TARVESELVITYS ETELÄ-HERVANNAN KOULUN LAAJENNUS

ETELÄ-HERVANNAN KOULUN LAAJENNUS

Sivu 2/16 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 ARVIO KUSTANNUKSISTA... 4 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI... 4 2.1 TOIMIALAN KUVAUS... 4 2.2 NYKYISET TILAT... 4 2.3 KISAPUISTON KOULU JA ETELÄ-HERVANNAN KOULUN LAAJENNUS... 6 2.3.1 laajuustiedot / nykyinen koulukiinteistö 6 2.3.2 alustavat laajuustiedot / laajennusosa 6 2.3.3 Rakennushistoriaselvitys 6 3 TOIMINNAN TARPEET... 6 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE... 6 3.2 TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT... 8 3.3 TILANTARVE... 8 3.4 VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT... 8 4 RAKENNUSHANKE... 8 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE... 8 4.2 POHJATUTKIMUKSET...10 4.3 KIINTEISTÖSTRATEGIA...11 4.4 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ...11 4.5 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT...12 4.5.1 Ateria- ja puhtauspalvelut / Tampereen Voimia Liikelaitos 12 4.5.2 Vaihtoehtoiset ratkaisut 12 4.6 KUSTANNUKSET...12 4.6.1 Toiminnan kustannukset 12 4.6.2 Tilakustannukset 12 4.7 TOIMINNAN KUSTANNUKSET...13 4.8 TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA...13 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET...13 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET...13 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET...13 5.3 RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET...14 5.4 TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET...14 5.4.1 LVI-tekniikka 14 5.4.2 Sähkötekniikka 15 5.4.3 Energialuokkatavoite 16 5.4.4 Teknisten tilojen tilavaatimukset 16 6 LIITTEET:...16

Sivu 3/16 1 TIIVISTELMÄ Kisapuiston koulu sijaitsee Hervannan kaupunginosassa osoitteessa Teräskatu 1. Kiinteistötunnus 837-065- 7148-5. Etelä-Hervannan koulu sijaitsee noin 300 metrin päässä Kisapuiston koulusta. Koulun osoite on Mekaniikanpolku 9, kiinteistötunnus 837-065 - 7155-1. Etäisyys keskustorilta on noin 12 km. Kisapuiston koulu on valmistunut vuonna 1980 ja sitä ei ole peruskorjattu. Koulussa noin 68 oppilasta ja esiopetusikäisiä 44 oppilasta, yhteensä 112 oppilasta. Kisapuiston koulu kärsii vakavista sisäilmaongelmista. Tehdyt kuntoselvitykset ja -tutkimukset edellyttäisivät rakenteellisia korjaustoimenpiteitä julkisivuissa sekä sisätiloissa. Tarveselvitysvaiheessa on kartoitettu etenemisvaihtoehdot. Sen perusteella on päädytty korvaamaan vanha koulu uudisrakennuksella joka sijoitetaan Etelä-Hervannan koulun kiinteään yhteyteen sen laajennusosaksi. Lisäksi Pääskysen päiväkodissa on 46 esiopetusikäistä, jotka sijoittuvat jatkossa Etelä- Hervannan koulun laajennusosaan. Suunnittelu on tarkoitus aloittaa keväällä 2017 ja rakennustöiden on määrä valmistua jouluna 2017. Tarveselvitysesityksen on valmistellut hankeryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: vs. suunnittelupäällikkö Hanna Sulonen / Lasten ja nuorten palvelut, vastaava rehtori Päivi Ikola / perusopetus, suunnittelija Elina Lahti / Tampereen Voimia Liikelaitos, hankearkkitehti Jarmo Viljakka, tilapalvelupäällikkö Niko Suoniemi sekä taloteknisinä asiantuntijoina LVI-asiantuntija Tapio Hyrkäs ja sähköteknisissä asioissa Timo Harjula Tampereen Tilakeskuksesta. Tilakeskuksen hankearkkitehti Jarmo Viljakka on toiminut hankeryhmän sihteerinä ja koostanut tämän tarveselvityksen. Kisapuiston koulu Pääskysen päiväkoti Etelä-Hervannan koulu Sijainnit

