Q 19/2743/1990/1 Koskee: 2734 Kittilä Pertti Turunen 18.4.1990 2744 Qöraportti 3712 3721 3722 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Poqlois-Suomen aluetoimisto KESKI-LAPINVIHREÄKMVY~HYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALISET TUTKIMUKSET VUOSINA 1986-1989 Slingram-mittauksia Vuomajärvelta
Q 19/2743/1990/1 Koskee: 2734 2744 3712 3721 3722 Kittilä Pcrtti Turunen 18.4.1990 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti KESKI-LAPIN VIHREL&IVIVYÖHYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALISET TUTKIMUKSET VUOSINA 1986-1989 JOHDANTO Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen kultaprojektin tarkoituksena oli selvittää kullan potentiaaliset esiintymisvyöhykkeet eri menetelmin, mukaan luettuna geofysikaaliset menetelmät. Edelleen oli tarkoituksena löytää kultamineralisaatioita sekä selvittaa paikallisteltujen mineralisaatioiden luonne, koko ja metallisisältö. Geofysikaalisten tutkimusten tärkeimpänä kohteena näistä oli toinen eli mineralisaatioiden löytäminen. Toiseksi löydettyjä mineralisaatioita voitiin jossakin määrin tutkia koon ja laadun selvittämiseksi kairauksen ohjausta varten. Sen sijaan ensimmäinen aspekti on resurssien puutteen vuoksi jäänyt vähäiseksi. Geofysikaalisia mittauksia on tehty geologien antamien ohjeiden mukaisesti, koska geofysikaalisesti ei ole ollut mahdollista kehitellä teorioita kullan esiintymisvyöhykkeistä. Mittausten tulkinta on. ollut täysin kvalitatiivista: tuloksista on haettu mielenkiintoiset vyöhykkeet, joita on näytteenotolla ja geologisin menetelmin tutkittu tarkemmin. Osa-aikaisen geofyysikon voimin ei muuhun ole ollut mahdollisuutta. Projektin toiminnan neljänä vuotena geofyysikon ajasta on projektille liiennyt korkeintaan yksi kolmannes vuotta. Viivästyksensa on aiheutlanut myös se, että puolet tastii ajasta geofyysikko Pertti Turunen oli virkavapaalla ja geofyysikon tehtäviä hoiti Eija Hyvönen. Tässä raportissa käydään läpi tehdyt mittaukset ja esitellään niistä saatuja tuloksia. Kaikki projektin tekemät mittaukset esitetaan liitekuvina. Osa näistä on esitetty aikaisemmissa raporteissa vuosilta 1986, 1987 ja 1988. Vanhemmissa raporteissa mahdollisesti esiintyneet virheet on koetettu korjata ja kuvat on koetettu tehda liavainnollisemmiksi ja yhdenmukaisemmiksi. TUTKIMUSALUE Tutkimusalueen pinta-ala on suunnilleen 1820 km2 karttalehtien 2734, 2743, 3712 ja 3721 alueella. Suurin ulottuvuus pohjois-eteläsuunnassa on 60 km ja itä-länsisuunnassa n. 43 km. Tutkimuksia on tehty pääasiassa alueen pohjoisosassa 2-kaistan puolella. Tutkimukset levisivät tehtyjen löydösten ohjaamina myös lehtien 2744 ja 3722 eteläosiin. Kuvassa 1 esitetään pohjoiskalottiprojektin kartta tutkimusalueen sekä sen ympiristön magneettikentasti. Icartasta näkyvät suuret rakenteet sekä kuvassa 2 esitettavien tutkimuskohteiden suhde näihin. Kuvan 2 iiidcksikartasta selviää projektialueen sijainti sekä karttalehtien numerot. Karttaan on merkitty kaikki enncii projektin aloitusta ja sen aikana tehdyt geofysikaaliset mittaukset. Profiilimittaukset on piirretty janoiksi ja n~iitausalueet on ympäröity viivalla. Kartassa ovat mukana kaikki mittaukset eikä siitä ilmene onko jokin alue initattu yhdellä tai useammalla menetelmällä. Myöskään eri aikoina tehdyt mittaukset eivät tule esille. Nämä scikat selvcnevät tuonnempana esitettävistii eri menetelmiä kuvaavista indeksikartoista.
AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Projektialueella on tehty mittavia malminetsintätöitä vuosikymmenien aikana. Tärkeimmät työ- ja mittausalueet ovat olleet Riikonkoski alueen länsi- ja Tepsa itälaidassa. Näiltä ja muilta työmailta on laadittu monia gcologisia raportteja sekä GTK:ssa että muissa laitoksissa. Vaikka geofysikaalisia tutkimuksia onkin tehty paljon, niitä on selostettu vain kahdessa raportissa (M 19/2734/-72/2/20 ja Q 19/2734/72/1/23). Näissä kuvataan Riikonkosken tutkimuksia, eivatka ne ole relevantteja kultaprojektin tutkimuksia ajatellen. Geologien raporteissa kuvataan kvalitatiivisesti geofysikaalia tutkimuksia ja mittauksia. Projektin alkaessa ensimmäisenä tehtävänä oli koota aikaisemmat geofysikaaliset mittaukset projektialueelta. Tallaisia olivat ensinnäkin mataiaientomittaukset, jotka kattoivat koko alueen. Näistä oli saatavissa muutamia cri laatuisia magneettikentän harmaasävyesityksiä. Lentokarttoja on käytetty projektin toiminnan aikana yleiskuvan saamiseen, ja siihen tarkoitukseen ne ovat korvaamattomia. Myös harvapistegravhetraus oli projektin alussa olemassa lähes koko alueelta ja myöhemmin kattavuus tuli iaydelliseksi. Muutamia gravimetrisiä profiileita oli myös olemassa. Malminetsintätarkoituksessa alueelle on tchty runsaasti magneettisia ja sähkömagneettisia mittauksia mm. Riikonkoskelle ja Tepsaan. Riikonkosken läheltä on olemassa myös painovoimamittaus. Taulukkoon 1 on koottu vuosina 1968-1985 tehtyjä malminetsintämittauksia projektialueelta. Taulukon kattavuus ei ole täydellinen, sillä siihen ei ole otettu mukaan mahdollisia hajaprofiileita. Hinta-aMo perustuu vuonna 1989 laskettuihin GTK:n maastomittausten omakustannushintoihin. Taulukko 1. 1968-1985 tehdyt malminetsintämittaukset projektialueella. Menetelmä Metriä Pistettä Hinta Magnetometraus Slingram Painovoima Tassa raportissa käsitellään näitä aikaisempia mittauksia vain vähän siitä syystä, etteivät mittaukset ole niillä alucilla missä tutkimuksia tehtiin. Toiseksi vanhat mittaukset eivät menetelmävalikoimansa eivatka erottelutarkkuutensa vuoksi ole täysin soveliaita kultaesiintymien löytämiseen ja tutkimiseen. Näistä mittauksista piirretyt kartat on lueteltu liitteessä 2. Tutkimusalueelta on olemassa paitsi GTK:n myös Rautaruukki Oy:n ja Outokumpu Oy:n mittausaineistoa. Niitä ci ole käsitelty tassa tutkimuksessa. Soretiavuoman mittaus liittyy Lapin Malmin mittausalueeseen ja yhteistyötä tehdiin parhaillaan tulosten tulkitsemiseksi. Tassa raportissa esitetään GTK:n mittaustulokset karttoina. Vielä on olemassa mm. kallioperäosaston kartoitustyömailta geofysikaalisia proliilimittauksia. Niistä on otettu mukaan vain muutama gravimetrinen profiili. Myöskään Lapin vulkaniittiprojektin samoin kuin muidenkaan mahdollisten projektien materiaalia ei käsitellä tassa. KULTAPROJEKTIN MITTAUKSET Kaikkina neljänä projektin toimintavuotena tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia projektin tarpeita varten. Erikoisesti aluksi mittaukset olivat tunnusteluluontoisia kokeilumittauksia, mutta myöhempinä vuosina tehtiin rutiininomaista kartoitusta. Menetelminä olivat slingram ja magneettikentan totaalikomponenttimittaus seka crikoiscsti kultatutkimuksia varten indusoitu polarisaatio. Myös VLF-R-profiileita mitattiin. Erikoismittauksin csim. DC:11ä ei ole resurssipulan vuoksi tehty ollenkaan. Samasta syystä reikä- ja latauspotcntiaaliniittauksct ovat jaaneet tekemättä vaikka tarvetta ja aineistoa olisi ollut paljonkin. Mittaukset on tehnyt geofysiikan osaston ns. valtakunnan ryhmä silloin kun on kyse laajoista slingrammagneettisista ja IP-kartoituksista. Pienet alueet ja profiilimittaukset on tehty Rovaniemen ryhmän voimin. Taulukosta 2 ilmenevät tehdyt mittaukset kunakin vuotena sekä töiden hinta-amo.
