Natura-arvioinnin tarveharkinta

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy WPD FINLAND OY

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT JA AINEISTO... 3 2.1 Natura-arviointi... 3 2.2... 4 2.3 Arvioinnin kriteerit... 4 2.4 Aineisto... 6 3 TUULIPUISTOHANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSMEKANISMIT... 6 3.1 Sijainti... 6 3.2 Hankkeen kuvaus... 7 3.2.1 Tekninen kuvaus ja tarkasteltavat vaihtoehdot... 7 3.2.2 Vaikutusmekanismit ja vaikutusalue... 7 4 RAJALAHDEN PERILAHDEN NATURA-ALUE... 8 4.1 Yleiskuvaus... 8 4.2 Suojeluperusteet... 9 4.3 Tarveharkinta... 10 5 KALAJOEN SUISTON NATURA-ALUE... 11 5.1 Yleiskuvaus... 11 5.2 Suojeluperusteet... 11 5.3 Tarveharkinta... 12 6 VIHAS - KEIHÄSLAHDEN NATURA-ALUE... 12 6.1 Yleiskuvaus... 12 6.2 Suojeluperusteet... 13 6.3 Tarveharkinta... 13 7 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 14 8 YHTEISVAIKUTUS MUIDEN HANKKEIDEN JA SUUNNITELMIEN KANSSA... 14 9 TARVEHARKINNAN JOHTOPÄÄTÖKSET... 15 LÄHTEET... 17 Kartta-aineistot: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8597/10 Valokuvat: FCG Finnish Consulting Group / Minna Tuomala

3 (17) 1 JOHDANTO suunnittelee tuulipuistoa Pyhäjoen Yppärissä, Kalajoen kaupungin rajalla, sijaitsevalle Mäkikankaan alueelle. Tuulipuisto koostuu vaihtoehdosta riippuen 11 14 tuulivoimalasta (2,3 3,0 MW / voimalayksikkö). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut päätöksellään 23.8.2010, että hankkeessa on sovellettava YVA-menettelyä (YVA-laki 486/1994, 458/2006). Suunniteltu tuulivoimapuisto ei sijoitu Natura-alueille, mutta hankkeen ympäristövaikutusten tarkastelualueelle sijoittuu kolme Natura-aluetta, jotka on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) lisäksi myös lintudirektiivin (SPA) mukaisina kohteina. Tämän perusteella tässä Naturaarvioinnin tarveharkinnassa tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Pyhäjoen kunnassa sijaitseville Rajalahti Perilahti (FI 1104202) sekä Kalajoen kaupungissa sijaitseville Kalajoen suisto (FI 1000012) ja Vihaslahti Keihäslahti (FI 1000007) Natura-alueiden suojeluperusteina esitetyille luontoarvoille ja etenkin lintudirektiivin lajeille. Tarveharkinta on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tavalla luontotyyppi- ja lajikohtaisena asiantuntija-arviona ja siinä keskitytään niihin suojeluarvoihin, eli luontotyyppeihin ja lajistoon, joiden perusteella alueet on valittu Suomen Natura 2000 verkostoon. Tarveharkinnan tuloksena on esitys siitä aiheutuuko hankkeesta ko. Natura-alueiden suojeluperusteille niin merkittäviä haitallisia vaikutuksia, että varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tulisi suorittaa. Lopullisen päätöksen varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeesta tekee hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Natura-arvioinnin tarveharkinnan ovat laatineet FM biologit Minna Tuomala ja Ville Suorsa FGC Finnish Consulting Group Oy:n Oulun aluetoimistosta. 2 MENETELMÄT JA AINEISTO 2.1 Natura-arviointi Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi. 1 Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. 1 Söderman 2003