Sivu 4/16 1.1 ARVIO KUSTANNUKSISTA Investoinnit Rakentamisen kustannusarvio (leasing) 1 900 000 Irtokalustus, ensikertainen 285 000 Yhteensä 2 185 000 ensikertaisen irtokalustuksen poistokustannus, poistoaika 3 vuotta 95 000 / vuosi Vaikutukset käyttömenoihin vuokrataso (pääomavuokra, ylläpito, tontti) 256 600 / vuosi Toiminnan kustannukset koulun henkilöstökustannukset 803 000 / vuosi Muut kustannukset (monipalvelu ja muut materiaali) 285 000 / vuosi Yhteensä / vuosi 1 344 600 / vuosi Oppilaspaikan kustannus Yhden oppilaspaikan kustannus 7525 / vuosi Yhden oppilaspaikan kustannus / vuokra-m2 (191 oppilasta) 1344 / vuosi Yhteensä / vuosi 8869 / vuosi Väistötilakustannukset 0 / vuosi 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI 2.1 TOIMIALAN KUVAUS PERUSOPETUS JA ESIOPETUS Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan hyväksymien tilojen käytön periaatteiden mukaisesti ns. koulussa on yhteinen henkilökunnan huone ja tilojen yhteiskäyttö korostuu toiminnassa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan ei varata omaa erillistä tilaa lukuun ottamatta tukikohtatilaa, jossa pienet oppilaat kokoontuvat. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä Harrastava Iltapäivä - toiminta käyttävät joustavasti koulun tiloja. 2.2 NYKYISET TILAT Kisapuiston koulu sijaitsee osoitteessa Teräskatu 1. Koulussa on 68 oppilasta ja esiopetusikäisiä 44. Rakennus on valmistunut vuonna 1980 ja sitä ei ole peruskorjattu. Rakennus on yksikerroksinen. Samalla tontilla sijaitsee myös Kisapuiston päiväkoti.

Sivu 5/16 Rakennukseen tehtyjen tutkimusten ja kartoitusten perusteella on teknisissä järjestelmissä havaittu puutteita, jotka tulisi korjata. Rakennusosien ja teknisten järjestelmien kunto alkaa kokonaisuutena olla sekä teknisen-, että toiminnallisen käyttöikänsä lopulla ja vaatii korjausta tai uusimista. Koulun pohjoisen puolen tiloissa on kuntotutkimuksessa todettu varsinkin alapohjassa, laaja-alaista kosteusrasitusta sekä kosteus- ja mikrobivaurioita. Kosteusvaurioiden lisäksi koulun osalla sisäilman kannalta huomattavana riskitekijänä pidetään rakenteiden kautta tulevia ilmavuotoja. Ilmavuodot keskittyvät erityisesti yläpohjan osalle. Lisäksi kohteen ilmamäärät on todettu mittauksissa vajavaisiksi ja ilmanvaihto on kohteessa kosteusvaurioiden ohella yksi merkittävin toimenpiteitä vaativa asia. Pohjoispäädyssä on myös havaittu painumaa, joka on tapahtunut aiemmin ja jonka johdosta rakenteissa on halkeamia sekä esim. salin taiteovet eivät tästä syystä toimi. Pohjaviemärin on todettu olevan välttävässä kunnossa, havaittu painumaa ja irtokertymää. Sähköjärjestelmät alkuperäisessä kunnossa ja niiden turvallisuus ei ole nykymääräysten mukaisella tasolla. Pohjoispäädyn tilat on rajattu pois käytöstä väliseinällä ja tila on alipaineistettu opetuskäytössä oleviin tiloihin nähden. Käyttäjien ruokailu tapahtuu Etelä-Hervannan koululla sekä Kisapuiston päiväkodilla (esikoululaiset). Kaikissa käytössä olevissa tiloissa on ilmanpuhdistimia, jotta käyttäjät pystyisivät olemaan tiloissa väistötiloihin siirtymiseen asti. Sisäilmatyöryhmässä takarajaksi väistötiloille on toistaiseksi määritelty syksy 2017. Tällä hetkellä oireilu kohteessa on lisääntynyt tehdyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta ja tilojen käyttöä saatetaan joutua rajoittamaan entisestään. Tilat saatetaan asettaa käyttökieltoon viranomaisen toimesta. TOIMIJOIDEN NYKYISET TILAKUSTANNUKSET toiminta htm 2 /vuosi Etelä-Hervannan koulu Perusopetus 6.735 763.200 Avopalvelut 174 19.600 Tampereen Voimia 188 53.100 Kisapuiston koulu Perusopetus 786 99.700 Tampereen Voimia 53 9.900 Kiinteistöt omistaa Tampereen kaupunki. Lisäksi Etelä-Hervannan koulun läheisessä Pääskysen päiväkodissa on esiopetusikäisiä 46 oppilasta. Pääskysen päiväkoti on myös huonossa kunnossa. Kaakon palvelumallityön toimenpide-ehdotuksena sovittiin, että Etelä-Hervannan koulun laajennuksen yhteydessä selvitetään, mahtuisivatko Pääskysen päiväkodin esiopetusikäiset uuteen laajennusosaan yhdistäen näin alueen esiopetus yhdeksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon ja perusopetuksen tavoitteena on siirtää esiopetus 95 prosenttisesti koulun tiloihin syksystä 2017 lähtien. Pääskysen päiväkodin esiopetusikäiset saavat hyvät tilat Etelä-Hervannan koulun laajennuksen yhteydessä koululta.

