8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

Samankaltaiset tiedostot
11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus

6. Syntymärekisteröinti

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

5. Lapsityö. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.

4. Terveys ja puhdas vesi

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

2. Koti, perhe, leikki ja vapaa-aika

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto, Jaakko Salo OAJ ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

lehtipajaan! Opettajan aineisto

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Vastuullisuussuunnitelma 2018

9. LAPSEN OIKEUDET JA GLOBAALI VASTUU

TEHTÄVÄOHJEET ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET

Mikä on kansainvälinen tyttöjen päivä?

3. koulutus. Koulutus on lapsen oikeus

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Digitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi

10. Sukupuoli ja tyttöjen oikeudet

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

7. Mielipide ja osallistuminen

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

TÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA ***

EDUCA SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Kestävä kehitys autoalalla

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

TARKKAILIJA VON KAARA

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com

Oppimispäiväkirja Nimi:

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Saa mitä haluat -valmennus

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Kaksinkertainen mahtis

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Taiteen, kulttuurin ja muun harrastustoiminnan (extended education) merkitys koululaisten hyvinvoinnille

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Mahtispalautteen antaminen

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa

Pehmopapereiden matematiikkaa

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

A1. Työyhteisön hyvinvoinnin

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

Kuvataiteen prosessiarviointi Kokemuksia yläkoulusta

OPS Minna Lintonen OPS

Siksi nyt on tärkeä. On mahdollista, että: ÖN JA OIMEENTULON RVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

Transkriptio:

87

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset ympäristöt Meitä ympäröivää maailmaa voidaan tarkastella monenlaisista näkökulmista. Luonnonympäristön ohella toimimme taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä, joilla kaikilla on suuri merkitys lasten hyvinvoinnille. Taloudelliseen ympäristöön kuuluvat yksilön näkökulmasta kokonaisvaltaisesti talouteen liittyvät asiat, kuten taloussuhdanne, alueen talouden rakenne ja ihmisen käytettävissä olevat varat. Ihmisen sosiaalinen ympäristö koostuu hänen elin- ja työskentelyoloistaan, koulutuksestaan, niistä yhteisöistä, joihin hän kuuluu, sekä vuorovaikutuksesta häntä ympäröivien ihmisten kanssa. Kulttuuriseen ympäristöön kuuluvat esimerkiksi kieli, tavat, arvot, esineet ja rakennukset. Ihmisten vuorovaikutus erilaisten ympäristöjen kanssa vaikuttaa monin tavoin lapsen oikeuksien toteutumiseen. Kestävä kehitys tukee oikeuksien toteutumista Lapsen oikeuksien sopimuksella on monenlaisia ympäristöulottuvuuksia. Toteutuessaan sopimus takaa lapselle esimerkiksi oikeuden nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta ja puhtaasta juomavedestä. Nämä molemmat oikeudet edellyttävät, että sopimusvaltiot 89