4 (17) Luonnonarvot ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ovat joko luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä, luontodirektiivin liitteen II lajeja, lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura 2000-verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön fyysistä rappeutumista tai lajin kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta tai yksilöiden menetyksiä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Todennäköisyyttä harkittaessa arviointiin on ryhdyttävä, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset ovat todennäköisiä. Arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lintudirektiivin mukaisiksi SPA -alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita, luontodirektiivin mukaisiksi SCI -alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita sekä Natura 2000- verkostoon jo sisällytettyjä alueita. Arvioitavia ovat myös sellaiset alueet, joista komissio ilmoittaa käynnistävänsä neuvottelut alueen liittämisestä Natura-2000 verkostoon (LsL 67 ). SPA alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SCI alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin lajistoon. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma vaikuttaa. Natura-arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 2.2 edeltää mahdollisesti suoritettavia Naturaarviointeja. Tarveharkinnassa kuvataan hanke, sen aiheuttamat vaikutukset ja vaikutuspiirissä sijaitsevat Natura-alueet sekä arvioidaan vaikutusten merkittävyyttä. Tarveharkinnan tuloksena annetaan esitys siitä tulisiko Natura-alueille suorittaa varsinainen Natura-arviointi. (Söderman 2003). Tarveharkinnan johtopäätös voi kultakin vaikutuspiirissä olevalta Naturaalueelta olla: 1) Ei merkittävästi heikennä alueen suojeluperusteita Naturaarviointia ei tarvita. 2) Todennäköisesti heikentää merkittävästi alueen suojeluperusteita Natura-arviointi suoritettava. 2.3 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa 2 todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen 2 Euroopan komissio 2000: Natura 2000 alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY6 artiklan säännökset.

5 (17) erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu myös eheyskäsitteen kautta. Luontodirektiivissä ja komission tulkintaohjeissa korostetaan, että hanke ei saa uhata alueen koskemattomuutta, eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perustella todetaan ovatko vaikutukset merkittäviä. Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvää tai häviävää yksilömäärää suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (taulukko 1). Vaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna vaikutusten merkittävyyden arviointia alueen luontoarvoille soveltuviin kriteereihin. Vaikutuksen merkittävyys, luokittelu ja niiden kriteerit on esitetty taulukossa 2. Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavilla luokilla: Varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokitus sekä käytetty kriteeristö 3 Erittäin suuri vaikutus Voimakas vaikutus Kohtalainen vaikutus Vaikutus kohdistuu yli 80 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 80 % Naturaalueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu 50 80 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai 50 80 % Naturaalueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu yli 10 %, mutta alle 50 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 10 %, mutta alle 50 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Lievä vaikutus Ei vaikutusta Vaikutus kohdistuu alle 10 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai alle 10 % Naturaalueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,5 %) luontotyypistä tai Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta 3 Kärkkäinen 2009

6 (17) Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö 4 Suuri merkittävyys Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Kohtalainen merkittävyys Vähäinen merkittävyys Merkityksetön Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aikavälillä Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. 2.4 Aineisto Tämä Natura-arviointi perustuu pääosin Natura tietolomakkeiden tietoihin. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia aineistoja: - Pudas, Seppo 2011: Kalajoen muutontarkkailuaineistoa keväältä 2011 (kirjall. ilm). - Enviro 2010a: Kalajoen Vasankarin ja Pyhäjoen Mäkikankaan suunnitellut tuulipuistoalueet. Esiselvitys luontoarvoista. 31 s. - Enviro 2011a: Pyhäjoen alue. Lintujen syysmuutontarkkailu 2010. 7.2.2011. 10s. - Enviro 2011b: Pyhäjoen alue. Lintujen kevätmuuton tarkkailu 2011. 15.9.2011. 15 s. 3 TUULIPUISTOHANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSMEKANISMIT 3.1 Sijainti Suunniteltu tuulipuisto sijoittuu Kalajoen ja Pyhäjoen kuntien rajalla sijaitsevalle Mäkikankaan alueelle Pyhäjoen Yppärin kylässä. Etäisyyttä hankealueelta lähimmälle eli luoteessa rannikolle sijoittuvalle Sunin Naturaalueelle on noin 1,5 km. Etäämmälle sijoittuvat Vainionhaka, noin 4 km, sekä Rajalahti Perilahti, noin 7 km alueen pohjoispuolella. Lisäksi linnustovaikutusten kautta tarkastelualueeseen on sisällytetty myös reilusti eteläpuolelle sijoittuvat Kalajoen suiston (n. 9 km) sekä Vihas Keihäslahden (n. 15 km) Natura-alueet (Kuva 1). 4 Söderman 2003