Sivu 6/16 2.3 KISAPUISTON KOULU JA ETELÄ-HERVANNAN KOULUN LAAJENNUS 2.3.1 laajuustiedot / nykyinen koulukiinteistö Kerrosluku 1 Bruttoala 1 267 brm 2 Huoneistoala 1 131 htm 2 Tilavuus 5 900 m 3 2.3.2 alustavat laajuustiedot / laajennusosa Kerrosluku 1 Bruttoala 830 brm 2 Huoneistoala 698 htm 2 Hyötyala 594 hym 2 2.3.3 Rakennushistoriaselvitys Kisapuiston ja Etelä-Hervannan koulusta ei ole tilattu rakennushistoriaselvitystä. 3 TOIMINNAN TARPEET 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE Etelä-Hervannan koulupolun oppilasmäärä Kisapuiston koulussa on kasvanut pikkuisen viimeisten viiden vuoden ajan. Kuva 1. Kisapuiston (luokat 1-2) koulun oppilasmäärät vuosina 2011-2016

Sivu 7/16 Kuva 2. ja 3. Etelä- ja Pohjois-Hervannan koulupolkujen esiopetusikäisten ja 7-12-vuotiaiden oppilaiden väestösuunnite vuoteen 2030 asti Ennusteiden mukaan Etelä- ja Pohjois-Hervannassa 7-12-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti vuosina 2020-2025.

Sivu 8/16 3.2 TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT Koulun tilat suunnitellaan siten, että ne ovat mahdollisimman muuntautumiskykyisiä ja soveltuvat erilaiseen toimintaan. Uusien tilojen sijainti vanhan koulun yhteydessä mahdollistaa tämän hyvin. 3.3 TILANTARVE Koulu on mitoitettu 191 oppilaalle, joista esiopetuksen osuus on 100 oppilasta ja erityisopetuksen 16 oppilasta. Tilaohjelma koostuu osista: opetustilat 554 hym 2 yhteistilat 40 hym 2 yhteensä 594 hym 2 Oppilaat ruokailevat olemassa olevan koulun ruokasalissa. Tilaohjelma liitteenä. 3.4 VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT Nykyinen kiinteistö on huonokuntoinen ja vaatisi täydellisen perusparannuksen ja väistötilat perusparannuksen ajaksi. Alueella ei ole vaihtoehtoisia toimitiloja opetustoiminnalle. Alueen muut koulut ovat täynnä. 4 RAKENNUSHANKE 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE ASEMAKAAVA Koulun asemakaava on vuodelta 1981. Kaavamääräys on YO. Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 7909 kem 2, josta käytetty 7712 kem2. Rakennusoikeutta on käyttämättä 197 kem2. Uuden rakennuksen kerrosala on noin 830kem2, jolloin ylitys on noin 633 kem2. Osa laajennusosasta sijoittuu asemakaavassa määritetyn rakennusalueen rajan ulkopuolelle, ks. kohta 5.2. Asemakaavan autopaikkamääräykset ovat: asunnot; 1ap/kerrosalan 85m2 kohti, oppilaitokset 1 ap kahta toimihenkilöä kohti ja 1 ap neljää 18 vuotta täyttänyttä opiskelijaa kohti. Tontilla nyt kaavan edellyttämät autopaikat, yhteensä 35 ap (1ap/2 toimihenkilöä = 34ap, 1ap/85kem2=1ap). Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla.

