PADASJOKI, TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA 1 SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ VASTINEET NIIHIN, KAAVALUONNOS

PADASJOKI, TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA 1 SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ VASTINEET NIIHIN, KAAVALUONNOS 11.11.2016 pvm. 10.1.2017 Lausuntojen ja muistutusten antaja ja niiden sisältö referoituna LAUSUNNOT : Hämeen ELY-keskus Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa lausuntonaan seuraavaa: Ranta-asemakaavan mitoitus ja kaavamerkinnät sekä rakennusten vähimmäisetäisyydet ym. tulee yhtenäistää aiemmin laaditun Tihjärven ranta-asemakaavan mukaisiksi. Rakennusten etäisyys rantaviivaan olisi myös syytä sitouttaa rakennusten kokoon nähden. Mitoituslaskelmassa tulee esittää myös nyt kaavoittamatta jätetyn emätilan jaetun osan rantarakennusoikeus. Ranta-asemakaavasta ei käy ilmi mistä kulkuyhteydet järjestetään. Kaavan kulkuyhteyksien ja olemassa olevien tierasitteiden väliin jää kulkuyhteyksien osalta ratkaisemattomia osuuksia. Kaavassa tulisi osoittaa mistä kulkuyhteydet ranta-asemakaava-alueelle voidaan toteuttaa. Kaavanlaatijan vastineet Kaavamääräykset on yhtenevöitetty Tihjärven länsirannan ranta-asemakaavan kanssa. Emätilalaskelmassa on esitetty Kauppilan kantatilan 2-14 Tihjärvelle sijoittuvien määräalojen osalta mitoituslaskelmat. Kauppilan tilan lohkomisessa vuonna 2016 on määritetty tieoikeus kaava-alueelle jo olemassaolevalta yksityistieltä Tihinrannantien yksityistielle ja edelleen maantielle 3254. Kaavassa ei voida osoittaa kaavaalueen ulkopuolisia tiealuevarauksia. Edellä mainituilla korjauksilla täydennettynä ELY-keskus puoltaa kaava luonnoksen eteenpäin viemistä

PADASJOKI, TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 MUUT VIRANOMAISKANNAT KAAVAN LUONNOSVAIHEESSA 10.1.2017 17.1.2017 18.1.2017 Päijät-Hämeen liitto on ilmoittanut sähköpostitse kaavan luonnosvaiheessa, että liitto ei anna lausuntoa kaavaluonnoksesta. Lahden Museo ja Päijät-Hämeen maakuntamuseo ovat todenneet kaavan luonnosvaiheessa, että museoilla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kunnan tekninen lautakunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta Todetaan Todetaan Todetaan. 19.1.2017 MIELIPITEET : Muistutus Tihjärven rantaasemakaavaluonnoksesta 1. Vaadimme koko kortteli 3 :n sijoittamista niemen itärannalle tukeutuvaksi jakokunnan vesialueeseen, jotta loma-asuntoon liittyvät toiminnot ja rakennelmat (Iaiturit yms.) eivät rasita tilamme Rekola 1:46 omistamaa vesialuetta.luonnoksessa kortteli no. 3 on sijoitettu niemen länsiosaan. Niemen länsipuolella on Rekolan 1:46 vesialue. Haluamme säilyttää Rekolan vesialueen käyttöoikeuden täysimääräisenä. 2. Vaadimme Liisanmaa 1:45 rajalle päättyvän tien pätkän poistamista. Kaavaluonnoksesta on selvästi nähtävissä, että tilojemme kautta on jatkossa tarkoitus saada kulkuyhteys kaava-alueelle. Ja mikään puunkuljetushan ei tällaista muutamien kymmenien metrien mittaista ja rajaan päättyvää pistotietä tarvitse. Ranta-asemakaava-alueelle ei kuljeta tilojen Rekola 1:46 ja Liisanmaa 1:45 kautta. Yksityinen vesialue ei yleisesti estä eikä haittaa rakennuspaikkojen muodostamista vesialueen mannerranta- alueelle. Normaalin mökkilaiturin saa tehdä toisen vesialueelle. Myös rantamaisemalliset seikat puoltavat tässä tapauksessa rakennuspaikan sijoittamista luonnoksessa olevaan paikkaan. Mielipiteessä mainittu ohjeellinen tiepätkä on poistettu kaavaehdotuksessa. Tie kortteli 3 RA rakennuspaikalle on osoitettu kaava-alueen kautta.

PADASJOKI, TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA 3 Tyrmäsimme tiehankkeet maidemme kautta maanmittaustoimituksessa 17.8.2016 (toimitusnumero 2016-527251). Kyseessä oli Kauppilan ( 2:14) lohkomistoimitus. Matti Kauppila kuolinpesän ja Liisa Kauppila kuolinpesän puolesta Eliisa Suntela 9.1.2017 Tihjärven vapaa-ajanasuntojen omistajat/haltijat c/o Juha Painio Lehtikaskentie 5 A 02340 ESPOO 0505107392 Padasjoen kunnanhallitus 9.1.2017 Muistutus Tihjärven itä rannan rantaasemakaavaluonnoksesta / tila Kauppila 576-414-2-96, 2-97,2-98 (emätila 576-414-2-14) Tihjärvi / 11.11.2016/ Insinööritoimisto Poutanen Oy Arvoisa kunnanhallitus, Me Tihjärven vapaa-ajanasuntojen omistajat olemme huolissamme em. ranta-asemakaavaluonnoksen toteutuessaan aiheuttamista muutoksista Tihjärven luontoarvoille ja sen käytölle vapaa-aikaan ja virkistykseen. Ranta-asemakaavaa ei tule hyväksyä tämän hetkisessä muodossaan: rakennuspaikkojen lukumäärää tulee vähentää. 1. Rakennuspaikkojen määrä on liian suuri järven kokoon nähden (46,6 ha, rantaviiva 6,9 km). Olemassa olevia lomarakennuksia on Tihjärvellä nyt 17, lisäksi länsirannan ranta-asemakaavassa on 10 RAtonttia eli yht. jo 27 kpl rakennuspaikkaa, joka jo ylittää järven kestokyvyn. Kauppilan emätila ei ole käyttänyt Tihjärvellä yhtään rantarakennusoikeutta, maanomistajien tasapuolisen kohtelu edellyttää samanlaista oikeutta Kauppilan tilalle kuin esim. Tihjärven länsirannan ranta-asemakaavassa. Järven pohjoisrannalle on myös aikoinaan rakennettu tehokkaasti ilman mitään kaavaa.

