PPL ja PPSHP hallitusten tapaaminen 24.11.2014 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
PPSHP:n viestit LaNa VTR+EVO YO SAIRAALOIDEN ROOLI POTILASVAKUUTUKSEN KORVAUSVASTUU JÄRJESTÄMISLAKIEHDOTUS: täydennys 14.11.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 (juhakor)
Valtionavustushakemus, STM Uusi Lasten- ja naistensairaala LaNa OYS
Tärkeimmät perustelut uudisrakennukselle Nykytilat huonokuntoiset (osittain käyttökiellossa) ja toiminnallisesti vanhanaikaiset, synnytyssalikapasiteetti riittämätön, ei vastaa päivystysasetuksen vaatimuksia Synnytyssalien ja vastasyntyneiden tehon välimatka 450 m Uusi LaNa perhekeskeinen, toimiva ja tehokas kokonaisuus (yhdistelmäosastot ja teho, päiväsairaala, ajanvarauspkl, lasten ja nuorten päivystys, synnytyssalit, leikkaussalit, yhteinen heräämö), potilasvirta-analyysit suunnittelun pohjana, merkittävät synergiaedut, teknologian hyödyntäminen Potilasturvallisuus paranee Toiminta tehostuu Potilastyytyväisyys paranee
Tärkeimmät perustelut uudisrakennukselle Yhdenvertaisuus ja tasa- arvo Alueellisuus, pohjoisen ERVA-alueen keskussairaalat pieniä ja haavoittuvaisia Päivystykset tulevat keskittymään entistä enemmän yo-sairaaloihin Alueen lapsiväestön osuus suhteessa suuri Lasten ja nuorten va:n hoidetut potilaat v. 2013 (n= 13 736) - 90 % Pohjois-Pohjanmaan shp, tuotot 29 165 451 e (76.6 %) - 10 % muut sairaanhoitopiirit yht., tuotot 8 887 876 e (23.4 %) - 0.6 % (n= 78) hoidettu HUSissa, ostot 2 044 892 e Uusi LaNa - Pohjoinen lasten- ja naisten osaamiskeskus
Tilasuunnittelua ohjaavat periaatteet Tilat suunnitellaan tehokkaammiksi siten, että hyötyneliöiden määrä suhteessa bruttoneliöihin kasvaa Uudet tilat mahdollistavat energiatehokkuuden parantumisen, resurssien tehokkaamman käytön sekä tuottavuuden parantumisen Tilaohjelman hyötyala on 10 11 000 hym2 ja rakennuksen bruttoala 20 23 000 brm2 Hankkeen tavoitehinta-arvio on 60-70 milj. euroa (sisältäen tarvittavat kone- ja laiteinvestoinnit)
Aikataulu Toiminnallinen hankesuunnitelma valmis 10/2014 Valtuuston käsittely / Etenemispäätös 12/2014 Toiminnallinen vaatimusmalli valmis 06/2015 Valtuuston käsittely / Rakentamispäätös 06/2015 Lupa- ja toteutussuunnittelu 08/2015 12/2016 Rakentaminen 2016 2017 Käyttöönotto 2018
YO -SAIRAALAT
Yo-sairaaloiden tekemä tutkimus- ja kehitystyö tärkeää Lähes kaikki hoitoketjujen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen perustuu yo-sairaaloissa tai niiden läheisyydessä tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön Tutkimustyö luo asiantuntemusta, jonka yhdistäminen kliiniseen työhön on keskeistä uusien hoitojen kehittämisessä ja käyttöönotossa Yo-sairaaloiden asiantuntijoiden varassa Kliiniset tutkimukset Hoitosuositukset Terveydenhuollon menetelmien arviointi Alan oppikirjat
Yliopistosairaalan kannattaa tutkia Arviointi HUS:ssa tehdyn tieteellisen tutkimuksen vaikutuksista potilaiden hoitoon (Karma, Lindqvist & Viinikka, Duodecim 2014; 130:326-32) Kaikkiaan 82 % HUS:n tutkijoista ilmoitti tutkimustulostensa johtaneen diagnostisiin, hoidollisiin tai kuntoutuksellisiin muutoksiin kliinisessä työssä Sairaanhoidon johtajista 91 % arvioi tehdyn tieteellisen tutkimustyön parantaneen henkilökunnan ammattitaitoa, 87 % arvioi tutkimustyön parantaneen toiminnan vaikuttavuutta ja 83 % toiminnan tuottavuutta
Milj. Valtionkorvaukset yo-sairaaloille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen v. 2002-2015 * Vuodet 2002-2011 muutettu vuoden 2012 arvoon