Sivu 9/16 Asemakaava TONTTI Koulun tontin koko on noin 26 362m2. Tonttia rajaa etelässä Elementinpolku, lännessä Ahvenisraitti, idässä Laattapuisto ja pohjoisessa Mekaniikanpolku. Koulun huoltoliikenne kulkee Nosturinraitin kautta ja koulun pihan läpi. Nykyiset rakennusluvan mukaiset autopaikat sijaitsevat Mekaniikanpolun vierellä (7ap) ja rakennuksen eteläpuolella keskellä tonttia (27ap). Uudet pysäköintipaikat noin 11 ap sijoitetaan tontille siten, että oppilasturvallisuus ei heikkene. Osa esiopetusikäisistä lapsista tuodaan kouluun autolla ja saattoliikenteen ratkaisuja tutkitaankin jatkosuunnittelun yhteydessä: erityisesti liikenneturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Autoliikenne ja paikoitusalueet erotetaan selkeästi välituntipihasta. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan saattopaikkojen sijoittamista Sähkökadun varrelle. Laajennusosa sijoittuu koulun itäpäätyyn. Laajennusosan ja vanhan koulun välillä on lämmin sisäyhteys.

Sivu 10/16 Tontinkäyttöluonnos, laajennusosa keltaisella oikeassa reunassa. PALVELUVERKKO Etelä-Hervannan koulun laajennus mahdollistaa lähialueen perusopetuksen toteuttamisen ja huonokuntoisesta Kisapuiston koulutalosta luopumisen. Etelä-Hervannan koulun laajennus on välttämätön, jotta perusopetuspaikat pystytään järjestämään kaikille alueen lapsille. Lisäksi Etelä-Hervannan koulun laajennus mahdollistaa Pääskysen päiväkodin esiopetusikäisten siirtämisen koulun tiloihin mahdollistaen esi- ja alkuopetuksen yhteisen toimintamallin toteuttamisen. LIIKENNEYHTEYDET Tontille on kevyenliikenteen yhteys. Arkkitehdinkadun kautta kulkee Tampereen joukkoliikenteen linja, lähin pysäkki sijaitsee noin 200m päässä tontista. Pysäköinti, katso kohta tontti. 4.2 POHJATUTKIMUKSET Alue soveltuu pohjasuhteiltaan koulun laajennuksen alueeksi. Suunniteltu rakennus suositellaan perustettavaksi anturoilla luonnontilaisen pohjamaan varaan. Tutkitulla alueella suunnitelmallisena kantavuutena maapohjalle voidaan käyttää Psall = 225 325 kn/m2. Kallio voi tulla perustamistasossa vastaan. Alueella tulee varautua louhintaan sekä kaivutöihin. Alapohja voidaan rakentaa vastaavasti maanvaraisesti luonnontilaisen pohjamaan varaan. Rakennus tulee salaojittaa. Kaivu rakennusalueella tulee suorittaa siten, että kaikki eloperäiset ja/tai löyhtyneet pintamaat sekä täytemaat poistetaan rakennuspaikan osalta. Ennen täyttötöihin ryhtymistä rakennuspaikalla tulee pitää pohjakatselmus. Pohjakatselmuksesta laaditaan pöytäkirja.

Sivu 11/16 Pohjamaa on routivaa, mistä syystä rakenteet tulee suojata roudalta, jos perustamissyvyys (rakenteen alle tuleva routimaton täyttö huomioiden) on alle 1.8 m tulevasta maanpinnan tasosta mitattuna. Tämän rakennettavuusselvityksen perusteella voidaan tehdä alueellista suunnittelua. Ennen kohteen rakennustöiden aloittamista pohjatutkimuksia tulee täydentää ja kohteeseen on laadittava erillinen perustamistapalausunto sekä maarakennustyöselitys. Tarveselvitysvaiheen rakennettavuusselvityksen on tehnyt Taratest Oy. 4.3 KIINTEISTÖSTRATEGIA Tilakeskus Liikelaitoksen strategian keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Yksi tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannon tarpeisiin. Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumallityön seurauksena syntyvä palveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Tilakeskuksen rakennus- ja kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisoitavaksi määritelty omaisuus voidaan luokitella kehittämispotentiaalin mukaan. Mikäli rakennuksella ei ole käyttö-, myynti- tai kehittämisarvoa, ne esitetään mahdollisuuksien mukaan purettavaksi, jotta ylläpitokuluja ei synny. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja. Koulun perusparannus ei nykyisellä sijainnillaan ole toiminnan näkökulmasta perusteltua toiminnallisten muutostarpeiden ja nykyisen koulurakennuksen huonon kunnon vuoksi. Alueen koulujen tarpeen tulevaisuuden muutokset eivät ole vielä täysin tiedossa, mistä syystä esityksenä on koulun tiloihin liittyvän nk. siirtokelpoisen kouluratkaisun hankkiminen leasing-rahoituksella. Käytöstä poistuvaa koulurakennusta esitetään purettavaksi ja liitettäväksi kehittäen realisoitaviin kohteisiin huomioiden kuitenkin samalla tontilla sijaitseva päiväkotirakennus ja sen tulevat tarpeet. 4.4 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ Rakennus on yksikerroksinen. Se tehdään elementtirakenteisena, joka rajaa tilasuunnittelun mahdollisuuksia jonkin verran. Opetustilat suunnitellaan kuitenkin mahdollisimman monikäyttöisiksi. Laajennusosasta on lämmin sisäyhteys olemassa olevaan koulurakennukseen ja suora yhteys välituntipihalle. Rakennuksesta on suora yhteys välituntipihalle. Rakennukseen ei ole tulossa ulkopuolista huoltoyhteyttä vaativia tiloja. Esiopetuksen tilat sijoittuvat rakennuksen pohjoispäähän, esiopetuksen oppilaat käyttävät välituntipihana yläpihaa.