7 (17) Kuva 1. n sijainti sekä tarkasteltavat Natura-alueet. 3.2 Hankkeen kuvaus 3.2.1 Tekninen kuvaus ja tarkasteltavat vaihtoehdot n YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa, joissa tuulipuisto koostuu 11 (VE 1) tai 14 (VE 2) voimalaitoksesta (Kuva 2). Tuulipuisto sisältää myös sähköaseman sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävän, alueen sisäisen tiestön. Tuulipuiston sisäinen kaapelointi tapahtuu maakaapeleilla ja tuulipuisto liitetään alueelliseen sähköverkkoon ilmajohdolla. Tuulipuiston sähkönsiirtovaihtoehdot on esitetty kuvassa 2 ja ne sijoittuvat varsin etäälle (6 17 km) tarkasteltavista Natura-alueista. 3.2.2 Vaikutusmekanismit ja vaikutusalue Tuulipuistohanke sähkönsiirtoyhteyksineen aiheuttaa suoria ja välillisiä vaikutuksia hankealueen eliöstölle. Tässä käsiteltäviin Natura-alueisiin kohdistuvat ainoastaan linnustolle mahdollisesti aiheutuvat suorat törmäysriski- ja estevaikutukset. Hankkeen rakentamisenaikaiset häiriövaikutukset Natura-alueiden suojeluperusteena olevalle linnustolle jäävät hyvin vähäisiksi kohtalaisen etäisyyden vuoksi. Lisäksi arvioinnissa käsitellään tarkastelluilla Natura-alueilla muutollaan lepäileviksi mainittua direktiivin liitteen I linnustoa. Tuulipuisto ei aiheuta edes teoreettisia vaikutuksia lähimmille luontodirektiivin perusteella (SCI) Natura 2000-verkostoon sisällytetyille Sunin (FI 1104203

FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (17) SCI) ja Vainiohaan (FI FI1000018) Natura-alueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille, koska tuulipuiston tai sähkönsiirron rakenteita ei sijoitu alueiden läheisyyteen. Tämän vuoksi nämä alueet jätettiin tarveharkinnan ulkopuolelle. Kuva 2. alue ja sen sähkönsiirtovaihtoehdot sekä lähialueen muut tuulivoimahankkeet. 4 RAJALAHDEN PERILAHDEN NATURA-ALUE 4.1 Yleiskuvaus Rajalahden Perilahden 91 ha:n Natura-alue (FI 110 4202) muodostaa vanhojen merestä kuroutuneiden lahtien ketjun Pohjanlahden rannikolla. Vesialueet ovat matalia ja laajojen saraluhtien reunustamia. Rajalahden niitty on vanhojen merenlahtien länsipuolella lahden perukassa. Niityllä on edustettuna useimmat merenrantaniittytyypit ja luonnonoloihin tuovat oman lisänsä laajat kalliopaljastumat, joiden reunamilla kasvaa mm. kataja- ja tyrnipensaita. Alue on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde, jolla levähtää keväällä suuria määriä uikkuja, joutsenia, puolisukeltajasorsia ja uiveloita. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueen suojeluperusteena ovat luontodirektiivi (SCI) ja lintudirektiivi (SPA). Kohteen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja/tai vesilain nojalla. Rajalahden niityn suojelun ensisijainen keino on maanomistajan kanssa tehtävä sopimus.