PADASJOKI, TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA 4 Jos tuohon lisätään luonnoksen 7 rakennuspaikkaa, 34:n loma-asunnon tuoma kuormitus on ehdottomasti liian paljon näin pienelle järvelle. 2. Järven pohjoisosan lahden erottaa isommasta selästä vain kapea niemi: sen eteläreunaan luonnostellut rakennuspaikat 1RA 1 ja 2 (2kpl) tulee ainakin jättää asemakaavasta kokonaan pois. Niemi on niin kapea, ettei se anna yksityisyyden suojaa kumpaankaan suuntaan, varsinkin kun huomioidaan kaavaluonnoksessa mainittu kerrosala 250 k-m2 ja rakennusten kokonaislukumäärä 5 kpl, mukaan lukien tie. Rakennuspaikat tulevat kaikki Tihjärven suurimmalle selälle, joka estää mielipiteessä väitettyjä mahdollisia haittoja Kaavassa on tarkoituksella jätetty pohjoisimman niemen pohjoisranta vapaa-alueeksi, koska siellä on runsaasti vanhaa loma-asutusta. Niemen etelärannalle sijoitetut 2 rakennuspaikka eivät edes näy järven pohjoisrannalle korkeussuhteiden ja puuston johdosta. Koko niemeen jää edelleen kaava-alueella noin 800 metriä vapaata luonnollista rantaa. Niemen leveys tonttien kohdalla on noin 200 m ja niemi on peittävää metsämaata. 3. Tihjärvellä pesivä kuikka kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuihin kansainvälisesti suojeltaviin lajeihin. Lintudirektiivin liite 1, 4. artikla kuuluu näin: "Tämän direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella". Tämä käy ilmi myös luontoselvityksestä, samoin kuin se, että järven linnustoon kuuluva kanahaukka on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. 4. Vapaata rakentamatonta rantaa tulee olla riittävästi virkistyskäyttöä varten, mm. kalastus, jota hyvien tapojen mukaan ei voi harjoittaa 50 m lähempänä ranta-asutuksen laiturista. Mikäli loma-asutus kasvaa huomattavasti, järven luontoarvot (veden laatu, kalat ja linnusto) tuhoutuvat. Tihjärven kalakanta ei kes- Kaavan luontoselvityksessä ei ole mainittu tai edellytetty erityisiä toimenpiteitä kuikan suojelun osalta. Kuikka viihtyy kokemuksen mukaan hyvin myös rakennetuilla vesistöillä. Viitataan edellisissä kohdissa jo todettuihin mitoitusta koskeviin tasapuolisuus- ja muihin seikkoihin. Kaava-alueelle jää edelleen yhteensä noin 1.55 kilometria ( noin 67 % koko rantaviivasta ) vapaata luonnollista rantaa vapaa-alueiksi mm. kalastusta varten rantojen lähellä

PADASJOKI, TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA 5 tä 34 loma-asunnon aiheuttamaa kalastuspainetta. Luontoarvojen säilyttäminen pitää huomioida ranta-asemakaava luonnoksen käsittelyssä: rakennuspaikkojen lukumäärä on pidettävä mahdollisimman alhaisena. Tässäkin tulee noudattaa Padasjoen kunnan strategiaa: " Kaunis, runsasvesistöinen maisema tarjoaa asumiseen ja vapaa-ajan viettämiseen erinomaiset puitteet II - ei pilata tuota Tihjärveltäkään Kaavan rakennuspaikkoja ei ole edellä esitettyjen perustelujen vuoksi perusteltua syytä vähentää. Hämeenlinna 14.2.2017 Juha Poutanen, dipl.ins kaavan laatija Tihjärven vapaa-ajanasuntojen omistajien puolesta Tihjärven vapaa-ajanasuntojen omistajat l. Päkitys / Tihkuja 46/ Virmajoki 2. Tippavaara 2:25 / Tihkuja 44/ Laine 3. Potero / Tihkuja / Tuohimetsä 4. Tihintie 253/ Lattunen 5. Mäkiranta / Tihintie / Kölhi 6. Katajainen / Tihintie 231/ Finne 7. 576-414-2-26/ Tihkuja 32/ Penna 8. Tihkuja 28/ Hauhia 9. Näremäki / Tihkuja 10/ Forsman 10. Kuru / Tihintie 225/ Känkänen 1l. Olari /576-414-0002-0077-M /5alonen 12. Putkinotko /576-414-0002-0068- B / Painia 13. Tihkuja 24/Suomalainen

1 122 124 120 414-2-78 122 120 576-414-2-79 576-414-2-30 +121.5 Tihjärvi 117.8 576-414-2-32 576-414-2-33 120 122 126 +134.4 576-414-2-57 576-414-2-77 576-414-2-35 576-414-876-7 76 130 124 +124.5 120 126 130 576-414-2-59 576-414-2-36 576-414-2-37 128 122 122 124 6813600 400800 +119.5 124 132 576-414-2-78 128 130 126 576-414-2-50 PADASJOKI TIHJÄRVI Tilat : 576-414-2-96, /-2-97, /-2-98 RANTA-ASEMAKAAVA 1:2 000 120 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET 4-2-27 576-414-2-28 576-414-876-4 +130.5 124 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. M +130.8 122 120 124 120 +126.7 126 122 576-414-2-96 +130.4 124 +131.8 128 65 126 576-414-2-95 +129.4 128 126 +132.5 130 Kovero 121.5 576-414-3-66 2 1 Korttelin, korttelinosan tai alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala. Korttelin numero. Rakennuspaikan numero. 130 128 128 I Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Parviratkaisu on sallittu. +118.5 122 124 1 1 RA I 120 2 19 126 t 124 122 120 126 124 122 RA Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan ja sauna- ja talousrakennuksia. Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohti saa olla enintään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 k-m 2 ja vähintään 130 k-m 2. Loma-asuntorakennuksen kerrosala saa olla enintään 150 k-m2 ja vierasmajan enintään 40 k-m 2. Erillisen saunarakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 25 k-m 2, saa sijoittaa vahvistuvan rakennusalan ulkopuolelle kuitenkin vähintään 10 m:n etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Pohjapinta-alaltaan yli 140 m 2 kokoiset rakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m etäisyydelle rantaviivasta ellei maasto-olosuhteet muunlaista edellytä. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan 5 kpl kullakin rakennuspaikalla. +121.3 576-414-2-98 +124.4 M Metsätalousalue. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa ranta-alueilla rantamaisemalliset näkökohdat huomioonottaen. 8-414-2-8 Pyörösaari 576-414-2-8 +126.2 120 576-414-876-1 12 sk +121.5 120 1 M +118.6 +121.5 120 120 34 +119.4 t sk luo Ohjeellinen ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu alueen osa. Alueen osa, jolla sijaitsee kulttuuriperinnön kannalta säilytettäviä kohteita (naurishautoja ja kiviröykkiö). Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa tai Lahden Museota. Puuston harventaminen ja tavanomaiset metsätaloudelliset toimenpiteet ovat sallittuja, lukuun ottamatta koneellista maanpinnan muokkausta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueelle sijoittuu metsälain 10 mukainen monimuotoisuudeltaan tärkeä pysyvän vedenjuoksutusuoman käsittävä elinympäristö Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. 576-414-876-4 2 RA I 2 t Juntinkorpi Kaava-alueelle rakentavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennuspaikkojen rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Alueen vesihuollon osalta noudatetaan haja-asutusalueiden jätevesiasetusta ( 209/2011 ) sekä kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Rakennusten alin lattiataso tulee olla vähintään 1.5 m keskiveden korkeuden yläpuolella. Tihjärvi +119.4 117.8 +123.8 3 Hämeenlinna 14.2.2017 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 576-414-2-98 576-414-876-7 120 +119.4 120 Juha Poutanen, dipl.ins., YKS 361 4 Tämä kaavakartta on Padasjoen kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä... 122 120 +126.9 124 M 122 M +119.5 luo 132 128 134 136 138 +144.5 120 576-414-1-46 576-414-2-97 3 RA I 1 +121.8 120 122 576-414-2-98 124 128 126 122 120 124 126 130 +146.5 +141.6 126 +124.0 t 26 M +137.3 +136.2 134 132 130 Vahervuori 128 120 130 +128.3 +130.7 132 +130.6 128 142 140 138 +123.9 3 63 126 130 +134.1 Kartan laatija: 136 134 132 130 +130.8 128 132 576-414-1-45 +128.8 132