Sivu 12/16 4.5 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT 4.5.1 Ateria- ja puhtauspalvelut / Tampereen Voimia Liikelaitos Koulujen palvelun järjestämisestä vastaa Tampereen Voimia Liikelaitos. Palvelu tuotetaan joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Laajennusosaan sijoittuvat oppilaat käyttävät olemassa olevaa ruokasalia. Keittiö toimii tuotantokeittiönä. Tuotantokeittiössä valmistetaan aamupala (tarvittaessa), lounas ja välipala. Ateriapalvelun kustannus Kisapuiston koulun osuudelta on n. 70 000 / vuosi, sisältäen elintarvikkeet, työkustannukset ja muut kulut. Puhtauspalvelun kustannus on n. 14 000 / vuosi. 4.5.2 Vaihtoehtoiset ratkaisut Tarveselvitysvaiheessa kartoitettiin etenemisvaihtoehdot. Sen perusteella on päädytty nykyisen rakennuksen purkamiseen ja uuden rakentamiseen koulun laajennusosaksi leasing-tyyppisenä ratkaisuna. Toinen vaihtoehto oli vanhan koulurakennuksen peruskorjaus. Vanhan koulurakennuksen peruskorjauksen kustannuksiksi on arvioitu 3,0M. Tiedossa on, että kohteen perusparannus täytyisi aloittaa vuonna 2017. Vanhasta Kisapuiston koulurakennuksesta luopuminen mahdollistaa vanhan tontin jatkokehittämisen. Kisapuiston koulun käyttöä pyritään jatkamaan laajennusosan valmistumiseen saakka. Kolmas selvitetty vaihtoehto on uudisrakennuksen sijoittaminen purettavan koulun paikalle. Tarveselvitysvaiheessa todettiin, että on ratkaisuna kalliimpi kuin nyt esitetty laajennusvaihtoehto. Uudisrakennus edellyttäisi jakelukeittiön, ruokasalin, liikuntasalin ja hallinnon tilojen rakentamista. Katso myös kohta 4.3. 4.6 KUSTANNUKSET 4.6.1 Toiminnan kustannukset 4.6.2 Tilakustannukset Laskennallinen aiemmin toteutettuihin kohteisiin perustuva kustannusarvio on 1 900 000 M. Laajennusosa toteutetaan leasing-tyyppisenä ratkaisuna. Vuokra-arvio perustuu 10-vuoden vuokrasopimukseen, jossa optio 10 vuodelle. Arvion pohjalta arvioitu vuokrataso tulisi olemaan noin: /m 2 /kk /vuosi pääomavuokra 28.47 221.380 ylläpitovuokra 4,1 31.880 tontin vuokra 0,43 3.340 yhteensä 33 256.600 /vuosi Rakennuksen huoneistoalaksi on arvioitu 698 htm 2.