Taulukko 2. Kultaprojektin tekemat geofysikaaliset maastomittaukset: 1986 1987 1988 1989 Yhteensä Menetelmä Pistettä Metriä Pistettä Metriä Pistettä Metriä Pistettä Metriä Pistettä Metriä Hinta Gravimetraus - 501 10000-584 11660 1085 21660 37975 Magnetometraus 2120 23520 8617 129240 13436 248320 27780 513420 51953 914500 259765 Slingram 1184 22040 3314 52940 12198 236260 17079 330800 33775 624040 337750 VLF-R 1231 24360 7198 96420-8429 120780 109577 IP 587 10800 960 18920 4900 96600 3590 70700 10037 197020 260962 Reikäluotaukset 1 10 1 10 500 Laboratoriomitt. 60-60 1800 Yhteensä mk 1008329 Kaikkiaan projektiaiueella on siis tehty slingram-magneettista mittausta yli 4200 km. Tämä on huomattavan suuri maara mittausta, eika ole todennäköistä, että kaikki mittausten sisältämä informaatio olisi täydellisesti imetty tyhjiin. Geofysikaalisten töiden hinta-arvio on n. 4.4 milj. mk vuoden 1989 tasossa. Mittauksilla on cdistetty tutkimuksia, joilla löydettyjen esiintyrnien arvo ylittää mittauksiin uhratun rahamäärän. Kuitenkin, koska kaivostoimintaa ei ole päästy avaamaan, ei mittauksiin sidottua rahaa ole saatu vapautetuksi. Projekti on teettänyt painovoimamittauksia vain kahdella profiililla, jotka sijaitsevat kuvan 3 a esittämän indeksikartan pohjoisosassa Kuotkon alueella. Muut profiilit on tehty kallioperäkartoitusta tai vulkaniittiprojektia varten ja ne on merkitty kuvaan osoittamaan missä päin harvoja mittauksia on. Katkoviivalla on merkitty liitteessä 26 a esitetty tulkintaprofiili, joka on saatu hajapisteaineistosta digitoimalla. Tällä kohdalla siis ei ole erillistä mittausta. Alueen lansilaidassa olevat Mivoitetut alueet ovat Riikonkosken tutkimusten aikana 1981-1973 tehtyjä gravimetrauksia, eika niita käsitellä tässä raportissa. Oikeassa pohjoiskulmassa oleva pieni alue on Suomen Malmi 0y:llä teetetty mittaus Karkeantuoreella 1979. Tällä mittauksella tutkittiin ultraemäksisiä esiintymiä. Liitteessä 2 luetellaan vielä suuri maara erilaisia suurimittakaavaisia painovoimakarttoja projektialueelta. Nama kartat perustuvat GTK:n geofysiikan osaston hajapisteaineistoon, josta osasto on tarpeen mukaan laatinut tilaustyönä erilaisia esityksiä. Luetellut kartat löytyivät geofysiikan osaston arkistosta, mutta luettelossa eivät ole kaikki piirretyt kartat, koska niitä ei ole lueteltu missään tuotantoindekseissä. Kultaprojekti on käyttänyt hajapistekarttoja suurten piirteiden tarkasteluun ja ainoana kvantitatiivisena työnä on ollut liitteen 26 profiilin tulkitseminen. Magneettiset mittauhet Magneettisia mittauksia on tehty laajalla alueella kuten kuvan 3 b kaaviosta näkee. Vaakaviivoitetut alueet on mitattu ennen kultaprojektia muita tarkoituksia varten. Laajin yhtenäinen alue lansilaidassa on Riikonkosken ympäristö. Mittaus jatkuu vielä länteen projektialueen ulkopuolelle. Nama alueet on mitattu monessa osassa vuosina 1968-1978. Riikonkosken eteläpuolella on Kotakumpu vuodelta 1976 ja sen itäpuolella Iso-Torsavaara vuosilta 1984-1985. Kartan itälaidassa on Haurespään, Kuolavaaran, Tepsan ja Jeesiön kokonaisuus vuosilta 1980-1982. Itäpuolellakin mittausalue jatkuu kartan ulkopuolelle. Jeesiöstä pohjoiseen näkyy osa Tarpomapään alueesta, joka on mitattu vuosina 1981 ja 1985. Edelleen luoteeseen on Seurukarkean alue vuodelta 1979. Kaikki nämä alueet on kartoitettu vertikaalikenttää mittaavalla Jaianderin magnetometrillä. Kultaprojektin tekemat mittaukset on merkitty kaavioon pystyviivoituksella. Näihin kuuluu lännestä lähtien vanhan mittauksen kanssa päällekkäin menevä Soretiavuoman alue. Uusintamittaus katsottiin tarpeelliseksi sen takia, että vanhan mittauksen erottelukyky oli riittämätön kultatutkimuksiin. Uusintamittaus tehtiin GSM:n protonimagnetometril1ä. Projektialueen ulkopuolella tutkimusalue jatkuu Lapin Malmin mittauksella. Tasia ctelaan Kotakummun vieressä on pieni Hormakummun alue ja siitä 10 km itään Pikku-Mustavaara. Iso- Torsavaaran pohjoispuolella on Pikku-Torsavaaran pieni alue ja sen yläpuolella Lopsuntieva. Täman ja Sorctiavuoman välissä on Kaltioselkä. Kolmoiskaistalla Kuolajärveltä pohjoiseen on Hirvasmaa, Kumputunluri ja Saarijängänlehto. Edelleen pohjoiseen sijaitsee Nunosvaara. Tästä luoteeseen on Vuomajärvi, Suurikuusikko ja Kuoksusvaara. Alueen pohjoislaidalla oleva iso alue sisältää Kuotkon sekä Tiirajangän.