alueella. Kaavoitus eteni huomioiden OAS:sta saapuneet mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksen laatimiseen. Kaavaluonnos oli nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internet-sivuilla 12.8-12.9.2013. Asemakaavan valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta aineistoa tuli täydentää ja muuttaa mm. laatimalla pohjaselvityksiä. Alueelta laadittiin maisemaselvitys, rakennetun ympäristön inventointi sekä muinaisjäännösinventointi vuosien 2014-15 aikana ja kaava eteni kaavaehdotuksen laadintaan vuoden 2015 aikana. Kaavatyössä otetaan huomioon kartanoalueen kehittäminen matkailutoimintaan ja alueen kulttuuriympäristöarvot. Kaavaehdotus tullee nähtäville syksyllä 2016. 2. Laukon ranta-asemakaavan muutos Vesilahden kunnanhallitus päätti kokouksessaan 1.6.2015 145 kuuluttaa vireille Laukon rantaasemaakaavan muutoksen ja asettaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville (MRA 30 ). Suunnittelualue sijaitsee Vesilahden kunnan Narvan kylässä Pyhäjärven ranta-alueella. Kaavamuutosalueilla on voimassa 3.12.1991 vahvistettu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan muutos koskee kaava-alueen loma-asuntojen korttelialueita 1,2,3,4,7,8 ja 12. Ranta-asemakaavoitus on tullut vireille maanomistajien aloitteesta (MRL 74 ). Ranta-asemakaavan muuttamisen päätarkoituksena on nostaa nykyistä rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta siten, että se on Vesilahden rantaosayleiskaavan ja nykyisen rakennusjärjestyksen mukainen. Lisäksi tavoitteena on muuttaa yksi loma-asuntojen korttelialue (RA) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 22.6.2015 alkaen koko suunnittelutyön ajan kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internet-sivuilla. Kaavoitus eteni huomioiden OAS:sta saapuneet mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksen laatimiseen. Kaavaluonnos oli nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internet-sivuilla 26.11.15-18.12.15. Laukon ranta-asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 18.5.- 17.6.2016 ja saadun palautteen käsittelyn jälkeen se etenee hyväksymiskäsittelyyn alkusyksystä 2016. 5. M u u t m a a n k ä y t t ö ä o h j a a v a t s u u n n I t e l m a t Vesilahden kunnan maapoliittinen ohjelma Vesilahden kunnan maapoliittinen ohjelma on hyväksytty Vesilahden kunnanvaltuustossa 27.1.2014 / 10. Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on selkeyttää ja tuoda esiin kunnan maapoliittiset tavoitteet ja pääperiaatteet sekä edistää kunnan yhdyskuntarakenteen ja eri elinkeinojen tasapuolista kehittämistä. Maapoliittinen ohjelma on luettavissa osoitteessa.http://www.vesilahti.fi/palvelut/teknisetpalvelut/kaavoitus/
11 Rämsöön kyläkaava Rämsöön omaehtoinen maankäyttö- ja maisemasuunnitelma Rämsöön kylään on laadittu omaehtoisena kehittämishankkeena kyläkaava, mikä käsittää Rämsöön kyläsuunnitelman ja ympäristösuunnitelman päivittämisen sekä uusien rakennuspaikkojen ja tärkeiden luontokohteiden, ym. kartoittamisen. Kyläkaavan on laatinut arkkitehti yo. Juri Pelkonen. 6. A s e m a k a a v o j e n k a r t t a y h d i s t e l m ä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 29 :n mukaan kunnan tulee pitää karttaa tai karttayhdistelmää, josta ilmenee kunnan koko asemakaava sellaisena kuin se on voimassa. Vesilahden kunnan asemakaavayhdistelmä on nähtävissä Internetissä osoitteessa http://www.ahiplan.airix.fi/paikkatieto/vesilahti/kaavayhdistelma.psp?kartta=kaavayhdistelma. Sivulle pääsee myös Vesilahden kunnan Internet-sivuilta, www.vesilahti.fi. 7. K u n n a n a s u i n t o n t t i t a r j o n t a Kirkonkylässä kunnalla on vapaana asemakaava-alueella Ämmänhaudanmäen kaava-alueella omakotitalotontteja 14 kpl. Lisäksi Kirkonkylässä Virolaisen alueella Jyskäntiellä ja Heinätiellä on viisi rivitalotonttia. Pyhäjärven rantamaisemissa Narvan kylässä Karholannokan asemakaava-alueella on vapaana neljä erillispientalotonttia ja kaksi rivitalotonttia. Lisäksi osoitteessa Kipparintie 20 on tarjolla pientalon rakennuspaikka. Viereisessä kuvassa Ämmänhaudanmäen aluetta ilmakuvassa. Kaava-alueiden ulkopuolella kunnan omistamia pientalojen rakennuspaikkoja on niukasti tarjolla. lisätietoja myytävistä tonteista antaa: Minna Hutko, hallintojohtaja p. 050 3895 202, minna.hutko(a)vesilahti.fi 8. S e u t u y h t e i s t y ö, T a m p e r e e n k a u p u n k I s e u t u Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kunnat. Maankäytön strategisen suunnittelun yhteistyötä tehdään kuntien lisäksi Pirkanmaan liiton ja valtionhallinnon kanssa. Yhteistyön isoimmat kokonaisuudet vuonna 2016 ovat Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen kunnissa sekä kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksen 2016-2019 laatiminen ja toteutuksen käynnistäminen. Kuntien yhteiset maapolitiikan toimintatavat, asuntotuotannon monipuolisuus ja seudullisen paikkatiedon kehittäminen ovat rakennesuunnitelmaa ja MAL-sopimusta tukevia yhteistyötavoitteita. Rakennesuunnitelma 2040 Kuntien valtuustot hyväksyivät Rakennesuunnitelman 2040 vuoden 2015 alussa. Se on kuntien yhteinen tavoite kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksestä strategisella tasolla ja pitkällä tähtäimellä. Rakennesuunnitelman toteuttamisella varaudutaan reilun 4 000 asukkaan vuotuiseen väestönkasvuun kaupunkiseudulla, eli tämänhetkisestä 377 000 asukkaasta noin 480 000 asukkaaseen
12 vuoden 2040 lopussa. Vuonna 2016 kunnat toteuttavat rakennesuunnitelmaa yleiskaavojen laadinnalla ja muilla maankäytön toimenpiteillä. Lisäksi kaupunkiseudun kuntayhtymä ja kunnat vaikuttavat rakennesuunnitelman näkymiseen valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. MAL3-sopimus Kolmas maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus vuosille 2016-2019 valmistuu vuoden alussa. Sopimuksella edistetään elinvoimaista seutua, vahvoja yhdyskuntia ja sujuvaa arkea sovittamalla laadukkaasti yhteen maankäytön, asuntotuotannon ja liikkumisen toimenpiteitä. Sopimuksella edesautetaan lähivuosien keskeisten maankäyttö- ja liikennehankkeiden toteutumista. Tavoitteena on, että valtio ja kunnat allekirjoittavat sopimuksen hallituksen kehysriihen jälkeen maalis-huhtikuussa 2016. Sopimuksen toteutumista seurataan vuosittaisin. Maapolitiikka Maapolitiikan toimintatapoja kehitetään tukemaan Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista: nykyisen yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja siihen liittyvää maanhankintaa ja tontinluovutusta sekä monipuolisen asuntotuotannon ja yritystoiminnan turvaamista. Kuntien järjestämä tonttipäivä välittää rakennusalan toimijoille tietoa tulevien vuosien tonttitarjonnasta koko kaupunkiseudulla. Asuntorakentaminen Kaupunkiseudun asuntotuotantotavoite on lähes 3 200 asuntoa vuodessa. Asuntorakentamisen painopistealueita ovat keskustat ja hyvän joukkoliikenteen varret. Tavoitteiden toteutumista seurataan