Sivu 13/16 4.7 TOIMINNAN KUSTANNUKSET Laajennusosassa on oppilaspaikkoja 191 oppilaalle. Henkilökuntaa laajennusosaan tulee noin 21 henkilöä. Henkilöstökustannukset kasvavat Etelä-Hervannan koulun osalta, mutta ne vähenevät samassa suhteessa Kisapuiston koulun ja Pääskysen päiväkodin osuuksista. Henkilökustannukset kokonaisuutena pysyvät nykytasolla. Henkilöstökustannukset ovat vuodessa yhteensä 803 000 kattaen neljän esiopetusryhmän, viiden perusopetuksen luokan ja kahden pienryhmän henkilökunnan avustajineen. Esiopetuksen henkilökunnan (12 henkilöä) henkilöstökustannukset ovat vuodessa 408 000, alkuopetuksen 1.-2. luokkien ja pienryhmien opettajien (5 henkilöä) henkilöstökustannukset ovat vuodessa 275 000 ja avustajien (4 avustajaa) henkilöstökustannukset 120 000 vuodessa. Vuoden 2018 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida uusien kalustusteiden kustannukset, jotka ovat noin 285 000. Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan rakentamiskustannuksista, laskentaperusteena 15 % rakentamiskustannuksista. Summasta 40 % on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT-hankinnat. Ateria- puhtauspalvelujen kustannusarviot löytyvät kohdasta 4.5.1. 4.8 TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA Tampereen kaupungin julkisen taiteen työryhmä valmistelee taidehankintojen käytäntöjä. Rakennukseen pyritään sijoittamaan taidetta rakennusinvestoinnin yhteydessä. Taidehankinnoista tehdään erillinen päätös. 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET Hankinta toteutetaan leasing-tyyppisenä ratkaisuna. Vuokra-aika 10 vuotta + 10 optio. Hankinta tullaan kilpailuttamaan usean toimittajan välillä. Suunnittelu on tarkoitus alkaa keväällä 2017 ja rakennustöiden on määrä valmistua jouluna 2017. Hankkeen rakennusluvan reunaehdoista on keskusteltu lupakäsittelijän ja maankäytön suunnittelun kanssa. Rakennusalueen rajojen ja sallitun kerrosalan ylitys vaatii poikkeamispäätöksen. Poikkeamispäätös on laitettu vireille, päätös siitä tarvitaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Katso myös kohta 4.1. Tarjouskilpailun valmistelussa ja suunnittelun aikataulutuksessa tulee huomioida mahdollinen kielteinen päätös em. poikkeamispäätöksestä. Jatkosuunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään alentamaan. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AVlaitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla.

Sivu 14/16 5.3 RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET Rakennus tullaan suunnittelemaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Suunnittelussa noudatetaan Tilakeskuksen rakennussuunnitteluohjetta. Toteutusaikataulussa huomioidaan koulun toiminta-ajat. 5.4 TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET 5.4.1 LVI-tekniikka Rakennuksen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat myös helppo huoltaa ja ylläpitää. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennuksen ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmaluokan S2 mukaisesti, vakioilmavirtajärjestelmänä. Koulun tilojen ilmamäärät määräytyvät henkilömitoituksen mukaan. Rakennus varustetaan RakMK D2:n ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Alustava konejako on: TK01 Koulu ja TK02 WC- ja sosiaalitilat. Ilmastointikoneet varustetaan pyörivällä lämmöntalteenotolla. Koneet asennetaan ilmastointikonehuoneeseen. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä ja kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään M1-luokiteltua äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon sekä Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoihin. Liitospaikat tarkennetaan suunnitteluvaiheessa. Lämmönjakohuoneeseen asennetaan omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Tilat lämmitetään lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Lämpöjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVClevyllä. Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pääosin pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea tai muovipinnoitettu kupariputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään alumiinipinnoitetulla mineraalivilla- tai solukumikourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä.

Sivu 15/16 Kalusteina käytetään kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita huomioiden koulun erityispiirteet kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Lattiakaivot ovat pääosin muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Siivoustilat varustetaan hiekanerotuskaivolla, tilojen pesualtaat viemäröidään hiekanerotuskaivon kautta. Mikäli pesualtaiden alle asennetaan lattiakaivo, on allas viemäröitävä aina lattiakaivon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan piha-alueiden huoltotarpeen mukaan. Rakennuksen perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Laajennuksen automaatiojärjestelmä liitetään oman alakeskuksen kautta vanhan koulurakennuksen automaatiojärjestelmään. 5.4.2 Sähkötekniikka Yleistä Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy) Liittymäkohta on koulun pääkeskuksella. tietoliikenneverkkoon (Tampereen kaupungin tietohallinto) Soneran rakennettavan valokuituyhteyden kautta Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Sähkön kulutus mitataan nousukeskuksella tai vaihtoehtoisesti koulun pääkeskuksella. Sähkön jakeluverkon mitoituksessa huomioidaan mahdolliset laajenemistarpeet. Lisäksi mitataan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla takamittauksena ilmanvaihto, kiinteistösähkö. Autolämmityspistorasioita ei rakenneta, mutta sähköautojen latauspisteille huomioidaan tilavaraus nousukeskukseen. Nousukeskukseen ja keskustilaan tehdään tilavaraus kompensointikondensaattorilaitteistolle. Kaapeleina ja asennusputkina sekä sähkökalusteina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita. Tiloihin asennetaan AV-laitteiden vaatimat johtotiet ja kiinteästi asennettavat johdot ja kaapelit. Valaistus Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen jää pieneksi. Lepohuoneet varustetaan valaistustason säädöllä. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia tai led-valaisimia käyttäen Ulkovalaistusta ohjataan taloautomaation avulla kello- ja valoisuusohjauksena.