9 (17) 4.2 Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Taulukko 3. Natura-alueen luontotyypit, niiden pinta-alaosuudet, edustavuus ja luonnontila Natura-tietolomakkeen mukaisesti. Kursivoituna priorisoidut luontotyypit. Koodi Natura-luontotyyppi Peitto (%) Edustavuus Luonnontila 1150 Rannikon laguunit 50 erinomainen erinomainen 7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 25 hyvä hyvä Maankohoamisrannikon 9030 primäärisukkessiovaiheiden 10 hyvä hyvä rantametsät 1630 Merenrantaniityt 5 hyvä erinomainen 1220 Kivikkorannat 1 hyvä erinomainen 1230 Kasvipeitteiset merenrantakalliot 0 hyvä hyvä 9080 Metsäluhdat 0 hyvä hyvä Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeessa ei esitetä alueelta Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II mainittuja eliölajeja Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan Natura-alueelta tavataan seuraavat Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteen I lintulajit: Laji Pesimäkanta (paria) Levähtävä kanta (yksilöä) mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) 1 12 19 laulujoutsen (Cygnus cygnus) 4 11 50 uivelo (Mergus albellus) 4 6 11 ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 1 1 5 sinisuohaukka (C. cyaneus) 1 1 ampuhaukka (Falco columbarius) 1 pyy (Bonasa bonasia) 2 kurki (Grus grus) 1 11 50 suokukko (Philomachus pugnax) 3 5 100 250 liro (Tringa glareola) 1 2 150 200 pikkulokki (Larus minutus) 2 11 50 kalatiira (Sterna hirundo) 2 11 50 lapintiira (S. paradisaea) 2 3 11 50 pikkutiira (S. albifrons) 1 3 suopöllö (Asio flammeus) 1 1 5 sinirinta (Luscinia svecica) 6 11 pikkulepinkäinen (Lanius collurio) 1 uhanalainen laji 0 1 uhanalainen laji 2

10 (17) Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Natura-tietolomakkeessa on esitetty seuraavat Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut: jouhisorsa (Anas acuta), heinätavi (Anas querquedula), lapasorsa (Anas clypeata), lapasotka (Aythya marila), pilkkasiipi (Melanitta fusca), tuulihaukka (Falco tinnunculus), nuolihaukka (F. subbuteo), lapinsirri (Calidris temminckii), mustaviklo (Tringa erythropus), punajalkaviklo (T. totanus), karikukko (Arenaria interpres) ja naurulokki (Larus ridibundus). 4.3 Tarveharkinta lla ei suuren etäisyyden vuoksi arvioida olevan lainkaan vaikutuksia Rajalahden Perilahden Natura-alueen luontotyyppeihin tai niiden eheyteen. Natura-alueen suojeluperusteena esitetylle pesimälinnustolle Mäkikankaan tuulipuistohankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia, koska lajien ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunnitellun tuulipuiston alueella. Natura-alueella levähtävän linnuston osalta tuulipuiston este- ja törmäysvaikutukset saattavat jossain määrin ulottua myös Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuun lajistoon sekä muihin alueella säännöllisesti esiintyviin lintudirektiivin liitteen I lajeihin, koska osa niistä kulkee todennäköisesti muutollaan Mäkikankaan hankealueen kautta. Tuulipuiston vaikutusten arvioidaan kohdistuvan enimmäkseen laulujoutseneen, kurkeen, suopöllöön sekä ruskosuo- ja sinisuohaukkaan sekä lomakkeella esitettyihin uhanalaisiin lajeihin, joiden tarkempi lajitieto on salassapidettävää. Natura-alueella tavattavat lajikohtaiset yksilömäärät ovat murto-osa Mäkikankaan alueen kautta arvioiduksi muuttavasta kannasta, jolloin vain hyvin pieni osa n kautta kulkevasta muuttokannasta levähtäisi Rajalahden Perilahden alueella. Törmäysvaikutusten osalta n aiheuttama törmäyskuolleisuus sekä siitä johtuvat populaatiovaikutukset Natura-alueen suojeluperusteissa esitettyyn lajistoon arvioidaan vähäisiksi. Tuulipuiston aiheuttama estevaikutus ja paikalliset muutokset lintujen muuttoreiteissä eivät kohtuullisen pitkän etäisyyden vuoksi luultavasti ulotu enää merkittävässä määrin Rajalahden Perilahden Natura-alueelle saakka, minkä perusteella tuulipuistolla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia suojeluperusteissa mainittujen lajien esiintymiseen Natura-alueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Naturaalueen eheyteen. Edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturaarviointi Rajalahden Perilahden Natura-alueelle ei ole tarpeen.