90 huolehtivat myös ympäristönsä kestävästä kehityksestä. Kestävä kehitys tarkoittaa toimintatapaa, joka tyydyttää nykyajan ihmisten tarpeet vaarantamatta kuitenkaan tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitansa. Kestävän kehityksen voi jakaa sosiaaliseen, kulttuuriseen, taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisten välistä tasa-arvoa ja riittävän toimeentulon ja hyvinvoinnin takaamista kaikille. Lapsen oikeuksien kannalta katsottuna tämä tarkoittaa perustarpeiden turvaamista, kuten riittävää ravintoa sekä koulutuksen ja terveyspalveluiden saatavuutta. Toimeentulon turvaaminen ilman lapsityövoiman hyväksikäyttöä on sosiaalisen kestävyyden kannalta tärkeää. Kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta erilaisten kulttuurien hyväksyminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen on olennaista. Lapsella on oikeus saada tietoa omasta ja muiden kulttuureista esimerkiksi osallistumalla kulttuuri- ja taide-elämään. Taloudellisen kestävyyden perusedellytyksenä on valtioiden tasapainoinen talouskasvu. Tämä tarkoittaa sitä, ettei valtioiden talous perustu velkaantumiseen tai esimerkiksi luonnonvarojen tuhlaamiseen. Taloudellinen kestävyys on edellytys lapsen oikeuksien kannalta tärkeiden peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, turvaamiselle. Taloudellinen kestävyys siis vahvistaa sosiaalista kestävyyttä. Toisaalta sosiaalinen kestävyys on edellytys talouden kestävälle kehittymiselle: hyvinvoivat ihmiset jaksavat varmemmin osallistua työelämään ja yhteiskunnan taloudelliseen kehittämiseen. Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnonympäristön, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämistä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ekologinen kestävyys on tärkeää, sillä muutokset luonnonympäristössä aiheuttavat suuria haasteita lapsen oikeuksien toteutumiselle. Mikäli esimerkiksi ruuantuotanto vaikeutuu lisääntyvien tulvien tai kuivuuden seurauksena, sillä on suoria vaikutuksia lasten ravitsemukseen ja hyvinvointiin. Myös suurten luonnonkatastrofien vaikutukset lapsen oikeuksien toteutumiseen ovat huomattavia. Niiden aiheuttamissa poikkeusoloissa on tärkeää huolehtia lapsen oikeudesta suojeluun sekä turvattava mahdollisuus koulunkäyntiin ja terveyspalveluiden saantiin.

OPPITUNTI LAPSEN OIKEUKSISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ 2x 45 min. Tavoitteet Tavoitteena on laajentaa ympäristön käsitettä globaalikasvatuksen näkökulmasta koskemaan luonnonympäristön lisäksi sosiaalista-, kulttuurista- ja taloudellista ympäristöä sekä tutustua kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin. Samalla huomataan, miten ihmisen toiminta vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Oppitunti tiivistettynä Kahdeksannen oppitunnin alussa syvennytään ympäristön käsitteeseen valokuvien avulla. Samalla pohditaan kuinka ympäristö voi vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia avataan yhteistoiminnallisen oppimisen kautta. Yhteenvetona yhteistoiminnallisesta oppimisesta tehdään kestävän kehityksen ihminen -muotokuva, johon on koottu määritelmä kestävän kehityksen arvojen mukaan elävästä ihmisestä. Oppitunnin rakenne Edellisen oppitunnin kytkeminen uuteen aiheeseen (10 min) Mitä lapsi tarvitsee? (15 min) Tavoitteena kestävä tulevaisuus (55 min) Lopetus (5 min) 91

OPPITUNNIN KULKU Edellisen oppitunnin kytkeminen uuteen aiheeseen 10 min. Tavoitteet: Kerrata kestävään kehitykseen liittyviä käsitteitä ja selventää epäselviä käsitteitä. Helpottaa oppitunnin sisällön ymmärtämistä. Menetelmä: Opetuskeskustelu. Tarvikkeet: Vihko, ristikko. Käykää läpi edellisen tunnin kotitehtäväksi saatu ristikko. Anna oppilaiden kertoa löytämänsä sanat ja niiden selitykset. Näytä ristikosta ne sanat, joita oppilaat eivät olleet löytäneet, ja kysy oppilailta selityksiä sanoille. Keskustelkaa epäselviksi jääneistä käsitteistä yhdessä. 92