Sivu 16/16 Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan normaalit henkilöturvallisuuden varmistavat tieto- ja turvajärjestelmät. Järjestelmät liitetään mahdollisuuksien mukaan koulun olemassa oleviin järjestelmiin. Järjestelmien yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan EA (komponentit kategoria 6A) vaatimukset täyttäväksi. 5.4.3 Energialuokkatavoite Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan opetusrakennuksille määritelty energiatehokkuusluokka B. 5.4.4 Teknisten tilojen tilavaatimukset Ilmastointikonehuoneen pinta-ala n. 40 m 2, lämmönjakokeskus asennetaan ilmastointikonehuoneeseen. 6 LIITTEET: tilaohjelma Lisäksi käytettävissä: rakennettavuusselvitys 29.11.2016 / Taratest Oy

EN KAUPUNKI TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKE ETELÄ-HERVANNAN KOULUN LAAJENNUS / SIIRTOKELPOINEN KOULU Mekaniikanpolku 9, 33720 Tampere 6.12.2016 Jarmo Viljakka TARJOUSPYYNNÖT ASIAKIRJA ALUSTAVA TILALUETTELO kalusteet ja varusteet ks. "KALUSTEET JA VARUSTEET, TILAPINNAT" Oppilasmääräarvio esiopetus 4*25opp, 3*25 opp, 2*8 pienr = 191opp noin huonetila kpl hym2 yht. hym 2 Huom! OPETUSTILAT YHTEENSÄ 554 luokkatilat OT3 3 55,0 165 opetustilan OT3 koko 55(..60)m2 luokkatilat OT3 / esiopetus 4 55,0 220 luokkatilat OT2 / erityisopetus 2 40,0 80 pienryhmätila 1 20,0 20 vaatesäilytys 0,15hym2/oppilas 29 käytävällä märkäeteinen 2 20,0 40 kenkien säilytys, kuivauskaappix2 YHTEISTILAT YHTEENSÄ 40,0 wc-tilat / oppilaat 12 1,5 18 inva WC 1 6,0 6 siivous 1 6 6 varastot 1 10 10 yhteensä 594 hyötypinta-alaan kuulumattomat tilat lämmin yhdyskäytävä olevaan kouluun 17 palo-osastointivaatimus tarkistettava, pinta-ala suunnitelman mukaan tekninen tila n. 1 40 Hyötypinta-ala yhteensä 594 hym2 hyötyala / oppilas yht. 191 lasta 3,1 hym2 Huoneistoala-arvio n. 698-748 htm2 huoneistoala / oppilas yht. 191 lasta 3,7 3,9 htm2 Bruttoala-arvio, tehokkuusluku e = 1,4-1,5 Huom. olemassaolevan ja uuden siirtokelpoisen rakennuksen yhteenlaskettu kerrosala < 1200kem2 (ei vss-vaatimusta) n. 831-890 brm2 1 /1

