Yhdenvertaisuus vahvistaa osallisuutta Ritva Viljanen 10.12.2013 3.1.2014 Ritva Viljanen Kuva: Rhinoceros / Opetusvirasto 1
Kuva: Matti Tirri Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä Helsinkiin muuttaa vuosittain yli 9 000 20 24-vuotiasta muualta Suomesta ja noin tuhat ulkomailta (5 v ka) Nettomuutosta pelkästään 20 24-vuotiaat vastaavat 74 % positiivisesta väestönkasvusta muuttoliikkeessä (5 v ka) 3.1.2014 Ritva Viljanen 2
Ikäluokka Helsingin nettomuuttoliike vuonna 2013 75 + 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 Henkilöä Lähde: Tilastokeskus 3.1.2014 Ritva Viljanen 3
Vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä Vieraskielisten väestönosuus 21% vuonna 2030 (ennuste vuonna 2012), noin 2 prosenttiyksikköä edellistä ennustetta korkeampi Koko seudulla osuus 18%, lähes 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009 laaditussa ennusteessa Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla 2000 2012 sekä vuonna 2009 ja 2012 laaditut ennusteet, %-osuus koko väestöstä 3.1.2014 Ritva Viljanen 4
Nuorten koulutus Helsinkiläisistä 20 29-vuotiaista 80 % oli suorittanut jonkun perusasteen jälkeisen tutkinnon vuoden 2011 lopussa. Koko maassa vastaava osuus on 82 %. Vuonna 2011 peruskoulun päättäneistä siirtyi tutkintoon johtavaan koulutukseen samana vuonna Helsingissä 87 %, koko maassa 93 %. Toisen asteen koulutuksen suorittaneita Helsingissä 20 %, koko maassa 38 % Helsinkiläisistä 16 29-vuotiaista oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 7 % ikäluokasta vuoden 2011 lopussa: ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, eivät opiskele, ei töissä, eläkkeellä tai varusmiespalveluksessa, koko maassa 5 % Miesten osuus 53 %, vieraskielisten osuus 48 % 3.1.2014 Ritva Viljanen 5
Helsinkiläisten 15 29-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna 2010 Suhteutettu ikäryhmän kaikkiin koulutuksen saaneisiin sukupuolen ja äidinkielen mukaan Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne-tiedot 3.1.2014 Ritva Viljanen 6
Kouluterveyskyselyn tuloksia: Helsinki Koulujen työilmapiiri on parantunut ja oppilaat kokevat tulevansa paremmin kuulluiksi kouluissa Koulukiusaaminen ja yksinäisyys ovat vähentyneet Osallisuuden kokeumukset lisääntymässä Helsingin hyviin tuloksiin monia syitä: Kaikissa Helsingin kaupungin kouluissa on käytössä jokin vuorovaikutustaitoja lisäävä ohjelma Kaupungin peruskoulut, lukiot ja Stadin ammattiopisto osallistuvat aktiivisesti Ruuti-vaikuttamisjärjestelmään Oppilashuollon palveluja on tehostettu. Kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti. Kaupunki on lisännyt lasten ja nuorten liikunta- ja kerhotoimintaa 3.1.2014 Ritva Viljanen 7
Haasteitakin jäljellä Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti pk 16 % ja amk 24 % Fyysistä väkivaltaa kokenut 23 % Kiusaamiseen ei puututa 68 % Nukkuminen vähentynyt Kouluruuan jättää väliin n 40 % Huumekokeilut lisääntyneet Liikunta vähentynyt Koulumuotojen erot isot 3.1.2014 Ritva Viljanen 8
Monikulttuuriset nuoret kokevat muita enemmän fyysistä uhkaa, kiusaamista ja opiskelun vaikeuksia 3.1.2014 Ritva Viljanen 9
65-82 % pitää koulunkäynnistä 90-92 % kokee olevansa onnellinen tai melkein onnellinen 3.1.2014 Ritva Viljanen 10
Yhteiskuntatakuu ja nuorisotakuun toteuttaminen tavoitteena vähentää olennaisesti syrjäytyneiden nuorten määrää etsivää nuorisotyötä tehostetaan maahanmuuttajanuorille lisätukea Avoimella opistolla uutta otetta lähiöiden pd-toimien määrällinen nosto koulutuspaikkoja Respa-malli käyttöön Tulevaisuustiski vakinaiseksi 2+1 oppisopimusmalli 3.1.2014 Ritva Viljanen 11
ansainvälinen Helsinki Kuva: Kulttuuriasiainkeskus / Mika Ruusunen 3.1.2014 Ritva Viljanen 12
3.1.2014 Ritva Viljanen 13
Vallataan tyhjiä tiloja kulttuurin tilapäiskäyttöön 3.1.2014 Ritva Viljanen 14
3.1.2014 Ritva Viljanen 15 Kuka minä olen työpaja Caisassa. Kuva: Alejandro Lorenzo
Integration på svenska.? 3.1.2014 Ritva Viljanen 16