MAL-sopimuksen yhteydessä. Asuntorakentamisen riittävyyden ohella tärkeimpiä tavoitteita ovat asuntotuotannon ja asuinympäristöjen monipuolisuus ja korkea laatu. Vuonna 2016 kunnat käynnistävät tuettujen vuokra-asuntojen rakentamista koskevien kaava- ja tonttiohjelmien laadinnan, ja selvittävät, miten asumisoikeusasuntojen hakumenettelyä voisi kehittää. Paikkatiedon kehittäminen Kaupunkiseudun kunnat lisäävät paikkatietoyhteistyötä ja avaavat paikkatietoa kansalaisille avoimille sähköisille rajapinnoille. Kehitystyössä on mukana myös Pirkanmaan liitto. Tähän mennessä on edistytty erityisesti kaavoituksen, asumisen ja rakentamisen paikkatiedoissa, jatkossa otetaan mukaan muun muassa elinkeinoelämän kehittymistä koskevaa tietoa. Rajapintatieto on hyödynnettävissä kuntien päätöksenteossa, yksityisen liiketoiminnan kehittämisessä ja kansalaisvuorovaikutuksessa. Kaupunkiseudun suunnittelussa tietoa käytetään etenkin rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen karttapohjaisessa seurannassa. Liikennejärjestelmän kehittäminen Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeä yhteistyötavoite vuodelle 2016 on yhtenäiseen lippu- ja tariffijärjestelmään siirtyminen kaupunkiseudulla 6.6.2016 alkaen. Ylöjärven ja Oriveden suuntien siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja liikenne siirtyy kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan järjestämisvastuulle. Uusien junaliikenteen asemapaikkojen edellytykset selvitetään vuonna 2016. Työn tulosten perusteella valmistaudutaan tarvittaviin liikenteen ja maankäytön toimiin. Lisäksi seutuyhteistyön osapuolet edistävät liityntäpysäköintiä ja liikenteen digitaalisten palveluiden syntymistä sekä toteuttavat kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Vuonna 2010 hyväksytyn kaupunkiseudun ilmastostrategian vaikuttavuus arvioidaan keväällä 2016. Lisätietoa osoitteissa www.tampereenseutu.fi ja www.tampereenseutu2040.fi. seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi, p. 040 579 3396 liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, katja.seimela@tampereenseutu.fi, p. 040 503 4237
13 K a a v o I t u k s e n k u l k u Kaavat ovat nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa osoitteessa Kestintie 3, Narvassa sekä internet-sivuilla http://www.vesilahti.fi/palvelut/tekniset-palvelut/kaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat/ Kaavan vireilletulo Kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan kaavoitukseen esimerkiksi tekemällä aloitteita. Kaavan vireilletulosta päättää kunnanhallitus ja siitä tiedotetaan kuulutuksella. Vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Jokaisesta kaavasta laaditaan valmistelutyön alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka hyväksyy kunnanhallitus kaavoitustoimikunnan esityksestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville, ja se lähetetään kaavan tiedossa oleville osallisille. Osalliset voivat antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, ja heillä on myös mahdollisuus esittää Pirkanmaan ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Valmisteluvaihe Kaavan lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos, joka kunnanhallituksen hyväksymisen jälkeen pidetään julkisesti nähtävillä 14 30 päivää; nähtävillä olosta kuulutetaan lehdessä. Osalliset voivat tällöin esittää mielipiteensä laadittavana olevasta kaavasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Mielipiteet kaavasta kirjataan valmisteluasiakirjoihin. Kaavan luonnosvaiheessa voidaan lisäksi järjestää yleisötilaisuus, josta tiedotetaan lehdessä. Ehdotusvaihe Nähtävilläolon jälkeen ja kun asianomaiset viranomaiset ovat kertoneet kommenttinsa kaavaluonnoksesta, on usein tarvetta tarkistaa kaavasuunnitelmaa. Tässä vaiheessa luonnosta voidaan muokata, jonka jälkeen kaava käsitellään kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa kaavan ehdotuksena nähtäville 30 päivän ajaksi kunnan ilmoitustaululle. Vaikutuksiltaan vähäisissä kaavahankkeissa riittää 14 päivän nähtävilläoloaika. Nähtävilläoloaikana kaavasta voi tehdä kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Mielipiteet ja muistutukset kulkevat kaavan mukana sen eri käsittelyvaiheissa. Ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavoittajan tulee antaa muistutuksiin ja lausuntoihin vastineet. Jos saatujen muistutusten tai lausuntojen johdosta osoittautuu tarpeelliseksi muuttaa kaavaehdotusta, asetetaan se uudelleen nähtäville, elleivät muutokset ole luonteeltaan vähäisiä. Hyväksyminen Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavat, lukuun ottamatta vähäisiä asemakaavamuutoksia, jotka hyväksyy kunnanhallitus. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuntalaisille ja niille muistutuksen tai lausunnon jättäneille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen ja hallinto-oikeuden ratkaisusta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan, kun valtuuston hyväksymispäätöksestä sen tullessa lainvoimaiseksi ilmoitetaan kuulutuksella lain ja tilanteen edellyttämällä tavalla.
14 KAAVOITUKSEN KULKU OSALLISET VOIVAT OSALLISTUA KAAVAN VALMISTELUUN KUNTA LAATII KAAVAN JA PÄÄTTÄÄ HYVÄKSYMISESTÄ VALTION VIRAN- OMAISET OHJAAVAT HALLINTOTUOMIO- ISTUIMET RATKAI- SEVAT RIIDAT VIREILLETULO Kuulutetaan lehdessä (LVS), kunnan Internetsivuilla ja ilmoitustaululla (voidaan kuuluttaa myös kaavoituskatsauksessa). MIELIPIDE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OAS:n riittävyydestä voi tehdä neuvotteluesityksen Pirkanmaan ELYkeskukselle. MIELIPIDE Kaavaluonnoksesta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) OAS:ssa kerrotaan, mistä kaavoituksessa on kyse ja miten siihen voi vaikuttaa. Nähtävillä suunnittelutyön ajan, ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla yleensä kaavan vireilletulon yhteydessä. Tehdään erilaisia selvityksiä, neuvotellaan maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. KAAVALUONNOS Nähtävillä 14-30 päivää; nähtävilläolosta ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. VIRANOMAISNEUVOTTELU Merkittäviin kaavahankkeisiin ryhdyttäessä järjestetään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaistahot. MUISTUTUS Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. KAAVAEHDOTUS Nähtävillä 30 päivää; nähtävilläolosta kuulutetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. VIRANOMAISNEUVOTTELU Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, voi olla tarpeen järjestää uusi viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. VALITUS Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KUNNANVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ HYVÄKSY- MISESTÄ. VOIMAANTULO Kaava tulee voimaan, kun kaavaa koskeva lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLINTO- OIKEUS Mikäli tuomioistuimet kumoavat hyväksymispäätöksen, kaava palautuu uudelleen valmisteltavaksi tai hankkeesta luovutaan.