11 (17) 5 KALAJOEN SUISTON NATURA-ALUE 5.1 Yleiskuvaus Kalajoen suiston 327 ha:n Natura-alue (FI 100 0012) edustaa Perämeren rannikon jokisuistoja, jossa on laajoja hiekkarantoja ja rantaniittyjä sekä fladoja, kluuvijärviä ja laguuninomaisia lahtia. Lounaisosan rannat ovat lähes kasvittomia hietikoita. Koillisosassa on tuoreita niittyjä ja kasvistossa voidaan havaita selvä sukkessiosarja avoimesta hiekkarannasta rantalehtoihin. Alueen linnusto on monipuolinen ja etenkin Letonnokka on merkittävä kahlaajien pesimäalue ja muutonaikainen levähdysalue. Kasvilajisto on tyypillistä merenrantakasvillisuutta. Natura-alueen suojeluperusteena ovat luontodirektiivi (SCI) ja lintudirektiivi (SPA). Alue kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Letonnokka on lisäysalue, joka on toteutettu yksityismaan rauhoituksella. Maa-alueiden suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja vesialueen suojelu vesilain nojalla. 5.2 Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Taulukko 15. Natura-alueen luontotyypit, niiden pinta-alaosuudet, edustavuus ja luonnontila Natura-tietolomakkeen mukaisesti. Korostettuna priorisoidut luontotyypit. Koodi Natura-luontotyyppi Peitto (%) Edustavuus Luonnontila 1630 Merenrantaniityt 22 erinomainen erinomainen 9030 Maankohoamisrannikon 12 erinomainen erinomainen primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metstä 1110 Vedenalaiset hiekkasärkät 9 erinomainen erinomainen 2120 Liikkuvat rantakauradyynit 8 erinomainen hyvä 1150 Rannikon laguunit 1 hyvä hyvä Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeen mukaan alueella esiintyy seuraava Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II mainittu kasvilaji: upossarpio (Alisma wahlenbergii) Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan Kalajoen suiston Natura-alueelta tavataan seuraavat lintudirektiivin lajit: Laji Pesimäkanta (paria) ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 1 suokukko (Philomachus pugnax) 3 liro (Tringa glareola) 1 vesipääsky (Phalaropus lobatus) 1 kalatiira (Sterna hirundo) 2 lapintiira (S. paradisaea) 15 pikkutiira (S. albifrons) 4