PADASJOKI TIHJÄRVI TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 14.2.2017 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna Puh 0400480338 toimisto(at)poutanenoy.fi

1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Tihjärven itärannan ranta-asemakaava Kaavan päiväys: 14.2.2017 Kunta: Kunnanosa: Padasjoki Torittu Tilat : 576-414-2-96, 2-97 ja 2-98. Kaavan laatija: Insinööritoimisto Poutanen Oy Juha Poutanen, DI, YKS 361 Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna Puh 0400 480338 toimisto(at)poutanenoy.fi Vireilletulo: 28.6.2016 Hyväksymispäivämäärät: 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Padasjoen Toritulla, Tihjärven itärannalla, noin 18 km Padasjoen keskustasta. KARTTA 1. Suunnittelualueen sijainti merkittynä punaisella. 1

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tihjärven ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä suunnittelualueen lomarakennusoikeudet ja -paikat sekä metsätalouskäyttöön jäävät alueet. Rakennuspaikat osoitetaan omarantaisina lomarakennuspaikkoina. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2. Tiivistelmä... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Ranta-asemakaava... 3 3. Lähtökohdat... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Luonnonympäristö... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 4. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3.1 Osalliset... 7 4.3.2 Vireilletulo... 7 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet... 8 5. Ranta-asemakaavan kuvaus... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.1.1 Mitoitus... 8 5.1.2 Palvelut... 8 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 8 2

5.3 Aluevaraukset... 9 5.3.1 Korttelialueet... 9 5.3.2 Muut alueet... 9 5.4 Kaavan vaikutukset... 9 5.4.1 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 9 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 10 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 10 6. Ranta-asemakaavan toteutus... 10 LÄHTEET... 10 LIITTEET... 10-1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 6.6.2016 2. Muinaisjäännösinventointiraportti, Mikroliitti Oy 2016 3. Arkeologinen maastotarkastuslausunto, Lahden Museo 2016 4. Luontoselvitysraportti, Miljöösuunnittelu Henna Koskinen 2016 5. Muunnetun rantaviivan määräytymisperusteet 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty julkisesti nähtävillä 28.6.2016 lukien kaavaehdotusvaiheeseen asti Padasjoen kunnan teknisessä toimistossa (Kellosalmentie 20). Nähtävilläolon aikana osallisten on mahdollista esittää mielipiteensä hankkeesta kirjallisesti tai suullisesti. 2.2 Ranta-asemakaava Kaavalla on osoitettu 7 kpl uusia RA-omarantaisia lomarakennuspaikkoja kolmeen eri kortteliin Tihjärven itärannalle, alueelle sijoittuvat kulttuuriperinnön kannalta säilytettävät vanhat naurishaudat ja kivirakennelma on huomioitu aluerajauksella ja suojelumääräyksellä, muu kaava-alue on osoitettu metsätalousalueena. 3

3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin havupuuvaltaista talousmetsää, kaava-alueen keskiosassa on kauempana rannasta soistunutta, ojitettua rämeistä metsäkorpea. Näkymä järvelle on esitetty kannen kuvassa. Tarkempi luonnonympäristön kuvaus on esitetty luontoselvityksessä liitteessä 5. Alueella ei havaittu erityisiä kaavasuunnitteluun vaikuttavia luontotekijöitä kesän 2016 luontoselvityksessä, Juntinkorven eteläosan ojakosteikko on jo metsäkeskuksen tiedoissa ja se huomioidaan kaavassa luo-merkinnällä. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Tihjärvellä on ennestään rakennettuna noin 20 loma-asuntoa pääosin järven pohjoisimman lahden rannalla. Tihjärven länsirannan ranta-asemakaavassa on toistaiseksi 10 rakentumatonta lomarakennuspaikkaa. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse rakennuksia, yksi vanha loma-asunto sijoittuu kaava-alueen eteläpuolelle. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee metsäautotie, samoin eteläpuolella kulkee metsäautotie, joka tulee naapuritilan loma-asunnolle kaava-alueen eteläpuolella. KARTTA 2. Suunnittelualue ja sen ympäristön rakentamistilanne. 4

3.1.3 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa. Suunnittelualue on osa Kauppilan emätilan 576-414-2-14 perinnönjaon yhteydessä lohotuista uusista tiloista. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan Tihjärven ranta-asemakaavan suunnittelussa lähinnä maakuntakaavan kautta. Maakuntakaava Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.2.2006, ja se on ympäristöministeriön toimesta vahvistettu 11.3.2008. Suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavan aluevarausmerkintöjä. Maakuntakaava 2014 on hyväksytty maakuntakvaltuustoss 2.12.2016. Suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavan aluevarausmerkintöjä. KARTTA 3. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti 5

KARTTA 4. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014. Suunnittelualueen sijainti. Yleiskaava Kaava-alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavassa huomioidaan soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset MRL:n 39 :n mukaisesti. Ranta-asemakaava Kaava-alueella ei ole ranta-asemakaavaa. Tihjärven länsirannalla on voimassa vuonna 2011 hyväksytty ranta-asemakaava, jossa on 10 kpl vielä toistaiseksi toteutumattomia omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Rakennusjärjestys Padasjoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Padasjoen kunnan rakennusjärjestyksen 5.3.2012. Pohjakartta Kaava-alueelta on tehty v. 2016 laserkeilausaineistoon perustuva suunnittelun pohjakartta. Tihjärven itärannan luontoselvitys Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2016. Selvitys on selostuksen liitteenä 5. Tihjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointiraportti ja arkeologinen maastotarkastusraportti Alueelle on tehty muinaisjäännösinventointi ja arkeologinen maastotarkastus kesällä 2016. Selvitykset ovat selostuksen liitteinä 3 ja 4. Selvityksissä löydettiin alueelta 2 kpl naurishautoja ja kivirakennelma. Lahden Museon lausunnon perusteella kohteet on merkitty kaavaan kulttuuriperinnön kannalta säilytettäviksi kohteiksi, joita koskee muinaismuistolain suojelusäännökset. 6

4. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laadinta tuli vireille Kauppilan tilan 576-414-2-14 perinnönjaon jälkeen yhden maanomistajan aloitteesta ( lohkomisen jälkeen tilat 2-96, 2-97 ja 2-98 ) rantarakennusoikeuksien ja paikkojen sekä metsätalouskäyttöön jäävien alueiden määrittämiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta edellämainitun mukaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisosallisia ovat: - Padasjoen kunta - Päijät-Hämeen Liitto - Hämeen ELY-keskus - Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo - Päijät-Hämeen Pelastuslaitos 4.3.2 Vireilletulo Tihjärven ranta-asemakaava on tullut vireille 28.6.2016. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tihjärven ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty yleisesti nähtävillä 28.6.2016 alkaen kaavaehdotusvaiheeseen asti Padasjoen kunnan teknisessä toimistossa (Kellosalmentie 20). Nähtävilläpidon aikana osalliset voivat lausua suunnitelmasta mielipiteensä joko suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 22.12.2016-23.1.2017 aikana kunnanvirastossa ja kunnan nettisivuilla ja siitä on pyydetty lausunnot osallisina olevilta viranomaisilta. Mielipiteitä on saatu 2 kpl, joista toisessa mukana 13 kpl järven pohjoisrannan muita loma-asunnon omistajatiloja Kaavanlaatija on antanut vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin, erillinen selostuksen liite. Kaavaehdotukseen on tehty luonnosvaiheesta seuraavia korjauksina ja lisäyksiä, -kaavamääräyksiä on täsmennetty ELY:n lausunnon mukaisesti, kaavaselostukseen lisätty mitoitustarkastelu ja selvitys alueen yksityisyhteyksistä ja tieoikeuksista. -kaava-alueen eteläosasta on poistettu ohjeellinen tie naapuritilan rajalta -kaavakartalle on lisätty metsälain mukainen luo-kohde määräyksineen. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä kunnassa 30 päivän ajan ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Osallisilla on oikeus muistutuksen tekemiseen nähtävilläoloaikana. 7

Kaavan hyväksyy Padasjoen kunnanvaltuusto. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta järjestettiin MRA:n 26 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 1.9.2016. Neuvottelusta on tehty erillinen muistio. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on määritellä kaava-alueen lomarakennusoikeudet ja paikat, sekä metsätalouskäyttöön jäävät alueet. Rakennuspaikat osoitetaan omarantaisina lomarakennuspaikkoina. Kaavassa huomioidaan myös arkeologisessa selvityksessä löydetyt kulttuuriperinnön kannalta arvokkaat kohteet. 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alue käsittää Tihjärven itärannan kokonaisrantaviivaa on noin 2,3 km ja muunnettua rantaviivaa noin 1,8 km. Muunnos noudattaa Auttoisten osayleiskaavassa käytettyä muunnosperiaatetta. Muunnetun rantaviivan määräytymisperusteet on esitetty liitteessä 5. Kaavan mitoitusperusteena on käytetty 5 loma-asuntoa / muunnettu rantakilometri. Kaava-alueen tilojen emätila 576-414-2-14 on ns. emätila, joka ei ole käyttänyt rantarakentamisoikeutta kuin yhden loma-asunnon osalta emätilan Hahjärven palstalla. Kaava-alueen mitoitus on edellisen mukaan 5 x 1.8 km eli 9.0, josta vähennetään yksi käytetty rakennuspaikka Hahjärven palstalla, kaava-alueen mitoitukseksi jää 8 kpl. Kaavassa on osoitettu 7 kpl omarantaista lomarakennuspaikkaa, jotka ovat hieman tavanomaista suurempia pinta-alaltaan ja rantaviivaltaan. Kaava-alueen tilojen emätilatarkastelu Tihjärven osalta alla. 5.1.2 Palvelut Lähimmät peruspalvelut sijaitsevat Padasjoen keskustassa, noin 18 km päässä tai Kuhmoisten kuntakeskuksessa noin 16 km:n päässä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavasuunnittelussa on huomioitu alueen luontoarvot laaditun luontoselvityksen mukaisesti. Jätevesien käsittely järjestetään kunnan jätevesimääräysten ja voimassa olevan lainsäädännön ( asetus 209/2011 ) mukaisesti. 8

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet RA-alueet Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon javierasmajan ja sauna- ja talousrakennuksia. Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohti saaolla enintään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 k-m2 ja vähintään 130 k- m2. Loma-asuntorakennuksen kerrosala saa olla enintään 150 k-m2 ja vierasmajan enintään 40 k- m2. Erillisen saunarakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 25 k-m2, saa sijoittaa vahvistuvan rakennusalan ulkopuolelle kuitenkin vähintään 10 m:n etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Pohjapinta-alaltaan yli 140 m2 suuruiset rakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m etäisyydelle rantaviivasta ellei maasto-olosuhteet muuta edellytä. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan 5 kpl kullakin rakennuspaikalla. Korttelin 2RA rakennuspaikalle 1 sijoittuu kulttuuriperinnön kannalta säilytettäviä kohteita, jotka on huomioitu kaavassa sk-alueenosamerkinnällä ja kaavamääräyksellä. 5.3.2 Muut alueet M-alueet Metsätalousalue. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa ranta-alueilla rantamaisemalliset näkökohdat huomioiden. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Yleiskaavan sisältövaatimukset Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Ranta-asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: Kaava-alueen tiestön suunnittelussa hyödynnetään jo olemassa olevaa runkotiestöä ja lähellä jo olevaa sähköverkostoa. 2. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus: Lähimmät perus- ja kaupalliset palvelut löytyvät Padasjoen keskustasta, noin 18 km etäisyydeltä ja Kuhmoisten keskustasta noin 16 km. 3. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen: Jätehuolto tapahtuu yksittäisten rakennuspaikkojen osalta sopimusmenettelynä. Jätevesien käsittely järjestetään kunnan jätevesimääräysten ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 9

4. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: Kaavasuunnittelussa on huomioitu alueen historiallisen ajan jäännöksiin liittyvät arvot laadittujen selvitysten mukaisesti, maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa mm. jättämällä alueen pohjoisosan niemi kokonaan rakentamatta ja jättämällä eteläosan pienemmän niemen kärki-ja itäosaan maisemallinen suojaalue. Kaavamääräyksillä turvataan rakentamisen muu sopeutuminen rantamaisemaan. Kaava-alueelle jää noin 1.5 km vapaa-alueita turvaamaan esim. kalastaminen ja muu oleskelu vesistössä. 5. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: Kaavassa osoitetut maa- ja metsätalousalueet sallivat jokamiehen oikeuksien mukaisen virkistyskäytön. Vapaataa rantaa jää kaava-alueelle noin 1.5 km. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan kaava lisää hieman liikennöintiä alueen yksityisteillä, toisaalta tiehoitokunnille tulee lisää käyttäjiä ja samalla tienpidon kustannusten maksajia lisää. Kulttuuriperintö ja muinaismuistot Historiallisen ajan löydökset huomioidaan vuonna 2016 tehtyjen inventointien (liitteet 3 ja 4) mukaisesti. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2016 (liite 5). Kaavasuunnittelussa huomioidaan alueen luontoarvot laaditun luontoselvityksen mukaisesti. Alueella olevan luo-kohteen säilyminen on turvattu kaavamääräyksellä. 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan sen koon ja luonteen johdosta merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamisesta vastaa kokonaan alueen maanomistaja, kunnalle tulee jatkossa uusia säännöllisiä kiinteistöverotuloja ja rakentamisen aikaisia muita verotuloja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei sijaitse ympäristön häiriötekijöitä. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Kaavan toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. LÄHTEET Kartat 1 ja 2.. Kartat: Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistot 06/2016. Rajaukset: Henna Koskinen Kartta 3. Päijät-Hämeen liitto.saatavilla: http://www.paijat-hame.fi/wpcontent/uploads/2015/06/maka06_20080311_vahv_makakartta.pdf Kartta 4. Päijät-Hämeen liitto. Saatavilla: http://www.paijat-hame.fi/wpcontent/uploads/2015/09/maka2014_kartta1000x1300_20161114.pdf 10