15 Kaavoituksen yhteystiedot Vesilahden kunta Tekninen toimisto, Kestintie 3, Narva postiosoite: Lindinkuja 1 37470 VESILAHTI sähköposti: etunimi.sukunimi@vesilahti.fi Aluearkkitehti Leena Lahtinen (Aluearkkitehti yhteinen Urjalan kunnan kanssa) puh. 040 335 4223 Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi puh. 0500 731 190 Kaavatoimikunta Kunnanhallituksen alainen toimikunta, joka valmistelee kaavoitusasioita kunnanhallitukselle. Puheenjohtaja: Erkki Paloniemi Varapuheenjohtaja: Ari Arvela Jäsen: Virpi Alakoski Jäsen: Esko Halme Jäsen: Leena Kurki Jäsen: Mervi Lumia Jäsen: Anna Paavilainen Jäsen: Harri Penttilä Jäsen: Ari Perämaa Pysyvä asiantuntija: Rakennustarkastaja, Kehitysjohtaja Sihteeri: Aluearkkitehti Vesilahdella 8.8.2016 Leena Lahtinen, aluearkkitehti 24.8.2016 lisätty kaavatoimikunnan asiantuntijajäseneksi kehitysjohtaja.
Kunnanhallitus 12.09.2016 203 liite n:o 1
Kunnanhallitus 12.09.2016 204 liite n:o 1 VESILAHDEN KUNTA KIRKONKYLÄN PALVELUKESKUSALUEEN AEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Suunnittelualue ilmakuvassa etelästä kuvattuna. Yllä ilmakuvaan rajattuna suunnittelualueen sijainti. Alueen tarkempi rajaus saattaa vielä muuttua suunnittelutyön kuluessa.
SUUNNITTELUALUE ALOITE Asemakaavan muutos koskee Pappilan asemakaava-alueen kortteleita 172,151,152, lähivirkistysaluetta, Huhtatien katualuetta, jalankululle ja pyöräilylle varattua katualuetta, yleistä pysäköintialuetta sekä katuaukio/torialuetta. Suunnittelualue sijaitsee Rautialantien pohjoispuolella Pappilantien ja Kesontien välisellä alueella. Alue on tällä hetkellä osittain rakentunut. Alueen pinta-ala on n. 4 hehtaaria. Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on tehty päätös xx.xx.2016 xx kunnanhallituksen kokouksessa. LÄHTÖTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE Asemakaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 10.11.2003 hyväksymä Vesilahti Pappila asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaava on tullut voimaan 9.5.2005. Suunnittelualue merkitty viereiseen kuvaan sinisellä rajauksella. Kortteli 172 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Huhtatien katualue jatkuu kevyenliikenteenväylänä Pappilantielle. Huhtatien pohjoispuolelle on osoitettu asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueet (AL,AL-1). Räikänpolun ja Huhtatien väliin on osoitettu liikerakennusten kortteli 151, pysäköintialue (LP) ja katuaukio/torialue. Pappilantien varteen on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL).
Yleiskaava Suunnittelualue on rajattu sinisellä katkoviivalla viereisessä osayleiskaavan kuvaotteessa. Alueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus joka on hyväksytty 13.11.2006 ja tullut kaikilta osilta voimaan v. 2007. Yleiskaavassa Rautialantien varteen on osoitettu lähipalvelujen alue (PL) ja sen pohjoispuolelle asuin- ja liikerakentamisen alue (AL). Pappilantien varteen on osoitettu virkistysalueita (VL) Kaavamuutosalue rajautuu pohjoisessa pientalovaltaisiin asuntoalueisiin (AP) ja etelästä Rautialantiehen. Rautialantien varteen on pisteviivalla osoitettu kevyenliikenteen yhteystarve. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Rautialantien varren alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Muut suunnitelmat ja lähtökohdat sekä laadittavat selvitykset Alue sijaitsee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, Vesilahden kulttuurimaisemat (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995) Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, valtakunnallisissa inventoinneissa mainittuja kohteita. Kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehtyjä selvityksiä hyödynnetään soveltuvin osin asemakaavoituksessa. Alueen pohjakartta on hyväksytty 23.1.2012.
MAANOMISTUS Suunnittelualue on pääosin Vesilahden kunnan omistuksessa. Suunnittelualueella on myös yksityisten maanomistajien omistuksessa olevia kiinteistöjä. TAVOITTEET Tavoitteena on kehittää kaupallisena keskuksena toimivasta alueesta viihtyisämpi ja toimivampi. Tavoitteena on myös kehittää alueen liikennejärjestelyjä ja parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että Huhtatietä jatketaan Pappilantielle. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös muuttaa korttelin 172 käyttötarkoitusmerkintää siten että siihen on mahdollista sijoittaa myös yleisiä rakennuksia. Asuin-ja liikerakentamiseen nykyisessä asemakaavassa osoitetuille tonteille on tavoitteena muuttaa kaavamääräyksiä siten että niille olisi mahdollista toteuttaa pienkerrostaloja. Tori- ja aukioalueen järjestelyjä tutkitaan kaavoituksen avulla jotta alueesta saataisiin viihtyisämpi ja toimivampi. Asemakaavan muutoksessa tulee huomiota kiinnittää hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen alueella. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (turvallisuus, viihtyisyys) 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (rakennuskulttuuri, maisema- ja kylätaajamakuva) Asemakaavan muutoksessa korostuvat edellä luetelluista kohdat 1, 4 ja 5. OSALLISET Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöt ja asukkaat Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät Pirkanmaan ELY- keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Elenia Oy Kunnan hallintokunnat (tekninenjaos, rakennus- ja ympäristö ltk, kasvatus- ja opetus ltk, hyvinvointi ltk) Kunnan ympäristönsuojelu Pirkanmaan pelastuslaitos Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn aikana
OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireillepano Kaavoituksen vireilletulosta kuulutetaan Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajia ja asukkaita tiedotetaan vireilletulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa nähtäville asettamisesta alkaen koko suunnittelutyön ajan ja se lähetetään tiedossa oleville kaava-alueen osallisille. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan asemakaavaluonnos, joka lähtökohdat huomioiden mahdollisimman hyvin vastaa asetettuja tavoitteita. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken. Tässä vaiheessa tehdään myös tarvittavat selvitykset. Kunnanhallituksen hyväksymä asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi mielipiteiden saamista varten kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla. Nähtävänä olosta tiedotetaan Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Tarvittaessa pyydetään lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta sen nähtävänäoloaikana suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotusvaihe Saadun palautteen jälkeen kaavaluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset ja laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Tämän jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kaavaehdotuksen nähtävänäoloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävänäolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus Lempäälän Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajia ja asukkaita tiedotetaan kirjeitse. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Muistutuksen tehneille postitetaan kaavoittajan vastine. Hyväksymisvaihe Kunnanvaltuusto päättää asemakaavan hyväksymisestä. Osallisilla on 30 päivän valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muistutuksen tehneitä tiedotetaan hyväksymispäätöksestä. Yhteystiedot Kirjalliset mielipiteet/muistutukset/lausunnot osoitetaan: kunnanhallitus, Vesilahden kunta, Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti Nähtävilläolot: Tekninen toimisto, Kestintie 3, Narva http://www.vesilahti.fi/palvelut/tekniset-palvelut/kaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat/ Yhteyshenkilö: Leena Lahtinen, aluearkkitehti, puh. 040 335 4223, e-mail leena.lahtinen@urjala.fi Aikataulu Asemakaavan valmisteluvaiheeseen on ryhdytty keväällä 2016. Tavoitteena on asettaa tarkistettu valmisteluaineisto ja asemakaavaluonnos nähtäville loppuvuodesta 2016. Ehdotusvaihe ajoittunee kesään 2017.