12 (17) Lintudirektiivissä mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Natura-tietolomakkeen mukaan alueella tavataan seuraavat Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut: Isokuovi (Numenius arquata), punajalkaviklo (Tringa totanus), valkoviklo (T. nebularia), karikukko (Arenaria interpres), naurulokki (Larus ridibundus) ja kiuru (Alauda arvensis). 5.3 Tarveharkinta Mäkikankaan tulipuistolla ei suuren etäisyyden vuoksi arvioida olevan lainkaan vaikutuksia Kalajoen suiston Natura-alueen luontotyyppeihin tai niiden eheyteen. Natura-alueen suojeluperusteena esitetylle pesimälinnustolle Mäkikankaan tuulipuistohankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia, koska lajien ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida juuri missään määrin liikkuvan suunnitellun tuulipuiston alueella. sijoittuu noin 9 10 km Natura-alueen lounaispuolelle, jolloin lajien ei arvioida muuttoaikanakaan liikkuvan tuulipuistoalueella tai sen sähkönsiirtovaihtoehtojen alueella. Näin ollen tuulipuistolla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia suojeluperusteissa mainittujen lajien esiintymiseen Naturaalueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueen eheyteen. Edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturaarviointi Kalajoen suiston Natura-alueelle ei ole tarpeen. 6 VIHAS - KEIHÄSLAHDEN NATURA-ALUE 6.1 Yleiskuvaus Vihas Keihäsladen 138 ha:n Natura-alue (FI 100 0007) on arvokas monipuolisen luontonsa vuoksi. Vihasniitty on Keski-Pohjanmaan laajin yhtenäinen avoin rantaniitty. Alueen rannat ovat hiekkarantoja ja alueen rantaviiva elää jatkuvasti maan kohotessa ja jäiden sekä aallokon muovatessa pehmeää pohjaa. Vihaslahti on jo merestä irti kuroutunut flada ja Keihäslahti on suojainen merenlahti. Vihaslahti on monipuolinen kasvillisuudeltaan. Siellä on mm. uhanalaisen upossarpion merkittävä esiintymispaikka. Alueella tavataan Ruijanesikkoryhmään kuuluvia lajeja sekä Perämerelle kotoperäisiä lajeja. Vesi- ja rantalinnusto on runsaslajinen alueen monipuolisen luontotyyppivalikoiman ansiosta. Natura-alueen suojeluperusteena ovat luontodirektiivi (SCI) ja lintudirektiivi (SPA). Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Ohjelmaalueiden välillä on lisätty suojeluohjelman ulkopuolisia alueita. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena lukuun ottamatta Maristonpakkoja, jotka suojellaan maa-aineslain nojalla.

13 (17) 6.2 Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Taulukko 16. Natura-alueen luontotyypit, niiden pinta-alaosuudet, edustavuus ja luonnontila Natura-tietolomakkeen mukaisesti. Korostettuna priorisoidut luontotyypit. Koodi Natura-luontotyyppi Peitto (%) Edustavuus Luonnontila 1630 Merenrantaniityt 22 erinomainen erinomainen 1160 Laajat matalat lahdet 20 hyvä hyvä 2140 Variksenmarjadyynit 1 hyvä erinomainen Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeen mukaan seuraava Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II mainittu kasvilaji esiintyy alueella; upossarpio (Alisma wahlenbergii). Muita direktiivin liitteessä II mainittuja eliölajeja alueelta ei ilmoiteta. Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan Vihas keihäslahden Natura-alueelta tavataan seuraavat Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteen I lintulajit: Laji Pesimäkanta (paria) mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) 1 suokukko (Philomachus pugnax) 6 10 liro (Tringa glareola) 4 vesipääsky (Phalaropus lobatus) 1 kalatiira (Sterna hirundo) 1 5 lapintiira (S. paradisaea) 10 20 pikkutiira (S. albifrons) 1 pikkulepinkäinen (Lanius collurio) 1 Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Natura-tietolomakkeessa on esitetty Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut: Meriharakka (Haematopus ostralegus), isokuovi (Numenius arquata) ja kiuru (Alauda arvensis). 6.3 Tarveharkinta lla ei suuren etäisyyden vuoksi arvioida olevan lainkaan vaikutuksia Vihas Keihäslahden Natura-alueen luontotyyppeihin tai niiden eheyteen. Natura-alueen suojeluperusteena esitetylle pesimälinnustolle Mäkikankaan tuulipuistohankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia, koska lajien ekologia ja