Kannen kuva. Kuvaaja: Henna Koskinen 15.6.2016. LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 6.6.2016 2. Muinaisjäännösinventointiraportti, Mikroliitti Oy 2016 3. Arkeologinen maastotarkastuslausunto, Lahden Museo 2016 4. Luontoselvitysraportti, Miljöösuunnittelu Henna Koskinen 2016 5. Muunnetun rantaviivan laskentaperusteet 6. Kaava-alueen tieoikeuskartta 11

1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 6.6.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVAA PADASJOEN KUNNAN TORITUN KYLÄSSÄ TILAN KAUPPILA 576-414-2-14 ALUEELLA TIHJÄRVELLÄ. LIITEKARTTA. 1.KAAVAN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Kaavan tavoitteena on määrittää sitovasti kaava-alueen lomarakennusoikeudet ja - rakennuspaikat sekä metsätalouskäyttöön jäävät alueet. 2. KAAVAN LAATIJA Kaavan laatijana toimii maanomistajan toimeksiannosta DI Juha Poutanen, Insinööritoimisto Poutanen Oy, Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna, puh 0400 480338, sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi 3. OSALLISET Kaavan pääosallinen ovat kaava-alueen maanomistaja. Kaavan muita osallisia ovat lähialueiden maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisosallisia ovat: - Padasjoen kunta - Päijät-Hämeen Liitto - Hämeen ELY-keskus - Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo 4. KAAVAN VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

2 Kaavahanke on laitettu vireille kuntaan 6.2016 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnanvirastossa kaavakäsittelyn ajan. Osallisilla on oikeus esittää mielipiteensä joko suullisesti tai kirjallisesti suunnitelmasta kaavaehdotusvaiheeseen asti. Kaavoituksesta järjestetään MRA:n 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavan valmisteluaineisto (luonnosaineisto) tullaan pitämään MRA:n 30 :n mukaisesti nähtävillä kunnassa ja osallisilla on oikeus lausua siitä mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Viranomaisosallisten kuuleminen hoidetaan viranomaisneuvotteluilla ja lausunnoilla. Kaavaehdotus pidetään mahdollisten korjausten ja täydennysten jälkeen nähtävillä kunnassa 30 päivän ajan ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä tarvittaessa muistutus asiassa nähtävilläoloaikana. 5. KAAVAN LÄHTÖKOHDAT 5.0 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5.1 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioiduksi pääosin maakuntakaavan välityksellä. Maakuntakaavassa 2006 ( vahvistettu 11.3.2008 ) kaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Liite. Maakuntakaava 2014:ssa, joka on parhaillaan valmistelussa, kaava-alueelle ei ole myöskään osoitettu aluevarauksia. 5.2 Yleiskaava 5.3 Ranta-asemakaava Kaava-alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavassa huomioidaan soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset MRL:n 39 :n mukaisesti. Kaava-alueella ei ole ranta-asemakaavaa, Tihjärven länsirannalla on v. 2011 hyväksytty ranta-asemakaava, jossa on 10 kpl omarantaisia lomarakennuspaikkoja Tihjärven osalta. 5.4 Rakennuskanta ja tiestö Kaava-aluerajauksella ei ole rakennuksia. Tihjärven muilla rannoilla on rakennettuja lomarakennuksia Padasjoen puolella noin 20 kpl ja länsirannan ranta-asemakaavassa 10 RA-tonttia. Kaava-alueen taakse on jo rakennettuna metsäautotieluokkainen yksityistie.

3 6. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Kaava-alueelta laaditaan luontoselvitys kesällä 2016. Muut tarvittavat selvitystarpeet arvioidaan kaavatyön kuluessa. Rakennusoikeuksien selvittämisen osalta laaditaan emätilaselvitys tilan Kauppila 2-14 osalta. 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 7.1 Ympäristövaikutukset Kaava-alueelta tehtävän luontoselvitysten osalta arvioidaan kaavan vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. 7.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan sen koosta ja luonteesta riippuen yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamisesta vastaa alueen maanomistaja. 7.3 Muut vaikutukset Kaavaratkaisun muut vaikutukset arvioidaan kaavatyön yhteydessä. 8. KAAVATYÖN TAVOITEAIKATAULU - Kaavoitus laitettu vireille 6/ 2016 - OAS ja kaavaluonnosaineisto nähtävillä 7-8 / 2016 - Kaavaehdotus nähtävillä 9-11/ 2016 - Kaavaehdotuksen hyväksyminen 1-2/ 2017

4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antavat lisätietoja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna Juha Poutanen, DI, kaavan laatija puh. 0400 480338 juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Padasjoen kunta Tekninen johtaja Seppo Rantanen Kellosalmentie 20 17500 Padasjoki Puh. 03-5529251 seppo.rantanen(at)padasjoki.fi Liitteet: - kaava-alueen sijaintikartta - kaava-alueen rajauskartta - ote maakuntakaava

Kaava-alueen sijainti

Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 6813105.6339286, E: 400749.61383929 Karttatuloste ei ole mittatarkka. Kiinteistörajat ja -tunnukset päivitetään toistaiseksi vain kerran viikossa. Rekisteripalvelujen kautta kartalle haetut palstat ja määräalat ovat ajantasaiset. Tulostettu Kiinteistötietopalvelusta 30.05.2016. Kaava-alue rajaus

OTE MAAKUNTAKAAVA KAAVA-ALUEEN LIKIM. RAJAUS

1 Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Teemu Tiainen Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy

2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 5 Inventointi... 6 Lähteet... 7 Muinaisjäännökset... 8 PADASJOKI JUNTINKORPI... 8 Kansikuva: Lapio pystyssä kahdesta löydetystä naurishaudasta pohjoisemmassa. Taustalla näkyvä (suoraan lapion vartta ylöspäin) kasa on kiven itäpuolelle koottu kaskiröykkiö. Länteen. Perustiedot Alue: Padasjoki, Tihjärven itärannan kaava-alue. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko ranta-asemakaava-alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita mahdollisesti suojeltavaksi katsottavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Työaika: 12.9.2016. Kustantaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy. Tekijät: Mikroliitti Oy, Teemu Tiainen. Tulokset: Kaava-alueella ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnissa löydettiin kaksi naurishautaa ja yksi kiviröykkiö. Yhdessä havaitut jäännökset viittaavat pienialaisen kaskeen. Inventointialue on merkattu vihreällä ympyrällä kartan luoteiskulmaan. Selityksiä: Koordinaatit ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 09/2016, ellei toisin mainittu. Muinaisjäännösrekisteri tarkastettu 09/2016. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvat: T. Tiainen.