OSALLISET VOIVAT OSALLISTUA KAAVAN VALMISTELUUN KAAVOITUKSEN KULKU KUNTA LAATII KAAVAN JA PÄÄTTÄÄ HYVÄK- SYMISESTÄ VIREILLETULO Kuulutetaan paikallislehdessä,kunnan Internet-sivuilla ja ilmoitustaululla VALTION VI- RANOMAISET OHJAAVAT HALLINTOTUOMIO- ISTUIMET RATKAI- SEVAT RIIDAT MIELIPIDE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OAS:n riittävyydestä voi tehdä neuvotteluesityksen Pirkanmaan ELY-keskukselle. MIELIPIDE Kaavaluonnoksesta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) OAS:ssa kerrotaan, mistä kaavoituksessa on kyse ja miten siihen voi vaikuttaa. Nähtävillä suunnittelutyön ajan, ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla yleensä kaavan vireilletulon yhteydessä. Tehdään erilaisia selvityksiä, neuvotellaan maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. KAAVALUONNOS Nähtävillä 14-30 päivää; nähtävilläolosta ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. VIRANOMAISNEUVOTTELU Merkittäviin kaavahankkeisiin ryhdyttäessä järjestetään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaistahot. MUISTUTUS Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. KAAVAEHDOTUS Nähtävillä 30 päivää; nähtävilläolosta kuulutetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. VIRANOMAISNEUVOTTELU Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, voi olla tarpeen järjestää uusi viranomais-neuvottelu Pirkanmaan ELY- keskuksen ja kunnan kesken. VALITUS Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallintooikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KUNNANVALTUUS- TO PÄÄTTÄÄ HY- VÄKSYMISESTÄ. VOIMAANTULO Kaava tulee voimaan, kun kaavaa koskeva lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLIN- TO-OIKEUS Mikäli tuomioistuimet kumoavat hyväksymispäätöksen, kaava palautuu uudelleen valmisteltavaksi tai hankkeesta luovutaan.
Yhteistyötoimikunta 24.8.2016 Kh 12.9.2016 VESILAHDEN KUNNAN ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET 1. ETÄTYÖN TEKEMINEN JA ETÄTYÖNÄ TEHTÄVÄ TYÖ Etätyö on normaalien työhön kuuluvien tehtävien tekemistä henkilön itsensä valitsemassa paikassa työnantajan tilojen ulkopuolella. Etätyötä ei kuitenkaan ole työ, jota työn luonteen vuoksi tehdään työnantajan työtilojen ulkopuolella (esim. kodinhoitajien työ). Etätyöpaikkana on yleisimmin viranhaltijan/työntekijän koti. Myös muusta etätyön tekemisen paikasta voidaan sopia. Etätyöntekijä on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen, missä paikassa hän tekee etätyötä. Etätyöksi soveltuu periaatteessa sellainen työ, joka ei ole nimenomaisesti työpaikkaan sidottua ja jossa tarve henkilökohtaiseen kanssakäymiseen tai työn välittömään valvontaan on vähäinen. Etätyö sopii parhaiten itsenäisiin asiantuntija- ja suunnittelutehtäviin, raporttien ja muistioiden laatimiseen, laajojen tekstien tai asiakirjojen kirjoittamiseen tai muihin keskittymistä vaativiin itsenäisesti hoidettavien töiden suorittamiseen. Etätyön tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä luottamukseen ja avoimuuteen esimiehen, etätyötä tekevän henkilön ja muun lähiorganisaation kesken. Etätyön tekeminen on aina harkinnanvaraista ja työntekijällä ei ole siihen subjektiivista oikeutta. Etätyön valvonnassa painopiste on työn tuloksissa. Etätyön tekemisestä ja sen perusteista on syytä informoida avoimesti muita työpaikalla työskenteleviä ennen etätyöskentelyn aloittamista. Sivutoimet tai muu samanaikainen tekeminen, esim. muiden toimeksiantajien töiden tekeminen, kokoukset muuhun kuin oman kunnan työhön liittyen tai lastenhoito etätyöpäivän aikana aiheuttavat omalta osaltaan epäluottamusta etätyön tekemisen suhteen ja voivat muodostua siten etätyömahdollisuutta rajoittaviksi tekijöiksi. Etätyön tekemistä harkittaessa on syytä arvioida missä määrin sen tekemiseen tarvitaan mm. muiden viranhaltijoiden/työntekijöiden apua tai työpaikalta saatavaa lähde- tai arkistotietoa. Etätyötä tekevän henkilön ei tule kuormittaa työpaikalla fyysisesti työssä olevaa henkilöstöä etätyön tekemistä johtuen. Etätyön mahdollistaminen ei saa johtaa toistuviin aineiston toimittamisiin tai sijaistarpeiden kasvuun. 2. ETÄTYÖSTÄ SOPIMINEN Yksiköissä on käytävä yksikön esimiehen ja henkilöstön kesken keskustelut etätyön käyttömahdollisuudesta omassa yksikössä sekä sopia etätyöskentelystä ja sen muodoista etätyöhön halukkaan viranhaltijan/työntekijän kanssa. Viime kädessä kuitenkin työnantaja päättää etätyön tekemisen mahdollisuudesta ottamalla huomioon työn luonteen ja etätyöhön halukkaan tai halukkaiden viranhaltijoiden/työntekijöiden ominaisuudet selvitä etätyönä suoritettavista tehtävistä.