14 (17) käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunnitellun tuulipuiston alueella. sijoittuu Natura-alueen koillispuolelle, jolloin lajien ei arvioida muuttoaikanakaan liikkuvan tuulipuistoalueella tai sähkönsiirtovaihtoehtojen alueella. Edellä esitetyn perusteella tuulipuistolla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia suojeluperusteissa mainittujen lajien esiintymiseen Naturaalueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueen eheyteen. Edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturaarviointi Vihas Keihäslahden Natura-alueelle ei ole tarpeen. 7 EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tietolomakkeilla mainituille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II lajistolle hankkeen aiheuttamat vaikutukset ovat niin epätodennäköisiä suurien etäisyyksien vuoksi, että tämän arviointiin ei katsota sisältyvän epävarmuuksia. Linnuston osalta Natura-tarveharkinnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät lintujen käyttäytymiseen ja liikkumiseen Natura-alueiden ja tuulipuistoalueen välillä. Pääosa suojeluperusteissa mainitusta lajistosta on sellaisia, että niiden ekologiset ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan tuulipuistoalueella, koska lajit ovat ruokailuympäristöjensä puolesta sidoksissa kosteikkoympäristöihin, mitä ei tuulipuistoalueella ole. Etenkin Rajalahden Perilahden kohdalla epävarmuutta ilmenee alueella levähtävien muuttolintujen osalta, koska ei ole tiedossa, missä määrin alueella levähtävät linnut kulkevat Mäkikankaan ja myös Jokelan hankealueen kautta. Lintujen tarkempien muuttoreittien selvittäminen ja epävarmuuksien poissulkeminen tältä osin vaatisi kuitenkin huomattavan kattavan havaintoverkoston sekä keinot lintujen ja lintuparvien tarkempaan yksilöimiseen. Linnuston osalta epävarmuutta aiheuttaa myös Natura-alueiden linnuston ja etenkin suojeluperusteissa esitetyn lajiston nykytila, koska alueilla ei suoritettu pesivän tai muuttavan linnuston inventointeja. 8 YHTEISVAIKUTUS MUIDEN HANKKEIDEN JA SUUNNITELMIEN KANSSA Kalajoen Pyhäjoen alueelle on suunnitelluilla neljä tuulipuistohanketta, joiden YVA-menettely on tällä hetkellä kesken. Wpd Finland Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Pyhäjoen Mäkikankaan lisäksi Kalajoen Jokelaan, Fortum Power and Heat Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Kalajoen Tohkojalle ja TuuliWatti Oy sunnittelee tuulipuiston rakentamista Kalajoen Mustilankankaalle (kuva 2). Kalajoen Pyhäjoen alueelle suunnitelluilla tuulipuistoilla ei arvioida olevan lainkaan yhteisvaikutuksia Rajalahti Perilahden, Kalajoen suiston tai Vihaslahti Keihäslahden Natura-alueiden suojeluperusteissa esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteessä II mainituille kasvilajeille, koska minkään ko. hankkeiden rakenteita ei sijoitu Natura-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen.