3 Yleiskartat Inventointialue on rajattu vihreällä viivalla. Muinaisjäännös on merkattu punaisella pallolla ja ympyrällä.

Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta laadittu maastomalli. Inventointialue on rajattu vihreällä viien maasto on. 4

5 Vanhoja karttoja Ote vuoden 1842 pitäjänkartasta. Kaava-alue on vihreän ympyrän sisällä ja on kauttaaltaan asumatonta. Ote vuoden 1965 peruskartasta. Tutkimusalue on rajattu vihreällä viivalla muutakaan maankäyttöä. alueella ei ole asutusta eikä

6 Inventointi Padasjoelle sijaitsevan Tihjärven itärannalle on tekeillä ranta-asemakaava. Kaavaa laatii insinööritoimisto Poutanen Oy. Lahden kaupunginmuseon arkeologi Hannu Takala on ohjeistanut (31.8.2016) kaava-alueella tehtäväksi arkeologisen inventoinnin. Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnin suoritti Teemu Tiainen 12.9.2016 tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Kaava-alue sijaitsee noin 12,3 kilometriä Padasjoen kirkolta luoteeseen, Tihjärven itärannalla. Kauttaaltaan metsäisen kaava-alueen pinta-ala on hieman alle 30 hehtaaria. Tihjärven pinnankorkeus on 117,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Mikään tunnettu muinainen suurjärvivaihe ei ole alueelle ulottunut. Järven vesi on ollut samalla tasolla jään sulamisen jälkeisestä kuroutumisestaan lähtien. Kaava-alueen keskiosa on metsäistä suota (Juntinkorpi). Alueen pohjois- ja eteläosien mäet ovat korkeimmillaan hieman yli 130 metrin korkeustasolla. Kaava-alue on lähes kauttaaltaan kallioista ja kivistä. Periaatteessa kaava-alueelta on mahdollista sijaita esihistoriallisia, pyyntikulttuurin muinaisjäännöksiä, mutta alueen kovin kivisen ja toisaalta kostean maaperän vuoksi se ei ole todennäköistä. Vuoden 1842 pitäjänkartalla alue on asumatonta metsä- ja suomaata. Lähin historiallisen ajan kylä (Torittu) on sijainnut noin 2,5 km länteen kaava-alueesta. Lähin tunnettu kiinteä muinaisjäännös on puolestaan sijainnut kaava-alueen itäpuolella, noin 2,1 km alueen reunasta. Kyseessä on Juuristonharju (mj-rek 1000019111) niminen muinaisjäännös, jota ei ole tarkemmin tutkittu. Kohteen tarkastuksessa vuonna 2011 paikalla olevaa kiviröykkiötä arveltiin joka hautatai kaski/viljelyröykkiöksi. Vuoden 1965 peruskartassa kaava-alue on myös tyystin asumatonta aluetta mitä se on edelleenkin. Inventoinnin valmisteluvaiheessa alueesta laadittiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston avulla maastomalli, jonka avulla on mahdollista havaita mm. terva- ja hiilihautoja sekä erilaisia puolustusvarustuksia. Laaditusta maastomallista ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoisia kohteita, mutta maastomallista voi todeta a ja rosoisen kallion aiheuttaman maaston epätasaisuuden. Maastossa kaava-alue kuljettiin kattavasti läpi. Alueelle yritettiin kaivaa useita lapionterän levyisiä koekuoppia maanalaisten muinaisjäännösten löytämiseksi koekuoppia ei onnistuttu kaivamaan kuin muutama maaperän kivisyyden vuoksi. Tulos Tihjärven rantakaava-alueelta havaittiin kaksi naurishautaa/säilytyskuoppaa sekä niiden vierestä yksi maakiven rinnalle tehty kiviröykkiö. Naurishaudat ja kiviröykkiö tulkittiin lyhytaikaiseksi (mahdollisesti yksivuotiseksi) ja pienialaiseksi kaskialueeksi. Kohde on kiinteä muinaisjäännös. 16.9.2016 Teemu Tiainen

7 Lähteet Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. Peruskartta Kellosalmi 2143 08, v. 1965 ja 1985. Pitäjänkartta Padasjoki 2143 08 + 09, v. 1842. Yllä: tuulenkaato kaava-alueen eteläosassa paljastaa alueen pintamaaperän kivisyyden. Luoteeseen. Alla: Alueen lounaiskärjessä sijaitsee tasainen rantaterassi. Kohta vaikuttaa potentiaaliselta pyyntikulttuurin jälkien löytämiselle, mutta alueelle tehdyistä koekuopista ei havaittu mitään siihen viittaavaa. Pohjoiseen.

8 Muinaisjäännökset PADASJOKI JUNTINKORPI Mjtunnus: uusi kohde Ajoitus: historiallinen Laji: naurishaudat, röykkiöt, kaskirauniot Koordin: N: 6813 120 E: 400 679 Z: 121 ±3 m P: 6815 979 I: 3400 809 Tutkijat: Tiainen 2016 inventointi Huomiot: Tiainen 2016: Kaava-alueen keskiosasta, Juntinkorpi nimisen suon ja Tihjärven välisen N-S suuntaisen kapean kannaksen pohjoispäästä havaittiin kaksi pitkänomaoista matalaa kuoppaa sekä maakiven rinnalle koottu kiviröykkiö. Kuopat ja röykkiö sijaitsevat noin 121 metrin korkeustasolla. Eteläisempi kuoppa on noin 2,5 x 1,3 metrin kokoinen (syvyys noin 40 cm) kuoppa. Pitkänomainen kuoppa on kutakuinkin E-W suuntainen. Toinen paikalta havaittu kuoppa (pohjoisempi) on niin ikään pitkulainen noin 2 x 1,4 metrin kokoinen (syvyys noin 50 cm) ja E-W suuntainen. Pohjoisemman kuopan länsireunassa on pieni maavalli, muuten kuopat vaikuttavat vallittomilta. Kuoppien välinen etäisyys on noin 7 metriä ja ne on tehty matalan kumpareen länsireunaa, järven puolelle. Toiseen kuopista tehtiin koekuoppa - löytöjä koekuopasta ei havaittu, eikä myöskään huuhtoumakerrosta. Pohjoisemmasta kuopasta noin 9 metriä länteen sijaitsee noin 1,2 x 1,2 kokoinen maakivi (korkeus noin 80 cm). Maakiven itälaidalle - havaittujen pitkulaisten kuoppien puolelle - on kasattu pienempiä kiviä röykkiöksi. Röykkiö on pienempi ja matalampi kuin siinä kiinni oleva maakivi ja sitä peittää sammalkerros. Etualan kiven taakse on kerätty kiviä - kaskiröykkiö. Taustalla lapio pystyssä toisessa naurishaudassa. Itään.