Vesilahden kunnassa voi sopia toistaiseksi ja kokeiluluonteisesti satunnaisesta etätyön tekemisestä. Etätyön on satunnaista silloin, kun viranhaltija/työntekijä sopii esimiehensä kanssa yksittäisen työn tai työpäivän tekemisestä työpaikan ulkopuolella etätyönä. Etätyöpäivästä viranhaltija/työntekijä ja esimies sopivat aina etukäteen ja tällöin ei pidetä sopivana soittamalla sopimista samana päivänä. Etätyöstä sovitaan aina kirjallisesti (etätyösopimus) työnantajan edustajan ja henkilön kesken. Kirjallinen sopimus tehdään korkeintaan vuoden kestäväksi määräajaksi kerrallaan. Sopimuksen päättäminen voi tapahtua noudattaen molemmin puolin yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Etätyö voi päättyä myös yhteisesti sovittuna ajankohtana. 3. KIRJALLISEN ETÄTYÖSOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT ETÄTYÖN AIKANA Kirjallisesta työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välisestä etätyösopimuksesta tulee käydä esille sopijapuolet, viranhaltijan/työntekijän vakituinen työpiste, etätyönä tehtävät työt ja toisaalta ne tehtävät, joita ei tehdä etätyönä, etätyön ajankohdat ja määrä, etätyön suorituspaikka, josta tulee myös käydä esille osoite ja henkilön työpuhelinnumero/kotipuhelinnumero, työhön liittyvät velvoitteet ja työajan seuranta, työvälineet ja laitteet, palvelussuhteen ehdot ja sopimuksen voimassaolo. Kirjallisen sopimuksen vahvistavat allekirjoituksellaan työnantajan edustajana esimies sekä etätyöntekijä. Etätyösopimuksessa esimies ja viranhaltija/työntekijä sopivat etätyönä tehtävistä työtehtävistä ja niiden laajuudesta. Etätyön tekeminen tulee sopia työtehtäviin ja työyhteisön toimintaa. Käytännössä satunnaisesti tehtävää etätyötä voi tehdä ilman työpaikalla läsnäoloa enintään 1-2 päivänä viikossa ja suosituksena on enintään 20-30 % työajasta. Etätyötä ei voi tehdä kuitenkaan niinä päivinä, joina työyhteisössä on esim. säännönmukaisia kokouksia, joihin henkilön tulee osallistua. Etätyön suorituspaikkana on pääsääntöisesti henkilön koti, mutta muustakin työn suorituspaikasta voidaan sopia esimiehen kanssa. Henkilö on velvollinen ilmoittamaan sopimuksesta poikkeavasta etätyön tekemispaikasta esimiehelleen. Henkilön työvelvoite on sama kuin työnantajan toimitiloissa tehtävissä töissä ja työaika etätyöpäivinä on ns. normipäivän pituinen. Henkilön tulee olla varsinaisen työajan puitteissa tavoitettavissa sekä puhelimitse että sähköpostitse. Työn niin vaatiessa tai esimiehen määräyksestä on henkilö velvollinen työskentelemään vakituisessa työpisteessään. Etätyössä tehtyjen töiden tulosten seuranta tapahtuu esimiehen kanssa sovitulla tavalla. Liukuvan työajan piirissä olevien työaikasaldo ei muutu etätyöpäivinä. Lähtökohtana on etätyössä tehtävien töiden määrän määrittely siten, ettei ylityötä synny etätyöpäiviltä. Etätyöpäiviltä ei makseta lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityökorvauksia. Palvelussuhteessa noudatetaan voimassa olevaa työ- ja virkaehtosopimusta. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut virka- ja työvapaat ja niiden myöntäminen toimii etätyössä virka- ja työehtosopimusmääräysten sekä työpaikalla
noudatettavien menettelytapojen ja ohjeiden mukaisesti. Sairastumisesta ilmoitetaan esimiehelle normaalisti. Työnantaja ei kustanna työpaikan ja etätyöpaikan välisiä matkoja. Jos etätyöpäivänä tapahtuu henkilölle tapaturma, työtapaturmaksi se katsotaan vain, jos se on sattunut työtehtäviä hoidettaessa. Etätyöntekijällä on selvitysvelvollisuus niistä olosuhteista, joissa tapaturma sattui. Jos tapaturma sattuu esim. kotiaskareissa, kysymyksessä ei ole työtapaturma. 4. TYÖVÄLINEET, TIETOTURVALLISUUS JA SALASSAPITO Etätyökokeilusta ei saa aiheutua työnantajalle uusia laite- ym. kustannuksia. Työhön liittyvän normaalin salassapitovelvoitteen lisäksi henkilön on etätyön aikana erityisesti huolehdittava tietoturvallisuudesta etätyöpaikassa. Työntekijät ovat sitoutuneet salassapitoon työhön liittyvissä asioissa ja myös etätyössä työntekijän on sitouduttava noudattamaan kaupungin tietoturvaohjeita ja samaa salassapitovelvollisuutta, jota häneltä normaalistikin työssä edellytetään. Luottamuksellista aineistoa ei tule säilyttää kotona. Perusperiaatteena on, että kotona ei tulosteta materiaalia ja kotiin viety materiaali tuodaan takaisin työpaikalle. Tämä koskee myös hävitettävää materiaalia. Jos työtä tehdään muualla kuin kotona tai tilaan on pääsy ulkopuolisilla henkilöillä, niin luottamuksellista tietoa ja arvokasta omaisuutta on säilytettävä ja käsiteltävä siten, ettei materiaali ole ulkopuolisten nähtävissä. Työnantajan kannettavaa tietokonetta saa käyttää vain kunnan työntekijät ja vain työtehtävien hoitamiseen. Etätyötä tekevän henkilön on huolehdittava siitä, etteivät ulkopuoliset tahot perheenjäsenet mukaan lukien pääse käyttämään tietokonetta. Ohjelmistoja saa koneelle asentaa vain esimiehen hyväksynnällä ja käyttötuen kautta. Laitteen turvallisuus- ja muita asetuksia ei saa muuttaa. Kunnan verkon ulkopuolisesta koneesta tiedostot tulee toimittaa työpaikalle aina sähköpostin kautta, jolloin virustorjunta tarkistaa tiedostot. Työkoneeseen ei saa laittaa omassa kotikoneessa tai muissa tietokoneissa käytettyjä muistitikkuja. Käyttäjätunnukset ja salasanat tulee olla vain etätyöntekijän itsensä saatavilla. Myös sähköpostin käytön osalta tulee huolehtia siitä, etteivät ulkopuoliset pääse käyttämään sitä.