15 (17) Hankkeilla ei katsota olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainitulle pesimälajistolle, koska lajien ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida suuressa määrin liikkuvan suunniteltujen tuulipuistojen alueella. Kalajoen rannikolla sijaitsevilla tuulipuistoilla voi olla vähintään vähäisiä yhteisvaikutuksia etenkin Rajalahden Perilahden Natura-alueen suojeluperusteissa mainitulle ja levähtäväksi ilmoitetulle lajistolle. Tuulipuistojen aiheuttamien törmäys- ja estevaikutusten arvioidaan kohdistuvan etupäässä laulujoutseneen, kurkeen, suopöllöön sekä ruskosuoja sinisuohaukkaan ja esitettyihin uhanalaisiin lajeihin. Natura-alueella tavattavat lajikohtaiset yksilömäärät ovat murto-osa Kalajoen Pyhäjoen rannikkoalueen arvioidusta muuttokannasta, jolloin vain hyvin pieni osa tuulipuistoalueiden kautta kulkevasta muuttokannasta levähtäisi Rajalahden Perilahden alueella. Muiden hankkeiden törmäysvaikutuksista suojeluperusteissa esitettyyn lajistoon ei ole tässä vaiheessa tarkempaa tietoa, joten hankkeiden lopullisia vaikutuksia Rajalahden Perilahden alueella levähtävään linnustoon ei voida arvioida. Mäkikankaalle ja Kalajoelle suunnitellut tuulipuistot muodostavat noin 12 km levyisen esteen lintujen luontaiselle muuttoreitille, joka erittäin todennäköisesti aiheuttaa paikallisia muutoksia lintujen muuttoreitteihin alueella. Ei ole täysin selvää, missä määrin estevaikutus ulottuu enää Rajalahden Perilahden Natura-alueelle saakka, mutta estevaikutuksella saattaa olla vähintään vähäisiä vaikutuksia Natura-alueella levähtävän linnuston esiintymiseen sekä yksilömääriin alueella. 9 TARVEHARKINNAN JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä tarveharkinnassa on tarkasteltu n sen sähkönsiirtoreittien vaikutuksia Rajalahden Perilahden, Kalajoen suiston sekä Vihas Keihäslahden Natura-alueille, jotka on sisällytetty Natura 2000- verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille, joten niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Tämän johdosta myöskään Natura-alueiden eheydelle ei arvioitu aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Kohtalaisen etäisyyden vuoksi sekä Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen pesimälajien ekologian ja käyttäytymispiirteet huomioiden tuulipuistolla tai sen sähkönsiirtovaihtoehdoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustolle. Rajalahden Perilahden Naturaalueella levähtävän lajiston osalta tuulipuisto saattaa aiheuttaa vähäistä törmäyskuolleisuuden kasvua sekä estevaikutusta. Vaikutuksen ei arvioida kohoavan suuruudeltaan lievää suuremmaksi eikä merkittävyydeltään vähäistä suuremmaksi. Kalajoen Pyhäjoen tuulipuistohankkeilla ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustolle. Rajalahden Perilahden Natura-alueella levähtävälle lajistolle tuulipuistojen aiheuttamat törmäys- ja estevaikutukset arvioidaan vähintään kohtalaisiksi, mutta epävarmuutta arviointiin tuo se, että YVA-menettelyjen ollessa kesken ei tarkempia tietoja muiden hankkeiden osalta ole vielä saatavilla.

16 (17) Suunniteltu hanke ei käytettävissä olevan tiedon perusteella merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja eli luontotyyppien ja lajiston edustavuutta tai Natura-alueen eheyttä, joiden perusteella tarkastellut Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon. Tämän perusteella todetaan, että hankkeen yhteydessä ei ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. FCG Finnish Consulting Group Oy

17 (17) LÄHTEET Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. 194s. Assessment of plans and projects significantly affecting Natura 2000 sites. Methodological guidance on the provisions of Article 6(3) and (4) of the Habitats Directive 92/43/EEC. European Comission, 2001. WWW-dokumentti (luettu 12.3.2010) http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/art6/natura_2000_assess_en.pdf Enviro 2010a: Kalajoen Vasankarin ja Pyhäjoen Mäkikankaan suunnitellut tuulipuistoalueet. Esiselvitys luontoarvoista. 31 s. Enviro 2011a: Pyhäjoen alue. Lintujen syysmuutontarkkailu 2010. 7.2.2011. 10s. Enviro 2011b: Pyhäjoen alue. Lintujen kevätmuuton tarkkailu 2011. 15.9.2011. 15 s. Euroopan komissio. 2000: Natura 2000 alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Ilmonen, J., Ryttäri, T. ja Alanen, A. (toim.) 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000-ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö, 510. Natura-tietolomakkeet (3.5.2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus): Kalajoen suisto FI1000012 (päivitetty 9.9.1998) Rajalahti Perilahti FI 1104202 (päivitetty 4/2005) Vihas Keihäslahti FI 1000007 (päivitetty 9.9.1998) Pudas, Seppo 2011: Kalajoen muutontarkkailuaineistoa keväältä 2011 (kirjall. ilm). Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 196s. Söderman, T. 2007: Luonnonsuojelulain mukaisten Natura-arviointien ja -lausuntojen laatu 2001 2005. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2007. Suomen ympäristökeskus. 75s. Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa tavattavat lintudirektiivin liitteen I lajit. (luettu 12.3.2010) http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi Ympäristöministeriö 2007b: Suomen kansainväliset vastuulajit, linnut. (luettu 12.3.2010) http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9837&lan=fi