Milj. Valtionkorvaukset yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen v. 2002-2013 * Vuodet 2002-2011 muutettu vuoden 2012 arvoon
EVO-rahoitus OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja Vuonna 2013 erikoistuvien lääkäreiden vakansseja oli 150 ja hammaslääkäreiden 11 Erikoistuvien lääkäreiden työpanos on merkittävä kliinisessä työssä ja erityisesti päivystystoiminnan järjestämisessä (28,7% lääkäreiden työpanoksesta vuonna 2013) Rahoituksen pienenemisen seurauksena hoitojonot voivat kasvaa
Lääketieteellisen tutkimuksen taloudellinen merkitys Terveysteknologia Suomen (toiseksi) suurin korkean teknologian vientiala ja kasvamassa nopeasti 2013 vienti oli 1680 m (kasvua 22,8 %) ja kauppataseen ylijäämä 735 m (kasvua 44 %) Terveysteknologian yritysten taustalla ovat usein yliopistoissa tai yliopistosairaaloissa tehdyssä tutkimustyössä syntyneet ideat Esim. Polarin sykemittarit - kehitysyhteistyötä kardiologian tutkimusryhmän kanssa (professori Heikki Huikuri)
YO -SAIRAALAT JÄÄNYT LIIAN VÄHÄLLE HUOMIOLLE TURVAAVAT TULEVAISUUDEN SAIRAANHOIDON KOULUTTAMALLA LÄÄKÄRI- JA HOITOHENKILÖSTÖÄ SEKÄ TEKEMÄLLÄ LÄÄKETIETEELLISTÄ TUTKIMUSTA Erityistason palvelut
Yo-sairaalat Tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa ei pidä irrottaa yosairaalasta Oltava riittävät hartiat (väestö, talous) Kunnan hallintoperinne/yo-sairaalat Pilkkominen syö tehokkuuden
YO SAIRAALA OSANA TUOTTAJA-ALUETTA JOS SHP KOKOINEN: EI ERILLISTARVETTA JOS SHP ALUEELLA USEITA TUOTTAMISVASTUULLISIA ERILLINEN KUNTIEN KUNTAYHTYMÄ TAI TUOTTAJAVASTUISTEN YHTEINEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ POHDITTAVA MYÖS SOTE-ALUEEN MUIDEN TUOTTAMISVASTUISTEN MUKANAOLOA
PORY 14.11.2014: TUOTTAMINEN Yksittäinen kunta ei voi määritelmän mukaan toimia tuottamisvastuullisena toimijana, jotta palvelut saadaan integroitua kokonaisvaltaisesti. Vastuukunta voi toimia tuottamisvastuullisena, jos alueen kunnat niin yksimielisesti sopivat. OYS erva-alueelle muodostuvalle sote alueelle enintään viisi tuottamisvastuullista kuntayhtymää.
KYS erva: enintään 4 Tays erva: enintään 4 Tyks erva: enintään 3 Hyks erva: enintään 3
Potilasvakuutusjärjestelmä Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. Vastaava potilasvakuutusjärjestelmä on potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvana kaikissa pohjoismaissa. Käytännössä lähes kaikki terveydenhuollon toimijat ovat vakuuttamisvelvollisia mahdollisten potilasvahinkojen varalta. PPSHP:n potilasvakuutus kattaa sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveydenhuollossa sattuneet potilasvahingot.
Potilasvakuutusvelka Potilasvakuutuskeskus on suorittanut uudelleen arviointia korvausvastuun suuruudesta kesän 2014 aikana. Arvioinnin taustalla on myös ulkopuolisen konsultin (Towers Watsonin) suorittama arvio. Vakuutusvelka oli 31.12.2013 yhteensä 259 milj. euroa. Uudelleen laskennan perusteella velaksi muodostuu yhteensä 322 milj. euroa. Kasvua on siten 63 milj. euroa. Edellä mainitun velan lisäksi PVK on arvioinut Vammaispalvelulain mukaisen lisävastuuvelan määräksi 120 milj. euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan korotuspaine korvausvastuuseen on siten 183 milj. euroa. Summasta noin 85 prosenttia tulee sairaanhoitopiirien maksettavaksi ja loppusumma kohdistuu yksityisille terveyspalveluiden tuottajille. Tällä on merkittävä negatiivinen vaikutus kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien v. 2014 tuloksiin. PPSHP:n osuus korvausvastuusta on ollut viime vuosina n. 8,5%. PPSHP:n korvausvastuuvelan lisäystarvearvio on siten n. 14,5 16,5 milj. euroa.