VESILAHDEN KUNNAN ETÄTYÖSOPIMUS 1.Sopijapuolet Esimiehen ja työntekijän tiedot. Tässä sopimuksessa työntekijänä pidetään myös viranhaltijaa. Henkilön nimi ja tehtävänimike Esimies 2. Vakituinen työpiste Työpisteen tiedot Työyksikkö Työpisteen osoite Puhelin työhön 3. Etätyön luonne Esimies ja työntekijä määrittelevät yhdessä etätyön tiheyden ja rytmin, työtehtävät ja niiden laajuuden. Etätyön tekemisen tulee sopia työtehtäviin ja työyhteisön toimintaan (ei vaadi läsnäoloa). Etätyötä ei voi tehdä niinä päivinä, joina työyhteisössä on esim. kokouksia, joihin henkilön tulee osallistua. Viikonpäivä voi olla etukäteen määritelty tai se voi vaihdella. Esimies ja työntekijä määrittelevät yhdessä käytännöt siihen, miten etätyönä tehtävistä päivistä ilmoitetaan, kuinka paljon etukäteen niistä tulee ilmoittaa sekä miten etätyöpäivän pitämisestä tiedotetaan organisaatiossa muille työntekijöille. Tehtävät joita ei voi tehdä etätyönä (esim. työ- tai tietoturvallisuuden takia 4. Etätyön suorituspaikka Etätyön suorituspaikka on pääsääntöisesti työntekijän kotona, mutta muustakin suorituspaikasta voidaan sopia esimiehen kanssa Osoite ja puhelin kotiin 5. Työhön liittyvät velvoitteet ja työajan seuranta Työntekijä työvelvoite on sama kuin työnantajan toimitiloissa tehtävissä töissä. Etätyöpäivä on pääsääntöisesti normaalin työpäivän pituinen, ellei esimiehen kanssa ole muuta sovittu. Työntekijän tulee olla toimistotyöaikana tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse. Työn niin vaatiessa tai esimiehen määräyksestä on työntekijä velvollinen työskentelemään vakituisessa työpisteessään. Töiden tulosten seuranta tapahtuu esimiehen kanssa sovitulla tavalla. Työhön liittyvän normaalin salassapitovelvoitteen lisäksi työntekijän on etätyön aikana erityisesti huolehdittava tietoturvallisuudesta etätyöpaikassa. Työntekijä merkitsee etätyöaikansa etukäteen Outlook-viikkokalenteriinsa tai muuhun työyhteisössä toimivaan kalenteriin. Työaika on sama kuin työpaikka työskenneltäessä, ellei esimiehen kanssa ole muusta sovittu. Kulunvalvonnan piirissä olevat leimaavat etätyöpäivänsä leimauspäätteelle. Työnantajan kannettavaa tietokonetta saa käyttää vain kunnan työntekijä. Työnantaja ei tarjoa etätyöhön muita välineitä eikä työntekijälle korvata omien työvälineiden käyttöä. Vesilahden kunnan tietoturvaohjeet pätevät myös etätyössä. Etätyökokeilusta ei saa aiheutua työnantajalle uusia laite- ym. kustannuksia. Esimiehen kanssa sovitut järjestelyt 6. Palvelussuhteen ehdot etätyössä Palvelussuhteessa noudatetaan voimassaolevaa virka-/työehtosopimusta. Työnantaja ei kustanna työpaikan ja etätyöpaikan välisiä matkoja. Virkamatkat korvataan normaalin käytännön mukaisesti. Etätyötä ei voi tehdä työsuhteen ensimmäisen 6 kk:n aikana. Etätyöhön ei ole subjektiivista oikeutta. Työnantaja voi perustellusta syystä olla myöntämättä etätyöoikeutta. Työnantaja ei voi velvoittaa etätyöhön. Etätyöpäivänä sattunut tapaturma on työtapaturma vain, jos se sattuu työtehtäviä hoidettaessa. Tulkinnan tekee viimekädessä vakuutusyhtiö. Esimiehen kanssa sovitut erityisehdot 7. Sopimuksen voimassaolotämä määräaikainen sopimus voidaan solmia enintään xx.xx.-xx.xx.xxxx väliseksi ajaksi. Etätyön voi päättää kumpi tahansa ilman irtisanomisaikaa. Sopimuksen voimassaoloaika 8. Allekirjoitukset Paikka ja pvm Työnantajan edustaja Henkilö
6.9.2016 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN PALVELUSOPIMUS Sopimus voimassa dd.mm.2016 31.12.2016 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 SOPIMUS LENTOLIIKENTEESTÄ 1 Sopimusosapuolet Sopimusosapuolet tässä palvelusopimuksessa ovat tilaajana Xxxxx kaupunki/kunta (myöhemmin Tilaaja ) ja tuottajana Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy (myöhemmin Tuottaja ). Tilaajan yhteyshenkilöt: Kaupungin/Kunnanjohtaja Xxxx Yyyyyy Hallintojohtaja Xxxxx Yyyyy Tuottajan yhteyshenkilöt: Toimitusjohtaja Harri Airaksinen Johtaja, Lentoliikenteen kehitys Marja Aalto 2 Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tampereen kaupunkiseudun kunnat, Tilaaja mukaan lukien, ovat käynnistäneet hankkeen kansainvälisten lentoyhteyksien lisäämiseksi Tampere-Pirkkalasta (myöhemmin Hanke ). Tavoitteena on, että osallistuvat kunnat rahoittavat Hanketta yhteensä n. 3,5 M eurolla vuosina 2016-2019. Hanketta on kuvattu liitteessä 1 - Kuntajohtajakokouksen päätös lentorahan käytöstä ja kuntien osallistumisesta ja liitteessä 2 - Rahoitus- ja maksusuunnitelma osoittaman rahoituksen mukaisesti. Tuottaja on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Yhtiö ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä. Osapuolet ovat sopineet, että Hanke toteutetaan siten, että kaupunkiseudun kunnat ostavat tämän sopimuksen mukaisesti keskitetysti palveluita Tilaajalta, joka puolestaan vastaa Hankkeen hallinnosta sekä päättää alihankintapalvelujen ostamisesta ja muista käyttökohteista, joilla Hankkeen tarkoitus toteutuu. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 3 Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen Tämä sopimus on määräaikainen ja se on voimassa allekirjoitushetkestä lukien 31.12.2016 asti. Jatkosopimukset osapuolten välillä tehdään vuoden määräajaksi, yksi kalenterivuosi kerrallaan, liitteen 2 Rahoitus- ja maksusuunnitelma mukaisin vuosittaisin rahoitusosuuksin. Osapuolet aloittavat seuraavaa sopimuskautta koskevat neuvottelut aina kuluvan vuoden syyskuussa ja neuvottelut on saatettava päätökseen marraskuun loppuun mennessä. Sopimusta voidaan olosuhteiden olennaisen, odottamattoman muutoksen perusteella muuttaa, jolloin osapuolet neuvottelevat uusitun sopimuksen. Tilaaja toimii pääosin tämän sopimuksen palvelutilauksen osarahoittajana. Mikäli ulkopuolisen rahoituksen osalta tapahtuu sopimuskauden aikana sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisesti tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumiseen, neuvotellaan tarvittaessa uusi sopimus. Tilaaja on koko sopimuskauden velvollinen osallistumaan niihin toimenpiteisiin, joihin heidän sitoumuksensa on etukäteen vahvistettu. Tilaajan vuosittainen osuus toimenpiteen kustannuksista määräytyy liitteen 2 Rahoitus- ja maksusuunnitelma -mukaisen rahoitusosuuden mukaan toimenpiteen kokonaiskustannuksesta. 