Mitä lapsi tarvitsee? 15 min. Tavoitteet: Laajentaa oppilaiden käsitystä siitä, mitä ympäristö tarkoittaa, pohtia, mitä hyvää tulevaisuutta varten tarvitaan, sekä miettiä ympäristön ja lapsen oikeuksien toteutumisen suhdetta. Menetelmä: ryhmätyöskentely. Tarvikkeet: post-it-lappuja, kyniä, taulu. Jaa oppilaat kuuteen pienryhmään. Piirrä tai pyydä oppilaita piirtämään taululle ihmishahmo. Jaa oppilaille post-it-lappuja, joihin he kirjoittavat harjoituksen vastaukset. 1. Pyydä oppilaita miettimään asioita, joita ilman ihminen ei voi elää. Oppilaat kirjoittavat mieleen tulleet asiat post-it-lapulle ja käyvät liimamassa ne liitutaululle. 2. Pyydä oppilaita kirjoittamaan seuraavalle lapulle asioita, joiden avulla lapsi voi saada hyvän tulevaisuuden. Nämäkin laput kiinnitetään liitutaululle. 3. Pyydä oppilaita kirjoittamaan kolmannelle lapulle asioita, joista he nauttivat omassa elämässään. Oppilaat kiinnittävät nämäkin laput liitutaululle. Kun kaikki laput ovat paikoillaan, kirjoita ihmisen ympärille otsikot: elinympäristö, sosiaalinen ympäristö, kulttuuriympäristö, taloudellinen ympäristö. Pohtikaa otsikoiden ja liimalappujen avulla, mistä ympäristö muodostuu. Siirrä laput keskustelun jälkeen oman otsikkonsa alle (esim. koti - elinympäristö, kaverit - sosiaalinen ympäristö, raha - taloudellinen ympäristö, uskonto - kulttuuriympäristö). Lapsen oikeuksien toteutuminen voi olla uhattuna aivan kaikissa maailman maissa. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä töitä sen eteen, että lapsen oikeudet tunnetaan ja että ne toteutuvat entistä paremmin. 93

Tavoitteena kestävä tulevaisuus 55 min. Tavoite: Oivaltaa, että kestävä kehitys pitää sisällään paljon muutakin kuin kierrättämisen ja luonnosta huolehtimisen. Ymmärtää, että kestävän kehityksen tavoitteena on yhtä hyvä tai jopa parempi tulevaisuus seuraaville sukupolville. Menetelmä: Ryhmätyöskentely eri menetelmin. Tarvikkeet: Pulpetit järjestettynä ryhmiin, tehtävien ohjeet, vihko. Kerro oppilaille, että tässä tehtävässä jokainen ryhmä tuottaa muulle luokalle tietoa, joka esitellään lopuksi. Ohjeista oppilaat tekemään oman ryhmänsä tehtävä omaan vihkoon, ellei työohjeessa toisin mainita. Jaa oppilaat työskentelemään neljän hengen ryhmiin. Sopikaa, että jokaisesta ryhmästä yksi oppilas lukee ryhmän tehtävänannon ääneen muulle ryhmälle. Jaa tämän jälkeen jokaiselle ryhmälle etukäteen oppimisympäristöstä tulostamasi ohjeet. Käyttäkää ryhmien tehtäviin 30 minuuttia, jonka jälkeen ryhmät pääsevät esittelemään tuotoksensa muulle luokalle. 94

Tunnin lopetus ja kotitehtävät 5 min. Tavoitteet: Prosessoida ryhmien tehtäviä itsenäisesti ja muodostaa käsitys siitä, kuinka itse voi toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Menetelmä: Piirtäminen ja pohdinta tai muu vapaavalintainen ilmaisukeino. Tarvikkeet: Vihko, tehtäväohjeet tulostettuna opiimisympäristöstä. Ohjeista oppilaat valitsemaan itselleen mieluisin tapa miettiä kestävän kehityksen periaatteita ja omaa toimintaansa. Vaihtoehtoiset tavat tehdä kotitehtävä ovat seuraavat: Piirrä vihkoon kuva itsestäsi ja kirjoita kuvasi viereen ideoita ja toimintatapoja, joilla voit edistää kestävää kehitystä omalta osaltasi. Ota itsestäsi valokuva ja tee tehtävä tietokoneella: kirjoita kuvasi viereen ideoita ja toimintatapoja, joilla voit edistää kestävää kehitystä omalta osaltasi. Kirjoita runo tai esim. rap-lyriikka, otsikolla kestävä elämäntapa. hyvinvoivat ihmiset jaksavat varmemmin osallistua yhteikunnan taloudelliseen kehittämiseen 95