Potilasvakuutusvelka Päivitettyjen laskelmien mukaan korvausvastuun todellinen taso on kaikkiaan noin 457 M, mikä tarkoittaa edellisvuoteen nähden 198 M :n korotusta. Sairaanhoitopiireille siitä kohdistuu 185 M ja loput yksityisille terveyspalveluiden tuottajille. Summasta 15 miljoonaa euroa olisi ollut normaalia kasvua joka tapauksessa, mutta loput ovat ennakoimattomampia kuluja. Vammaispalvelulain seurauksena kunnat perivät potilasvakuutusjärjestelmästä niille aiheutuneita huomattavia kuluja vaikeasti vammautuneiden potilaiden palveluasumisesta ja henkilökohtaisesta avustamisesta. Tällä on merkittävä negatiivinen vaikutus kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien talouksiin, tuloksiin ja alijämiin. PPSHP:n potilasvakuutusvelan kasvu on n. 24,4 milj. euroa, josta vammaispalvelulakiin perustuva osuus on 15,9 milj. euroa. Kirjanpidollinen käsittely selvitetään
Potilasvahinkovakuutusmaksu PPSHP 2002-2013
Vammaispalvelulain mukainen regressio Myös potilasvahingon johdosta erittäin vaikeasti vammautuneet alkoivat hakea ja saada kunnilta henkilökohtaisen avustajan, palveluasumisen/tuetun asumisen palveluja. Korkein hallinto-oikeus antoi vuosina 2012 2013 useita vuosikirjaratkaisuja /ennakkopäätöksiä, joissa kunta velvoitettiin järjestämään palveluasuminen sellaiselle henkilölle, jonka kunta oli katsonut niin vaikeasti vammautuneeksi, ettei hänen huolenpitoaan voitu turvata avohoidon toimenpitein, vaan pitkäaikaisen laitoshoidon turvin (esim. KHO:2013:6).
Vammaispalvelulain mukaiset etuudet Kyseessä niiden vahinkojen varaaminen, joissa vahingonkärsinyt todennäköisesti tarvitsee tulevaisuudessa apua selvitäkseen päivittäisistä toimista. Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnilla on suora regressioikeus potilasvakuutuksesta toteutuneisiin vammaispalvelulain piiriin kuuluville kustannuksille (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 15 ) Epävarmuutta on tulevissa etuuksissa (palveluasuminen, henkilökohtainen avustaja, muut kulut), niiden todennäköisyydessä, tasossa ja ajoituksessa, sekä vahingonkärsineiden elinajan odotteissa Keskimääräiset havaitut kuukausikustannukset potilasvahingoissa tällä hetkellä: Palveluasuminen: 5 000 /kk Henkilökohtainen avustaja: 1 500 /kk
Korvausvastuun arviointi (PVK) Korvausvastuu vuoden 2013 lopun tilanteessa PVK TW PVK Milj. euroa 31.12.2013 17.6.2014 1.9.2014 Eläkkeet, IBNR 23 65 29 Muut, IBNR 13 31 63 ULAE 18 44 32 Eläkkeet, tunnetut 58 58 58 Muut, tunnetut 147 147 140 VPL 0 0 120 Yhteensä 259 345 442 IBNR = tuntemattomien vahinkojen ja tunnettujen vahinkojen varausten muutosten varaus ULAE = vahinkojen selvittelykulujen varaus VPL = vammaispalvelulain mukaiset etuudet
Mitä pohjoisessa?
Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa Itä-Savo 44 881 4 kuntaa Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa Kainuu 77 435 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa Lapin 118 189 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa Satakunta 224 934 20 kuntaa Vaasa 168 111 13 kuntaa Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa 27.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 2 Aluerajat MML, 2013
Valmisteluorganisaatiosta Ohjausryhmät (lh+vh) Nykyinen keskuskaupunkien ja maakuntajohtajien ryhmä tarpeellisin täydennyksin. Täydennykset pyydetty. Valmisteluryhmä Nykyinen valmisteluryhmä tarpeellisin täydennyksin. Sovitaan täydennyksistä. Päävalmistelija/selvityshenkilö Nimetään päätoiminen henkilö Kaupungit, kunnat, maakuntaliitot yhdessä rahoittavat? Palkkaus osana AVIn rahoitusta/stm? Jokin muu vaihtoehto? Valmistelijat/sihteerit AVIn henkilöt; samat jatkavat sote-alueen valmistelijoina; rahoitus STM Sovittava menettely/ pelinsäännöt STM ja AVIn kanssa. Oto henkilöstöä kaupungeista, kunnista, kuntayhtymistä esim. eri valmisteluryhmissä
Valmisteluorganisaatiosta Valmisteluryhmät (esim. mitä muuta?) Hallinto/Sopimukset/johtosäännöt/muut lakiasiat ryhmä Perussopimus, kuntayhtymien purkaminen/muuttaminen, ym. Talousryhmä Rahoitus, korvaukset, alijäämän kattaminen, yms. Henkilöstöryhmä Henkilöstön rekrytointi, siirrot, ym. Ict-ryhmä Nimetty ryhmä Palvelutuotantoryhmä (t) Linjaukset, koordinaatio Eri tuotanto-alueiden valmisteluryhmät/hankeryhmät Kiinteistöt/omaisuus ryhmä Mikä elin omistaa jatkossa kuntien palvelutuotantolaitokset, kuten sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit yms. Miten omaisuuseriä hallinnoidaan jatkossa? Tukipalvelut ryhmä Sote-tukipalvelut, muut tukipalvelut Palvelujen järjestäminen/sopimusohjaus/järjestämispäätös ryhmä Palvelutarpeet Sote/kunta rajapintatyöryhmä? Viestintä/Tiedotus
PORY 14.11.2014: TUOTTAMINEN Yksittäinen kunta ei voi määritelmän mukaan toimia tuottamisvastuullisena toimijana, jotta palvelut saadaan integroitua kokonaisvaltaisesti. Vastuukunta voi toimia tuottamisvastuullisena, jos alueen kunnat niin yksimielisesti sopivat. OYS erva-alueelle muodostuvalle sote alueelle enintään viisi tuottamisvastuullista kuntayhtymää.