4 Palvelujen sisältö ja laatu Tämän sopimuksen palvelutilaus kohdistuu liitteen 1 mukaisiin toimenpiteisiin. Toimintaa ohjaa ja rahoituksen kohdistamisesta toimenpiteisiin vastaa Tuottajan hallitus. Rahan käyttökohteet Lentoliikennerahan ensisijainen käyttötarkoitus on suorien lentoyhteyksien lisääminen Tampere-Pirkkalan lentoasemalle/-asemalta. Lentoliikennerahaa voidaan siten käyttää mm. seuraavasti: 1. Lentoyhteyksien ja uusien reittien avaamiseen ja markkinointiyhteistyöhön, 2. Keskisen ja läntisen Suomen matkustajapotentiaalin ohjaamiseen ja kasvattamiseen Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, 3. Matkaketjujen vaiheittaiseen rakentamiseen palvelemaan keskisen ja läntisen Suomen matkustajien saapumista Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, 4. Aktiiviseen vaikuttamiseen Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansalliseen rooliin Sisä- Suomen yhteyspisteenä Suomen ja Euroopan välillä. Lentoliikennerahan käyttö on perusteltua, kun liikenneyhteys tukee Pirkanmaan vientiyritysten ja muiden organisaation toimintaa, luo matkailulle uusia kohdealueita sekä sujuvoittaa saapuvien matkustajien pääsyä Pirkanmaalle. Lentojen ja lentoaseman yleinen markkinointi tehdään yhteistyössä kaupunkiseudun matkailuorganisaation kanssa. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 Tuottaja vastaa siitä, että sillä on riittävä ja pätevä henkilökunta, tarkoituksenmukaiset tilat, laitteet ja välineet sekä toimivat prosessit palvelujen tuottamiseen. 5 Palvelujen tuotantotapa ja alihankinta Tuottajalla on oikeus tarvittaessa käyttää ulkoisia alihankkijoita palvelujen tuottamisessa. Tuottaja voi osallistua palveluja tukeviin kehittämishankkeisiin sopimuksen puitteissa. Mikäli kehittämishankkeet ovat useampivuotisia ja vaativat tilaajan rahoitusta, niistä on sovittava tilaajan kanssa. Tuottaja vastaa alihankkijoidensa toimista kuten omistaan. 6 Palveluihin liittyvä kehittämistoiminta Tuottaja vastaa palveluprosessiin ja palvelujen laatuun liittyvästä kehittämistyöstä ja palvelujen asiakaslähtöisyydestä. Tuottajan palveluprosessien kehittäminen sisältyy palvelujen hintaan. Tilaajan erillisrahoitusta vaativat kehittämishankkeet valmistellaan yhteistyössä Tilaajan ja Tuottajan kesken. 7 Palveluverkko, tilat ja suuret laiteinvestoinnit Tuottaja vastaa omien tilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksista sekä laitteiden ja välineiden hankinnan ja ylläpidon kustannuksista. Nämä on otettu huomioon palvelun hinnassa. 8 Palveluihin liittyvä tiedottaminen Tilaaja ja Tuottaja vastaavat yhteistyössä palvelujen järjestämiseen liittyvästä julkisesta tiedottamisesta kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Tilaaja vastaa valmistelun, päätöksenteon ja sen seurausten tiedottamisesta asianosaisille ja kuntalaisille. Tilaaja tiedottaa uusista palveluista ja vastaa palveluissa tapahtuvista sellaisten muutosten tiedottamisesta, joista Tilaaja on päättänyt. Tuottaja vastaa käytännön tason tiedottamisesta henkilöstölleen, asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen. Tuottaja vastaa myös Internet-sivustojensa ajantasaisuudesta. Osapuolet vastaavat palveluihin liittyvien muutosten tiedottamisesta toisilleen ja sidosryhmille edellä esitetyn työjaon mukaisesti. 9 Sopimuksen seuranta ja laadunhallinta Tuottaja raportoi kirjallisesti Tilaajalle maaliskuun loppuun mennessä sopimuksen edellisen kalenterivuoden toteutumasta. Raportista on käytävä ilmi ainakin toteutetut lentoliikennerahan käyttökohteet ja niihin liittyvät kustannukset. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 Tuottaja vastaa siitä, että palveluihin liittyviin tietojärjestelmiin kirjataan kaikki tarpeellinen palvelun toteutukseen liittyvä suorite-, laatu- ja kustannustieto. Tuottajan omat laatujärjestelmät ovat sopimuksessa sovitulla tavalla Tilaajan käytettävissä. Tilaajalla on oikeus suorittaa tarkastuskäyntejä arvioidakseen muun muassa palvelujen tuotantotapoja ja -prosesseja, tehokkuutta sekä lainmukaisuutta. Tilaajalla on oikeus toteuttaa omalla kustannuksellaan ulkopuolista auditointia ja muuta tarpeelliseksi katsomaansa toiminnallista ja taloudellista tarkastustoimintaa. 10 Vahingonkorvaus ja riskien hallinta Vahingonkorvausvastuussa on se, jonka vastuulla olevasta toiminnasta vahinkoa on aiheutunut. Alihankkijoidensa osalta Tuottaja huolehtii, että sille on toimitettu riittävät vakuudet vahinkojen korvaamiseksi. Tuottaja huolehtii siitä, että toiminnan vakuuttamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät palvelujen hintaan. 11 Toimintaa koskeva lainsäädäntö Mikäli sopimuskauden aikana toimintaa koskevassa lainsäädännössä tai siihen perustuvassa muussa viranomaisohjauksessa tapahtuu olennaisia muutoksia, osapuolet sitoutuvat tarvittaessa neuvottelemaan uusitun sopimuksen. 12 Sopimuspoikkeamat ja erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimusosapuolet sitoutuvat puuttumaan havaitsemiinsa sopimuspoikkeamiin välittömästi. Sopimuserimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten välisin neuvotteluin. Ellei neuvotteluissa onnistuta, ratkaistaan erimielisyydet lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti Tampereella. Välimiesmenettelyn kieli on suomi. 13 Salassapito Tilaaja julkisyhteisönä noudattaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) sekä muissa laeissa ja asetuksissa olevia määräyksiä. Edellä mainittu lainsäädäntö määrittelee sen, mitkä Tilaajan hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia ja mitkä salassa pidettäviä. Sopimusosapuolet toteavat, että tämän palvelutilauksen puitteissa ne joutuvat käsittelemään paljon yritysten liiketoimintaan liittyvää luottamuksellista materiaalia, minkä vuoksi salassapitosäädösten noudattamisessa ja luottamuksellisen tiedon levittämisessä tulee käyttää erityistä varovaisuutta. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 Sopimusosapuolet sitoutuvat pitämään salassa toisiltaan saamansa salassa pidettävät missä tahansa muodossa olevat aineistot ja tiedot, jotka on salaisiksi merkitty tai jotka on sellaisiksi ymmärrettävä sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Sopimusosapuolet sitoutuvat luovuttamaan salassa pidettäviä tietoja palveluksessaan oleville henkilöille ainoastaan siinä laajuudessa kuin on katsottava välttämättömäksi osapuolten välisen sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Sopimusosapuolet vastaavat siitä, että sen palveluksessa olevat henkilöt sekä mahdollisesti käyttämät alihankkijat sitoutuvat edellä mainittuihin salassapitosäännöksiin. Salassapitoa tai hyväksikäyttämisen kieltoa koskevat velvollisuudet eivät koske sellaisia tietoja, jotka ovat yleisesti saatavilla tai ovat muuten julkisia sopimusosapuoli on saanut erikseen kolmannelta osapuolelta ilman lakiin tai sopimukseen perustuvaa salassapitovelvollisuutta ovat olleet vastaanottavan Sopimusosapuolen hallussa ilman lakiin tai sopimukseen perustuvaa salassapitovelvollisuutta jo ennen kuin samat tiedot on saatu toiselta Sopimusosapuolelta viranomaistoiminnan julkisuutta koskevan lainsäädännön mukaan ovat julkisia. Tämän kohdan määräykset ovat voimassa myös palvelusopimuksen päättymisen jälkeen koskien tämän sopimuksen aikana kertyneitä salassa pidettäviä aineistoja. 14 Tekijänoikeudet ja muut oikeudet Ellei toisin ole kirjallisesti sovittu, tekijänoikeudet palvelun tuloksiin eivät siirry Tilaajalle. Tilaajalla on pysyvä käyttöoikeus palvelun tuloksiin sekä muuhun Tuottajan luovuttamaan aineistoon sopimuksen mukaisen palvelun käyttöön liittyvässä tarkoituksessa. Käyttöoikeus sisältää oikeuden käyttää, kopioida ja tehdä tai teettää muutoksia palvelun tuloksiin. Tietojen, materiaalien, immateriaalioikeuksien ja muiden tulosten käytössä Tilaaja sitoutuu niihin salassapito- ja muihin sopimuksiin, joihin Tuottaja on sitoutunut suhteessa kolmansiin osapuoliin. Tuottajalla ja sen alihankkijoilla säilyy oikeus niiden aiemmin kehittämiin tai muussa kuin tässä sopimuksessa määritellyssä yhteistyössä syntyneisiin tuotteisiin, palvelumuotoihin ja - tapoihin. Tilaajalla on oikeus saada ajantasainen tieto palvelun toteuttamisen tilanteesta. Tuottaja siirtää nämä velvoitteet alihankkijoilleen niiden kanssa laadittavissa sopimuksissa. Edellä sanotun estämättä Tuottajalla on rajoittamaton oikeus käyttää, levittää, jakaa eri alustoilla, välittää, edelleen luovuttaa ja muokata mainittuja tuloksia ja muita oikeuksia vapaasti ilman erillistä korvausta omassa liiketoiminnassaan. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 15 Palvelun hinta ja laskutus Tilaajan osuus koko projektin hinnasta on kuvattu liitteessä 2, josta vuosittaiset rahoitusosuudet käyvät ilmi. Tilaaja maksaa sopimuskauteen kohdistuvan vuosittaisen rahoitusosuuden kiinteänä ennakkona, jonka Tuottaja laskuttaa yhdessä erässä kummankin osapuolen allekirjoitettua sopimuksen. Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Tuottaja käyttää ennakkomaksut vain tällä sopimuksella sovittujen ehtojen mukaisesti sopimuskauden aikana toteutetuista toimenpiteistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Mikäli toiminnassa jäädään suunnitelluista tavoitteista tai laajuudesta siten, että sillä on merkittäviä kustannuksia pienentäviä vaikutuksia, neuvotellaan sopimusosapuolten kesken käyttämättä jäävästä ennakosta, sen käytöstä tai palauttamisesta sopimuskautta seuraavan huhtikuun loppuun asti. Elleivät osapuolet pääse asiasta sopimukseen, käyttämätön ennakko palautetaan Tilaajalle. 16 Muut ehdot Tuottaja on velvollinen siirtämään alihankkijoilleen ja kumppaneilleen kaikki tämän sopimuksen ehdot ja velvoitteet niiden kanssa solmittavissa sopimuksissa. Sopimusosapuolilla ei ole oikeutta siirtää tätä sopimusta kolmansille osapuolille. Sopimusta voidaan olosuhteiden olennaisen, odottamattoman muutoksen perusteella muuttaa, jolloin osapuolet neuvottelevat uusitun sopimuksen. Paikka, päiväys ja allekirjoitukset / 2016 Xxxxxx KAUPUNKI TREDEA OY Xxxxx YYYYY Kaupungin/Kunnanjohtaja Harri Airaksinen Toimitusjohtaja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 LIITE 1 Kuntajohtajakokouksen päätös lentorahan käytöstä ja kuntien osallistumisesta Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
6.9.2016 LIITE 2 RAHOITUS- JA MAKSUSUUNNITELMA Rahoitus määräytyy asukaslukujen suhteessa alla olevan taulukon mukaisesti. Lähde: Väestötietojärjestelmä, rekisteritilanne 31.12.2015 Kunta 2015 Kokonais- Vuosittaiset rahoitusosuudet väkiluku %- osuus osuus 2016 2017 2018 2019 Kangasala 30 605 8,12 271720 67930 67930 67930 67930 Lempäälä 22 542 5,98 200134 50034 50034 50034 50034 Nokia 33 162 8,79 294421 73605 73605 73605 73605 Orivesi 9 412 2,50 83562 20891 20891 20891 20891 Pirkkala 18 913 5,01 167915 41979 41979 41979 41979 Tampere 225 269 59,73 2000000 500000 500000 500000 500000 Vesilahti 4 491 1,19 39872 9968 9968 9968 9968 Ylöjärvi 32 740 8,68 290675 72669 72669 72669 72669 Kaupunkiseutu 377 134 100,00 3348299 837075 837075 837075 837075 Akaa 17 052 11,39 50871 12718 12718 12718 12718 Hämeenkyrö 10 677 7,03 31853 7963 7963 7963 7963 Ikaalinen 7 206 4,74 21498 5374 5374 5374 5374 Juupajoki 1 987 1,26 5928 1482 1482 1482 1482 Kihniö 2 038 1,36 6080 1520 1520 1520 1520 Mänttä-Vilppula 10 593 7,11 31602 7901 7901 7901 7901 Parkano 6 774 4,45 10254 2563 2563 2563 2563 Punkalaidun 3 054 2,04 9111 2278 2278 2278 2278 Pälkäne 6 681 4,49 19931 4983 4983 4983 4983 Ruovesi 4 621 3,08 13786 3446 3446 3446 3446 Sastamala 25 241 16,88 75301 18825 18825 18825 18825 Urjala 4 936 3,28 7315 1829 1829 1829 1829 Valkeakoski 21 331 14,10 31316 7829 7829 7829 7829 Virrat 7 006 4,69 20901 5225 5225 5225 5225 Muut Pirkanmaa 152 748 100,00 335746 100000 100000 100000 100000 Jämsä 21 538 16,06 64254 16064 16064 16064 16064 Kaikki yhteensä 527 869 100,00 3748299 937075 937075 937075 937075 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere www.tredea.fi www.tampereallbright.fi
KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 25.8.2016 Rekisteriyksikkö 922-434-4-1 ALHORINNE Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: 922-434-4-1 Nimi: ALHORINNE Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Vesilahti (922) Palstojen lukumäärä: 1 Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä 25.8.2016. 0 5 km Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteriyksikön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Rekisteritiedoista katso tarkemmin www.maanmittauslaitos.fi/rekisteritiedot. 6801107 922-878-4-0 922-434-4-3 K10327 / 5 m 922-876-2-0 922-434-4-1 922-434-4-2 922-401-1-21 316463 0 40 m Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN Taustakartta on viitteellinen. 922-401-1-22 Mittakaava 1:1 000 316633 6800937 Kartat MML, kunnat (ei kopiointilupaa)