9 Kuopat ja röykkiö tulkittiin pienialaiseksi, mahdollisesti vain yksivuotisen, kaski- ja naurishalmeen jäännöksiksi. Kaskialueeksi paikka on hyvin pieni. Yhdestä raivausröykkiöstä huolimatta kuivemman maan alue, missä kuopat ja röykkiö havaittiin, on edelleen hyvin kivistä ja pienialainen - alueen länsipuolella on järvi ja pohjois- ja itäpuolella suo. Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti kohdetta on pidettävä, ainakin alustavasti, kiinteänä muinaisjäännöksenä. Muinaisjäännösalue on merkattu punaisella värillä. Punaiset pallot osoittavat naurishautojen (idänpuoleiset pallot) ja kiviröykkiön sijainnit.

10 Eteläisempi naurishauta. Itään. Pohjoisempi naurishauta. Itäkaakkoon.

11 Kuvia Kaava-alueen kaakkoisosaa. Pohjoiseen. Eteläosan rantaa. Koilliseen. Keskiosan suota. Itään.

12 Luoteiskärjen länsirantaa. Kaakkoon. Luoteiskärjen jyrkkää kalliorinnetta. Luoteeseen. Kaava-alueen pohjoisosaa. Itään.

13 Liite: inventoinnissa tarkastetut alueet Inventointialue tutkittiin ja arvioitiin kokonaisuudessaan eri menetelmin. Maastossa käytiin läpi kartalla sinisellä merkatut alueet.

Johdant o

Kuivempaa kangasmetsäkasvillisuutta Piirteitä rämeestä ja kangasmetsäkasvillisuudesta Suuri siirtolohkare Kosteikko Metsälaki 10 (1) Havainnot maastokäynnin perusteella ( ( ( (

( ( ( Yhteenveto ja suositukset

Lähteet Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Lintudirektiivin liitteen I Suomessa säännöllisesti tavattavat lajit. Metsälaki.

PADASJOKI, TIHJÄRVI,TILA KAUPPILA 2-14

TIEOIKEUSKARTTA Tihjärvi itäranta, ranta-asemakaava-alueen tieoikeuskartta KAAVA-ALUE

Hallituksen esitys eduskunnalle yksityistielaiksi LAUSUNTO YKSITYISTIELAKIESITYKSESTÄ 17.2.2017 YLEISTÄ Lakiuudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja modernisoida lakitekstiä niin kirjoitustavaltaan kuin sisällöltään. Asioiden johdonmukainen ryhmittely omien otsikoiden alle parantaa huomattavasti lain lukemista ja eri asiayhteyksien löytämistä. Luonnoksen selkeyttä heikentää kuitenkin ilmeinen keskeneräisyys; lausunnolle jätetyltä lakiluonnokselta pitää edellyttää oikeakielisyyttä ja kieliopin tarkastusta. Luonnostekstissä on ylimääräisiä sanoja, sanoissa ylimääräisiä tavuja, puuttuu sana tai sanoja, sanoista kirjaimia, puuttuu välimerkkejä, jolloin asian oikein ymmärtäminen vaikeutuu. Pykälissä, joissa ei ole tarkoitus muuttaa asiasisältöä, on modernisointi johtanut asian muuttumiseen tai uuteen tulkintamahdollisuuteen. Ennen jatkokäsittelyä on puutteellisuudet korjattava. Kuntien tielautakuntien lakkauttaminen Lakiluonnoksessa esitetään kuntien tielautakuntien lakkauttamista ja toimitustehtävien siirtämistä maanmittaustoimistoille ja maaoikeuksiin. Muutosta perustellaan kuntien taloudellisten vastuiden vähentämisellä ja asiantuntijuuden paranemisella, koska yli 300 eri kunnan tielautakunnan taso vaihtelee suuresti. Minkälaisia vaikutuksia tielautakuntien lakkauttamisella sitten olisi? Lakiesityksen perusteluissa on selvitetty, että tielautakunnan kustannukset yksittäiselle kunnalle ovat vuosittain 24 400 euroa. Kuntia oli vuonna 2016 313 kpl. Kokonaiskustannus tielautakunnista oli siis 7,6 M /v. Kokemuksesta tiedän, että tielautakunnan tehtävät jakautuvat keskimäärin 1/3 toimitustehtäviin, 1/3 sovittelu- ja neuvontatehtäviin ja 1/3 avustusasioihin. Toimitusten osuus kustannuksista on siten n. 8100 euroa/vuosi/kunta. Selvityksessä on tullut ilmi myös, että toimituksia on vuosittain keskimäärin 8 kpl/kunta. Yhden toimituksen kustannus kunnalle on siis n. 1000 euroa. Kun toimituksia on keskimäärin 8 kpl/kunta ja kuntia 313, on kunnallisia toimituksia yhteensä 2500 kpl/vuosi ja toimitusten kustannusosuus kunnille yhteensä 2,5 M /v. Kunnallisista toimituksista voidaan arvioida olevan 30 % valitusasioita, 2500 toimituksesta siis 750 kpl/vuosi, ja 70 % hallinnollisia tietoimituksia, 1750 toimitusta/vuosi. Aikaa yhden toimituksen suorittamiseen on mennyt keskimäärin 3 työpäivää. Valitusasioiden hoitamiseen siten 2230 työpäivää, hallinnollisiin toimituksiin 5250 päivää. Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan muutoksenhakutehtävien siirtymisen maaoikeuksiin lisäävän tehtävätaakkaa jonkin verran. Tavoiteltavana kuitenkin pidetään, että muutoksenhakuja tehtäisiin nykyistä vähemmän, kun hakijan kulut maaoikeuksissa nousisivat 5000 7000 euroon. Onko keino tavoitteeseen pääsemiseksi oikea: saadakseen asiansa tutkituksi täytyy varautua maksamaan aikaisempaan verrattuna 10 20 kertainen kustannus! Toivoa muutoshakemusten tarpeen vähenemiseen pannaan myös kuntien ja maakuntien vapaaehtoisiin sovittelu- ja neuvontaelimiin. Sovittelu on ollut tielautakunnan