EN KAUPUNKI TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKE SIIRTOKELPOINEN KOULU 6.12.2016 Jarmo Viljakka TARJOUSPYYNNÖT ASIAKIRJA KALUSTEET JA VARUSTEET, TILAPINNAT huom. suunnitelmat hyväksytettävä tilaajalla ja käyttäjällä ennen tilausta! kalusteet ja varusteet tilapinnat huom! OPETUSTILAT OT3 Kiinteät kalusteet: lattia: muovimatto, esim. Tarkett iq kalusteet vakiomallisia: 1.Opetustilan allaskaapisto, kalustepituus 1200mm jalkalistat: muovijalkalista, myös kalustesokkeleissa yläkaapit: hyllykaapit seinät: maalattu runko ja hyllyt melamiinipintainen alakaapit: laatikosto, allaskaappi jätevaunulla katto: akustoiva villalevy 600x600, T-listaripustus lastulevy, ovet maalattu mdf rst-allastaso, kalustevälissä taustalaminaatti irti kattopinnasta n.100-150 (asennusväli sähköille) vetimet rst 2.Alakaapisto, kalustepituus 1500mm rst-allastaso malli esim. Stala alakaapit: laatikostot, hyllykaapit työtaso laminaatti Huom! Alakaapisto (2.) vain viidessä OT3-tilassa 3. korkeat hyllykaapit 2kpl, kaapin leveys 400 Varusteet: 1.saippua-annostelija ja paperipyyheannostelija ovet: db-laakaovi maalattu saniteettivarusteet malli esim. 2.tussitaulu koko n.3200x1230mm Katrin tai vastaava 3.kiinnityspinta koko n.3400x900, opetustaulun yläp. Kaikissa ovissa ja laatikostoissa sekä alakaapiston kohdalle, koko 1400x900mm lukitus poislukien astiakaappi ja jätekaappi. 4.valkokangas 2000x2000mm kiinnityskonsoleineen Lukon malli Abloy. 4.katossa varaus videotykille (johdotus+jalusta) Tussitaulun ja valkokankaan malli esim. TK-Team Oy. 5.sälekaihtimet ikkunavälissä Kiinnityspinta malli kuten esim. TK-Team Oy. 6.verhokiskot ja liu'ut Sälekaihdin vakiovalkoinen Maalattavien pintojen rasitusluokka Verhokiskot kuten esim. FP-tuote käyttötarkoituksen mukaan OPETUSTILAT OT2 Kiinteät kalusteet: Kuten OT3 Kuten OT3 Kuten OT3, mutta ei alakaapistoa (2.) KÄYTÄVÄT / VAATESÄILYTYS JA TUULIKAAPIT 1.Oppilasnaulakot, kenkätelineet ja käytävän lattia: muovimatto esim. Tarkett iq kalusteet vakiomallisia tai penkit käytävällä, lev n.20cm/opp. kiinnitys seinään. jalkalistat: muovijalkalista puusepäntyönä tehtyjä Kenkäteline irti lattiasta n. 20cm tuulikaapin lattia: tuulikaappimatto muovinen, rungon materiaali kosteudenkestävä esim Leijona. Alla muovimatto, nostettu lastulevy, pinta korkeapainelaminaatti Lukumäärä tarkistettava ennen tilausta! seinälle n.25mm. tai muu vastaava kulutusta kestävä seinät: maalattu materiaali katto: akustoiva villalevy 600x600, T-listaripustus alaslasku tekniikkatarpeen mukaan, mahd ylös Maalattavien pintojen rasitusluokka käyttötarkoituksen mukaan WC-TILAT wc-istuin ja allas+bidesuihku lvi-suun mukaan lattia: liukuestemuovimatto, esim. Altro/RTV saniteettivarusteet malli esim. 1.saippua-annostelija nostettu seinälle Katrin tai vastaava 2.paperipyyheannostelija seinät: maalattu Laatta esim. ABL Object Color II 3.wc-paperiannostelija altaan tausta: laatoitettu 4.vaatekoukut, 2 koukkua katto: vinyylikipsilevy 600x600, T-listaripustus 5.peili altaan yläpuolella alaslasku tekniikkatarpeen mukaan, mahd ylös inva-wc: varustus RT-kortin mukaan ovet: kostean tilan laakaovi maalattu Maalattavien pintojen rasitusluokka käyttötarkoituksen mukaan SIIVOUS 1.rst-siivousallas roisketaustalla, esim. Franke lattia: liukuestemuovimatto, esim. Altro/RTV varusteet malli esim. 2.avohyllyt seinällä, esim. Sovella. 6 hyllyä nostettu seinälle Katrin tai vastaava 3.oskarinoksa seinät: maalattu 4.siivousvälineteline kuudelle välineelle katto: vinyylikipsilevy 600x600, T-listaripustus 5.saippua-annostelija alaslasku tekniikkatarpeen mukaan, mahd ylös 6.paperipyyheannostelija ovet: laakaovi maalattu 7.pyyhekoukut 6kpl Maalattavien pintojen rasitusluokka käyttötarkoituksen mukaan VARASTO 1.avohyllyt seinällä, esim. Sovella. 6 hyllyä yhden seinän pituudelta lattia: muovimatto, esim. Tarkett iq jalkalistat: muovijalkalista seinät: maalattu katto: maalattu ovet: laakaovi maalattu Maalattavien pintojen rasitusluokka käyttötarkoituksen mukaan 1 /1