Projektin tiedot Tavoite: Kehittää ruotsinkielisiä kotoutumispolkuja pääkaupunkiseudulla Päämies: Helsingfors arbis Kumppani: Luckan rf Muita yhteistyötahoja: MKF, pk-seudun opetusvirastot, Åbo Akademi CLL, muut ruotsinkieliset projektit jne. Kohderyhmät: työhön suuntaavat, koti-äidit, lapset ja nuoret. 3.1.2014 Ritva Viljanen 17
Via Svenskan havainnot Kohderyhmä koostuu seuraavista: - Puolisot / avopuolisot - Ruotsinkielisiltä alueilta Suomessa pääkaupunkiseutuun muuttaneet. - Muista pohjoismaista muuttaneet maahanmuuttajat. - Ryhmä muut: läheisen äidinkielen omaavat henkilöt. 3.1.2014 Ritva Viljanen 18
Ruotsinkielinen kotoutumispolun runko yhteisiä ratkaisuja pk-seudulle Maahanmuuttokoordinaattori turvaamaan ruotsinkielisiä kotoutumispolkuja pääkaupunkiseudulla projektin loputtua. Tietoa netistä: www.hej.fi (Arbis) Tietoa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisistä vaihtoehdoista netissä: www.hej.fi ja kurssiesite: Courses, Social Life Programmes. (Arbis ja Luckan) Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta ruotsinkielisistä vaihtoehdoista Luckanin toimipisteessä. Kolmannen sektorin toiminnan esille tuominen. Kotoutumiskoulutus Helsingfors arbiksessa. Kielikoulutusta vanhemmille Arbiksessa. 3.1.2014 Ritva Viljanen 19
Edellytykset ruotsinkieliselle kototutumiselle pk-seudulla Määrät pienet joten polun pitää olla kustannustehokas Ruotsinkielisten palveluiden toteuttaminen vaatii aina omia ratkaisuja ja yhteistyötä ylikuntarajojen ja kolmannen sektorin kanssa. Palveluiden tarjonta toteutuu harvoin omassa kunnassa. Esim: toisen asteen koulutus, ammattikoulutus, työvoimapoliittinen koulutus. 3.1.2014 Ritva Viljanen 20
Ruotsinkielisen koto-koulutuksen yhteiset haasteet Suurin osa ovat kunnan rahoittamia koulutuksia. Ryhmäkoot ovat pienemmät ruotsinkielellä vaikeata pärjätä ELY-keskuksen kilpailutuksessa. Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus vaatii kouluttajalta osaamista ruotsinkielisyydestä Suomessa. Onko niin, että Uudenmaan ELYkeskus tyytyy kilpailutuksessa kouluttajan rastiin ruutuun, että tarvittaessa voivat järjestää kotokoulutuksen ruotsiksi? Mahdollisuus oppia molempia kieliä. Oppimateriaalia on vähän tarvitaan verkosto toimijoiden välillä. 3.1.2014 Ritva Viljanen 21
Pääkaupunkiseudun avoimet kysymykset: Johtoryhmä Internetsivustolle Voiko maahanmuuttokoordinattori olla kunnallinen yhteistyötaho Luckanin ohjaus- ja neuvontapalvelulle. Parivaljakko? Luckanin rahoitus Tuki henkilöille, joilla on puutteelliset luku- ja kirjoitustaidot, pääkaupunkiseudulla. Vaatii ratkaisuja. Valmistava luokka ammattikouluun puuttuu Kielikoulutus mahdollinen vain 20h/viikko opiskelijan ja kunnan kustannuksella. 3.1.2014 Ritva Viljanen 22
Aktiiviseen kansalaisuuteen opitaan Nuorten osallisuutta ja oikeaa kuuntelua Ruudin jatkokehittäminen ja jalkauttaminen alkoi 2011 3.1.2014 Ritva Viljanen 23
Uusia hankkeita Sähköiset palvelut Harrastushaku toimii verkossa keskitettynä palveluna; v. 2012 kävijöitä noin 32 000 (1.1.-30.6.2013 kävijöitä jo n. 21 000) Sähköistä avustusten hakua nuorisojärjestöille ja nuorten vapaille ryhmille pilotoitiin v. 2012 ja se vakiinnutettiin vuonna 2013 Osallistuvan budjetoinnin kokeilu kahdessa nuorisotyöyksikössä nuoret ovat vahvasti mukana toiminnan uudelleen suuntaamisessa ja jatkossa voimavarojen jakamisessa mahdollistaa myös nuorten laajan kuulemisen muissa alueen asioissa 3.1.2014 Ritva Viljanen 24
Kuva: Happi / Nuorisoasiainkeskus Uusia hankkeita: Hyvä vapaa-aika kehitys- ja tutkimushanke kerätä tietoa laadukkaan vapaa-ajan toiminnan vaikutuksesta nuoren hyvinvointiin ja oppimiseen tavoitteena nuorten pitkäaikaisen harrastamisen tukemisen kautta vahvistaa sosiaalisia suhteita, parantaa koulumenestystä ja vaikuttaa myönteisesti toisen asteen koulutusvalintoihin mukana ovat nk, opetusvirasto ja tietokeskus hanke kestää 4 vuotta 3.1.2014 Ritva Viljanen 25
Turvallisuus, hyvinvointi luottamus osallisuus itsensä arvokkaaksi kokeminen 3.1.2014 Ritva Viljanen 26