tehtävänä tähänkin asti. Epäilen, vähentävätkö perustettavat sovitteluelimet muutoksenhakutarvetta nykyisestä määrästä. Jos vapaaehtoisia sovitteluelimiä yleensäkään perustetaan. Maaoikeuksien tehtävätaakka lisääntyy enemmän kuin jonkin verran ja muutoksenhakijan kustannus ei ole enää kohtuuden rajoissa. Lisäksi maaoikeuden kustannukset valtiolle voivat selvityksen mukaan nousta tuhansiin euroihin. Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan maanmittaustoimistojen vastuulle tulevan vuosittain n. 500 yksityistietoimitusta. Se tarkoittaa sitä, että tielautakuntien hallinnollisista toimituksista siirtyisi maanmittaustoimistoille vain n. 10 %. Miten hoituvat loput n. 90 % tielautakuntien aikaisemmin hoitamista toimituksista? Työaikavaikutusten oletetaan olevan n. 600 henkilötyöpäivää. Maanmittauslaitos suoriutuu siten yhdestä toimituksesta päivässä, tielautakunnassa on mennyt kolme päivää. Perusteluissa arvioidaan asianosaisilta perittäviä kustannuksia nykyisellä hinnoitteluilla tulevan 0,39 M, mikä tarkoittaa yhden toimituspäivän hinnaksi siten 650. Perusteluissa edelleen ilmoitetaan Maanmittauslaitokselle siirtyvistä tehtävistä kansalaiselle määrätyn toimituskustannuksen vaihdelleen 50 euron ja 1850 euron välillä. Lyhimmillään Maanmittauslaitos on siten selvinnyt toimituksesta 37 minuutissa! Tielautakunnat ovat selvityksen mukaan perineet toimituskustannuksia keskimäärin 343 euroa. Maanmittauslaitoksen perimä kustannus vastaavasta toimituksesta ei tule jäämään selvityksessä esitettyyn 780 euroon vaan tulee olemaan kolmin- tai nelinkertainen kuntien perimään toimituskustannukseen verrattuna. Perustelujen arvio, että siirrolla maanmittaustoimistoihin ei ole keskimääräisesti suuria vaikutuksia Maanmittauslaitokselle tai kansalaisille aiheutuviin kustannuksiin, ei tunnu uskottavalta. Esityksessä arvioidaan, että tielautakuntien lakkauttamisella tieosakkaiden oikeusturva paranisi, sillä tielautakuntien päätöksenteon on arvosteltu olevan liian lähellä tieosakkaita. Oma arvioni on, että tielautakunnan päätöksentekoon on vaikuttanut päinvastoin myönteisesti se, että lautakunnan jäsenet ovat lähellä tieosakasta, heillä on paikallistuntemusta jolloin he tuntevat asian taustat ja vaikuttimet. Neuvonta- ja sovitteluelin Lakiluonnoksessa mahdollistetaan maakuntiin ja kuntiin perustettavaksi yksityistieasioita käsittelevä neuvonta- ja sovitteluelin tai tarjota muutoin neuvonta- ja sovittelupalveluita yksityistieasioissa (95 ). Luonnoksen perusteluissa asetetaan näille elimille suuria toiveita, jotta maanmittaustoimistot ja maaoikeudet eivät ylityöllisty ja tieosakkaat eivät joudu turvautumaan rahallisesti hinnakkaisiin toimituksiin tai oikeustoimiin. Lakimuutoksen yhtenä tarkoituksena on säästää kuntien kustannuksia. Jos kuntaan perustetaan vapaaehtoinen neuvonta- ja sovitteluelin, edellyttää se yksityistieasioiden tietotaidon omaavan henkilön edelleen palkkaamista. Tielautakunnan toimenkuvasta silloin ainoastaan kolmannes, tietoimitusten osuus, jäisi pois. Kunnan kustannuksiin ei tulisi merkittävää vähennystä. Kuntiin ei tulla vapaaehtoisia neuvotteluja sovitteluelimiä muodostamaan. Maakuntiin yksityistieasioiden neuvonta- ja sovittelupalvelut luontuisivat erittäin hyvin. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että palvelun antaminen olisi maakunnille vapaaehtoista ja aiheuttaa kustannuksia. Löytyykö maakunnan päättäjiltä tahtoa panostaa tähän palveluun? Mikäli neuvonta- ja sovittelupalvelu halutaan toimimaan, on maakuntia velvoitettava sitä antamaan. Vapaaehtoisena palveluna sitä tuskin maakunnissakaan tullaan antamaan.

Johtopäätökset: Ehdotan, että lakkautettavien tielautakuntien tehtävät siirretään maakuntiin perustettaviin kolmijäsenisiin toimielimiin (tielautakuntiin). Jäsenistä puheenjohtaja ja yksi jäsen olisivat luottamushenkilöitä, kolmas virkasuhteinen yksityistielakiasiantuntija. Toimielimen tehtävänä olisi hoitaa soveltuvin osin ne asiat, jotka nykyisessä laissa on kunnan tielautakunnalle määrätty. Tehtävinä voisi laissa erikseen mainita sovittelun ja neuvonnan. Maakunnassa toimielimeen valittaisiin kaksi tai useampi luottamushenkilö. Toimielimen puheenjohtaja toimisi kaikissa toimituksissa puheenjohtajana, jäsen vaihtuisi sen mukaan, miltä maakunnan osa-alueelta toimitus tulisi pidettäväksi. Valtio huomioisi resursoinnin maakuntien rahoituksessa, vastaavasti lisärahoitustarve Maanmittauslaitokselle ja maaoikeuksiin jäisi pois. Kustannusvaikutus niin yhteiskunnalle kuin kansalaisillekin olisi huomattavasti vähäisempi kuin lausunnolla olevassa lakiesityksessä. Maakunnan tai kunnan vapaaehtoisilla sovittelu- ja neuvontaelimillä ei olisi silloin tarvetta. Muita huomioita Tieoikeuden myöntäminen myös valtiolle, maakunnalle ja kunnalle lisää yhteiskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa järkevien kulkureittien käyttöön. Samalla maksuvastuuta ja päätösvaltaa teiden kunnossapidosta saadaan liikennettä tielle ohjaaville ja tien käytöstä hyötyville. Kuntien hankkimasta koululais- ym. palveluliikenteestä on enenevässä määrin tullut lisärasite ja kulu tiekunnille. Säästötarpeissa kuljetuksia on kilpailutettu ja halvimpien tarjousten autot ovat usein kookkaita linja-autoja. Painavat kulkuneuvot rasittavat tietä enemmän kuin normaali asutusliikenne. Vaikeuksia on syntynyt myös tilanteissa, joissa kuntien asemakaavojen toteuttaminen on lisännyt huomattavasti ulkopuolisten tienkäyttöä yksityistiellä. Luonnoksessa mahdollistetaan se, että tienkäyttäjät voivat keskenään perustamiskokouksessa perustaa uuden tiekunnan (52 ) tai päättää tiekuntien yhdistämisestä sekä jakamisesta (71 ). Osakkaiden mahdollisuudet tarvittavien tietojen hankintaan ja tiekunnan perustamisen tietotaidon omaksumiseen, niin myös tien yksiköintiin, voidaan katsoa olevan rajalliset. Luonnoksen kirjaus tulisi johtamaan perustamisasioiden hoitamisen ulkoistamiseen alan yrityksille. Seikka ei ainakaan vähennä osakkaille aiheutuvia kustannuksia. Katson, että tiekuntien perustamis- yhdistämis- ja jakamisasiat on syytä säilyttää viranomaistoimintana. Tiekunnat voivat vahvistaa toiminnalleen säännöt (64 ). Esityksen mukaan säännöissä voidaan poiketa lain säännöksistä, jos se on erikseen sallittu. Tähän ei pidä mennä. Säännöillä voidaan määritellä tiekunnan käytäntöjä, mutta vain niiltä osin kuin lakitekstissä ei toimintoa ole määritelty. Säännöillä ei tule voida päättää toisin kuin laissa on säädetty. Säännöt eivät voi mennä lain yli. Lakitekstiin on selkeästi kirjattava lailla noudatettavat asiat. Mitä lakiin ei ole kirjattu, on mahdollista säännöillä määritellä.