PPSHP 2014-29 jäsenkuntaa - 403 555 as. (31.12.2013) - 11 as / km2 - Oulu 193 798 as. - Hailuoto 999 as. - Maa-ala 35 862 km2 = 12 % Suomesta -Ikärakenne, sairastavuus ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vastaavat: Raahe Kallio Helmi Kalajoki Oulunkaari + Simo Selänne + Reisjärvi YLIVIESKA Oulu Kiiminki + + OULU + HAILUOTO + Oulunsalo KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI SIIKA- LIMINKA + + Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ + PYHÄJOKI + + + Ruukki RAAHE + Vihanti Rantsila NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI + Kuivaniemi II Haukipudas + PYHÄJÄRVI YLIKIIMINKI Ylikiiminki MERIJÄRVI Pulkkila Kestilä KALAJOKI OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI + Piippola Yli-ii + + PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VAALA 3 561 as. TAIVALKOSKI KUUSAMO Pasi Parkkila 2014
Rovaniemi Lumijoki Simo Taivalkoski Merijärvi Oulainen Kalajoki Toholampi Siikajoki Raahe Ylivieska Sievi Nivala Utajärvi Tyrnävä Muhos Pyhäntä Haapavesi Ristijärvi Kruunupyy Pyhäjärvi Veteli Pohjakartta Karttakeskus Oy, Helsinki
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa TAYS Länsi- Pohja HYKS Lappi Päijät- Häme OYS Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Kainuu Itä- Savo Kanta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois- Karjala Etelä-Karjala Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 741 135 henkeä (31.12.2012, noin 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 314 16,0 64 200 8,7 403 555 54,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 76 782 10,4 5. K-Pohjanmaa 78 284 10,5 YHTEENSÄ 741 135 100,0 ENONTEKIÖ Länsi-Pohjan keskussairaala MUONIO KOLARI PELLO KITTILÄ YLITORNIO 2 TERVOLA TORNIO KEMINMAA KEMI ROVANIEMI SIMO INARI 1 SODANKYLÄ RANUA PELKOSENNIEMI PUDASJÄRVI SAVUKOSKI TAIVALKOSKI KUUSAMO Oulun yliopistollinen HAILUOTO OULU sairaala SUOMUSSALMI KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI 3 LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI 4 JOKI RAAHE RISTIJÄRVI VAALA PYHÄJOKI PALTAMO MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN Keski-Pohjanmaan keskussairaala KANNUS KOKKOLA ALAVIESKA YLIVIESKA NIVALA SIEVI HAAPAVESI KÄRSÄMÄKI 5 TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUA JÄRVI VETELI PERHO II PYHÄNTÄ KEMIJÄRVI POSIO SALLA Lapin keskussairaala KAJAANI KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO Pasi Parkkila 2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos Asiakas/elämänkaari KUHMO KAJAANI Vanhukset PALTAMO SOTKAMO SUOMUS- SALMI Lapsiperheet PUOLANKA RISTIJÄRVI Työikäiset HYRYNSALMI VUOLIJOKI Muut 10.3.2009 Hannu Leskinen 36
Palvelut+teemat Päivystys Osaaminen&työnjako Teknologia Tilat Nn Lähipalvelut
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT MAAKUNNALLISET PALVELUT Erityisosaamista sisältävät palvelut SEUDULLISET PALVELUT Harvemmin tarvittavat lähipalvelut LÄHIPALVELUT Usein tarvittavat palvelut 10.3.2009 Hannu Leskinen 38
Kiitos!